Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö vanhan talon sisustus mielestäsi noudattaa rakennusaikakautta?
Entä pintamateriaalit? Meillä sisustus on oikeastaan usean vuosikymmenen iloinen sekoitus, kun taas remontissa laitetut pintamateriaalit aika pitkälti perinteisiä.
Kommentit (285)
Siis omistajan koluta... pistäkää eristyshöperyyden piikkiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vai? Montako kirjaa omistat ? Mua aina ahdistaa suuret kirjamäärät
Vierailija kirjoitti:
On vai? Montako kirjaa omistat ? Mua aina ahdistaa suuret kirjamäärät
En ole laskenut, mutta satoja ja sen päälle tulen vielä perimään vanhan sukutalon kirjastoineen. Tykkään kerätä myös kirjoja. Kauniita esineitä ja täynnä hienoja tarinoita tai tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisimman paljon muttei toki tarkoita että 30 luvun talon pitäisi koluta antiikkikauppoja epätoivon vimmalla saman suuntaisenkin sisustus käy miettikääs vaikka seuraavaa 30 luvun olkkaria ei liene tyyliltään vaikea toteuttaa nykykalusteillaan:
https://www.periodpaper.com/products/1930-print-art-deco-georges-djo-bo…
Ja pitää toki miettiä paljon omaakin viihtyvyyttä esim. valtavat kotikirjastot ovat auttamatta historiaa ne vain luovat ankean ja ahdistavan fiiliksen
Mielestäni kotikirjastot on ihan mahtavia! Kirjastohuone on rauhoittava.
60-70 luvulla alkoi jo elintaso nousta ja juuri nuoret vaimot tahtoivat eroon noista 20-40 luvun kalusteista kun pitkään olleet ja vielä monasti anopin peruja kun vielä uusi aika.Myös taloon siipi mihin sisäsauna ja kylpyhuone ja kodinhoitohuone mitkä tuli tarpeeseen ja niin romantiikan perään tuolloin katsottu ja tietenkin öljylämmitys jolloin aikaa riitti muuhun kuin lämmitykseen maalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle se olisi ihan mahdotontakin, vaikka olenkin vanhaa kunniottava ja rakastava sisustaja. Maallikon mielestä mun sisustus varmaan noudattaa aikakautta, mutta todellisuudessa mulla on iloisesti tummia tapetteja, renessanssiantiikkia ja persialaismattoja 1900-luvun kivitalossa. Ei silloin sisustanut näin kuin joku hyvin erikoinen aikansa boheemi ihminen.
Talonpoikaisantiikki vaaleissa sävyissä lienisi se suomalaisin vaihtoehto, mutta itse en taas siitä välitä, koska se on niin koreilematonta (ja maksaa hirveästi kuten kaikki suomalainen käsityö, halvemmalla täällä saa espanjalaisen aatelin sukuaarteet kuin hämäläisen talonpojan isoisän vanhan senkin.)
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisimman paljon muttei toki tarkoita että 30 luvun talon pitäisi koluta antiikkikauppoja epätoivon vimmalla saman suuntaisenkin sisustus käy miettikääs vaikka seuraavaa 30 luvun olkkaria ei liene tyyliltään vaikea toteuttaa nykykalusteillaan:
https://www.periodpaper.com/products/1930-print-art-deco-georges-djo-bo…
Ja pitää toki miettiä paljon omaakin viihtyvyyttä esim. valtavat kotikirjastot ovat auttamatta historiaa ne vain luovat ankean ja ahdistavan fiiliksen
Jaa, minulla on 120 neliön asunto ja kaikki ihastelevat kirjahyllyjäni täynnä klassikoita ja kotoisia lukupaikkojani. Sivistynyt ihminen ei mielestäni tule toimeen ilman kirjoja. Tämä kotini on tehty vain minun viihtyvyyttäni ajatellen, kaikki kalusteet ovat laatua, aitoa ja klassikoita, osa perittyjä, osa itse hankittuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen kylppäri olisi kiva vanhassa talossa? Millaiset laatat valitsisitte? Mikrosementtiä ei haluta, se sentään tiedetään. Kylppäriin on tuntunut jotenkin hankalalta tehdä pintamateriaalivalintoja. Kyseessä on pieni wc jossa suihkukaappi. Ap
Mikrosementtiä ei kannatakaan laittaa, siinä kuulemma piilee kosteusvauriopommi.
