Mikä on ollut julminta mitä olet joutunut parisuhteessa kokemaan?

Up

Mies teki toisen naisen raskaaksi selkäni takana. Elätti naista ja toista perhettään. Kertoi vasta vuosien kuluttua.

Mies vainosi. Vainoaminen suhteen jälkeen oli hyytävää :(

ip

Vierailija kirjoitti:

Mies lähti työkaverin matkaan :'((((

Mies lähti lastenhoitajan matkaan.

Vierailija kirjoitti:

Se kun nuoremman lapsen ollessa noin 2v, kyselin vaimolta, miksei meillä ole enää läheisyyttä ja hän vastasi tylysti että läheisyys oli vain näyteltyä jotta saadaan lapsia.

Olin kuitenkin yhä umpirakastunut ja jäin yksipuoliseen suhteeseen.

Myöhemmin olen roikkunut "lasten ja kodin takia" suhteessa ja se kaduttaa.

Nyt kun nuorin lapsikin on 8 ja lasten kanssa voitaisiin tehdä kaikkea, emme koskaan käy missään viihtymässä perheenä.

Joko minä menen lasten kanssa jonnekin tai vaimo ottaa lapset mukaansa ja menee tapaamaan jotakin tuttuaan hoplopiin tai vastaavaan (korona-aikana vaimo ei ole tehnyt lasten kanssa mitään).

Ehkä olisi pitänyt vain erota silloin heti. Nyt sitä on vielä vaikeampi selittää lapsille.

Kyllä eron voi aina selittää lapsille. Ja jos kerran jo nytkin molemmat ovat aina lasten kanssa erikseen ilman toista, niin olisiko edes kovin eri juttu (lasten kannalta) jos vanhemmat asuisivatkin eri osoitteissa? Tulisi sitten vain selkeämmin aikataulutettua, että tällä viikolla ollaan isän kanssa ja tällä viikolla äidin.

Kerran nyrkillä naamaan. 

Sekin jäi mieleen, kun mies humalapäissään raahasi minut rappukäytävään sisävaatteissa, onneksi oli avain taskussa. Pönkäsi vielä tuolilla oven, että en pääsisi sisään. Katselin rappukäytävän ikkunasta räntäsateista marraskuun yötä. Minulla oli kova hätä, kun kotona nukkui kaksi pientä lasta. Odottelin aikani, että mies varmasti nukahtaa, ja sitten sain keploteltua itseni sisälle.

Sellainen kaikkien mielstä mukava ja kiltti mies.

Vierailija kirjoitti:

Mies sai väännettyä asiat niin että minä olin se väkivaltainen pahis avoliitossamme ja onnistui kääntämään paitsi perheensä ja sukunsa, myös yhteisiä ystäviämme minua vastaan.  Kukaan ei uskonut miehen painaneen tyynyä naamalleni niin etten ollut kyennyt hengittämään, sitoneen minut käsiraudalla vessan patteriin, tumpanneen tupakan käsivarteeni.. 

2 vuotta eromme jälkeen surmasi  nukkuvan naisystävänsä, kaikki olivat kauhuissaan että ei olisi ikinä uskonut! Kaikki paitsi mä. 

Herranjestas. Ikinä ei olisi uskonut, mitään merkkejä ei ollut, paitsi mitä nyt se, että edellinen naisystävä (sinä) oli aivan suoraan kertonut miehen olevan väkivaltainen hullu!

No onhan noita ollut. Yksi hullu kaivoi kuolleen koirani haudastaan, kun erottiin. Koira ei hänen pihalleen jää. Vainosi muutenkin kuukausikaupalla.  

Ehkä noloin oli kuitenkin, kun järjestin poikaystävälleni syntymäpäivätjuhlat. Isot juhlat, monta (hänen suosikki)bändiä. Hän tuli sinne toisen naisen kanssa, että hyvää syntymäpäivää vaan. Tämä tuli tietenkin kaikille yllätyksenä ja mies oli kuin ei mitään, esitteli vielä siellä uutta rakastaan.