Oliko 1980-luku paratiisi?

Vierailija kirjoitti:

Lähes koko 80-luvun koulukiusaamisesta ja sen tuomasta heikosta itsetunnosta vuosikymmeniä kärsineenä sanoisin, että 80-luku oli yksi paskimmista vuosikymmenistä.

Joku entinen kiusaajaniko se tätä kävi alapeukuttamassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomainen musiikki oli karmeeta rumpukonejytinää. Kotimaiset rockbändit oli hyviä.

80-luvun musiikki oli ihan täyttä kuraa. 90-luvun musiikki sen sijaan oli aivan parasta mitö kehtaa kuunnella nykyisinkin.

80-luvulla uusia levyjä julkaisivat Suomessa esim. Juice, Eput, J. Karjalainen, Kauko Röyhkä ja Narttu, Dingo, Yö (rokkibändi), Leevi and the Leavings, Noitalinna huraa ja mitä niitä nyt oli. Ehkä ne eivät kaikki olleet mestariteoksia, mutta niissä oli mukava itsetehdyn leima ja kiva niitä oli kuunnella. Sielun veljet oli aika suosittu, itse en pitänyt. Popedaa en kuunnellut mutta joillain keikoilla kävin. Sitten oli tietty iskelmää, sitä kuuntelivat keski-ikäiset ja samat viisut soivat edelleen radiossa. Vera Teleniuksen suomenkielinen versio Miljoonasta ruususta upposi jopa meidän ikäisiin, vaikka muuten iskelmät olivat noloja.

Ulkomailla oli jotain Madonnaa, Michael Jacksonia, Scorpionsia, Kim Wildea, Nenaa.

Kuudennella 1985 oli koulun musantunnilla levyraati, johon sai tuoda omia levyjä, sen voitti kappale Careless whisper.

1980-luvulla tehtiin paljon hyvää rockmusikkia kuten AC/DC, Def Leppard, U2, INXS, John Mellencamp, Metallica, Iron Maiden, Guns N' Roses, Whitesnake, Rainbow ja moni muu. Prince ol myös kovassa vedossa ja hän oli todella taitava kitaristi.

Vierailija kirjoitti:

oli hyvä aikaa. kun tarjan seta ei kukoistanut.

Silloin oli vielä kaappien ovat kiinni mm. George Michaelin osalta.

1980-luvun elänyt kirjoitti:

Riippuu täysin, mitä pitää kriteereinä.

+ kouluissa oli resurssit kunnossa, uudet kirjat joka vuosi, kirjat jää itselle

+ hyvinvointiyhteiskunta oikeasti toimi

+ terveydenhuolto ilmaista, ei käyntimaksuja terkkarilääkärillä

+ turvallista liikkua ulkona, ei ulkomaalaisia murtoliigoja tai lapsia ryöstäviä jengejä

+ ostovoima paljon korkeampi

+ työpaikkoja oli tarjolla kaikille

Ei tietenkään mikään ole onnela eikä utopia, vaan varmasti oli kaikenlaisia varjopuolia. Telkkakanavia oli vähän. Kouluissa kiusattiin, niinkuin oli aina kiusattu ja tullaan aina kiusaamaan. Vähemmistöjä ei suvaittu. Alkoholipolitiikka oli vieläkin tiukempaa.

1980-luvulla sekä inflaatio että korkotaso olivat aivan eri tasolla kuin nykyisin. Inflaatio oli vuositasolla keskimäärin 7 % ja asuntolainojen korot olivat keskimäärin yli 10 %. Valtion 5 vuoden obligaatioista yksityiset kansalaiset saattoivat saada 9 % tuoton ja pankkien säästötilille maksettiin kunnon korkoa. Lisäksi oli olemassa erityisiä korkeakorkoisia säästötilejä.

Suuret ikäluokat porsastelivat tuolloin ja muistavat vieläkin kehua itseään, miten silloin oli raskasta ja tehtiin töitä. Yksikin tähän ryhmään kuuluva nauroi minulle, kun sai tietää, että olin ottanut asuntolainan. "Velkavankeudessa olet, hahaa.." No helppo hänen sanoa, kun inflaatio söi hänen velkansa ja kaikkein typerinkin pääsi mihin tahansa töihin ilman koulutusta ja saattoi edetä työssään loputtomasti. 

