Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt kun matematiikka korostetaan pääsykokeissa en tuu koskaan pääse sisään.
27.03.2020 |
Saan pääsykokeissa täydet pisteet muista osioista mutta matematiikasta lähes 0 pistettä.
Olen suoraan sanoen masentunut tästä. Olen jopa kallilla maksanut itselleni erityisopetusta. Kun en vain ymmärrä matematiikka mutta olen tosi taitava muissa aineissa.
Olen 27v. Tähän se sitten jää. Joudun näköjään tyytyy siivojan tai kaupan hommiin vaan koska matematiikka. Minusta tämä on ällöttävää, aloilla mihin pyrin eivät edes tarvitse matematiikka mihinkään. Että kun olen katkera.
Kommentit (95)
Ensinnäkin, jos oma juna meni jo, nyt täytyisi etenkin lapsia hankkineiden todella panostaa siihen, ettei istuttaisi omia ennakkoluulojaan ja traumojaan lapsiinsa. Matikka ja luonnontieteet EIVÄT OLE lähtökohtaisesti vaikeita, turhia ja täysin käsittämättömiä. Suhtautukaa kaikkeen koulunkäyntiin kannustavasti, omiin inhokkiaineisiin neutraalisti, ja antakaa lapsillenne mahdollisuus oppia ja pärjätä elämässä.
Toiseksi, miksi niin monet yrittävät väkisin yliopistoon, vaikka paukut eivät ihan riitä? Sinne on turha mennä masentumaan ja tuhlaamaan opintotukikuukausia, jos jo lukiossa on tihkaissut. Ammattikorkeakoulusta valmistuu paljon väkeä riittävillä tiedoilla hyväpalkkaisiin hyviin hommiin. Miksi se ei kelpaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matematiikan ymmärrys kertoo loogisesta älykkyydestä, jota tarvitaan kriittisillä aloilla. Tätä ei moni ymmärrä, eikä tätä saa sanoa ettei tyhmille tule paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitustaitosikaan ei vaikuta olevan niin hyvä kuin korkeakoulutus edellyttäisi, joten kannattaa miettiä jo muita vaihtoehtoja. Kielellisellä lahjakkuudella on hyvä yleensä kompensoida matemaattista osaamattomuutta.
Minusta ap kirjoittaa ihan normaalisti. Mikä hänen kirjoituksessaan menee sinusta pieleen? Ymmärrät kai, että vauvapalstalle ei välttämättä kirjoitella samalla huolellisuudella, kuin dippatyöhön, vaikka oikeastaan uskon sinun herjaavan ap:n kirjoitustyyliä siksi, että joku hänessä ärsyttää sinua. Perus av-setit siis
En tuu koskaan pääse sisään, ihan normaalia on.
Eri
Vaadin näiden stanan idareiden päitä vadeille!
Virkamiehet ja poliitikot, jotka veivät läpi tämän matematiikan yliarvostuksen. Jopa kirjallisuutta opiskelemaanpääset hyvällä putkän matikan arvosanalla! Tässä ei ole mitään järkeä!!
Tämä, jos mikä on epätasa-arvoa!
Eriarvoistamista! Jos Andersson olisi oikeasti rasa-arvon kannattaja, niin tekisi tälle asialle jotakin. Mutta turha toivo.
Niin moni kiinnostava kurssi lukiossa jää monelta ottamatta, koska PITKÄ MATIKKA! Voi vityn vitty! Kielien opiskelusta olisi monelle paljon enemmän hyötyä ja iloa kuin väkisin vängätyistä pitkän matikan lukemattomista pakollisista kursseista, joista ei ole mitään hyötyä normaalissa elämässä.
Tyttäreni kirjoitti pitkän matikan ja sanoi, ettei koskaan missään milloinkaan tule tarvitsemaan noita taitojaan. Mieluummin hänkin olisi ooiskellut esim. espanjaa ja venäjää, mutta opiskelematta jäi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Korkeakoulut voitaisiin oikeastaan lopettaa, vähentää hallintoa ja keskittyä osaamisperusteisuuteen.
