Ravinnon omavarainen hankinta, kesä 2020

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalojen pihalla voi si aivan hyvin kasvattaa perunoita ja muita juureksia ja vihanneksia. Itse asun vanhassa kerrostalossa, jossa on kellari ja kylmiö. Kylmiö ei ole tosin toiminnassa, mutta suhteellisen viileä silti.

Kyllä tosiaan, monilla taloilla on isot pihat, siitä voisi hyvin rajata osan viljelyksille.

Vierailija kirjoitti:

Minä kasvatan kasvihuoneessa chiliä, tomaattia ja kurkkua. Maahan laitan perunaa ja hernettä nyt ainakin, ja sipulia. Lavoissa on avomaankurkkua, lipstikkaa, raparperiä, minttua, ruohosipulia ja ilmasipulia. Sittten on vielä omenaa, kirsikkaa, päärynää, herukkaa, vadelmaa ja karviaista sekä kompostin päällä myskikurpitsaa.

Kesällä ainakin tulee syötyä oman maan tuotteita, ja kuivaan osan. Jonkun verran teen säilykkeitä, ehkä jotain pakkaseen. En vaan tykkää pakastetuista marjoista, kun maku muuttuu ja tulee lötköjä.

Entä Korona? Eikö sitä kasva ollenkaan?

Kannattaa tutustua kumppanuuskasveihin, ettei laita vierekkäin kasveja, jotka eivät tykkää toisistaan. Jotkut kasvit toimivat luontaisina tuholaistorjujina toisilleen ja jotkut parantavat naapurikasvin makua, mutta jotkut myös aiheuttavat naapureilleen ikävyyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parvekkeettomassa kerrostalokämpässä ei oikein voi olla omavarainen.

Idut ja versot antavat kyllä pientä piristystä mutta ei niillä vatsaa täytä.

Harmillista. Keksiikö joku tuohon ratkaisun? Iduissa ja versoissa on ainakin paljon elinvoimaa. Sitä nyt tarvitaan.

Ihminen tarvitsee elääkseen tietyn kalorimäärän päivässä. Ikkunalaudalla tai parvekkeella viljellyistä yrteistä ei saa kalorin kaloria. Harrastuksena se voi olla mukavaa puuhastelua, mutta kun puhutaan omavaraisesta ruoanhankinnasta, on lähinnä naurettavaa ottaa esiin yrttien viljely parvekkeella.

Voit toki naureskella ”viherpiiperrykselle”, mutta anna meidän muiden jatkaa. Iduissa ei ole kaloreita, mutta iduissa on kaikki ihmisen tarvitsemat ravintoaineet.

Itujen kanssa syödään öljyä, siemeniä ja pähkinöitä, joista saa kaloreita. Ihan täysi omavaraisuus nyt on aika typerä ajatus, mutta se ei varmaankaan edes ole tarkoituksena kerrostaloasujalle? Halpoja perunoita ja porkkanoita ei kannata kasvattaa, mutta kesäkurpitsaa, paprikaa, munakoisoa, tomaattia, salaattia, pinaattia yms. kyllä. Isolla salaattiviljelmällä jo säästää oliiviöljyn tai muun laadukkaan öljyn hinnan, pähkinöitä tarvitaan kourallinen samoin siemeniä. Maapähkinät ja auringonkukansiemenet ovat edullisia lisiä saalaattiin. 

Viljelyn aloittamiseen tosin menee alkupääoma, pitää ostaa multaa, ruukkuja, siemeniä tai taimia ja lannoitetta. Myös parvekkeen pitää olla sopiva, tuulinen ja kylmä paikka ei satoa tuota. Joten ei tuo mikään joka asujan ratkaisu ole. 

Älä viitsi valehdella. Iduista et saa kaikkia ihmisen tarvitsemia rasva- ja aminohappoja, vitamiineja ja hivenaineita niistä kaloreista puhumattakaan.

Kyllähän nyt tietysti iduissa on kaloreita, aivan kuten kaikessa siinä, mitä eri eläinlajit syövät. Miten ruohonsyöjäeläimet pysyvät hengissä, jos ruohossa ei olisi kaloreita?

