Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt kun matematiikka korostetaan pääsykokeissa en tuu koskaan pääse sisään.
27.03.2020 |
Saan pääsykokeissa täydet pisteet muista osioista mutta matematiikasta lähes 0 pistettä.
Olen suoraan sanoen masentunut tästä. Olen jopa kallilla maksanut itselleni erityisopetusta. Kun en vain ymmärrä matematiikka mutta olen tosi taitava muissa aineissa.
Olen 27v. Tähän se sitten jää. Joudun näköjään tyytyy siivojan tai kaupan hommiin vaan koska matematiikka. Minusta tämä on ällöttävää, aloilla mihin pyrin eivät edes tarvitse matematiikka mihinkään. Että kun olen katkera.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä abi kirjoitti kohtuullisen hyvin. Alustavissa tuloksissa 3 laudaturia, 2 eE:tä yksi m.
Hän ei kirjoittanut matematiikkaa, koska ei vaan siitä pidä. Tosi vaikeaa on päästä sisään minnekään papereilla, koska se matematiikka vaaditaan erittäin moneen paikkaan.
En itse ymmärrä matematiikan yliarvostamista ja vaatimusta esim. valtiotieteelliseen haettaessa.
Pitää yrittää sitten pääsykokeilla päästä sisään!Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat helppoja aineita älykkäille. Niissä ei tarvitse muistaa juuri mitään, kun lähes kaiken voi päätellä. Historia ja kielet ovat pänttäämisaineita ja kielissä eriarvoisuus näkyy eniten, kun monikieliset perheet ja ulkomailla asuneet rikkaat vaihtarit ovat näissä luonnollisesti etulyöntiasemassa.
En ole aivan samaa mieltä. Kieliä voi toki oppia myös pänttäämällä, mutta kielellisesti lahjakkaan ei tarvitse. Olen itse köyhän yksikielisen perheen vesa, mutta opin kieliä äärimmäisen helposti. Minun ei ole ikinä tarvinnut päntätä sanoja tai rakenteita, sillä kun olen kerran sanan kuullut ja oppinut sen käyttökontekstin ja merkityksen, muistan sen aina. Rakenteet taas omaksun lähes huomaamatta ja ne yhdistyvät mielessäni kokonaiskuvaksi kielestä kuin itsestään. Sen sijaan matematiikassa olen korkeintaan keskinkertainen, eikä laskeminen onnistu kovin sujuvasti varsinkaan nyt, kun matematiikanopinnoista on jo aikaa. Tunnen kuitenkin ihmisiä, joille matematiikk on aina ollut luontaisesti helppoa samaan tapaan kuin kielten oppiminen itselleni. He ymmärtävät periaatteet vaivattomasti ja osaaavat myös soveltaa niitä ongelmitta. Matemaattisesti tai kielellisesti lahjakkaan (so. noilla aihealueilla älykkään) on vaikea ymmärtää, millaisia ponnistuksia noissa aineissa suoriutuminen muilta saattaa vaatia. Älykkyyttä on kuitenkin monenlaista, ja yhden tyypin painottaminen kaikkien muiden yli on aika yksisilmäisiä, varsinkin sellaisilla aloilla, joissa nyt vaikka matematiikalla on aika marginaalinen merkitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on kieli.
Laitat merkkejä peräkkäin, tulee sana, jolla on merkitys.F=ma. Voima on yhtäkuin massa kertaa kiihtyvyys.
K o i r a. Eläin, jolla on turkki, neljä jalkaa ja kirsu.
Tehtäväsi on opetella, mitä merkkien peräkkäin laittaminen tarkoittaa. Mitä tarkoittaa, kun niiden järjestystä muutetaan. Tuleekin eri sana.
Lisäksi voi pelata eri yksiköillä. Jos nopeudesta m/s, halutaan tietää aika, niin täytyy päästä eroon noista metreistä, niin jää sekunnit jäljelle.
Heh, itseäni lukiossa ärsytti kuinka matematiikasta yritettiin saada konkreettista esikoulu-tasoisilla esimerkeillä, kertonee luonnontieteiden opettajien mielikuvituksesta.
Ja fysiikan suureiden ja kaavojen käyttäminen esimerkkinä varmasti vain sekoittaa jo valmiiksi lannistunutta luonnontieteiden opiskelijaa, älä mee sinne.
