Oliko 1980-luku paratiisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervejärkistä aikaa 80-luku oli ainakin.

Aivan. Miestenlehtiä eli pornolehtiä myytiin lasten silmien edessä kaupoissa ja kioskeissa. Iltalehdessä oli joka päivä iltatyttö tissit töröllään. Kyllä se oli tervettä aikaa.

Kovin vähäistä se lehtikioskien ylähyllyistä pilkahtanut tissinäkymä oli siihen verrattuna, mitä lapset pääsevät nykyään netissä näkemään.

Oli aivan parasta aikaa.

Kesäisin kävin töissä Ruotsissa, jossa paljon paremmat palkat.

Opiskelijallakin riitti rahaa lentää suosikkibändinsä keikalle muualle Eurooppaan.

Opiskellessa tein töitä niin, että sain ASP-lainan, ja muutin opiskelijakämpästäni suoraan omaan pieneen omistuskaksioon. Eipä taida enää nykyään onnistua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa oli jokaisella kottikärrykaupalla jos vertaa nykyiseen elintasoon. Pankin mainoksessakin sitä siirrettiin kuluttajalle juurikin sillä kottikärryllä.

Eri pankeilta tuli edullisia lainatarjouksia vähän väliä. Töistä ei ollut pulaa. Rahaa riitti. Oli turvallista, kun kaduilla ei näkynyt juurikaan muunmaalaisia. Poliisi oli näkyvästi katukuvassa valvomassa julkijuopottelua. Henkirikoksia tapahtui lähinnä ryyppyporukoissa jne.

Nollakoroista ei ollut tietoakaan.

Oli jos vertaa nykyiseen. Mutta 90-luvun loppu oli myös hyvää aikaa, ehkä jopa parempaa.

Faith kirjoitti:

Ei se paratiisi ollut, kuten ei nykyaikakaan taas omista syistään.

Ap. kysyi mm., oliko kiusaaminen harvinaisempaa. Siihenkin vastaan, että ei. Ainakin meidän koulussa oli paljon kiusaamista eikä siihen usein edes puututtu, opettajat vähättelivät ja joskus jopa vähän osallistuivat kiusaamiseen.

Muistan nähneeni lapsena 80-luvulla tappeluita kadunkulmissa pari kertaa, vaikkemme asuneet mitenkään huonolla seudulla. Väkivaltaan ja öykkäröintiin kai suhtauduttiin silloin enemmän osana tavallista elämänmenoa. Nykyään ihmiset ovat tietoisempia oikeudestaan tulla kohdelluksi asiallisesti ja oikeudestaan koskemattomuuteen.

Nämä vain esimerkkeinä. 

Ei nykyaikakaan kyllä paratiisi ole.

Kokoomusvalta pilasi viimmeistään maamme. 

Ei todellakaan, 80-lukua romantisoidaan aivan liikaa.

Kiitos muotiteollisuudelle, pääasiassa.

Lama tuli sittemmin aika pian. -Nykyään olemme onnen huipulla- sukupuuttoa tehden.

Oli se kasari ihan luxusta verrattuna tähän kaksikymmentälukuun.

Oli! Suomi oli turvallinen maa, ja elintaso oli korkea. Hyvät lapsuus- ja varhaisteini-iän muistot on kasarilta.

Assburger kirjoitti:

Ei ollut.

Monilla on parhaasta nuoruudestaan mielikuva kulta-aikana, jolloin oli kaikki hyvin.

Kyllähän rusinoita pullasta kaivamalla 80- luvusta kaikkea kivaa löytää.

Kyllähän kiusaaminen oli hyvin tavallista 80- luvulla. Jopa opettajat saattoivat olla kiusaajia.

R a i skauksista ja lasten hyväksikäytöstä heitettiin jopa vitsiä.

Apu- lehden vitsipalstalla mm. vertailtiin naisia sängyssä eri automerkkeihin, 15- vuotias oli kuin pikku-Fiat...

Onpa huumorintajutonta ja epäsuvaitsevaista jos moinen vitsinä loukkaa. Itse en i d i o o t e i s t a jaksa loukkaantua.

Ja aloitukseen: oli ihanaa aikaa! Ihmiset ja Suomi oli paljon varakkaampia kuin nykyisin, koulussa jaettiin perustarvikkeita ilman pihtailua ja uudet kirjat joka vuosi.

Olin 25-35v, Pk seudulla. Hyvin meni,kunnes talous "vapautettiin" ja lainaa sai holtittomasti. Huonostihan siinä kävi.

Pahasti muistuttaa nykyaikaa. Ihme ettei opittu mitään!

