Lue keskustelun säännöt.
Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
Vierailija kirjoitti:
Ulkomainen musiikki oli karmeeta rumpukonejytinää. Kotimaiset rockbändit oli hyviä.
80-luvun musiikki oli ihan täyttä kuraa. 90-luvun musiikki sen sijaan oli aivan parasta mitö kehtaa kuunnella nykyisinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdellä duunarin palkalla ylläpidettiin vaimo, pari lasta ja omakotitalo kivalla alueella (sekä auto). Sopii yrittää nykypäivänä. :)
Kun äiti satutti itsensä, meille tuli kodinhoitaja, joka kävi useamman viikon putkeen. Aina sama ihminen, joka oikeasti myös teki kotityöt eikä vaan istunut kahvilla kuten nykyiset. Kävin kouluni viereisessä lähikoulussa, jossa riehujat ja muut perseilijät laitettiin tarkkikselle, joten opiskelurauha oli hyvä. Kirjat kaikki uusia, ruoka oman koulun keittiössä tehtyä. Äitiä kyllästytti kotirouvana oleskelu, joten meni töihin tähän keittiöön myöhemmin- ilman minkäänlaista koulutusta tai kurssia. Pankki löytyi meidänkin "kylältä" (pientaloalue), lapset olivat toivottuja asiakkaita ja meidän pennoset laskettiin hartaasti. Saatiin ilmainen possu, klubilehti, lahjoja. Pankit sponssasivat urheilukisoja ja ties mitä.
Koen, että varhaislapsuus 80-luvulla oli todella hyvää aikaa. Teknologia oli tarpeeksi kehittynyttä että saatiin hoidettua kivuttomasti eri toimenpiteet terveydenhuollossa, oli puhelimet ja väritelkkari jne. Lisäksi yhtenäiskulttuuri kukoisti vielä sen verran, että paikat pidettiin kunnossa eikä kaikkea rikottu/paskottu/sotkettu, ja ihmisillä oli yhteiskuntavastuuntaju. Harrastukset eivät olleet verenmaku suussa kilpailemista pienestä asti, aina löytyi kavereita potkimaan palloa tai jumppaamaan iltaisin koululle.
Jos vaihtoehto annettaisiin, siirtyisin erittäin mielelläni takaisin 80-luvulle.
C-kasetti kirjoitti:
Parasta 1980-luvulla oli nuorison ja nuorten aikuisten ei-poliittisuus vaikka vuosikymmennen alkupuolella taistolaiskommunistit saivat vielä sinisilmäisiä ihmisiä "rauhanmarsseihin", joissa vastustettiin yksipuolisesti lännen ydinaseita. Samaan aikaan Neuvostoliitto kävi imperialistista sotaansa Afganistanissa.
Vaikkei saakaan sanoa, niin fakta on kuitenkin se, että Neuvostoliiton joukot olivat Afganistanissa maan kommunistisen/sosialistisen johdon kutsumana. Eli siellä oli musli-mien vallankumousyritys menossa, johon sitten sekaantuivat sekä NL että USA: NL tuki hallitusta ja USA islam-isteja. Nythän se kuulostaa oudolta, mutta niin se vain oli. Rambo III muuten kertoo tästä :)
NL hävisi, ja Afganistan on siitä lähtien ollut i-slamistinen valtio. Islaminuskoinen toki on ollut aina.
Rauhanmarsseja ei tosiaan enää ole. Kellekään ei tule edes mieleen, että marssisi rauhan puolesta tai tukisi köyhiä maita tai menisi johonkin kehitysmaahan tekemään työtä. Sehän on naurettavaa, semmonen rauhankyyhkyily.
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä duunarin palkalla ylläpidettiin vaimo, pari lasta ja omakotitalo kivalla alueella (sekä auto). Sopii yrittää nykypäivänä. :)
Kun äiti satutti itsensä, meille tuli kodinhoitaja, joka kävi useamman viikon putkeen.
Olihan se noin, joo.
Toisaalta: tuo ihanuus ostettiin velaksi. Ei valtionvelaksi, vaan pankkien ja muiden yritysten velaksi. Veronmaksajathan sen lopulta joutuivat kustantamaan, mutta vasta 90-luvulla pankkikriisin myötä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä duunarin palkalla ylläpidettiin vaimo, pari lasta ja omakotitalo kivalla alueella (sekä auto). Sopii yrittää nykypäivänä. :)
Kun äiti satutti itsensä, meille tuli kodinhoitaja, joka kävi useamman viikon putkeen.
Olihan se noin, joo.
Toisaalta: tuo ihanuus ostettiin velaksi. Ei valtionvelaksi, vaan pankkien ja muiden yritysten velaksi. Veronmaksajathan sen lopulta joutuivat kustantamaan, mutta vasta 90-luvulla pankkikriisin myötä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi
No juu, mutta kyllä meidän perhe selvisi lamasta ongelmitta, kun talo oli velaton jne.