Vierailija kirjoitti:

Suuret ikäluokat porsastelivat tuolloin ja muistavat vieläkin kehua itseään, miten silloin oli raskasta ja tehtiin töitä. Yksikin tähän ryhmään kuuluva nauroi minulle, kun sai tietää, että olin ottanut asuntolainan. "Velkavankeudessa olet, hahaa.." No helppo hänen sanoa, kun inflaatio söi hänen velkansa ja kaikkein typerinkin pääsi mihin tahansa töihin ilman koulutusta ja saattoi edetä työssään loputtomasti. 

Sen inflaation ohella velallisten piti maksaa kunnon korot ottamastaan lainasta. Nykyisin lainan lyhentäminen on helpompaa kun asuntolainan korkomenot ovat huomattavasti pienemmät lähempänä nollaa kuin 10 prosenttia.

Kaipaan sitä oloa, että oma tulevaisuus oli toimeentulon suhteen ennustettavissa. Toisin sanoin töitä oli luvassa eikä tarvinnut stressata sitä, riittääkö työt, jatketaanko työsopimusta, löydänkö uuden työn jos vanhasta joutuu lähtemään. Itseni kaltaiselle luonteelle nykyajan epävarmuus talouden suhteen on valtava stressitekijä, suurempi kuin sen pitäisi missään nimessä olla.

Springsteen, Prince, Michael Jackson, Rolling Stones, U2, Aerosmith, Bob Marley, UB40, Stevie Wonder, Guns & Roses, AC/DC, Phil Collins, Genesis, INXS, Peter Gabriel...

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla matkailu oli vielä mielenkiintoista, kun joka maassa ja kaupungissa ei ollut samoja ketjuliikkeitä ja yhtä siistiä ja samannäköistä, eikä ollut älypuhelimia, Youtube-videoita tai TriAdvisoreita. Matkalle lähteminen oli oikea seikkailu ja siinä irtauduttiin oikeasti arjesta. Nykyään sometetaan samoissa palveluissa vaikka oltaisiin missä, ja yhteyden saa kaikkiin.

Muistan, miten ennen ostettiin ihan matkustusoppaan tyyppisiä kirjoja, jos mentiin uuteen paikkaan. Niistä sitten luettiin (jo valmiiksi vanhentuneita) tietoja siitä, mihin kannattaa mennä ja missä voi yöpyä halvalla.

80-luvulla yläasteella istuttiin kiltisti pulpetissa ja osallistuttiin opetukseen. Viitattiin ja vastattiin ja tehtiin kokeet eikä pahemmin pullikoitu. Joskus joku "raju" poika istui luokan takaosassa ja kieltäytyi tekemästä jotain, ja opettaja heitti pojan pihalle luokasta. Koko sakki oli perin juurin järkyttynyt tästä.

Joku sanoi tuossa aikaisemmin, että ns. erilaiset hyväksyttiin joukon jatkoksi, ja tavallaan muistelen samanlaista. En muista, että olisi suoranaisesti kiusattu ketään, mutta ihan avoimesti kyllä naurettiin sille luokan "hitaalle" tytölle (jolla varmasti olisi nykypäivänä joku diagnoosi), kun hän ei hitauttaan pysynyt opetuksessa mukana. Jälkikäteen ajatellen julmaa, mutta ei sitä silloin osannut niin ajatella. (Anteeksi Mervi!)

OLihan se siinä mielessä että tyhmälistöä, lue persuja, ei oltu vielä keksitty...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta ruokakassijutusta sanoisin sen verran, että ei 80-luvulla ollut kenellekään mitään tarjolla ilman vastiketta. Sellainen olisi ollut ennenkuulumatonta.

Eli se ilmainen ruokakassi synnytti ne jonot.Vielä 80-luvulla tyydyttiin siihen mitä oli, ja pulinat pois.

Toimeentulotuki tuli 1984, sitä ennenkin toki oli maksettu tukea vähävaraisille mutta huoltoavun nimellä. Ansiosidonnainen työttömyysturva tuli vuonna 1985. Ylipäätään uusia etuuksia luotiin 80-luvulla ja sosiaalimenot kasvoivatkin aina 90-luvulle saakka, jolloin niitä ensimmäisen kerran vasta leikattiin. 80-luvulla eläneet muistanevat, että kunnasta sai myös halpaa tai ilmaista kotiapua kun perheessä oli tarve, vaikkapa toisen vanhemman sairastumisen tai vauvan syntymän johdosta.

Meillä oli kunnalta kotiapulainen, kun pikkusisko syntyi. Muistaakseni tarkoitus oli se, että apulainen teki kotitöitä ja viihdytti kahta vanhempaa lasta, kun äiti toipui synnytyksestä. Muistan erityisesti sen, että äiti oli vihainen, kun apulainen oli täyttänyt tiskikoneen ihan väärin.

