Nyt kun matematiikka korostetaan pääsykokeissa en tuu koskaan pääse sisään.

Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat niitä aineita, jotka vaativat eniten opiskelumotivaatiota. Jos halutaan olla tasavertaisia, niin  on opeteltava näitä aineita, silloin kun ne ovat opintojen edellytys tietyillä aloilla. Terveystieteellä ei näitä aineita kompensoida edes lääkiksen pääsykokeissa.

Meillä abi kirjoitti kohtuullisen hyvin. Alustavissa tuloksissa 3 laudaturia, 2 eE:tä yksi m.

Hän ei kirjoittanut matematiikkaa, koska ei vaan siitä pidä. Tosi vaikeaa on päästä sisään minnekään papereilla, koska se matematiikka vaaditaan erittäin moneen paikkaan.

En itse ymmärrä matematiikan yliarvostamista ja vaatimusta esim. valtiotieteelliseen haettaessa.

Pitää yrittää sitten pääsykokeilla päästä sisään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Salajuoni saada heikompilahjaisia miehiä sisään yliopistoon.

"Heh" -Mahtaako oikeasti olla kovin heikkolahjainen mies, jos kykenee kirjoittamaan ylppäreissä hyvän tai erinomaisen arvosanan matikassa. - Tuskin.

Mutta onhan se toisaalta jännää, että matikka on mielletty "poikien alaksi" ja sen opiskelemistaa ja omaksumista on jo verraten pitkään suosittu niin, että jos siinä pärjää "riittävän hyvin" niin saa suoraan opiskelupaikan "poikein alalta" ilman että tulisi osallistua pääsykokeisiin.

Tämä siis jo vuosia ennen nyt vallalla olevaa käytäntöä, jossa taidetaan käyännössä jokaiseen koulutusohjelmaan valita osa opiskelijoisa suoraan ylppäreiden arvosanojen perusteella.

En muista (johuneeko siitä, että olen itse poika) äkkiseltään ainoaakaan "tyttöjen alaa" yliopistolla/ korkeakoulussa, jonne olisi saanut aiemmin opiskelupaikan vastaavalla tavalla e. panosamalla johonkin yleisesti tyttöjen hallitsemaa oppiaineeseen lukiossa ja kirjoittamalla siitä "riittvän hyvän" arvosanan ylppäreissä. 

Sinkkumies        

Jos valinnoissa painotetaan suhteettomasti niitä paria ainetta, joissa pojilla on etu, kaikkien muiden aineiden kustannuksella ja alan tarpeista riippumatta, niin kyllä sillä silloin on nimenomaan se vaikutus että sisään pääsee heikompilahjaisia poikia kuin ennen, ja myös se, että yliopistoon päässeiden poikien lahjakkuus tyttöihin verrattuna myös suhteellisesti heikkenee. 

Tämä on toki totta. - En väitä vastaan. Minun olisi ehkä selkeämmin yritää ed. kirjoittaa, että en usko olevan paljoa sellaisia poikia, jotka yksinomaan pärjäävät erinomaisen hyvin vain ja ainoastaan matikassa mutta eivät oikein missään muussa oppiaineessa. - Voin toki olla väärässä.

- Mutta uskon ta siis luulen myös, että jos ovat vain matikassa kiitettävän hyviä, niin se luultavasti, näin luulen, en tiedä mutta luulen, että muissa oppiaineissa osaamattomuus johtunee enempi omasta laskuudesta ja viitsimättömyydestä kuin siitä, etteikö oikeasti oppisi ja omaksuisi, jos näkisi asian suhteen enempi vaivaa ja työtä.

Ja kyllä minusta on jännää (,tai mikä olsi oikea ilmaisu) se että matikan hallisemiselle on annetu tällainen asema jo vuosia, etä sillä on saanu vapautuksen pääsykokeista. 

Miksei samaa asemaa ole haluttu antaa, jollekin oppiaineelle, jonka osaajien tiedeään vastaavasti olevan yleisesti enemp tyttöjä?     

Sinkkumies

Haluuutsä nyt vtun runkkku taas alkaaa tappelemaan. Tule tännne tappelemaan niin katotaaan kuinka käy.

SUllla on puukko sydämesssäs ja aneelet polvillllas saaada elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis jos kirjoitat äikästä, ruotsista, enkusta, historiasta ja psykologiasta laudaturit niin et pääse niillä papereilla mihinkään opiskelemaan? Höpöhöpö

Tuo vain osoittaa, että matikkaa painotetaan suhteettomasti jos kaikista muista aineista pitäisi saada laudaturit kompensoimaan matikkaa.