Mutta siis tuollaisessa vanhassa talossa ei alunperin ole kylpyhuonetta ollut, joten ehkei sillä ole hirveästi väliä, millainen sisustus siellä on. Voihan sinne laittaa sellaisia vanhanaikaisen näköisiä hanoja ja muuta, mutta jos siellä on suihkukaappi, niin ei sinne mitään ajanmukaista kokonaisuutta millään saa.
Joo, sehän se on kun ei oikein ole Suomessa sellaista kph-sisustamisen perinnettä. Suihkukaappi tosiaan on ja myös jää, ihan ehdoton juttu helpottamaan rakenteiden kosteuskuormaa. Olen ajatellut että voisi olla aika modernikin pinnoiltaan. Tai joku japanihenkinen :) Ap
Tuommmoinen on 20-luvun lopulla valmistuneen Saaren kartanon "edistyksellinen ja ylellinen" kylpyhuone.
https://www.uudenmaanliitto.fi/files/18234/saaren_k_9476_KYLPYHUONE.jpg
Mä tykkään valtavasti noiden vanhojen laattojen eläväisestä lasitteesta.
Kaunis! Tosiaan hienot noi seinälaatat. Tuo lattia taitaa olla uudempi, vaikka noita Pukkilan kuuskulmalaattoja on ollutkin vuosikymmenet tarjolla. Nekin ovat taas tulossa muotiin. Ap
"Hunajakennolaattaa" on tainnut olla jo 20-luvulla, meidän taloyhtiön (valmistunut 1928) alkuperäiset vessan lattiat on tietääkseni olleet punaista sellaista.
1970-luvulla valmistuneessa lapsuudenkodissani (keltainen tasakattoinen tiilitalo) on edelleen alkuperäinen laattalattia kylppärissä, saunassa ja vessassa. Kaikissa tuota hunajakennolaattaa. En todellakaan laittaisi omaan kotiini sitä, olen niin kyllästynyt siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen kylppäri olisi kiva vanhassa talossa? Millaiset laatat valitsisitte? Mikrosementtiä ei haluta, se sentään tiedetään. Kylppäriin on tuntunut jotenkin hankalalta tehdä pintamateriaalivalintoja. Kyseessä on pieni wc jossa suihkukaappi. Ap
Mikrosementtiä ei kannatakaan laittaa, siinä kuulemma piilee kosteusvauriopommi.
Mutta siis tuollaisessa vanhassa talossa ei alunperin ole kylpyhuonetta ollut, joten ehkei sillä ole hirveästi väliä, millainen sisustus siellä on. Voihan sinne laittaa sellaisia vanhanaikaisen näköisiä hanoja ja muuta, mutta jos siellä on suihkukaappi, niin ei sinne mitään ajanmukaista kokonaisuutta millään saa.
Joo, sehän se on kun ei oikein ole Suomessa sellaista kph-sisustamisen perinnettä. Suihkukaappi tosiaan on ja myös jää, ihan ehdoton juttu helpottamaan rakenteiden kosteuskuormaa. Olen ajatellut että voisi olla aika modernikin pinnoiltaan. Tai joku japanihenkinen :) Ap
Tuommmoinen on 20-luvun lopulla valmistuneen Saaren kartanon "edistyksellinen ja ylellinen" kylpyhuone.
https://www.uudenmaanliitto.fi/files/18234/saaren_k_9476_KYLPYHUONE.jpg
Mä tykkään valtavasti noiden vanhojen laattojen eläväisestä lasitteesta.
Kaunis! Tosiaan hienot noi seinälaatat. Tuo lattia taitaa olla uudempi, vaikka noita Pukkilan kuuskulmalaattoja on ollutkin vuosikymmenet tarjolla. Nekin ovat taas tulossa muotiin. Ap
"Hunajakennolaattaa" on tainnut olla jo 20-luvulla, meidän taloyhtiön (valmistunut 1928) alkuperäiset vessan lattiat on tietääkseni olleet punaista sellaista.
1970-luvulla valmistuneessa lapsuudenkodissani (keltainen tasakattoinen tiilitalo) on edelleen alkuperäinen laattalattia kylppärissä, saunassa ja vessassa. Kaikissa tuota hunajakennolaattaa. En todellakaan laittaisi omaan kotiini sitä, olen niin kyllästynyt siihen.
Meille tuli just osaan kodinhoitotilan lattiaan sitä tiilenpunaisena, ihan superkaunis😍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut jstn sisustuslehdessä esiteltynä ainakin kaksi rintamamiestaloa, joissa sisustaja hurahtanut täysin valkoiseen maalaisromattiseen sisustukseen! Ja kun sanon täysin niin se on kokontslossa ja 100%.