Ei vaan se on hyvä keino abstraktiotason laskemiseen
ohis
Matematiikkaa on hyvä tehdä konkreettisemmaksi, integraalit ja derivaatat vaikuttaa aika irralliselta pyörittelyltä, mutta en olle mitään hirveän hyviä esimerkkejä koskaan kuullut. Yleensä ne kuulostaa joko täysin tylsiltä ja turhanpäiväisiltä tai liian kaukaa haetuilta.
Matematiikan opettajan pitäisi olla luova ja innovatiivinen, mutta eiväthän he silloin olisi opettajia.
Eikö nopeudet, matkat ja kiihtyvyydet ole tarpeeksi konkreettisia? Entä pallo, kartio, lieriö ja niiden tilavuudet? Pinta-alan olemassaolo? Erilaisten maljakoiden suunnittelu pyörähdyskappaleiden avulla? Mitä oikein kaipaisit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä abi kirjoitti kohtuullisen hyvin. Alustavissa tuloksissa 3 laudaturia, 2 eE:tä yksi m.
Hän ei kirjoittanut matematiikkaa, koska ei vaan siitä pidä. Tosi vaikeaa on päästä sisään minnekään papereilla, koska se matematiikka vaaditaan erittäin moneen paikkaan.
En itse ymmärrä matematiikan yliarvostamista ja vaatimusta esim. valtiotieteelliseen haettaessa.
Pitää yrittää sitten pääsykokeilla päästä sisään!Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat helppoja aineita älykkäille. Niissä ei tarvitse muistaa juuri mitään, kun lähes kaiken voi päätellä. Historia ja kielet ovat pänttäämisaineita ja kielissä eriarvoisuus näkyy eniten, kun monikieliset perheet ja ulkomailla asuneet rikkaat vaihtarit ovat näissä luonnollisesti etulyöntiasemassa.
En ole aivan samaa mieltä. Kieliä voi toki oppia myös pänttäämällä, mutta kielellisesti lahjakkaan ei tarvitse. Olen itse köyhän yksikielisen perheen vesa, mutta opin kieliä äärimmäisen helposti. Minun ei ole ikinä tarvinnut päntätä sanoja tai rakenteita, sillä kun olen kerran sanan kuullut ja oppinut sen käyttökontekstin ja merkityksen, muistan sen aina. Rakenteet taas omaksun lähes huomaamatta ja ne yhdistyvät mielessäni kokonaiskuvaksi kielestä kuin itsestään. Sen sijaan matematiikassa olen korkeintaan keskinkertainen, eikä laskeminen onnistu kovin sujuvasti varsinkaan nyt, kun matematiikanopinnoista on jo aikaa. Tunnen kuitenkin ihmisiä, joille matematiikk on aina ollut luontaisesti helppoa samaan tapaan kuin kielten oppiminen itselleni. He ymmärtävät periaatteet vaivattomasti ja osaaavat myös soveltaa niitä ongelmitta. Matemaattisesti tai kielellisesti lahjakkaan (so. noilla aihealueilla älykkään) on vaikea ymmärtää, millaisia ponnistuksia noissa aineissa suoriutuminen muilta saattaa vaatia. Älykkyyttä on kuitenkin monenlaista, ja yhden tyypin painottaminen kaikkien muiden yli on aika yksisilmäisiä, varsinkin sellaisilla aloilla, joissa nyt vaikka matematiikalla on aika marginaalinen merkitys.
Matematiikka on myös kieli. Ajattelepa niin. Kaikki perustuu ihmisten välisiin sopimuksiin.
Itse taas vastustan täysillä arvosanojen perusteella kouluihin valintaa, pääsykokeet on parasta, mutta eipä tunnu kukaan olevan samaa mieltä.
Pääsin viime vuonna Helsingin ja Turun yliopistoon avoimen väylän kautta lyhyestä matematiikasta kirjoitin A:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on loogista päättelykykyä. Sitä tarvitaan joka alalla enemmän tai vähemmän.
On joo, mutta se on myös jotain muuta. Mulla on ollut aina vaikeuksia hahmottaa ja muistaa matemaattisia kaavoja. Koulussa kävi joskus niin, että tiesin vastauksen tehtävään, laskin se joko päässäni tai jotenkin vain omalla tavallani päättelin, mutta en kuolemaksenikaan muistanut oikeaa kaavaa tai kaikkia välivaiheita laskussa. Tietenkään pisteitä ei juurikaan herunnut.
