Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvun elänyt kirjoitti:
Riippuu täysin, mitä pitää kriteereinä.
+ kouluissa oli resurssit kunnossa, uudet kirjat joka vuosi, kirjat jää itselle
+ hyvinvointiyhteiskunta oikeasti toimi
+ terveydenhuolto ilmaista, ei käyntimaksuja terkkarilääkärillä
+ turvallista liikkua ulkona, ei ulkomaalaisia murtoliigoja tai lapsia ryöstäviä jengejä
+ ostovoima paljon korkeampi
+ työpaikkoja oli tarjolla kaikille
Ei tietenkään mikään ole onnela eikä utopia, vaan varmasti oli kaikenlaisia varjopuolia. Telkkakanavia oli vähän. Kouluissa kiusattiin, niinkuin oli aina kiusattu ja tullaan aina kiusaamaan. Vähemmistöjä ei suvaittu. Alkoholipolitiikka oli vieläkin tiukempaa.
1980-luvulla sekä inflaatio että korkotaso olivat aivan eri tasolla kuin nykyisin. Inflaatio oli vuositasolla keskimäärin 7 % ja asuntolainojen korot olivat keskimäärin yli 10 %. Valtion 5 vuoden obligaatioista yksityiset kansalaiset saattoivat saada 9 % tuoton ja pankkien säästötilille maksettiin kunnon korkoa. Lisäksi oli olemassa erityisiä korkeakorkoisia säästötilejä.
Se kunnon korko oli noin 4-5% eli reilusti alle inflaation.
Vertaapa pankkien nykyisiä käyttö- ja säästötilien korkoja, jotka ovat tasoa 0,1 % tai vähemmän. Silloin pankit eivät myöskään olleet vielä keksineet nykyisen kaltaisia "palvelumaksuja" jokaisesta pienestä asiasta vaan ne tekivät tuloksensa enemmänkin lainojen koron ja talletusten koron välisellä erotuksella.
Tapahtui myös pankkiryöstöjä, mutta nykyään pankki on ryöstäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvun elänyt kirjoitti:
Riippuu täysin, mitä pitää kriteereinä.
+ kouluissa oli resurssit kunnossa, uudet kirjat joka vuosi, kirjat jää itselle
+ hyvinvointiyhteiskunta oikeasti toimi
+ terveydenhuolto ilmaista, ei käyntimaksuja terkkarilääkärillä
+ turvallista liikkua ulkona, ei ulkomaalaisia murtoliigoja tai lapsia ryöstäviä jengejä
+ ostovoima paljon korkeampi
+ työpaikkoja oli tarjolla kaikille
Ei tietenkään mikään ole onnela eikä utopia, vaan varmasti oli kaikenlaisia varjopuolia. Telkkakanavia oli vähän. Kouluissa kiusattiin, niinkuin oli aina kiusattu ja tullaan aina kiusaamaan. Vähemmistöjä ei suvaittu. Alkoholipolitiikka oli vieläkin tiukempaa.
1980-luvulla sekä inflaatio että korkotaso olivat aivan eri tasolla kuin nykyisin. Inflaatio oli vuositasolla keskimäärin 7 % ja asuntolainojen korot olivat keskimäärin yli 10 %. Valtion 5 vuoden obligaatioista yksityiset kansalaiset saattoivat saada 9 % tuoton ja pankkien säästötilille maksettiin kunnon korkoa. Lisäksi oli olemassa erityisiä korkeakorkoisia säästötilejä.
Se kunnon korko oli noin 4-5% eli reilusti alle inflaation.
Vertaapa pankkien nykyisiä käyttö- ja säästötilien korkoja, jotka ovat tasoa 0,1 % tai vähemmän. Silloin pankit eivät myöskään olleet vielä keksineet nykyisen kaltaisia "palvelumaksuja" jokaisesta pienestä asiasta vaan ne tekivät tuloksensa enemmänkin lainojen koron ja talletusten koron välisellä erotuksella.