Toki on totta, että ruohokasveista ei ihminen käytännössä pysty saamaan koko päivittäistä tarvitsemaansa kalorimäärää. Mutta tunnen ja tiedän esim. elävän ravinnon syöjiä, jotka ovat eläneet terveinä ja hyvinvoivina vuosikymmeniä pääasiassa juurikin iduilla ja versoilla. (sekä tietysti pähkinöillä yms proteiinipitoisella)

Finelin mukaan sinimailasen iduista saa 29 kcal/ 100 g. Jotta saisit ituja syömällä 1500 kcal, sinun pitäisi syödä niitä 5 kg, päivässä. Ymmärrätkö sinä numeroita ollenkaan? 

Toki täyden ruokaomavaraisuuden saavuttaminen on vaikeaa jopa maatilalla, mutta jos nyt lähdetään siitä oletuksesta, että yhteiskunta ei tuhoudu täysin, vaan esim. meillä on kaapeissa ne kotivarat mitä olemme sinne ostaneet, ja lisäksi yhteiskunta ehkä pyrkii ainakin jollakin tasolla pitämään kansalaisia elossa vaikkapa satunnaisilla kaurahiutale ja näkkileipä jakeluilla.

Tuollaisessa tilanteessa joka ikisestä nokkosesta ja herneenpalosta on mittaamaton hyöty, sillä ruoka on paitsi kaloreita, myös vitamiineja ja lisäksi nautintoa ja lohtua. Jos ihmiset syövät kaurapuuroa kuukauden, yksi mansikka tai tomaatti paitsi pienentää todennäköisyyttä sairastua puutostauteihin, myös maistuu taivaalliselta.

Parvekkeella voi kasvattaa monenlaista:

Peruna on täyttävä ja hyvää perusruokaa, jota on helppo kasvattaa. Kaupan perunat käyvät aivan hyvin, ne pitää vaan idättää ennen multaan laittamista. Pimeässä, mieluiten jääkaappia vähän lämpimämmässä annetaan olla, kunnes peruna kasvattaa ituja. Sitten vaan multaan (pitää olla multatilaa reilusti, jotta mukulat mahtuvat kasvamaan) ja annetaan kasvaa. Voi poimia koska tahansa, aluksi saa pieniä uusiaperunoita ja syksyllä kun varret alkavat kellastua, tulee ihan kunnollisia isoja ja paksukuorisia (=säilyvät paremmin). Perunoiden siemeniä eli kukinnoista muodostuvia "marjoja" ei saa syödä!

Pavut ja herneet tuovat proteiinilisää ja täyttävät. Papuja on sekä ruukussa kasvatettavia matalia pensaspapuja, että tukikepin vaativia pitkiä salkopapuja. Myös härkäpapua voi kasvattaa ruukussa. Siemeniä kannattaa liottaa vedessä yön yli. Papuja voi suorakylvää, mutta myös esikasvattaa, jolloin satoa saa nopeammin. Salkopavuilla voi myös varjostaa paahteista parveketta, jolloin vedenkulutus ei ole niin runsasta ja muut kasvit viihtyvät paremmin. Härkä- ja salkopapuja voi laittaa perunan kanssa samaan astiaan kasvamaan.

Salaatit, yrtit, pinaatti ym. lehtivihannekset tuovat mukavaa vaihtelua ruokiin ja ovat helppoja kasvattaa. Yrttien kasvattaminen siemenestä on melko hidasta (poislukien tilli, joka kasvaa nopeasti siemenestä), joten itse suosin usein taimien ostamista. Älä istuta lehtivihanneksia suoraan paahteeseen, vaan etsi parvekkeelta varjoisampi nurkkaus. Näitä voi laittaa muiden kasvien juurelle kasvamaan.

Kesäkurpitsa kasvaa hyvin ruukussa, kunhan vettä ja ravinteita riittää. Samoin tomaatti, kurkku ja paprikakin.