Vaan kun aloituksesta ei selviä, mikä ala on kyseessä. Voi olla, että kaikki palikat pitää olla suht hyvin hallussa ennen kuin on soveltuva alalle. Ihan vaikka joku kaupan kassakin joka olisi ahkera ja tosi hyvä asiakkaiden kanssa mutta rahankäsittely ihan hukassa... mitä luulet?

Vierailija kirjoitti:

Meillä abi kirjoitti kohtuullisen hyvin. Alustavissa tuloksissa 3 laudaturia, 2 eE:tä yksi m.

Hän ei kirjoittanut matematiikkaa, koska ei vaan siitä pidä. Tosi vaikeaa on päästä sisään minnekään papereilla, koska se matematiikka vaaditaan erittäin moneen paikkaan.

En itse ymmärrä matematiikan yliarvostamista ja vaatimusta esim. valtiotieteelliseen haettaessa.

Pitää yrittää sitten pääsykokeilla päästä sisään!

Toisin sanoen haluat tulevaisuudessa päättäjiä, jotka eivät ymmärrä budjeteista mitään?

Vierailija kirjoitti:

Laske laskut vaiheittain. Ymmärrä tehtävän anto ja perustele itsellesi jokaisen vaiheen yhteydessä miksi pääädyit juuri kyseiseen päätelmään.

Näin matematiikkaa ymmärtämättömänä nyppii aina se ohje että "mieti mitä tietoja sulle on jo annettu siinä tehtävänannossa ja sitten alat ratkoa".

Just. Sitten minulla on paperille merkittynä lukuja, mutta en edelleenkään tiedä miten niitä alan pyörittelemään.

Itse haen kielitaidottomana yliopistoon, siihen nähden sinulla on hyvät mahdollisuudet. Ei ne kaikki muutkaan hakijat osaa kaikkea. Pakko se on yrittää, sillä en jaksa siivota koko elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei ole missään vaiheessa kehuskellut kirjoittaneensa mitään älliä. (Ja jos hänen todistuksensa olisi erinomainen, hänen tuskin tarvitsisi edes käydä pääsykokeissa päästäkseen edes johonkin korkeakouluun sisälle.)

"Saan pääsykokeissa täydet pisteet muista osioista mutta matematiikasta lähes 0 pistettä."

Hän on vain pärjännyt hyvin pääsykokeiden muissa osioissa. 

No jos saa pääsykokeessa jostain aiheesta täydet pisteet, niin eiköhän yo-kirjoituksissakin olisi siitä saanut vähintään eximian. Yleensä pääsykokeiden paras ei saa lähellekään täysiä pisteitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis jos kirjoitat äikästä, ruotsista, enkusta, historiasta ja psykologiasta laudaturit niin et pääse niillä papereilla mihinkään opiskelemaan? Höpöhöpö

Tuo vain osoittaa, että matikkaa painotetaan suhteettomasti jos kaikista muista aineista pitäisi saada laudaturit kompensoimaan matikkaa.

No en nyt tiedä. Esimerkiksi kasvatustieteisiin äikän laudaturista saa enemmän pisteitä kuin pitkän matikan eximiasta. Kukaan tiedä vielä pisterajoja, mutta satavarmasti kasvatustieteisiin ei tulla tarvitsemaan ällän papereita, jos matikkaa ei ole kirjoittanut

Eivätpä nuo aloittajan kirjoitustaidotkaan kovin kummoisilta vaikuta.

Matematiikka on kaikki, joten totta kai se on tärkeää. En jaksa ymmärtää, että tasa-arvolla halutaan pilata koko pitkälle kehittynyt yhteiskunta.

En minä halua, että lääkärinäni häärää laskutaidoton hölmö. Et haluaisi itsekään.

Maailmassa on kyllä tehtäviä, joissa pärjää vähemmälläkin matemaattisuudella. Jos taas sitäkään ei ole, niin sitten täytyy tehdä jotain muuta. Tärkeitä ja merkityksellisiä töitä nekin ovat, kyllähän se on viimeistään tässä koronaepidemian alkuaikoina käynyt kaikille selväksi, että olisimme liemessä ilman kaupan kassoja, roskakuskeja ja siivoojia.

Matematiikka on loogista päättelykykyä. Sitä tarvitaan joka alalla enemmän tai vähemmän.

Matematiikka on kieli.

Laitat merkkejä peräkkäin, tulee sana, jolla on merkitys.