Ja sehän on aivan liikaa, ja lisäksi jo nyt ja ihan kohta tulevaisuudessa täysin poissa muodista.
Talo rakennettu sotien jälkeen mutta sisällä tuntuu kuin olisi jossain lavastuksessa, ranskalaisessa maalaistalossa, iso takka vaan puuttuu.
Minusta se on ristiriitaista.
No minulla on uusi talo, jossa on vanhat huonekalut. Tuommoisia ladosta löytyneitä ja kunnostettuja parisataa vuotta vanhoja ne ovat. Ei mitään antiikkiesineitä tai muitakaan timpurin taidonnäytteitä vaan vähän kolhoja ja kulmikkaita ja raskastekoisia. Minulle niillä on tunnearvoa, ja ne ovat käyttöesineitä. Olen hionut ja maalannut ne huolella, jotta ne säilyvät vielä kauan minun jälkeenikin, ja jos on pitänyt irrotella osia toisistaan, olen vienyt puusepälle, etten hajota niitä vanhoja hammasliitoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No minulla on uusi talo, jossa on vanhat huonekalut. Tuommoisia ladosta löytyneitä ja kunnostettuja parisataa vuotta vanhoja ne ovat. Ei mitään antiikkiesineitä tai muitakaan timpurin taidonnäytteitä vaan vähän kolhoja ja kulmikkaita ja raskastekoisia. Minulle niillä on tunnearvoa, ja ne ovat käyttöesineitä. Olen hionut ja maalannut ne huolella, jotta ne säilyvät vielä kauan minun jälkeenikin, ja jos on pitänyt irrotella osia toisistaan, olen vienyt puusepälle, etten hajota niitä vanhoja hammasliitoksia.
Kyllä parisataavuotias huonekalu on antiikkiesine
Vierailija kirjoitti:
Ja pitää toki miettiä paljon omaakin viihtyvyyttä esim. valtavat kotikirjastot ovat auttamatta historiaa ne vain luovat ankean ja ahdistavan fiiliksen
Minusta se kertoo kyllä ihmisestä todella paljon, jos hänellä ei näy ensimmäistäkään kirjaa missään eikä edes sanomalehteä tai jotain aikakauslehteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulla on uusi talo, jossa on vanhat huonekalut. Tuommoisia ladosta löytyneitä ja kunnostettuja parisataa vuotta vanhoja ne ovat. Ei mitään antiikkiesineitä tai muitakaan timpurin taidonnäytteitä vaan vähän kolhoja ja kulmikkaita ja raskastekoisia. Minulle niillä on tunnearvoa, ja ne ovat käyttöesineitä. Olen hionut ja maalannut ne huolella, jotta ne säilyvät vielä kauan minun jälkeenikin, ja jos on pitänyt irrotella osia toisistaan, olen vienyt puusepälle, etten hajota niitä vanhoja hammasliitoksia.
Kyllä parisataavuotias huonekalu on antiikkiesine
Joku raskas sivustavedettävä sohvana ja kolhuinen pirttipöytä penkkeineen eivät varsinaisesti minusta antiikkia ole, koska antiikkiin mielestäni liittyy myös rahallinen arvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulla on uusi talo, jossa on vanhat huonekalut. Tuommoisia ladosta löytyneitä ja kunnostettuja parisataa vuotta vanhoja ne ovat. Ei mitään antiikkiesineitä tai muitakaan timpurin taidonnäytteitä vaan vähän kolhoja ja kulmikkaita ja raskastekoisia. Minulle niillä on tunnearvoa, ja ne ovat käyttöesineitä. Olen hionut ja maalannut ne huolella, jotta ne säilyvät vielä kauan minun jälkeenikin, ja jos on pitänyt irrotella osia toisistaan, olen vienyt puusepälle, etten hajota niitä vanhoja hammasliitoksia.
Kyllä parisataavuotias huonekalu on antiikkiesine
Joku raskas sivustavedettävä sohvana ja kolhuinen pirttipöytä penkkeineen eivät varsinaisesti minusta antiikkia ole, koska antiikkiin mielestäni liittyy myös rahallinen arvo.