Häh, ankeaahan se oli, paitsi Keski-Euroopassa ei niin pahasti. Tosin Berliinistäkin näki vain puolet ja muuri teki ahdistavan ilmapiirin (käytiin toki idässäkin, mutta se jos mikä oli maanpäällinen perse). Ry..ä vaani rajan takana silloinkin. Hrrrr! Kouluissa ei puututtu millään tavalla kiusaamiseen, mutta häiriintyneimmät oli siivottu erillisiin kouluihin sentään. Terapiassa kävivät vain hulluimmat (ja ehkä suomenruotsalaiset?), mutta sellaisia asioita hävettiin. Sodanjälkeinen sukupolvi nitisti lapsiaan kotioloissa kulissien keskellä. 

Ei ollut koska ei ollut woke femoilua. Ahdistavaa oli.

Saattoi mennä tsuppariksi firmaan ja edetä siitä. Ei kyselty todistuksia. Se mitä osasit tehdä ratkaisi. Nyt pitää olla senmitälie (maksullista) passia. Duunia löytyi kaikille.

Ei todellakaan, 60-luku oli.

Pötyä. Valtiovarainministeri Ahti Pekkalan aikana 80-luvulla taisi olla jopa ylijäämäisiä budjetteja eikä otettu älyttömästi velkaa.

Ei se paratiisi ollut, mutta eri maa. Itsenäinen valtio jonka kansalaisilla oli vahva kansallinen identiteetti ja oma raha. Nykyään olla vain globaaleja nomadeja maailmankylän leiritulilla trailer parkissa, ei ole enää identiteettiä. Emme ole enää "me". 80-luvun psykolologinen, sosiologinen maasto oli täysin toisenlainen.

Työväenluokkaisuus oli pop ja tavoiteltavaa. Ketään ei kiinnostanut toisen koulutustaso, se ei ollut yleinen puheenaihe kuten nykyään. Ihmisten välillä oli ennen paljon vähemmän hierarkiaa, he olivat samanarvoisempia. 

Toki huonoakin oli, ja se oli ennen sitten tosi huonoa. Kekkosen aikaan jos mokasit ja sorruit, niin alamäki oli nopea ja jyrkkä. Maassa oli yhä valtavat määrät alkoholisoituneita sotaveteraaneja, joille ei ollut oikein mitään paikkaa yhteiskunnassa. Luin juuri Lepakon historiikin, suosittelen. Siinä on paljon hyviä kuvia.

Liekkihotellin avautuessa pelkästään kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 16 asukkia jäi auton alle Länsiväylän alun risteyksessä. Työntekijät pystyttivät risteykseen itsetehdyn liikennemerkin jossa oli viinaa juovan vanhan miehen kuva, jonka poliisi poisti pian koska kansainvälinen media alkoi tehdä Suomesta pilkkaa. Ulkomaisissa lehdissä oli juttuja, kuinka Suomessa pääkaupunkiin tullessa varoitetaan juopoista liikennemerkillä. Liekkihotelli perustettiin koska 1967 61 juoppoa paleltui hengiltä Helsingissä.

Tämmöinenkin se kasari oli. Tämä on yksi syy, miksi en ihaile sotaa. Se näky, kun maa on täynnä juoppoja viisi-kuusikymppisiä rampoja veteraaneja joista kukaan ei välitä, ei ole kaunis.

Oli hyviä asioita, joita piti itsestäänselvyyksinä. Ei osannut edes arvostaa niitä. Eikä voinut kuvitellakaan millaiseksi Suomi muuttuisi. 

Ihana, upea, värikäs, yllätyksellinen, vapaa ja kiehtovan "vaarallinen" maailma. Jokainen hoiti omat hommansa, ei kytätty muita. Valtioilla oli oma kulttuuri. Rajoituksia arkielämässä vähän. Täysi vastakohta tähän nykyiseen, yllätyksettömään ja rajoitettuun maailmaan, jossa amerikkalaiskulttuuri kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Ihana, upea, värikäs, yllätyksellinen, vapaa ja kiehtovan "vaarallinen" maailma. Jokainen hoiti omat hommansa, ei kytätty muita. Valtioilla oli oma kulttuuri. Rajoituksia arkielämässä vähän. Täysi vastakohta tähän nykyiseen, yllätyksettömään ja rajoitettuun maailmaan, jossa amerikkalaiskulttuuri kaikkialla.

Olin silloin pitkätukkainen poika pohjoisen keskisuuressa kpngissa- "ei kytätty" - jaa niinkö se oli? Pelkästä fledan pituudesta olis tarjottu turpasaunaa vasemmalta ja oikealta.