F=ma. Voima on yhtäkuin massa kertaa kiihtyvyys.

K o i r a. Eläin, jolla on turkki, neljä jalkaa ja kirsu.

Tehtäväsi on opetella, mitä merkkien peräkkäin laittaminen tarkoittaa. Mitä tarkoittaa, kun niiden järjestystä muutetaan. Tuleekin eri sana.

Lisäksi voi pelata eri yksiköillä. Jos nopeudesta m/s, halutaan tietää aika, niin täytyy päästä eroon noista metreistä, niin jää sekunnit jäljelle.

Kyllä lukio-tasoista matematiikkaa oppii ihan kuka tahansa, joillekkin se on helpompaa ja toiset taas joutuvat tekemään töitä sen eteen. 

Sulla on heikko itsevarmuus yhdistettynä asenneongelmaan.

Ap, sinulla saattaa olla luki-vaikeutta vastaava matematiikan oppimisvaikeus. Kannattaa etsiä materiaalia siitä. Muistaakseni on jokin erilaisten oppijoiden yhdistys tai vastaava.

Vierailija kirjoitti:

Meillä abi kirjoitti kohtuullisen hyvin. Alustavissa tuloksissa 3 laudaturia, 2 eE:tä yksi m.

Hän ei kirjoittanut matematiikkaa, koska ei vaan siitä pidä. Tosi vaikeaa on päästä sisään minnekään papereilla, koska se matematiikka vaaditaan erittäin moneen paikkaan.

En itse ymmärrä matematiikan yliarvostamista ja vaatimusta esim. valtiotieteelliseen haettaessa.

Pitää yrittää sitten pääsykokeilla päästä sisään!

Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat helppoja aineita älykkäille. Niissä ei tarvitse muistaa juuri mitään, kun lähes kaiken voi päätellä. Historia ja kielet ovat pänttäämisaineita ja kielissä eriarvoisuus näkyy eniten, kun monikieliset perheet ja ulkomailla asuneet rikkaat vaihtarit ovat näissä luonnollisesti etulyöntiasemassa.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka on kieli.

Laitat merkkejä peräkkäin, tulee sana, jolla on merkitys.

F=ma. Voima on yhtäkuin massa kertaa kiihtyvyys.

K o i r a. Eläin, jolla on turkki, neljä jalkaa ja kirsu.

Tehtäväsi on opetella, mitä merkkien peräkkäin laittaminen tarkoittaa. Mitä tarkoittaa, kun niiden järjestystä muutetaan. Tuleekin eri sana.

Lisäksi voi pelata eri yksiköillä. Jos nopeudesta m/s, halutaan tietää aika, niin täytyy päästä eroon noista metreistä, niin jää sekunnit jäljelle.

Heh, itseäni lukiossa ärsytti kuinka matematiikasta yritettiin saada konkreettista esikoulu-tasoisilla esimerkeillä, kertonee luonnontieteiden opettajien mielikuvituksesta. 

Ja fysiikan suureiden ja kaavojen käyttäminen esimerkkinä varmasti vain sekoittaa jo valmiiksi lannistunutta luonnontieteiden opiskelijaa, älä mee sinne.

Kirjoitustaitosikaan ei vaikuta olevan niin hyvä kuin korkeakoulutus edellyttäisi, joten kannattaa miettiä jo muita vaihtoehtoja. Kielellisellä lahjakkuudella on hyvä yleensä kompensoida matemaattista osaamattomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Salajuoni saada heikompilahjaisia miehiä sisään yliopistoon.

"Heh" -Mahtaako oikeasti olla kovin heikkolahjainen mies, jos kykenee kirjoittamaan ylppäreissä hyvän tai erinomaisen arvosanan matikassa. - Tuskin.

Mutta onhan se toisaalta jännää, että matikka on mielletty "poikien alaksi" ja sen opiskelemistaa ja omaksumista on jo verraten pitkään suosittu niin, että jos siinä pärjää "riittävän hyvin" niin saa suoraan opiskelupaikan "poikein alalta" ilman että tulisi osallistua pääsykokeisiin.

Tämä siis jo vuosia ennen nyt vallalla olevaa käytäntöä, jossa taidetaan käyännössä jokaiseen koulutusohjelmaan valita osa opiskelijoisa suoraan ylppäreiden arvosanojen perusteella.