Yliopistot keksittiin aikana, kun ihmisillä oli Raamattu kotona ja muusta ei paljon ymmärretty. Tiedon monopoli oli ihmisillä, jotka syntyivät varakkaisiin oloihin. Nykyään tiedon monopoli on murtunut, vaikka tasapuolista opiskeluoikeutta yritettiin rajoittaa vielä 1900-luvulla, mutta vaikka rajoitettaisi, maailma on muuttunut paljon mm.internetin myötä.
Pitäisi mennä sellaiseen systeemiin, että ei luotaisi enää lisää hirveän pitkiä tutkintoja kylmän sodan aikaisen maailman mukaan ja rakennettaisi uusia esteratoja työelämään, vaan annetaan kaikille mahdollisuus osoittaa tietonsa ja taitonsa vaikka tietokoneelta käsin etätenttimällä ilman mitään kouluihin hakua ja opettajien mielivaltaa ja tarvittaessa anonyyminä ilman tietoa suorittajan iästä, nimestä ja ulkonäöstä.
Kun henkilö on sitten ilmaisen etätentin kautta Suomussalmella tai Helsingissä tietokoneeltaan osoittanut hallitsevansa saksan kielen, lääketieteen, historian tai teologian kirkko-opit, hänet voidaan sitten siirtää vaikka opettajarekisteriin suoraan tai hän voi sitä kautta lähteä hakemaan oppisopimusta tai näyttölupaa, jotta hän voi vielä käydä harjoittelujen kautta osoittamassa pätevyyden jos tätä pidetään tarpeellisena.
Tällä tavalla ammattilaisia saadaan riittämään ja nopeasti työmarkkinoille, kun keinotekoiset esteradat puretaan ja oppilaitosten ja muun yhteiskunnan välinen valtataistelu rauhoittuu.
Onneksi tällaiset urpot eivät ole päättämässä yhteiskunnan asioista. Loppuisi nimittäin tieteen tekeminen hyvin lyhyeen. Fiksummat ihmiset ymmärtävät että yliopistot eivät ole ammattikouluja.
Et keskittynyt juurikaan itse asiaan. Minähän en puhunut tutkimuksesta, vaan siitä, mitä yliopisto merkitsee suurelle osalle ihmisistä. Yliopisto, AMK ja ammattiopisto yms. ovat tavallisille ihmisille kouluja, joista saadaan ammatti tai jonka paperin avulla vastataan työnantajan keksimään rekrykriteeriin.
En tietenkään tarkoita, että tutkimus pitäisi lopettaa, vaan nämä ovat ihan eri asioita. Minun puolestani tutkimusta voidaan rahoittaa ja tehdä vaikka autotallissa tai ihan minkä nimisessä instituutissa tahansa, mutta oppilaitosten kuristusote työmarkkinoista pitäisi lopettaa tekemällä noita muutoksia, mitkä minä mainitsin ja mitkä eivät mitenkään liity tutkimuksen lopettamiseen.
Mahdoitko kenties sittenkin ymmärtää lukemasi, mutta se nirhaisi arkaan paikkaan, kun oma työpaikka on jossain oppilaitoksen portaassa ja riippuvainen näistä agility-radoista, millä nuorten ja aikuisten vuosia viedään?
Vierailija kirjoitti:
Niin moni kiinnostava kurssi lukiossa jää monelta ottamatta, koska PITKÄ MATIKKA! Voi vityn vitty! Kielien opiskelusta olisi monelle paljon enemmän hyötyä ja iloa kuin väkisin vängätyistä pitkän matikan lukemattomista pakollisista kursseista, joista ei ole mitään hyötyä normaalissa elämässä.