Nythän siis mietin vaan omalla kohdallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset oli tosi ilkeitä ja ymmärtämättömiä poikkeavia kohtaan. Lääketiede alkeellista, tärykalvoja puhkottiin ja poskia punkteerattiin liukuhihnalta. Kipulääkkeet oli huonoja. Hammaslääkärit porasi pienenkin reiänalun koko hampaan kokoiseksi ja valtava amalgaamipaikka tilalle yms yms. Suolistosairauksia ei tunnettu, ne oli psyykkisiä ongelmia joille ei tietenkään niillekään osattu tehdä mitään.
Melkein kaikesta kosmetiikasta tuli yliherkkyysoireita, kaikki meikkasi rumasti, oltiin kuin pellet värivoiteiden tai vitivalkoisten puutereiden ja poskipunien kanssa..
Vierailija kirjoitti:
C-kasetti kirjoitti:
Parasta 1980-luvulla oli nuorison ja nuorten aikuisten ei-poliittisuus vaikka vuosikymmennen alkupuolella taistolaiskommunistit saivat vielä sinisilmäisiä ihmisiä "rauhanmarsseihin", joissa vastustettiin yksipuolisesti lännen ydinaseita. Samaan aikaan Neuvostoliitto kävi imperialistista sotaansa Afganistanissa.
Vaikkei saakaan sanoa, niin fakta on kuitenkin se, että Neuvostoliiton joukot olivat Afganistanissa maan kommunistisen/sosialistisen johdon kutsumana. Eli siellä oli musli-mien vallankumousyritys menossa, johon sitten sekaantuivat sekä NL että USA: NL tuki hallitusta ja USA islam-isteja. Nythän se kuulostaa oudolta, mutta niin se vain oli. Rambo III muuten kertoo tästä :)
NL hävisi, ja Afganistan on siitä lähtien ollut i-slamistinen valtio. Islaminuskoinen toki on ollut aina.
Rauhanmarsseja ei tosiaan enää ole. Kellekään ei tule edes mieleen, että marssisi rauhan puolesta tai tukisi köyhiä maita tai menisi johonkin kehitysmaahan tekemään työtä. Sehän on naurettavaa, semmonen rauhankyyhkyily.
Amerikkalaiset oli 80-luvulla myös Irakin Saddam Husseinin puolella. Irak kävi sotaa Irania vastaan vuositolkulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan sen kasinohulluuden, miten olit ihan luuseri, jos olit tavallisessa työssä vaikka kaupassa tai postissa
Itse näen asian totaalisesti päinvastoin. Juuri silloin moni oli tavallisessa työssä ja se oli normaalia. Nykyään sinulla pitää olla linkedIn-profiili ja siellä selostukset lontooksi kuinka olet käynyt university haig skuul colleke premier skuulin ja työnkuvasi on big boss hyper tiim liider engineeri.
Jos nykypäivänä olet myyjänä Prismassa, niin olet elämässä jämähtänyt ja k-e-h-i-t-y-s-v-a-m-m-a-i-s-e-s-t-a seuraava.
Et tajunnut, kasarilla ainoa hieno ja arvostettu tapa oli osakkeilla keinottelu, kaikki oikea työ oli noloa.
Ei tule mieleen mitään mikä olisi silloin ollut paremmin kuin nyt, paitsi saastuminen ja ilmaston pilaantuminen oli vielä vähäisempää. Tosin nykyään on tiukemmat jätemääräykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli hyvä aikaa. kun tarjan seta ei kukoistanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomainen musiikki oli karmeeta rumpukonejytinää. Kotimaiset rockbändit oli hyviä.
80-luvun musiikki oli ihan täyttä kuraa. 90-luvun musiikki sen sijaan oli aivan parasta mitö kehtaa kuunnella nykyisinkin.
80-luvulla uusia levyjä julkaisivat Suomessa esim. Juice, Eput, J. Karjalainen, Kauko Röyhkä ja Narttu, Dingo, Yö (rokkibändi), Leevi and the Leavings, Noitalinna huraa ja mitä niitä nyt oli. Ehkä ne eivät kaikki olleet mestariteoksia, mutta niissä oli mukava itsetehdyn leima ja kiva niitä oli kuunnella. Sielun veljet oli aika suosittu, itse en pitänyt. Popedaa en kuunnellut mutta joillain keikoilla kävin. Sitten oli tietty iskelmää, sitä kuuntelivat keski-ikäiset ja samat viisut soivat edelleen radiossa. Vera Teleniuksen suomenkielinen versio Miljoonasta ruususta upposi jopa meidän ikäisiin, vaikka muuten iskelmät olivat noloja.
Ulkomailla oli jotain Madonnaa, Michael Jacksonia, Scorpionsia, Kim Wildea, Nenaa.
Kuudennella 1985 oli koulun musantunnilla levyraati, johon sai tuoda omia levyjä, sen voitti kappale Careless whisper.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä oli, olin 80-luvulla vähän molemmin puolin 20 -vuotias. Ihan parasta aikaa :D <3
Riippuu täysin, mitä pitää kriteereinä.