Amppelissa ostettava mansikka tai tomaatti tuo myös yllättävästi satoa, kunhan ei anna niiden kuivua.

Ai niin, ja toisin kuin joku väitti, iduilla on erittäin tärkeä osa ihmisen ravitsemuksessa kriisitilanteessa! Pohjoisessa ne ovat yksi harvoista saatavilla olevista vitamiinien lähteistä, sillä kun siemenet idättää (ihan lasipurkissa, pimeässä, veden avulla parissa päivässä), siementen ravintopitoisuus moninkertaistuu. Ei näillä toki ole tarkoitus koko ravitsemusta hoitaa, mutta tärkeitä ravinteita saa hyvin ruokavalioonsa itujen avulla. Siementen ja jyvien säilöminen on todella helppoa, ja kun nyt ostaa varastoon idätettävää, ei ensi talvena tarvi ihmetellä keripukkia, vaikka hedelmien rahtaaminen etelästä loppuisikin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko siis niin, että omavaraisuutta ei saa lisätä, jos ei voi saavuttaa 100% omavaraisuutta? Oma pienimuotoinen viljely on järjetöntä ja ajanhukkaa, jos sadolla ei saa koko kaloritarvetta täyteen?

Miksi on niin vaikeaa tunnustaa sitä tosiseikkaa, että ikkunalaudalta tai parvekkeelta saatu sato on täysin merkityksetöntä ihmisen ravinnonsaannin kannalta? Yrteillä, iduilla ja tomaateilla ei pitkälle pötki, vaikka niitä saisikin sen kolme ämpärillistä kesässä. Tämä on pelkkää realismia, mutta pistäkää vaan päät pensaaseen ja unelmoikaa ihan vapaasti, että sillä on jotain todellista merkitystä. Parvekeviljelyllä ei pääse edes promillen omavaraisuuteen. Jos haluaa käyttää aikansa siihen pipertelyyn, niin toki niin saa tehdä.

Okei myönnetään, ei kerrassaan mitään hyötyä. Ja nyt voit poistua, onhan ketju mielestäsi maailman typerin. Hei hei.

Ei tietenkään ole typerä ketju. Mene itse pois, jos ahdistaa lukea faktoja. Omavaraisuuden parantamiseen vaaditaan ihan oikeasti peltoa ja eläimiä. Kaupunkioloissa se on aikalailla mahdotonta.

Omavaraisuuden parantaminen ja täysi omavaraisuus ovat kaksi täysin eri asiaa. Itsekin olet jo sekaisin siitä, mitä oikein tarkoitat.

Okt: n pihassa käy jäniksiä ja peuroja. Houkuttelen niitä herkuilla, että jos on tarpeen, voin syksyllä pihasta metsästää kotivaran. Pakastin on valmiina. Enää pitää opetella metsästämään.

Kanoista:

Kanalan perustaminen vaatii aina luvan, tosin jos oikeasti joku kriisi tulee, niin tuskinpa kukaan ensimmäisenä on kotitarveviljelijöitä ratsaamassa. Lupa haetaan täyttämällä kaavake ja toimittamalla se kaupungin määrittelemälle viranomaiselle, kannattaa kysyä kunnalliselta eläinlääkäriltä tai kunnanvirastolta, että kuka niistä vastaa omassa kaupungissa.  Luvassa määritellään pitopaikalle tilatunnus ja nimi ja pidettävien eläinten lajit ja määrät.

Jos kananmunia tahtoo myydä tai lahjoittaa, pitää kanalasta lisäksi ottaa vuosittain salmonellanäyte (tilataan netistä, käytännössä kertakäyttötossut, joilla kävellään pitkin kanalaa ja pakataan ja lähetetään sitten tutkittavaksi) ja kerran kahdessa (vai kolmessa, en nyt muista) vuodessa eläinlääkäri ottaa näytteet. Tämä maksaa noin pari-kolme sataa, kotitestin hintaa en muista, mutta varmaankin muutaman kympin. 