Tyttäreni kirjoitti pitkän matikan ja sanoi, ettei koskaan missään milloinkaan tule tarvitsemaan noita taitojaan. Mieluummin hänkin olisi ooiskellut esim. espanjaa ja venäjää, mutta opiskelematta jäi!
Voin lohduttaa sen verran, että ei niitä kieliäkään varsinaisesti luokkahuoneessa opita, vaan aidoissa ihmiskontakteissa ja matkustellessa. Matematiikka nyt ainakin opettaa sinnikkyyttä ja ongelman ratkaisua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan ymmärrys kertoo loogisesta älykkyydestä, jota tarvitaan kriittisillä aloilla. Tätä ei moni ymmärrä, eikä tätä saa sanoa ettei tyhmille tule paha mieli.
Matematiikan ymmärrys kertoo ihan kaikenlaisesta älykkyydestä ainakin sosiaalisilla mittareilla, voihan hyvällä matikkapäällä kompensoida jopa kehitysvammaa. Tästä syystä autistisia ihmisiä pidetään välkyimpinä kehareina. Syvemmät tapaukset eivät välttämättä puhu sanaakaan, eivätkä kykene kunnolla huolehtimaan itsestään, mutta, koska ovat usein matemaattis-loogisesti lahjakkaita, näkevät muut heidät lähes normaaliälyisinä.
En pystynyt ilmeisesti vastaamaan suoraan tuolle minulle vastanneelle, joka oli tulkinnut kirjoitukseni väärin.
En olisi lopettamassa tutkimusta, vaan tekemässä pätevöitymisen helpommaksi. Ihan turhaan sai yläpeukkuja ymmärtämällä tekstini väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä abi kirjoitti kohtuullisen hyvin. Alustavissa tuloksissa 3 laudaturia, 2 eE:tä yksi m.
Hän ei kirjoittanut matematiikkaa, koska ei vaan siitä pidä. Tosi vaikeaa on päästä sisään minnekään papereilla, koska se matematiikka vaaditaan erittäin moneen paikkaan.
En itse ymmärrä matematiikan yliarvostamista ja vaatimusta esim. valtiotieteelliseen haettaessa.
Pitää yrittää sitten pääsykokeilla päästä sisään!Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat helppoja aineita älykkäille. Niissä ei tarvitse muistaa juuri mitään, kun lähes kaiken voi päätellä. Historia ja kielet ovat pänttäämisaineita ja kielissä eriarvoisuus näkyy eniten, kun monikieliset perheet ja ulkomailla asuneet rikkaat vaihtarit ovat näissä luonnollisesti etulyöntiasemassa.
Miten sujui pitkän matikan kurssikokeet kun jätit "pänttäämättä" ja koitit kokeessa johtaa kaikki kaavat aksioomista päättelemällä? Entä yo-koe? Entä yliopiston pääsykoe?
En ole se, jolta kysyttiin, mutta lukiossa käytin pitkän matematiikan kokeisiin valmistautumiseen 15 minuuttia kuhunkin. Tarkoittaa sitä, että silmäilin koealueen nopeasti läpi ja varmistin, että en ollut unohtanut jotain. Sain aina kympin, paitsi joskus, kun tein jonkin typerän huolimattomuusvirheen, jolloin sain 10- tai 9,5.
Pitkän matematiikan yo-kirjoituksiin valmistautumiseen käytin kuusi tuntia. Sai laudaturin, vaikka mokasinkin viimeisessä tehtävässä enkä saanut siitä täysiä pisteitä.
TKK:n matematiikan pääsykokeisiin valmistautumiseen käytin kyllä 30-40 tuntia. Tosin luulen, että samat pisteet olisi saanut valmistautumattakin. Olisin pisteilläni päässyt mihin tahansa sellaiseen DI-koulutukseen Suomessa, johon karsinta suoritettiin matematiikan ja fysiikan kokeen perusteella.