Tapahtui myös pankkiryöstöjä, mutta nykyään pankki on ryöstäjä.
Vierailija kirjoitti:
1990-luku oli parempaa.
Jep, ainakin poliittisesti, sillä Neuvostoliitto hajosi, Baltian maat itsenäistyivät, Saksa yhdistyi ja Suomi pääsi eroon YYA-sopimuksesta ja liittyi EU:hun. Suomalaistenkin matkat Tallinnaan kummasti yleistyivät Neuvosto-Eestin lakattua olemasta ja siitä tulee varteenottava vaihtoehto laivamatkoille Tukholmaan.
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan muu VHS-nauhureiden langallista kaukosäädintä?
Meillä on maalla säilössä.
-Viera- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa oli jokaisella kottikärrykaupalla jos vertaa nykyiseen elintasoon. Pankin mainoksessakin sitä siirrettiin kuluttajalle juurikin sillä kottikärryllä.
Eri pankeilta tuli edullisia lainatarjouksia vähän väliä. Töistä ei ollut pulaa. Rahaa riitti. Oli turvallista, kun kaduilla ei näkynyt juurikaan muunmaalaisia. Poliisi oli näkyvästi katukuvassa valvomassa julkijuopottelua. Henkirikoksia tapahtui lähinnä ryyppyporukoissa jne.
Nollakoroista ei ollut tietoakaan.
Ne kunnon korot motivoivat kummasti lyhentämään asuntolainoja, jotta korkomenot olisivat laskeneet lainapääoman vähetessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrojen pelko ja pokkurointi oli suurempaa. Lääkärit oli jumalasta seuraavia arvoasteikossa.
Yleensäkin ihmisten tietämys monista asioista oli vähäisempää kuin nykyään ja tiedon hankkiminen vaivalloisempaa.Nykyään jo googlaamalla saa monenlaista tietoa, ihan oikeaakin tietoa, vaikka valheitakin netistä löytyy.
Ja kaikesta googlettamalla haetusta tiedosta huolimatta ihmisten älykkyys on laskenut ja laskee edelleen. Sen näkee myös selkeästi.
Nuoret ei osaa kirjoittaa, tiedon määrä on vähentynyt ja ns. diginatiivit ei osaa tietokonetta käyttää.
Missä se nykyinen lisääntynyt tietämys näkyy?
Minusta on ainakin turhauttavaa että jos joku tavallisessa kahvilakeskustelussa turvautua älypuhelimeen ja tarkistaa asioita jatkuvasti googlettamalla ilman että luottaisi omaan muistiinsa ja omaksumaansa tietoon. Kyse ei ole siis mistään Trivial Pursuit pelistä vaan yleissivistyksestä.
Oli! Jos sais yhden toivomuksen, haluaisin viedä perheeni tuohon aikaan.
80-luvulla pääsin ylioppilaaksi, muistan kuinka kaikki vaan meni talouden kannalta parempaan suuntaan. Kotikaupunki kasvoi. Tuli liikkeitä, pankkeja ja palveluita lisää. Ihmisillä oli varaa. Isäni sanoi että talous vaan menee koko ajan yläsuuntaan. Fiksuja poikana sanoin, ettei se ole luonnon lakienkaan mukaan mahdollista, tulee jossain vaiheessa taas alamäki. No, ei aikaakaan, kun isäni joutui sulkemaan tehtaansa, sairastui ja oli tullut siis lama Suomeen! Sitten alkoivatkaan kituuttamisen vuodet, jotka ovat jatkuneet tähän päivään asti. Ja nyt vielä on sotakin Euroopassa. Että näin.
Kasarilla kaikki oli vielä aitoa. Amerikassa oli hyvä olla ja kaikki treenasi ja piti huolta itsestään. Ja naiset oli luonnonkauniita pillukarvoineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrojen pelko ja pokkurointi oli suurempaa. Lääkärit oli jumalasta seuraavia arvoasteikossa.