Yliopistolla tilastomatikan kurssilla muutaman kerran sama juttu. Tiesin vastaukset helposti päättelemällä ihan arkilogiikalla, mutta niiden kaavojen kanssa oli jälleen ongelmia. Ihan järjettömän työläitä opetella ja muistaa.
Jos tiesit vastaukset päättelemällä, niin kyllä sinulla silloin oli mielessäsi jokin kaava tai looginen päättelyketju, jota mielessäsi käytit. Et vain osannut kirjoittaa sitä paperille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matematiikkaa painotetaan liikaa, ja nyt melkein joka alalle.
Tämä johtaisi taitokapasiteetin vinoutumuseen.
Matematiikan painotusta täytyy vähentää heti!
Meillä 17 v tyttö valitsi pitkän matikan ja nyt lukion kakkosen keväällä, on kurssien arvosanojen keskiarvo 9+. Eikä ole mikään nero, ihan tavallinen nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla saattaa olla luki-vaikeutta vastaava matematiikan oppimisvaikeus. Kannattaa etsiä materiaalia siitä. Muistaakseni on jokin erilaisten oppijoiden yhdistys tai vastaava.
Tämä on nimeltään dyskalkulia. Lähipiirissäni on kaksi diagnosoitua dyskalkuliaa "sairastavaa" naista, joita haukuttiin koko koulun vain laiskoiksi, kun eivät opi matikkaa. Molemmat diagnosoitiin vasta koulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Jo ihan pienestä lähtien tyttölapsille pitäisi antaa enemmän leluja ja leikkejä, joissa on mukana juuri matematiikka. Kun keskitytään antamaan vaan barbeja ja leivonta/siivousjuttuja, niin ei nuo matemaattiset kyvyt kehity.
Luulen, että itselläni matemaattiset kyvyt (lukio 10) ovat korkeat, koska leikin pääsäännöllisesti poikien leluilla ja pelasin poikien kanssa pelejä.
Mä olin poikatyttö, niin paljon, että mua luultiin aina kaikkialla pojaksi ihan murrosikään saakka. En omistanut yhtään barbia koko elämäni aikana. Mulla oli muutamat action figuurit, autorata, pikkuautoja ja jos naapurien lasten kanssa piti leikkiä perhettä, suostuin vain jos sain olla isä/veli/setä/eno. Hiekkalaatikkokaivurista haaveilin, mutta sain polkutraktorin.
Silti olen surkea matikassa, mutta pärjään ongelmitta ja turhia pänttäämättä taideaineissa, kielissä ja historiassa. Kaikkia noita harrastan edelleen ja elätän taiteella itseäni.
N40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsin viime vuonna Helsingin ja Turun yliopistoon avoimen väylän kautta lyhyestä matematiikasta kirjoitin A:n.
Tuossa on vaan se ongelma, että avoimen kurssit ovat lähes poikkeuksetta maksullisia mikä taas tuhoaa idean kaikille vapaasta ja maksuttomasta opetuksesta. On hyvä kuitenkin, että vaihtoehtoisia väyliä tarjotaan, mutta itse näen avoimen väylän pääasiassa työelämässä oleville sopivaksi. Jos yksi kurssi maksaa satasen niin ei niitä kovin helposti tulirahoista maksella eikä kovin tiheässä tahdissa suoriteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on loogista päättelykykyä. Sitä tarvitaan joka alalla enemmän tai vähemmän.
On joo, mutta se on myös jotain muuta. Mulla on ollut aina vaikeuksia hahmottaa ja muistaa matemaattisia kaavoja. Koulussa kävi joskus niin, että tiesin vastauksen tehtävään, laskin se joko päässäni tai jotenkin vain omalla tavallani päättelin, mutta en kuolemaksenikaan muistanut oikeaa kaavaa tai kaikkia välivaiheita laskussa. Tietenkään pisteitä ei juurikaan herunnut.
Yliopistolla tilastomatikan kurssilla muutaman kerran sama juttu. Tiesin vastaukset helposti päättelemällä ihan arkilogiikalla, mutta niiden kaavojen kanssa oli jälleen ongelmia. Ihan järjettömän työläitä opetella ja muistaa.
Minulla on sama ongelma kuin sinulla ja olen mies. Peruskoulussa tuo looginen päättely toimi ja pärjäsin matematiikassa ihan hyvin. Lukiossa sama ei enää toiminut. Välivaiheiden puuttumisesta tai luonnollisella kielellä selittämisestä vähennettiin todella reilusti pisteitä.