Vähän tulee sellainen vaikutelma, että kirjoitat juuri siksi että tiedät olevasi poikkeuksellinen ja nautit sen korostamisesta. Mutta siksi menit pahasti aiheen vierestä. Jos olisit halunnut väittää vastaan pointtiini, olisi pitänyt jotenkin perustella, että kaikki ovat kuin sinä, koska matematiikka yleensä toimii niin.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan ymmärrys kertoo loogisesta älykkyydestä, jota tarvitaan kriittisillä aloilla. Tätä ei moni ymmärrä, eikä tätä saa sanoa ettei tyhmille tule paha mieli.
Ja kuitenkin juuri matemaattisesti suuntautuneet insinöörit ja ohjelmoijat ovat huonoimpia kriittisessä ajattelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Korkeakoulut voitaisiin oikeastaan lopettaa, vähentää hallintoa ja keskittyä osaamisperusteisuuteen.
Yliopistot keksittiin aikana, kun ihmisillä oli Raamattu kotona ja muusta ei paljon ymmärretty. Tiedon monopoli oli ihmisillä, jotka syntyivät varakkaisiin oloihin. Nykyään tiedon monopoli on murtunut, vaikka tasapuolista opiskeluoikeutta yritettiin rajoittaa vielä 1900-luvulla, mutta vaikka rajoitettaisi, maailma on muuttunut paljon mm.internetin myötä.
Pitäisi mennä sellaiseen systeemiin, että ei luotaisi enää lisää hirveän pitkiä tutkintoja kylmän sodan aikaisen maailman mukaan ja rakennettaisi uusia esteratoja työelämään, vaan annetaan kaikille mahdollisuus osoittaa tietonsa ja taitonsa vaikka tietokoneelta käsin etätenttimällä ilman mitään kouluihin hakua ja opettajien mielivaltaa ja tarvittaessa anonyyminä ilman tietoa suorittajan iästä, nimestä ja ulkonäöstä.
Kun henkilö on sitten ilmaisen etätentin kautta Suomussalmella tai Helsingissä tietokoneeltaan osoittanut hallitsevansa saksan kielen, lääketieteen, historian tai teologian kirkko-opit, hänet voidaan sitten siirtää vaikka opettajarekisteriin suoraan tai hän voi sitä kautta lähteä hakemaan oppisopimusta tai näyttölupaa, jotta hän voi vielä käydä harjoittelujen kautta osoittamassa pätevyyden jos tätä pidetään tarpeellisena.
Tällä tavalla ammattilaisia saadaan riittämään ja nopeasti työmarkkinoille, kun keinotekoiset esteradat puretaan ja oppilaitosten ja muun yhteiskunnan välinen valtataistelu rauhoittuu.
Onneksi tällaiset urpot eivät ole päättämässä yhteiskunnan asioista. Loppuisi nimittäin tieteen tekeminen hyvin lyhyeen. Fiksummat ihmiset ymmärtävät että yliopistot eivät ole ammattikouluja.
Et keskittynyt juurikaan itse asiaan. Minähän en puhunut tutkimuksesta, vaan siitä, mitä yliopisto merkitsee suurelle osalle ihmisistä. Yliopisto, AMK ja ammattiopisto yms. ovat tavallisille ihmisille kouluja, joista saadaan ammatti tai jonka paperin avulla vastataan työnantajan keksimään rekrykriteeriin.
En tietenkään tarkoita, että tutkimus pitäisi lopettaa, vaan nämä ovat ihan eri asioita. Minun puolestani tutkimusta voidaan rahoittaa ja tehdä vaikka autotallissa tai ihan minkä nimisessä instituutissa tahansa, mutta oppilaitosten kuristusote työmarkkinoista pitäisi lopettaa tekemällä noita muutoksia, mitkä minä mainitsin ja mitkä eivät mitenkään liity tutkimuksen lopettamiseen.
