Oliko 1980-luku paratiisi?

Oli oli, kyllä. Parasta aikaa ainakin minulle kun pääsin koulusta pois jossa minua pojat kiusasi 2 vuotta, muutamat pojat siis, ei kaikki. Sitten minusta kehkeytyi kaunotar ja niin edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Herrojen pelko ja pokkurointi oli suurempaa. Lääkärit oli jumalasta seuraavia arvoasteikossa.

Yleensäkin ihmisten tietämys monista asioista oli vähäisempää kuin nykyään ja tiedon hankkiminen vaivalloisempaa.

Nykyään jo googlaamalla saa monenlaista tietoa, ihan oikeaakin tietoa, vaikka valheitakin netistä löytyy.

Ja kaikesta googlettamalla haetusta tiedosta huolimatta ihmisten älykkyys on laskenut ja laskee edelleen. Sen näkee myös selkeästi.

Nuoret ei osaa kirjoittaa, tiedon määrä on vähentynyt ja ns. diginatiivit ei osaa tietokonetta käyttää.

Missä se nykyinen lisääntynyt tietämys näkyy?

Tervejärkistä aikaa 80-luku oli ainakin.

Vierailija kirjoitti:

Tervejärkistä aikaa 80-luku oli ainakin.

Aivan. Miestenlehtiä eli pornolehtiä myytiin lasten silmien edessä kaupoissa ja kioskeissa. Iltalehdessä oli joka päivä iltatyttö tissit töröllään. Kyllä se oli tervettä aikaa.

Miksi jotkut nostavat näitä vuosikausia vanhoja keskusteluja uudelleen esiin? 

Aika kultaa muistot.

Oli todellakin. Yritykset pyöri ja ihmisillä oli työtä. Uusia ihmeitä tuli markkinoille pikku hiljaa ja kotitaloudet koneistuivat kovaa tahtia. Palaisin mielelläni 80-luvulle. Olin silloin nuori aikuinen ja perhettä perustin melkeinpä huolta vailla.

Kasari oli vauras, kiva ja cool.

Upea aikakausi.

Oli kyllä. Sopivasti kaikkea kaikille.

Toosaa tuli ovista ja ikkunoista, rumimpia ois saanut kivittää. Kaadoin nekin tosin.

Ei.

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut nostavat näitä vuosikausia vanhoja keskusteluja uudelleen esiin? 

Katsos: "hei tämä on minun ketjuni, kirjoitetaan laulujen sanoilla ym. ihmisiä, jotka asuvat palstalla."

Vierailija kirjoitti:

Ulkomainen musiikki oli karmeeta rumpukonejytinää. Kotimaiset rockbändit oli hyviä.

1980-luvulla hard rock ja heavy metal oli voimissaan monen ulkomaisen bändin voimin ja se näkyi mm. myyntilistoilla AC/DC:stä ja Iron Maidenistä Metallicaan sekä Def Leppardista  Guns N' Rosesiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervejärkistä aikaa 80-luku oli ainakin.

Aivan. Miestenlehtiä eli pornolehtiä myytiin lasten silmien edessä kaupoissa ja kioskeissa. Iltalehdessä oli joka päivä iltatyttö tissit töröllään. Kyllä se oli tervettä aikaa.

Silloin teinit eivät etsineet ja löytäneet netistä kova pornoa kännykkää näpräämällä, vaan jos halusi nähdä paljasta pintaa piti ostaa miestenlehtiä R-kioskilta tai erilaisista divareisrta ja seksivälineitä myyvistä kivijalkakaupoista.

Työtahti oli ihan jotain muuta kuin nykyaikana, esim. ruokatauon jälkeen otettiin porukalla torkut. Sosiaaliturva oli sellaista, että sillä tuli toimeen (toisin kuin nykyään), eikä työttömiä nöyryytetty. Bensa, vesi ja sähkö oli nykyaikaan verrattuna lähes ilmaista. Maa-han mu utta-jia ei ollut kuin kourallinen koko maassa. Muuten ei se nyt niin ihmeellistä ollut.

80-luku meni opiskellessa ja armeijassa, jonka seurauksena velkaantui vaatimattomallakin elintasolla korviaan myöten. Opintotuki kun oli melko heikko ja sitä vielä pienennettiin kaikista mahdollisista syistä. Jonkinlainen vasemmistolainen, jopa sosialistinen arvomaailma oli ujutettu kaikkiin hallinnollisiin määräyksiin ja asetuksiin. Omaan lankapuhelimeen ei ollut varaa ja kännyköitä ei vielä ollut, joten tärkeimmät eli pisimmät puhelut piti käydä soittamassa kaupungin keskustassa Posti-Telen lennättimessä. Internettiä ei ollut, eikä monella edes tietokonettakaan. Joten kyllä se paratiisi oli mutta vain harvoille.   

90-luku oli parempaa.

Oli ihanaa aikaa. Asuntosäästäjinä saatiin säästettyä tuplasti tavoitteeseen nähden, lapsilisät, kotihoidontuki, asumistuki, kaikki kohdallaan eikä tarvinnut edes kitsastella. 2 vuoden asuntosäästöillä ostettiin vanha omakotitalo, 7 v. laina-aika, elämä hymyili. Seppälästä lapsille nättejä ja edullisia vaatteita lapsilisä päivinä 4 kertaa vuodessa. Adhd:ta ei oltu vissiin keksitty vielä kuten ei uupumusta ja muuta lässynlässyä.

avainlapsi kirjoitti:

Lisään vielä että itse olen asperger ja koen että 2000-luvulla on suurta haloota häshtägeineen, mutta muutama vuosikymmen takaperin tuntui siltä, että erilaisuutta hyväksyttiin. Ja sitä hyväksyttiin jotenkin hiljaisemmin, minkä itse koin miellyttävämmäksi, koska en haluaisi joka keskustelussa nostaa esille eri diagnooseja - ennen sai vaan olla outo. Kaipaan sitä aikaa, kun olin vaan se vähän outo tyyppi. 

Ja tämä kokemus nyt high function -kirjolta Helsingistä. Tuen tarve on erilainen jokaisessa perheessä ja jokaisella yksilöllä. Hienoa että asioista puhutaan, mutta joskus toivon taas olevani vaan se vähän outo tyyppi, jonka ei tarvitsisi olla esimerkkinä ja keulakuvana asialle jota en ole valinnut.

Erinomainen kommentti!

Aika kultaa muistoja. Ainakaan terveydenhoito ei ollut paljonkaan paremmissa kantimissa kuin nyt. Vietin itse 7 kuukautta kipsissä, kun luut ei luutuneet ja tarvitiin leikkaus. Siis työssä käyvä ihminen ja jouduin olemaan vuoden sairaslomalla tapaturmasta, joka olisi ollut hoidettavissa parissa tunnissa.

No tuossa hoitoon pääsyssä taidetaan jo olla lähellä sitä 80-lukua.

Silloin myös ruoka oli paljon kalliimpaa tai siis se osuus, mikä palkasta meni ruokaan. Sehän on pienentynyt paljon, jos ei nyt huomioida tätä kriisitilanetta, mikä nyt on nostanut hintoja.