Kanat tarvitsevat kanalan. Kesällä riittää eristämätön, talvella pitää olla eristetty ja lämmitetty, ei saa mennä pakkasen puolelle. Kanalassa pitää olla ikkuna luonnonvaloa varten, ja lisäksi sähkövalo (ota selvää, kaikki valot eivät käy!), tai kanat voivat huonosti ja lakkaavat munimasta. Kanalassa on oltava orsia, munintapesiä ja mielellään piiloja ja tasoja niin, että arvojärjestyksessä alimmaisellakin on mahdollisuus paeta.  Samasta syystä kanoille kannattaa järjestää tekemistä ja antaa ruokaa useammalle paikalle, koska kaikki eivät samalle kupille pääse. (Maatiais)kanat kestävät kyllä viileää, mutta kosteudelle kanat ovat herkkiä. Kanat pöllyyttävät paljon, joten lämmitys ja valaistus täytyy hoitaa niin, että sähkölaitteet eivät syty palamaan leijailevan pölyn takia. Myös ilmanvaihdon on oltava tehokasta.

Kanoille tekee hyvää ulkoilla, mutta vapaanaollessaan ne helposti tuhoavat kasvimaat ja istutukset. Lisäksi hyvin pitkälti kaikki lihansyöjät saalistavat mielellään kanoja. Kanoille on siis hyvä rakentaa ulkotarha. Kanojen ulkoilukielto on maaliskuun alusta toukokuun loppuun lintuinfluenssariskin takia. Jos tahtoo kanojen ulkoilevan myös tuona aikana, on ulkotarha verkotettava kauttaaltaan (=myös katto) tarpeeksi tiheällä verkolla. Kanaverkko on liian isosilmäistä, ja lisäksi se ei muutenkaan riitä suojaamaan kanoja pedoilta.

Kana alkaa munimaan noin 6kk iässä ja munii siitä aktiivisesti pari vuotta eteenpäin. Tämän jälkeen muninta hidastuu. Yksi kana munii "aktiiviurallaan" keskimäärin 3-5 munaa viikossa. Kanoilla on sulkasato (=tiputtaa sulkia ja kasvattaa sitten uudet) ja silloin on myös munintatauko. Tämä ajoittuu yleensä loppusyksyyn/talveen. Joillakin se menee nopeasti ohi, joillakin kestää muutaman kuukauden. Muninnan palautumista voi yrittää edistää valaistuksella ja tarjoamalla reilusti herkkuja ja tuoreruokaa, koska luonnossa kevät käynnistää muninnan uudelleen. Munintaan ei tarvita kukkoa, mutta ilman kukkoa ei tule tipuja. Kukon pitäminen vaatii paikkakunnasta riippuen kaava-alueella huomattavasti enemmän lupia ja naapurien kuulemista, sillä meluhaitta niistä on melkoinen.

Kanoilla pitää ruoan lisäksi olla aina tarjolla vettä, kalkkia, soraa (jauhavat soran avulla ruoan mahassaan) ja kylpypaikka. Ruoaksi ei saa antaa sipulia, sitrushedelmiä, raparperia eikä avokadoa eikä tietenkään kanaa, muuten ovat kaikkiruokaisia. Hyvään ruokintaan kannattaa panostaa ja perehtyä. Runsas kalan syöttäminen alkaa helposti maistua munissa.

Kun mietitte noita hintoja ja sitä, kannattaako itse kasvattaa kun kaupasta saa niin edullisesti, niin kannattaa muistaa, että hinnat voivat muuttua yhdessä yössä. Kun kaikkea on yltäkylläisesti, ei tuotteista voi pyytää juuri mitään. Kun ruoasta tulee pulaa, pompahtaa ruoan hinta samalla todella korkealle, koska kilpailua ei käytännössä ole. Siinä kohtaa voi olla ihan hyvä omistaa se kallis kasvimaa ja kanala, vaikka tällä hetkellä ne tuntuvatkin munien ja perunoiden kilohintaan suhteutettuna tuhlaukselta.

