Miksi ystävät eivät onnittele?

Ehkä he ovat kateellisia. Onko sun koulutus parempi kuin heidän ja tuleva palkkataso?

Älä moisesta välitä, itse tiedät mitä olet saavuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä he ovat kateellisia. Onko sun koulutus parempi kuin heidän ja tuleva palkkataso?

Tulo- ja koulutustasoni oli jo ennen parempi kuin heillä, nykyään eroa on jo aika paljon.

Onnittelisivat jos pitäisit valmistujaisjuhlat vaikka etänä Teamsin kautta. Minäkin onnittelen väkeä kun kutsu käy ja lähetän vaikka lahjan postitse

Vierailija kirjoitti:

Ehkä he ovat kateellisia. Onko sun koulutus parempi kuin heidän ja tuleva palkkataso?

Jaahas, siivojat alapeukuttamassa.

Tuollaista se nykyisin on. Kukaan ei välitä kenestäkään, eikä käytöstapoja enää juuri ole.

Osittain on kateuttakin tuossa, mutta muille tuo saavutuksesi ei tietenkään merkitse samaa kuin sinulle.

He vaan toteavat  asian välinpitämättömästi, että ai jaa, vai niin. Eivätkä he ymmärrä sitä työn ja vaivan määrän joka opintojen eteen olet uhrannut.

Mutta onnittelut sinulle, ja menestystä uralle.

Ehkä ihmisillä vain on tällä hetkellä jotain muuta mielessä. Osaatko arvata mitä se voisi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä he ovat kateellisia. Onko sun koulutus parempi kuin heidän ja tuleva palkkataso?

Tulo- ja koulutustasoni oli jo ennen parempi kuin heillä, nykyään eroa on jo aika paljon.

Selvennyksenä vielä, että en todellakaan tuo tätä millään tavalla esiin esim. somessa. Itseasiassa ne harvat onnitelleet ovat olleet juuri niitä kavereita, joihin on on suurin ero elintasossa. Ei pitäisi näemmä kertoa osalle sitä vähääkään, kun ei kerran kiinnosta.

Onnea valmistumisen johdosta!

Älä välitä muista, jokaisella on oma "sotansa".

Onnittelut on tietysti ihan kohteliaisuutta, mutta useimmille suoritetut opinnot, edes monen vuoden, eivät ole niin epätavallinen asia, että sitä sen ihmeemmin osaisi hehkuttaa. Ja kun olet mitä ilmeisimmin kuitenkin jo ollut työelämässä ja pärjännyt hyvin, se ei välttämättä monen silmissä näytä niin isolta elämänmuutokselta ja -saavutukselta.

Vierailija kirjoitti:

Onnittelisivat jos pitäisit valmistujaisjuhlat vaikka etänä Teamsin kautta. Minäkin onnittelen väkeä kun kutsu käy ja lähetän vaikka lahjan postitse

Tuo olisi kiva ajatus. En tiedä miten vain luontevasti järjestäisin kemut asiasta, jota ihmiset eivät pidä sen arvoisena, että jaksaisivat edes kuunnella lausetta loppuun. Yhdelle itseasiassa mainitsin, että olin suunnitellut valmistujaisia, mutta ne peruuntuivat Coronan vuoksi. Hänkään ei onnitellut ja vaihtoi puheenaihetta.

Vierailija kirjoitti:

Onnittelut on tietysti ihan kohteliaisuutta, mutta useimmille suoritetut opinnot, edes monen vuoden, eivät ole niin epätavallinen asia, että sitä sen ihmeemmin osaisi hehkuttaa. Ja kun olet mitä ilmeisimmin kuitenkin jo ollut työelämässä ja pärjännyt hyvin, se ei välttämättä monen silmissä näytä niin isolta elämänmuutokselta ja -saavutukselta.

Riippuu varmaan ap:n tutkinnon tasosta, eihän kaikki opiskele lainkaan. Aika nopeasti käy harvinaisemmaksi, jos lähtään amk-tasolta ylöspäin. Maisteritasoisia on jonkinverran, lisureita vähemmän, tohtoriksi ei enää ihan joka jamppa väittele ja dosentin arvo ei taida olla kuin yhdellä tuhannesta.

Onko tuo nyt niin iso juttu

Millä tavoin kaverisi ovat itse kertoneet valmistumisestaan?

Hassua, mulla on ihan päinvastainen kokemus. Valmistuin korkeakoulusta yli 10 vuotta sitten, ja sain onnitteluja ja jopa aika arvokkaitakin muistamisia sellaisiltakin ihmisiltä joilta en ikinä olisi odottanut.

Vierailija kirjoitti:

Millä tavoin kaverisi ovat itse kertoneet valmistumisestaan?

Yleensä facebook-päivityksiä pitkin valmistumisen loppumetrejä ja sitten tunteellinen lopputarina valmistumispäivältä ja tietty kuva todistuksesta. Useimmat järjestivät valmistujaiset ja osa pariinkin kertaan, jos jatkoivat opintojaan.

Onko tämä nyt sitten sitä, että jos ei ole Facebook-uutista niin sitten ei ole "virallista"?

ap

Mistähän koulutuksesta on kyse? Ja ilmeisesti ole jo ns. aikuisten iässä?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ihmisillä vain on tällä hetkellä jotain muuta mielessä. Osaatko arvata mitä se voisi olla?

Kieltämättä, jotenkin kaikki tuntuu olevan mukamas tavallisesti, ruokaa laitetaan ja tehdään hommia, eikä me muutenkaan laukata ihmisissä.

Mutta sain uutisia, että isällä on melanooma. En hetkahtanut lainkaan. Tosin itsehän olin sitä epäillyt ja toimittanut luomenpoistoon, ja kasikymppinen muistisairas nyt ei välttämättä siinä paljon menetä. Mutta en viitsi etsiä tietoa edes, mitä seuraavaksi tapahtuu, kun on muuta mietittävää...

Onnittelut aloittajalle siis. Ehkä me kaikki ollaan nyt kuutamolla.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, mulla on ihan päinvastainen kokemus. Valmistuin korkeakoulusta yli 10 vuotta sitten, ja sain onnitteluja ja jopa aika arvokkaitakin muistamisia sellaisiltakin ihmisiltä joilta en ikinä olisi odottanut.

Miten kerroit asiasta kavereillesi?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnittelut on tietysti ihan kohteliaisuutta, mutta useimmille suoritetut opinnot, edes monen vuoden, eivät ole niin epätavallinen asia, että sitä sen ihmeemmin osaisi hehkuttaa. Ja kun olet mitä ilmeisimmin kuitenkin jo ollut työelämässä ja pärjännyt hyvin, se ei välttämättä monen silmissä näytä niin isolta elämänmuutokselta ja -saavutukselta.

Riippuu varmaan ap:n tutkinnon tasosta, eihän kaikki opiskele lainkaan. Aika nopeasti käy harvinaisemmaksi, jos lähtään amk-tasolta ylöspäin. Maisteritasoisia on jonkinverran, lisureita vähemmän, tohtoriksi ei enää ihan joka jamppa väittele ja dosentin arvo ei taida olla kuin yhdellä tuhannesta.

Mitäköhän arvelet dosentin tarkoittavan?