Mahdoitko kenties sittenkin ymmärtää lukemasi, mutta se nirhaisi arkaan paikkaan, kun oma työpaikka on jossain oppilaitoksen portaassa ja riippuvainen näistä agility-radoista, millä nuorten ja aikuisten vuosia viedään?
Yliopistot eivät edelleenkään ole mitään ammattikouluja. Tämä pitää paikkansa vaikka sinä et tätä hyvin yksinkertaista tosiasiaa kykene ymmärtämään.
Minuun mielestä tuo on vääärin koska mateman oma kielensä. Se eiii testaa loogista ja avaruuudellista hahmotuskykyä. Fysiikkka testaisi sitä paremmin koska siinä ilmiöt ovat helpommin ja tasapuolisemmmin kaikkien hahmotettavisssa selkeäämmmin. Ihmisen ajatuksen juoksua voi jo tekstuaalisessa muodosssaan arvioida kuinka selkeää ajattelu on ja mihin väitteeet perustaaa, mitä on ymmärtänyt ja mitä on jääänyt ymmärtämättä, millaisiin virheellisiin tulkintoihin on sortunut tekaistuiin perusstein tai väärine tulkintoineeen. Kuinka mustavalkoiiista ihmisen ajattelu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä abi kirjoitti kohtuullisen hyvin. Alustavissa tuloksissa 3 laudaturia, 2 eE:tä yksi m.
Hän ei kirjoittanut matematiikkaa, koska ei vaan siitä pidä. Tosi vaikeaa on päästä sisään minnekään papereilla, koska se matematiikka vaaditaan erittäin moneen paikkaan.
En itse ymmärrä matematiikan yliarvostamista ja vaatimusta esim. valtiotieteelliseen haettaessa.
Pitää yrittää sitten pääsykokeilla päästä sisään!Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat helppoja aineita älykkäille. Niissä ei tarvitse muistaa juuri mitään, kun lähes kaiken voi päätellä. Historia ja kielet ovat pänttäämisaineita ja kielissä eriarvoisuus näkyy eniten, kun monikieliset perheet ja ulkomailla asuneet rikkaat vaihtarit ovat näissä luonnollisesti etulyöntiasemassa.
Miten sujui pitkän matikan kurssikokeet kun jätit "pänttäämättä" ja koitit kokeessa johtaa kaikki kaavat aksioomista päättelemällä? Entä yo-koe? Entä yliopiston pääsykoe?
Hahaha. Vai että aksioomista päättelemällä. Lukiomatikassa. Valoja päälle.
Aksioomista päättelyä se sillonkin on jos aksioomaksi otetaan mikä tahansa lähtökohta, joka opetuksesta on sattunut jäämään päähän tai joka tehtävänannossa on annettu. Ja kyllä munkin pointtini oli nimenomaan, ettei se toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä abi kirjoitti kohtuullisen hyvin. Alustavissa tuloksissa 3 laudaturia, 2 eE:tä yksi m.
Hän ei kirjoittanut matematiikkaa, koska ei vaan siitä pidä. Tosi vaikeaa on päästä sisään minnekään papereilla, koska se matematiikka vaaditaan erittäin moneen paikkaan.
En itse ymmärrä matematiikan yliarvostamista ja vaatimusta esim. valtiotieteelliseen haettaessa.
Pitää yrittää sitten pääsykokeilla päästä sisään!Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat helppoja aineita älykkäille. Niissä ei tarvitse muistaa juuri mitään, kun lähes kaiken voi päätellä. Historia ja kielet ovat pänttäämisaineita ja kielissä eriarvoisuus näkyy eniten, kun monikieliset perheet ja ulkomailla asuneet rikkaat vaihtarit ovat näissä luonnollisesti etulyöntiasemassa.
Miten sujui pitkän matikan kurssikokeet kun jätit "pänttäämättä" ja koitit kokeessa johtaa kaikki kaavat aksioomista päättelemällä? Entä yo-koe? Entä yliopiston pääsykoe?