Yleensäkin ihmisten tietämys monista asioista oli vähäisempää kuin nykyään ja tiedon hankkiminen vaivalloisempaa.Nykyään jo googlaamalla saa monenlaista tietoa, ihan oikeaakin tietoa, vaikka valheitakin netistä löytyy.
Ja kaikesta googlettamalla haetusta tiedosta huolimatta ihmisten älykkyys on laskenut ja laskee edelleen. Sen näkee myös selkeästi.
Nuoret ei osaa kirjoittaa, tiedon määrä on vähentynyt ja ns. diginatiivit ei osaa tietokonetta käyttää.
Missä se nykyinen lisääntynyt tietämys näkyy?
Minusta on ainakin turhauttavaa että jos joku tavallisessa kahvilakeskustelussa turvautua älypuhelimeen ja tarkistaa asioita jatkuvasti googlettamalla ilman että luottaisi omaan muistiinsa ja omaksumaansa tietoon. Kyse ei ole siis mistään Trivial Pursuit pelistä vaan yleissivistyksestä.
Minä taas joudun tekemään tätä siksi koska vastapuoli keksii omasta päästä jatkuvasti ihan omia juttuja jotka eivät pidä paikkaansa todellisuuden kanssa. Tätä samaa saa tehdä myös esimerkiksi täällä ja vieressä oltava sivulehtenä wikipedia auki. Jengi valehtelee. Mistä lie opittua. Ei ihme että kaikki menee pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Oli! Jos sais yhden toivomuksen, haluaisin viedä perheeni tuohon aikaan.
Alle kolmekymppiset olisivat aivan kuutamolla ilman nettiä ja kännykkää.
Jo ruokailu vaatisi tiukkaa harjoittelua. Samat ruoka-ajat joka päivä, kaikki ruokailevat yhdessä ja ruoka-aikojen ulkopuolella ei syödä, jääkaappi on lupa avata ainoastaan äidillä. Ruokaa kehutaan ja siihen ollaan tyytyväisiä vaikka ei maistuisi yhtään. Perunoita, soosia ja porkkanaraastetta.
Television saa avata ja sulkea ainoastaan isä. Se avataan yleensä kahdeksan maissa, ja suljetaan yhdeksältä.
Sen jälkeen jäljellä ajanviettoon ovat kirjat sekä radio, josta tulee tunti kevyttä musiikkia päivässä.
Parasta aikaa elämässäni.Ostin osakkeen Tukholman keskustasta. Olin vakuutusalalla ja tienasin hervottomasti. Nyt elän hyvin sijoituksilla. Ja olen terve.
Kyllä se oli. Töitä oli joka lähtöön, silloin pystyi konttoristi sinkkukin ostamaan kaksion Helsingistä, ei nyt ihan arvoalueelta mutta mutta kivasta lähiöstä. Käytiin etelässä ja biletettiin.
Internet on tehnyt nykyihmisistä älyllisesti vammaisia.
"Alle kolmekymppiset olisivat aivan kuutamolla ilman nettiä ja kännykkää.
Jo ruokailu vaatisi tiukkaa harjoittelua. Samat ruoka-ajat joka päivä, kaikki ruokailevat yhdessä ja ruoka-aikojen ulkopuolella ei syödä, jääkaappi on lupa avata ainoastaan äidillä. Ruokaa kehutaan ja siihen ollaan tyytyväisiä vaikka ei maistuisi yhtään. Perunoita, soosia ja porkkanaraastetta.
Television saa avata ja sulkea ainoastaan isä. Se avataan yleensä kahdeksan maissa, ja suljetaan yhdeksältä.
Sen jälkeen jäljellä ajanviettoon ovat kirjat sekä radio, josta tulee tunti kevyttä musiikkia päivässä."
Elitkö jossakin lestadiolaisperheessä?