Vierailija kirjoitti:

Kun mietitte noita hintoja ja sitä, kannattaako itse kasvattaa kun kaupasta saa niin edullisesti, niin kannattaa muistaa, että hinnat voivat muuttua yhdessä yössä. Kun kaikkea on yltäkylläisesti, ei tuotteista voi pyytää juuri mitään. Kun ruoasta tulee pulaa, pompahtaa ruoan hinta samalla todella korkealle, koska kilpailua ei käytännössä ole. Siinä kohtaa voi olla ihan hyvä omistaa se kallis kasvimaa ja kanala, vaikka tällä hetkellä ne tuntuvatkin munien ja perunoiden kilohintaan suhteutettuna tuhlaukselta.

Mä kanssa mietin sitä että kun on omat perunat ja porkkanat sun muut niin on varaa ostaa sitä kallista paprikaa sieltä kaupasta.

Olen todennut perunan sun muut kannattamattomaksi kasvattaa. Lähinnä kannattaa kasvattaa salaattia, se on kaupassa kallista, mutta sato on varma. 

Kannattavinta on heittää pari katiskaa järveen. 

Mun mielestä on järkevää kasvattaa sitä mitä osaa ja mistä saa itselleen sopivan sadon ja kuinka paljon mitäkin syö ja säilöö. Myös kasvupaikka vaikuttaa ja se kasvattaako etelässä vai Lapissa. Säästyneillä rahoilla sitten sitä mikä ei onnistu.

Mulla onnistuu peruna, porkkana, palsternakka, punajuuri, kesäkurpitsa, kyssäkaali, salaatti, mansikka, herne, yrtit, kurkku, tomaatti, ruohosipuli. Ei onnistu muut kaalit, sipuli, purjo, nauris, lanttu. Retiisiä syön niin vähän, että ostan sen kaupasta enkä vaivaudu itse kasvattamaan.

Minusta jokaisen olisi hyvä pohtia valmiiksi joku toinen vaihtoehto ruokakaupalle, ihan vaan siltä varalta että tilanne oikeasti menee huonommaksi. Sen ei tarvi olla oma viljelypalsta, mutta että olisi joku toinenkin keino hankkia ruokaa, jos lähikaupasta loppuu tavara. Olkoon se sitten omatoimiviljely, kalastus, marjojen poiminta, erilaiset ruokapiirit tai mikä tahansa muu. Kaikki on plussaa, vaikka ei olisikaan mahdollisuutta omavaraisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päätin kokeilla huvikseni kasvattaa popcornia. Kun kaapissa oli.

Lähtikin kasvamaan todella upeasti! Laitoin viikko takaperin multaan ja nyt on noin 15cm alut. Älytöntä! Onko kellään kokemusta, tuleeko siitä oikeasti maissi, jos annan kasvaa ja siirrän ulos?

Tuleehan siitä periaatteessa maissi, mutta ongelma on siinä, ettei voi tietää mikä lajike se on eli esim. miten pitkän kasvukauden se vaatii tuottaakseen satoa. Eli luultavasti käy niin että kesä loppuu kesken.

Ai niin ja pitäisiköhän olle toinenkin maissi joka toimii pölyttäjänä?

Ei tartte toista lajiketta. Maissi on tuulipölytteinen, ei siis tuota satoa kasvihuoneessa tai lasitetulla parvekkeella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päätin kokeilla huvikseni kasvattaa popcornia. Kun kaapissa oli.

Lähtikin kasvamaan todella upeasti! Laitoin viikko takaperin multaan ja nyt on noin 15cm alut. Älytöntä! Onko kellään kokemusta, tuleeko siitä oikeasti maissi, jos annan kasvaa ja siirrän ulos?

Tuleehan siitä periaatteessa maissi, mutta ongelma on siinä, ettei voi tietää mikä lajike se on eli esim. miten pitkän kasvukauden se vaatii tuottaakseen satoa. Eli luultavasti käy niin että kesä loppuu kesken.

Ai niin ja pitäisiköhän olle toinenkin maissi joka toimii pölyttäjänä?