Hahaha. Vai että aksioomista päättelemällä. Lukiomatikassa. Valoja päälle.
Aksioomista päättelyä se sillonkin on jos aksioomaksi otetaan mikä tahansa lähtökohta, joka opetuksesta on sattunut jäämään päähän tai joka tehtävänannossa on annettu. Ja kyllä munkin pointtini oli nimenomaan, ettei se toimi.
Että kun tulee kirjoiteltua mitä sattuu niin sitten täytyykin keksiä sanoille merkityksiä omasta päästä jotta voi inttää että oli oikeassa. Hyvä hyvä.
Toinen juttu on että tuo mitä nyt väität (joka siis ei ole alkuperäinen väitteesi) toimii aivan hyvin. Taulukkokirjasta (vai liekö nykyään jotain digitaalista) kun katsoo kaavat ja on hieman järkeä päässä niin pitkälle pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä abi kirjoitti kohtuullisen hyvin. Alustavissa tuloksissa 3 laudaturia, 2 eE:tä yksi m.
Hän ei kirjoittanut matematiikkaa, koska ei vaan siitä pidä. Tosi vaikeaa on päästä sisään minnekään papereilla, koska se matematiikka vaaditaan erittäin moneen paikkaan.
En itse ymmärrä matematiikan yliarvostamista ja vaatimusta esim. valtiotieteelliseen haettaessa.
Pitää yrittää sitten pääsykokeilla päästä sisään!Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat helppoja aineita älykkäille. Niissä ei tarvitse muistaa juuri mitään, kun lähes kaiken voi päätellä. Historia ja kielet ovat pänttäämisaineita ja kielissä eriarvoisuus näkyy eniten, kun monikieliset perheet ja ulkomailla asuneet rikkaat vaihtarit ovat näissä luonnollisesti etulyöntiasemassa.
Miten sujui pitkän matikan kurssikokeet kun jätit "pänttäämättä" ja koitit kokeessa johtaa kaikki kaavat aksioomista päättelemällä? Entä yo-koe? Entä yliopiston pääsykoe?
En ole se, jolta kysyttiin, mutta lukiossa käytin pitkän matematiikan kokeisiin valmistautumiseen 15 minuuttia kuhunkin. Tarkoittaa sitä, että silmäilin koealueen nopeasti läpi ja varmistin, että en ollut unohtanut jotain. Sain aina kympin, paitsi joskus, kun tein jonkin typerän huolimattomuusvirheen, jolloin sain 10- tai 9,5.
Pitkän matematiikan yo-kirjoituksiin valmistautumiseen käytin kuusi tuntia. Sai laudaturin, vaikka mokasinkin viimeisessä tehtävässä enkä saanut siitä täysiä pisteitä.
TKK:n matematiikan pääsykokeisiin valmistautumiseen käytin kyllä 30-40 tuntia. Tosin luulen, että samat pisteet olisi saanut valmistautumattakin. Olisin pisteilläni päässyt mihin tahansa sellaiseen DI-koulutukseen Suomessa, johon karsinta suoritettiin matematiikan ja fysiikan kokeen perusteella.
Vähän tulee sellainen vaikutelma, että kirjoitat juuri siksi että tiedät olevasi poikkeuksellinen ja nautit sen korostamisesta. Mutta siksi menit pahasti aiheen vierestä. Jos olisit halunnut väittää vastaan pointtiini, olisi pitänyt jotenkin perustella, että kaikki ovat kuin sinä, koska matematiikka yleensä toimii niin.
Omasta mielestäni vain vastasin annettuihin suoriin kysymyksiin "miten sujui pitkän matematiikan kurssikokeet, kun jätit pänttäämättä" jne. No, olen varmaan poikkeuksellinen siinä mielessä, että lapsena ollessani kukaan ei huomannut kertoa minulle, että tytöt eivät pärjää matematiikassa.