Nykyajan tytöt ovat oksettavan näköisiä. Joko keltaiset naamat, pelottavat kulmakarvat ja erikoiset törröhuulet ja tatuointeja tai maakuntatukka eli punainen, sininen tai violetti ja tatuointeja.
Suomella ei ollut 80-luvulla köytönnössä lainkaan ulkomaanvelkaa. Suomen velkaantuminen alkoi vasta 90-luvun lamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkat eivät olleet isoja, toimistotyöntekijän palkka upposi ruokaan ja vuokraan, vaatteita ei juuri ostettu! Vuokra-asuntoja oli tarjolla niukasti, matkustaminen oli kallista, kiusaaminen kukoisti, niin koulussa kuin työpaikoillakin! Opiskelijat saattoivat vain unelmoida yksiöistä! Työttömiä oli tuolloinkin, pitkäaikaistyöttömyys oli tosin harvinaista! Jokin asia oli silloin paremmin, muttei läheskään kaikki!
80-luvulla työttömyysprosentti oli noin 5%, mikä on käytännössä täystyöllisyys. Varsinkin kun työllisiksi lasketut olivat tosiaan ihan oikeissa palkkatöissä, eikä tilastokikkailtuina ilmaisissa harjoitteluissa, temppukursseilla jne.
Oli alempi, oisko jotain 3% luokkaa oikea luku,
Muistaako kukaan kuka silloin oli työvoimaministeri?
Arvo Aalto, Jouko Kajanoja, Veikko Helle, Urpo Leppänen, Matti Puhakka. (Ei tarvitse muistaa kun on Wikipedia, josta voi luntata: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ty%C3%B6ministeri%C3%B6)
Mutta ei alhainen työttömyysprosentti työvoimaministerien ansiota ollut, vaan kansainvälisten suhdanteiden.
Kuukkelin ja Wikin ansiosta ei tarvitse muistia vaivata. -Joskus miettii, onko konemuistin varaan jääminen terveellistä muistille iän tullen.
80-luvulla miehet oli miehiä ja naiset naisia, oli vain kaksi sukupuoIta. Perheinstituutio oli arvossaan. Lapsia kasvatettiin järkevämmin, eli asetettiin tiukemmat rajat lapsille. Koulujärjestelmä toimi hyvin. Työtäkin riitti kohtuullisesti ja oli kulutusjuhlaakin. Politiikka oli normaalia, eli tylsän harmaata toimintaa. Ei oltu velkarahastakaan riippuvaisia. Yksi harvoista negatiivisista asioista oli Neuvostoliiton poliittinen ote Suomen hallinnosta. Silti NL ei vienyt Suomelta valuuttaa, pankkijärjestelmää, työpaikkoja, resursseja, rahoja jne.
90-luvulla alkoi Suomen alamäki; meni suvereniteetti, valuutta, työpaikat, luonnonvaroja, vientiteollisuutta jne. ja köyhyyskin on lähes nelinkertaistunut koko EU-jäsenyyden aikana. Ja tultiin velkarahasta riippuvaiseksi ja kasvavasti tuontituotteista. 2000-luvulla alkoi ideologinen mädännäisyys, jossa suomalaisuus, isänmaallisuus ja kansallismielisyys tuhottiin vihalla ja valheilla, pirstoen yhteiskunta toisiaan vastaan riiteleviksi Iahkoiksi. Sukupuolia alkoi ilmestymään kuin sieniä sateella, biologian kirjat kirjoitettiin uusiksi. Vihanlietsonnasta tuli voimavara ja valehtelusta oikeutettua, "koska persut". Nykyään Suomen kansa on menettänyt todellisuudentajunsa ja elää median ja somen luomassa vaihtoehtotodellisuudessa. Ja sitä puolustetaan henkeen ja vereen, koska harvalla enää pää kestää tylsänharmaata arkitodellisuutta.
84 syntyneenä muistan kyllä paljonkin sieltä loppupäästä ja olihan se hienoa aikaa.