En muista (johuneeko siitä, että olen itse poika) äkkiseltään ainoaakaan "tyttöjen alaa" yliopistolla/ korkeakoulussa, jonne olisi saanut aiemmin opiskelupaikan vastaavalla tavalla e. panosamalla johonkin yleisesti tyttöjen hallitsemaa oppiaineeseen lukiossa ja kirjoittamalla siitä "riittvän hyvän" arvosanan ylppäreissä. 

Sinkkumies        

Jos valinnoissa painotetaan suhteettomasti niitä paria ainetta, joissa pojilla on etu, kaikkien muiden aineiden kustannuksella ja alan tarpeista riippumatta, niin kyllä sillä silloin on nimenomaan se vaikutus että sisään pääsee heikompilahjaisia poikia kuin ennen, ja myös se, että yliopistoon päässeiden poikien lahjakkuus tyttöihin verrattuna myös suhteellisesti heikkenee. 

Tämä on toki totta. - En väitä vastaan. Minun olisi ehkä selkeämmin yritää ed. kirjoittaa, että en usko olevan paljoa sellaisia poikia, jotka yksinomaan pärjäävät erinomaisen hyvin vain ja ainoastaan matikassa mutta eivät oikein missään muussa oppiaineessa. - Voin toki olla väärässä.

- Mutta uskon ta siis luulen myös, että jos ovat vain matikassa kiitettävän hyviä, niin se luultavasti, näin luulen, en tiedä mutta luulen, että muissa oppiaineissa osaamattomuus johtunee enempi omasta laskuudesta ja viitsimättömyydestä kuin siitä, etteikö oikeasti oppisi ja omaksuisi, jos näkisi asian suhteen enempi vaivaa ja työtä.

Ja kyllä minusta on jännää (,tai mikä olsi oikea ilmaisu) se että matikan hallisemiselle on annetu tällainen asema jo vuosia, etä sillä on saanu vapautuksen pääsykokeista. 

Miksei samaa asemaa ole haluttu antaa, jollekin oppiaineelle, jonka osaajien tiedeään vastaavasti olevan yleisesti enemp tyttöjä?     

Sinkkumies

Menee nimenomaan niin tilastollisesti, että korkeakouluihin hakeutuvissa pojilla on yleisempää epätasainen vahvuusprofiili eli on enemmän poikia jotka on hyviä pelkästään matemaattisissa aineissa kuin tyttöjä jotka on hyviä pelkästään kielissä tai pelkästään biologiassa jne. Kannattaa pitää mielessä, että kun nyt puhutaan niistä jotka nipin napin joko pääsee tai ei pääse yliopistoon tai amk:hon riippuen siitä mitä aineita painotetaan, niin ei ole kyse mistään varsinaisista lahjakkuuksista kun ihan keskitason lukiolaisista, jollei ole kyseessä joku erityisen valikoiva koulutusohjelma. Siis ei puhuta pojista joilla on L tai E pitkästä matikasta, vaan enemmänkin M tai C.

Tuo on yleinen (ja seksistisiin oletuksiin perustuva/niitä tukeva) harhaluulo että matemaattiset aineet kertoisi enemmän ihmisen todellisista lahjoista kuin muut aineet, joissa kuka tahansa pärjää vaivannäöllä. Kukaan ei pärjää missään aineessa ilman vaivannäköä ja luottoa omiin kykyihin. Jälkimmäinen usein viedään tytöiltä ja kouluttamattomien vanhempien lapsilta matemaattisissa aineissa muita enemmän. Matemaattisten aineiden opetus on suomalaisissa kouluissa sillä tasolla, että muiden suoriutumista saattaa ihan hyvin nostattaa pelkästään tyttöjen ja duunaritaustaisten suhteellinen haitta, mitään erityistä lahjakkuutta ei vaadita lukio-opintojen aikana.

Luulen kyllä että matemaattisten aineiden painotuksessa on yliopistojen sukupuolijakauman oikomisen sijaan kyse koko yliopistolaitoksen vähittäisestä muutoksesta. Ne ovat olleet enemmän tietoa itseisarvona pitäviä ja sen ympärille rakentuneita organisaatioita, ja niistä ollaan nyt tekemässä liike-elämää palvelevia tuotantolaitoksia. Tutkimuksen ja koulutuksen painopisteitä on siirretty voimakkaasti siihen suuntaan rahoitusmallien kautta. Akateemisen maailman sisäisten jakolinjojen ja valtasuhteiden vuoksi matemaattisten aineiden erityisasema edistää tätä kehitystä, pääsykokeiden kohdalla muuttamalla laitosten kulttuuria sisääntulevan aineksen kautta.