55
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Korkeakoulut voitaisiin oikeastaan lopettaa, vähentää hallintoa ja keskittyä osaamisperusteisuuteen.
Yliopistot keksittiin aikana, kun ihmisillä oli Raamattu kotona ja muusta ei paljon ymmärretty. Tiedon monopoli oli ihmisillä, jotka syntyivät varakkaisiin oloihin. Nykyään tiedon monopoli on murtunut, vaikka tasapuolista opiskeluoikeutta yritettiin rajoittaa vielä 1900-luvulla, mutta vaikka rajoitettaisi, maailma on muuttunut paljon mm.internetin myötä.
Pitäisi mennä sellaiseen systeemiin, että ei luotaisi enää lisää hirveän pitkiä tutkintoja kylmän sodan aikaisen maailman mukaan ja rakennettaisi uusia esteratoja työelämään, vaan annetaan kaikille mahdollisuus osoittaa tietonsa ja taitonsa vaikka tietokoneelta käsin etätenttimällä ilman mitään kouluihin hakua ja opettajien mielivaltaa ja tarvittaessa anonyyminä ilman tietoa suorittajan iästä, nimestä ja ulkonäöstä.
Kun henkilö on sitten ilmaisen etätentin kautta Suomussalmella tai Helsingissä tietokoneeltaan osoittanut hallitsevansa saksan kielen, lääketieteen, historian tai teologian kirkko-opit, hänet voidaan sitten siirtää vaikka opettajarekisteriin suoraan tai hän voi sitä kautta lähteä hakemaan oppisopimusta tai näyttölupaa, jotta hän voi vielä käydä harjoittelujen kautta osoittamassa pätevyyden jos tätä pidetään tarpeellisena.
Tällä tavalla ammattilaisia saadaan riittämään ja nopeasti työmarkkinoille, kun keinotekoiset esteradat puretaan ja oppilaitosten ja muun yhteiskunnan välinen valtataistelu rauhoittuu.
Onneksi tällaiset urpot eivät ole päättämässä yhteiskunnan asioista. Loppuisi nimittäin tieteen tekeminen hyvin lyhyeen. Fiksummat ihmiset ymmärtävät että yliopistot eivät ole ammattikouluja.
Et keskittynyt juurikaan itse asiaan. Minähän en puhunut tutkimuksesta, vaan siitä, mitä yliopisto merkitsee suurelle osalle ihmisistä. Yliopisto, AMK ja ammattiopisto yms. ovat tavallisille ihmisille kouluja, joista saadaan ammatti tai jonka paperin avulla vastataan työnantajan keksimään rekrykriteeriin.
En tietenkään tarkoita, että tutkimus pitäisi lopettaa, vaan nämä ovat ihan eri asioita. Minun puolestani tutkimusta voidaan rahoittaa ja tehdä vaikka autotallissa tai ihan minkä nimisessä instituutissa tahansa, mutta oppilaitosten kuristusote työmarkkinoista pitäisi lopettaa tekemällä noita muutoksia, mitkä minä mainitsin ja mitkä eivät mitenkään liity tutkimuksen lopettamiseen.
Mahdoitko kenties sittenkin ymmärtää lukemasi, mutta se nirhaisi arkaan paikkaan, kun oma työpaikka on jossain oppilaitoksen portaassa ja riippuvainen näistä agility-radoista, millä nuorten ja aikuisten vuosia viedään?
Yliopistot eivät edelleenkään ole mitään ammattikouluja. Tämä pitää paikkansa vaikka sinä et tätä hyvin yksinkertaista tosiasiaa kykene ymmärtämään.
Olen törmännyt vain yhteen ammattiryhmään, jota ehkä ärsyttää tuon asian sanominen ja se on papit.