Matematiikassa pitää opetella kielen rakenne ja ne ovat nuo yhtälöt ja niiden ratkaisutyypit. Puhutussa kielessä rakenteen oppii kuuntelemalla kieltä, mutta matematiikassa ne on pakko opetella ulkoa ja sitten kerrata. Siksi ehkä sanotaan, että vain laskemalla oppii matematiikkaa, koska yhtälöt kirjain-numeroyhdistelmineen ovat vaikeita muistaa ja laskemisessa niitä kerrataan eli se vastaa sitä puheen kuuntelemista.
Olen itse kielellisesti lahjakas eli uuden kielen opetteleminen on minulle suhteellisen helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan ymmärrys kertoo loogisesta älykkyydestä, jota tarvitaan kriittisillä aloilla. Tätä ei moni ymmärrä, eikä tätä saa sanoa ettei tyhmille tule paha mieli.
Hassua, että olen edes selvinnyt elämästä. Kriittisellä alalla työskentelevä ja minulla on aikuisiässä kehittynyt dyskalkylia. Tämä vähättely vain parantaa oloani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo ihan pienestä lähtien tyttölapsille pitäisi antaa enemmän leluja ja leikkejä, joissa on mukana juuri matematiikka. Kun keskitytään antamaan vaan barbeja ja leivonta/siivousjuttuja, niin ei nuo matemaattiset kyvyt kehity.
Luulen, että itselläni matemaattiset kyvyt (lukio 10) ovat korkeat, koska leikin pääsäännöllisesti poikien leluilla ja pelasin poikien kanssa pelejä.
Mä olin poikatyttö, niin paljon, että mua luultiin aina kaikkialla pojaksi ihan murrosikään saakka. En omistanut yhtään barbia koko elämäni aikana. Mulla oli muutamat action figuurit, autorata, pikkuautoja ja jos naapurien lasten kanssa piti leikkiä perhettä, suostuin vain jos sain olla isä/veli/setä/eno. Hiekkalaatikkokaivurista haaveilin, mutta sain polkutraktorin.
Silti olen surkea matikassa, mutta pärjään ongelmitta ja turhia pänttäämättä taideaineissa, kielissä ja historiassa. Kaikkia noita harrastan edelleen ja elätän taiteella itseäni.
N40
Juu ja minun hyvä ystäväni oli lapsena pesunkestävä lady, jonka lelut koostui roolimekoista, nukeista, söpöistä pehmoeläimistä, taikasauvoista ja nukkekodista. Pihallekin mennessä hän laittoi kruunun päähän ja feikkihelmet ranteisiin, eikä ikävälillä 3-8 hänellä ollut varmaan yhtäkään pojille tyypillisempää, tai edes sukupuolineutraalia kapistusta. Jopa Aku Ankka oli liian poikamainen lehti hänen standardeillaan.
Ystäväni matematiikan arvosanat ovat aina olleet ensiksi Erittäin hyvät, nelosluokasta lähtien ysiä ja kymppiä. Tällä hetkellä hän opiskelee teknillisessä yliopistossa Tampereella, eikä matematiikka kuulemma ole vaikeaa sielläkään. En tiedä, onko hän vain poikkeus, joka vahvistaa säännön, vai onko lelulla kuitenkaan niin isoa vaikutusta siihen, mitä lapsi oppii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko harkinnut hoitoalaa? Sairaanhoitaja pärjää todella heppoisella koulutuksella.
Alue: Aihe vapaa
On joo, mutta se on myös jotain muuta. Mulla on ollut aina vaikeuksia hahmottaa ja muistaa matemaattisia kaavoja. Koulussa kävi joskus niin, että tiesin vastauksen tehtävään, laskin se joko päässäni tai jotenkin vain omalla tavallani päättelin, mutta en kuolemaksenikaan muistanut oikeaa kaavaa tai kaikkia välivaiheita laskussa. Tietenkään pisteitä ei juurikaan herunnut.
Yliopistolla tilastomatikan kurssilla muutaman kerran sama juttu. Tiesin vastaukset helposti päättelemällä ihan arkilogiikalla, mutta niiden kaavojen kanssa oli jälleen ongelmia. Ihan järjettömän työläitä opetella ja muistaa.