Katsoin just Karpon jaksoa Youtubessa, siinä tutkittiin kuinka moni estää rattijuopon ajamaan lähtemistä. Tuntui että 80-luvun asennemaailma oli "pidä huoli omista asioistasi", "ei se oo niin justiinsa", "eiköhän kaikki mene hyvin". Edes bensa-aseman myyjä ei laittanut tikkua ristiin, rattijuoppoa vaan taputellaan selkään. Uskon että 80-luku oli leppoisaa ja muistot ovat kultaantuneet mutta käsi sydämellä: oliko kaikki paremmin? Joskus itsekin niin luulin kuulemani perusteella, mutta mitä enemmän kuuntelen 80-luvun nuorten aikuisten juttuja sen enempi tuntuu että se oli aikaa jolloin perseiltiin, sivuutettiin asioita, ajateltiin että elämä kantaa. Mentiin vähän tuurin mukaan eikä ymmärretty itseä heikompia. Ymmärrän/uskon kaikkia jotka elivät lapsuuden kasarilla ja hehkuttavat, siitä on jäänyt mukava kulttuuriperintö kyllä, mutta en aikuisuutta eläneitä.

En tiedä paratiisi, sanoisin että eri maa. Nykyinen Suomi on eri valtio. Ero on niin suuri.

Olen syntyisin maasta. jota ei enää ole. Vähän niin kuin olisi Derkkulasta.

Suomesta on kadonnut 80-luvun jälkeen 500 000 matalan koulutusasteen työpaikkaa.

Tämä nykyinen Suomi on vähän kuin yliopiston campus.

Jos minun olisi ap pakko valita niin todellakin muuttaisin tästä 80-luvulle. Silloin kaikki tuotteet valmistettiin aikaa kestäviksi, hooraaminen ei ollut viihdenormi samassa mittakaavassa kuin nyt, lapset otettiin vakavasti eikä ikuisuusvauvoina jne. Kaikki ei ollut sellaista scheissea kuin nyt. En sanoisi edes päivää nykyajan lapsille ja nuorille.

Täällä on sanottu että näytettiin pelleiltä, kun meikkityyli oli mitä oli jne., mutta eikö nykyinen tyyli sitten mm. överikulmineen näytä muista typerältä? :D Ainahan vanhat tyylijutut ovat kauhean noloja jälkikäteen katsottuna valokuvista jne. 

Kiusaaminen, no joo. Sitä tapahtuu kyllä edelleen, mutta se on osittain piilotetumpaa, koska sitä on siirtynyt someen ja nettiin ylipäätään. En usko että siitä päästään tässä maassa ikinä kunnolla eroon. 

Joku juoppojen tappelu kylänraitilla taas ei eroa mitenkään nykypäivästä. Sitä tapahtuu ihan kaikkialla, ja koronan myötä ihmisten pahoinvointi on joissakin paikoissa suorastaan räjähtänyt käsiin. 80-luvulla nuorisoporukat tappelivat keskenään, 2020-luvulla nuorisoporukoilta saavat muutkin turpiinsa (samalla kun tulevat ryöstetyiksi). 

Vierailija kirjoitti:

Jos minun olisi ap pakko valita niin todellakin muuttaisin tästä 80-luvulle. Silloin kaikki tuotteet valmistettiin aikaa kestäviksi, hooraaminen ei ollut viihdenormi samassa mittakaavassa kuin nyt, lapset otettiin vakavasti eikä ikuisuusvauvoina jne. Kaikki ei ollut sellaista scheissea kuin nyt. En sanoisi edes päivää nykyajan lapsille ja nuorille.

Minulla on vieläkin toimiva pelikonsoli 80-luvulta. Samoin yksi 90-luvulta. Sen jälkeen valmistetut ovat kaikki hajonneet yksi toisensa perään, kuten tietokoneetkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä muistan sen kasinohulluuden, miten olit ihan luuseri, jos olit tavallisessa työssä vaikka kaupassa tai postissa

Itse näen asian totaalisesti päinvastoin. Juuri silloin moni oli tavallisessa työssä ja se oli normaalia. Nykyään sinulla pitää olla linkedIn-profiili ja siellä selostukset lontooksi kuinka olet käynyt university haig skuul colleke premier skuulin ja työnkuvasi on big boss hyper tiim liider engineeri.

Jos nykypäivänä olet myyjänä Prismassa, niin olet elämässä jämähtänyt ja k-e-h-i-t-y-s-v-a-m-m-a-i-s-e-s-t-a seuraava.