Voidaan saivarrellen sanoa, että teologinen tiedekunta ei valmista papiksi, koska yliopiston jälkeen papin pitää vielä suorittaa kirkkopiirien keksimä koe ja saada sieltä hyväksyntä ammatissa toimimiselle, mutta se on pikkumuodollisuus yliopiston käymiseen verrattuna ja se on ihan julkista tietoa, että ev.lut.kirkko ja kenties ortodoksitkin vaativat papilta teologista yliopistotutkintoa.
Opettajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät, hallintotieteilijät, puheterapeutit, ekonomit, lakimiehet ja lukuiset muut eivät voi saivarrella edes tuolla tavalla, vaan heille yliopisto valmistaa suoraan ammattiin aivan kuten ammattiopisto valmistaa putkiasentajaksi, lähihoitajaksi tai vartijaksi tai ammattikorkeakoulu fysioterapeutiksi tai tradenomiksi.
Tutkimusta tehdään muutenkin aika monessa paikassa ja osa tutkimuslaitoksista on yksityisiä. Tutkimuslaitoksista ei tyypillisesti voi valmistua mihinkään ammattiin, toisin kuin yliopistoista.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Korkeakoulut voitaisiin oikeastaan lopettaa, vähentää hallintoa ja keskittyä osaamisperusteisuuteen.
Yliopistot keksittiin aikana, kun ihmisillä oli Raamattu kotona ja muusta ei paljon ymmärretty. Tiedon monopoli oli ihmisillä, jotka syntyivät varakkaisiin oloihin. Nykyään tiedon monopoli on murtunut, vaikka tasapuolista opiskeluoikeutta yritettiin rajoittaa vielä 1900-luvulla, mutta vaikka rajoitettaisi, maailma on muuttunut paljon mm.internetin myötä.
Pitäisi mennä sellaiseen systeemiin, että ei luotaisi enää lisää hirveän pitkiä tutkintoja kylmän sodan aikaisen maailman mukaan ja rakennettaisi uusia esteratoja työelämään, vaan annetaan kaikille mahdollisuus osoittaa tietonsa ja taitonsa vaikka tietokoneelta käsin etätenttimällä ilman mitään kouluihin hakua ja opettajien mielivaltaa ja tarvittaessa anonyyminä ilman tietoa suorittajan iästä, nimestä ja ulkonäöstä.
Kun henkilö on sitten ilmaisen etätentin kautta Suomussalmella tai Helsingissä tietokoneeltaan osoittanut hallitsevansa saksan kielen, lääketieteen, historian tai teologian kirkko-opit, hänet voidaan sitten siirtää vaikka opettajarekisteriin suoraan tai hän voi sitä kautta lähteä hakemaan oppisopimusta tai näyttölupaa, jotta hän voi vielä käydä harjoittelujen kautta osoittamassa pätevyyden jos tätä pidetään tarpeellisena.
Tällä tavalla ammattilaisia saadaan riittämään ja nopeasti työmarkkinoille, kun keinotekoiset esteradat puretaan ja oppilaitosten ja muun yhteiskunnan välinen valtataistelu rauhoittuu.
On jo tarpeeksi kaiken maailman narsisteja, jotka eivät pärjää tekemisessään vaan huutavat tai tönivät kovimmin. Sellainen johtaa työpaikkojen rapautumiseen.
Alue: Aihe vapaa
Minulla oli yksi hyvä fysiikan opettaja lukiossa. Hän pyrki käyttämään juuri järkeviä reaalimaailman esimerkkejä ja esittämään yhtälöiden osat ja niiden ratkaisemisen järkevissä vaiheissa selittäen missä tapahtuu mitäkin. Liian moni opettaja nojaa siiheen kuuluisaan "tämä teidän pitäisi jo osata peruskoulun pohjalta..." -mustaan aukkoon.
Naisille voisi olla innostavia esimerkkejä tyyliin miten saat kankaan riittämään mahdollisimman moneen mekkoo tai käsilaukkuun. Tai monta tietyn kokoista pulloa tarvitset tietylle määrälle shampoota jne.