Ei tartte toista lajiketta. Maissi on tuulipölytteinen, ei siis tuota satoa kasvihuoneessa tai lasitetulla parvekkeella.

Tuulipölytteisiä kasveja voi parvekkeella ravistella itse niin, että siitepöly lentää kasvista toiseen. Innokkaimmat voivat myös esim. pienellä pensselillä silitellä kukintoja ja näin siirtää siitepölyä.

Olen kasvattunut siirtolapuutarhassa ja kerrostalon ikkunalaudalla vihanneksia ja yrttejä koko kevään. Se on ollut koronakeväänä ihan ehdoton henkireikä, motivoivaa puuhailua ulkoilmassa ja saanut ajatukset pois koronasta. Tärkein osa koko elämääni kevään aikana.

Hyötyäkin on ollut jo nyt, vaikka kasvukausi on vasta alussa. Nimittäin kun on käynyt kaupassa hyvin harvakseen ja syönyt pitkään säilyviä ruokia, niin ei ole saanut paljon tuoretta vihreää. Siksi yrttien napsiminen ikkunalaudalta on ollut loistava juttu.

Olen innostunut tästä kasvattamisesta yhä enemmän ja aion "laajentaa", kylvän uusia taimia entisten lisäksi. Pitää sitten myös opetella syksyllä säilömään tuotoksia, se on haaste, sillä ei ole kellaria, ja on vain tosi pieni pakastin, joka on nyt täynnä lihaa.

Nostan tätä ketjua, tärkeä aihe. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parvekkeettomassa kerrostalokämpässä ei oikein voi olla omavarainen.

Idut ja versot antavat kyllä pientä piristystä mutta ei niillä vatsaa täytä.

Harmillista. Keksiikö joku tuohon ratkaisun? Iduissa ja versoissa on ainakin paljon elinvoimaa. Sitä nyt tarvitaan.

Ihminen tarvitsee elääkseen tietyn kalorimäärän päivässä. Ikkunalaudalla tai parvekkeella viljellyistä yrteistä ei saa kalorin kaloria. Harrastuksena se voi olla mukavaa puuhastelua, mutta kun puhutaan omavaraisesta ruoanhankinnasta, on lähinnä naurettavaa ottaa esiin yrttien viljely parvekkeella.

Voit toki naureskella ”viherpiiperrykselle”, mutta anna meidän muiden jatkaa. Iduissa ei ole kaloreita, mutta iduissa on kaikki ihmisen tarvitsemat ravintoaineet.

Salmonella ja Bacillus

Minä ihailin lapsena naapurin äitiä. Hän teki käsitöitä, maalasi tauluja, kunnosti taloa, hoiti kasvimaata, keräsi marjat, teki hillot omista omenoista, kiisselit omista herukoista. Häneltä opin, että näiden asioiden parissa haluan myös omien lasteni kasvavan.

Itselläni ajatus ei ole, että näistä saisi ravinnon eikä mitään muuta tarvita. Vaan se on elämäntapa ja mukavaa puuhastelua. Lapsetkin ovat innokkaina mukana ja haluavat auttaa ja oppivat hyödyllisiä taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on järkevää kasvattaa sitä mitä osaa ja mistä saa itselleen sopivan sadon ja kuinka paljon mitäkin syö ja säilöö. Myös kasvupaikka vaikuttaa ja se kasvattaako etelässä vai Lapissa. Säästyneillä rahoilla sitten sitä mikä ei onnistu.

Mulla onnistuu peruna, porkkana, palsternakka, punajuuri, kesäkurpitsa, kyssäkaali, salaatti, mansikka, herne, yrtit, kurkku, tomaatti, ruohosipuli. Ei onnistu muut kaalit, sipuli, purjo, nauris, lanttu. Retiisiä syön niin vähän, että ostan sen kaupasta enkä vaivaudu itse kasvattamaan.

Nauris ja lanttu vaativat myöhäisen kylvön.

Juhannuksen aikoihin usein Oulun korkeudella naurista kylvetään.

Muuten tulee toukkia.

Toki voi tulla toukkia sittenkin.