Tämä on aivan helvetin totta.

CV:ssä on että olen elämästäni ollut 3 vuotta Lidlissä myyjänä ja se pilaa koko työhistoriani ja tekee minusta täysin tarpeettoman ihmisen, huolimatta siitä että olen käynyt myös yliopiston. Turha haaveilla mistään rahoitusmaailman huippuduuneista. Mutta kyllä nuorena jotain työtä oli pakko tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissä kulttuuri oli todella kankeaa, muistaako kaikki, että useimmissa Suomen toimistoissa oli pitkälle 80-luvun puolelle olemassa hamepakko naisille?

Riippuu toimistosta. Ehkä noin oli jossain pankkikonttorissa, mutta ainakaan siinä valtion virastossa, jossa tein opintojen ohessa osapäivätyötä, ei mitään hamepakkoa ollut. 

Ei ollut minunkaan työpaikallani, kaupungin toimistotöissä. Edelliseltä vuosikymmeneltä kuulin tarinan, kun eräs eläkeikää lähestyvä virkamies oli  moittinut toimistosihteeriä, jolla oli farkkuHAME, että ai tännekin se farkkukansa on saapunut.  Satuin vaan itse olemaan jotenkin erilainen kai, koska tykkäsin pitää hametta. Harvemmin oli farkut, minusta ne ovat aina olleet istumatyössä hyvin epämukavat. Mutta kyllä useimmat pitivät housuja, vanhat toimistontädit sentään eivät.

Vierailija kirjoitti:

toinen eri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Word Perfect kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luku oli huoletonta aikaa. Oli aina töitä ja raha riitti kaikkeen. IT-ala kukoisti ja työt vei usein eri puolille maailmaa.

Eihän IT-alaa ollut vielä kunnolla olemassakaan 1980-luvulla. Ensimmäiset tietokoneet tarkoittivat lähinnä tekstinkäsittelyohjelmia, joita käytettiin funktionäppäimien eikä hiiren avulla. Niillä ei todellakaan päässyt minnekään nettiin. Vasta Windows95 teki nettiin pääsyn helpoksi eikä ollut pakko muistaa niitä Microsoftin MS-dos komentokehotteita, jotta kuvaruudulla olisi tapahtunut jotain.

IT-alan I ei tarkoita Internettiä.

Tietotekniikkaa on ollut käytössä jo ainakin 60-luvulta asti.

-eri

Samaa mieltä kuin nimim. eri. 

Ärsyttävää miten asioista tietämättömät, lähihistoriaa tuntemattomat tyypit jakavat "tietojaan" keskustelupalstoilla! Se, että IT-alaa kutsuttiin tuolloin ATK-alaksi (Automaattinen TietojenKäsittely) ei muuta itse alaa mihinkään. Vuonna 1975 perustettiin jääkiekon SM-Liiga ja vaikka sitä nykyään kutsutaan Liigaksi, siellä pelaavat joukkueet mittelevät tänäkin päivänä jääkiekon Suomen mestaruudesta.

Kyllä 1980-luvun tietokoneillä PÄÄSI nettiin. Se, että Vauva-palstalle kirjoittava tietämätön henkilö ei päässyt, on eri asia. Tuolloin käytettiin tietokoneisiin liitettäviä modeemeja, joilla otettiin yhteys BBS:n eli Bulletin Board Systemseihin. Kaverin faijalla oli Amstrad PC 1640 ja hän maksoi laskunsa kotisohvalta vuonna 1987.

Ottakaa selvää asioista ennen kuin tulette jakelemaan "tietojanne" tänne, aloittaa voi vaikka Wikipediasta.

Ärsyttävää tosiaan. Netti = Internet, näin ollen kaverin faija ei todennäköisesti maksanut laskuaan Internetin kautta, koska internet-yhteydet tulivat yksityisten käyttöön vasta 90-luvulla. Ylipäänsä Internet-ni itystä käytettiin vasta ysärillä. BBS ei ole internet. Wikipedia ei järin luotettava lähde ole, mutta sen mukaan -88 yliopistot siirtyivät Internetin käyttöön. Kaverin faija on ollut tosi edistyksellinen, jos laskuja on tietokoneen avulla maksanut.

Vielä noin yleisesti ottaen, 80-luku oli viimeinen vuosikymmenen, jolloin ei eletty tietotekniikan maailmassa. Kouluissa opetettiin mm. konekirjoitusta.

Ilolla muistelen konekirjoitustunteja. Opin siellä kymmensormijärjestelmän, mistä on ollut elämän aikana todella paljon hyötyä