No jos noiden ikä on oikeasti sen 200v niin aika kalliista esineistä on jo kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulla on uusi talo, jossa on vanhat huonekalut. Tuommoisia ladosta löytyneitä ja kunnostettuja parisataa vuotta vanhoja ne ovat. Ei mitään antiikkiesineitä tai muitakaan timpurin taidonnäytteitä vaan vähän kolhoja ja kulmikkaita ja raskastekoisia. Minulle niillä on tunnearvoa, ja ne ovat käyttöesineitä. Olen hionut ja maalannut ne huolella, jotta ne säilyvät vielä kauan minun jälkeenikin, ja jos on pitänyt irrotella osia toisistaan, olen vienyt puusepälle, etten hajota niitä vanhoja hammasliitoksia.
Kyllä parisataavuotias huonekalu on antiikkiesine
Joku raskas sivustavedettävä sohvana ja kolhuinen pirttipöytä penkkeineen eivät varsinaisesti minusta antiikkia ole, koska antiikkiin mielestäni liittyy myös rahallinen arvo.
No jos noiden ikä on oikeasti sen 200v niin aika kalliista esineistä on jo kyse.
Paitsi että ne on nyt pilattu hiomalla ja maalaamalla huolellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisimman paljon muttei toki tarkoita että 30 luvun talon pitäisi koluta antiikkikauppoja epätoivon vimmalla saman suuntaisenkin sisustus käy miettikääs vaikka seuraavaa 30 luvun olkkaria ei liene tyyliltään vaikea toteuttaa nykykalusteillaan:
https://www.periodpaper.com/products/1930-print-art-deco-georges-djo-bo…
Ja pitää toki miettiä paljon omaakin viihtyvyyttä esim. valtavat kotikirjastot ovat auttamatta historiaa ne vain luovat ankean ja ahdistavan fiiliksen
No ehkä, jos mietit jotain yli-isoa ja tummaa kirjahyllyä, jossa on sanakirjasarja ja pari muuta tekonahkakantista kirjaa sulassa sovussa espanjantuliaisten ja viinapullojen kanssa...
Kunnon iso kirjasto kauniissa hyllyssä olisi ihana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulla on uusi talo, jossa on vanhat huonekalut. Tuommoisia ladosta löytyneitä ja kunnostettuja parisataa vuotta vanhoja ne ovat. Ei mitään antiikkiesineitä tai muitakaan timpurin taidonnäytteitä vaan vähän kolhoja ja kulmikkaita ja raskastekoisia. Minulle niillä on tunnearvoa, ja ne ovat käyttöesineitä. Olen hionut ja maalannut ne huolella, jotta ne säilyvät vielä kauan minun jälkeenikin, ja jos on pitänyt irrotella osia toisistaan, olen vienyt puusepälle, etten hajota niitä vanhoja hammasliitoksia.
Kyllä parisataavuotias huonekalu on antiikkiesine
Joku raskas sivustavedettävä sohvana ja kolhuinen pirttipöytä penkkeineen eivät varsinaisesti minusta antiikkia ole, koska antiikkiin mielestäni liittyy myös rahallinen arvo.
No jos noiden ikä on oikeasti sen 200v niin aika kalliista esineistä on jo kyse.
Paitsi että ne on nyt pilattu hiomalla ja maalaamalla huolellisesti.
Niin, kuten sanoin, ne ovat käyttötavaroita eivätkä mitään sijoitusantiikkia. Ne on aikoinaan tehty pientilan pirttiin aivan arkisiksi huonekaluiksi. Siinä on pirttipöytäkalusto, keinutuoli, pari sivustavedettävää ja piironkipöytä. Tottakai minä hioin vanhat maalit pois, ettei tarvitse hengittää mitään vanhaa lyijymaalia. Ne on kunnostettu, pehmenneet osat uusittu, maalattu uudelleen ja otettu taas käyttöön. Pohjaan jätin valmistajan vuosiluvun näkyviin ja eri sukupolvien maalaamien maalien väriläiskät. Niissä näkyy muitakin vuosilukuja, kun myöhemmät sukupolvet ovat niitä vuorollaan maalailleet ja merkinneet. Lisäsin sinne omanikin muiden jatkoksi.
Äidilläni sen sijaan on sellaista sijoitusantiikkikalustoa. Ne on sijoitettu hänellä ylimääräiseen huoneeseen. Niiden päällä ei ole tarkoitus istua ollenkaan. Niihin ei saa tulla minkäänlaisia kolhuja. Kun äidistä aika jättää, kärrään ne ensimmäiseksi kirpparille. Minä en niillä tee mitään.
Ei välttämättä. Kerroksellisuus on hyvä juttu.
Mutta ne on kamalia, jos vanhasta talosta yritetään tehdä uuden näköinen.
Hö. Kirjastot on mahtavia. :-)