+ kouluissa oli resurssit kunnossa, uudet kirjat joka vuosi, kirjat jää itselle
+ hyvinvointiyhteiskunta oikeasti toimi
+ terveydenhuolto ilmaista, ei käyntimaksuja terkkarilääkärillä
+ turvallista liikkua ulkona, ei ulkomaalaisia murtoliigoja tai lapsia ryöstäviä jengejä
+ ostovoima paljon korkeampi
+ työpaikkoja oli tarjolla kaikille
Ei tietenkään mikään ole onnela eikä utopia, vaan varmasti oli kaikenlaisia varjopuolia. Telkkakanavia oli vähän. Kouluissa kiusattiin, niinkuin oli aina kiusattu ja tullaan aina kiusaamaan. Vähemmistöjä ei suvaittu. Alkoholipolitiikka oli vieläkin tiukempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
C-kasetti kirjoitti:
Parasta 1980-luvulla oli nuorison ja nuorten aikuisten ei-poliittisuus vaikka vuosikymmennen alkupuolella taistolaiskommunistit saivat vielä sinisilmäisiä ihmisiä "rauhanmarsseihin", joissa vastustettiin yksipuolisesti lännen ydinaseita. Samaan aikaan Neuvostoliitto kävi imperialistista sotaansa Afganistanissa.
Vaikkei saakaan sanoa, niin fakta on kuitenkin se, että Neuvostoliiton joukot olivat Afganistanissa maan kommunistisen/sosialistisen johdon kutsumana. Eli siellä oli musli-mien vallankumousyritys menossa, johon sitten sekaantuivat sekä NL että USA: NL tuki hallitusta ja USA islam-isteja. Nythän se kuulostaa oudolta, mutta niin se vain oli. Rambo III muuten kertoo tästä :)
NL hävisi, ja Afganistan on siitä lähtien ollut i-slamistinen valtio. Islaminuskoinen toki on ollut aina.
Rauhanmarsseja ei tosiaan enää ole. Kellekään ei tule edes mieleen, että marssisi rauhan puolesta tai tukisi köyhiä maita tai menisi johonkin kehitysmaahan tekemään työtä. Sehän on naurettavaa, semmonen rauhankyyhkyily.
Niin tietenkin. Neuvostoliiton puna-armeija on aina kutsuttu maahan: Suomeen (Terijoen hallitus), Unkariin 1956, Tshekkoslovakiaan 1968 ja tietenkin myös Afganistaniin 1979. Outoa, että joku edelleen nielee verisen kommunistidiktatuurin retoriikan ja tarinat rauhanarmeijasta vapauttajana.
1980-luvulla taistolaisten vähemmistökommunistien masinoimat marssit eivät olleet mitään todellisia rauhanmarsseja: niissä marssittiin vain lännen ohjuksia ja ydinaseita vastaan samaan aikaan, kun Neuvostoliitolla oli maailman suurimmat panssarivoimat ja SS-20 yms. ohjukset keskitettynä Länsi-Eurooppaa vastaan NL:n länsirajoille ja Varsovan liiton maihin. "Rauhanmarsseista" poistettiin kaikki kyltit, joissa mainittiin Neuvostoliitto, Varsovan liitto tai niiden aseet.
C-kasetti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
C-kasetti kirjoitti:
Parasta 1980-luvulla oli nuorison ja nuorten aikuisten ei-poliittisuus vaikka vuosikymmennen alkupuolella taistolaiskommunistit saivat vielä sinisilmäisiä ihmisiä "rauhanmarsseihin", joissa vastustettiin yksipuolisesti lännen ydinaseita. Samaan aikaan Neuvostoliitto kävi imperialistista sotaansa Afganistanissa.
Vaikkei saakaan sanoa, niin fakta on kuitenkin se, että Neuvostoliiton joukot olivat Afganistanissa maan kommunistisen/sosialistisen johdon kutsumana. Eli siellä oli musli-mien vallankumousyritys menossa, johon sitten sekaantuivat sekä NL että USA: NL tuki hallitusta ja USA islam-isteja. Nythän se kuulostaa oudolta, mutta niin se vain oli. Rambo III muuten kertoo tästä :)
NL hävisi, ja Afganistan on siitä lähtien ollut i-slamistinen valtio. Islaminuskoinen toki on ollut aina.
Rauhanmarsseja ei tosiaan enää ole. Kellekään ei tule edes mieleen, että marssisi rauhan puolesta tai tukisi köyhiä maita tai menisi johonkin kehitysmaahan tekemään työtä. Sehän on naurettavaa, semmonen rauhankyyhkyily.
Niin tietenkin. Neuvostoliiton puna-armeija on aina kutsuttu maahan: Suomeen (Terijoen hallitus), Unkariin 1956, Tshekkoslovakiaan 1968 ja tietenkin myös Afganistaniin 1979. Outoa, että joku edelleen nielee verisen kommunistidiktatuurin retoriikan ja tarinat rauhanarmeijasta vapauttajana.
1980-luvulla taistolaisten vähemmistökommunistien masinoimat marssit eivät olleet mitään todellisia rauhanmarsseja: niissä marssittiin vain lännen ohjuksia ja ydinaseita vastaan samaan aikaan, kun Neuvostoliitolla oli maailman suurimmat panssarivoimat ja SS-20 yms. ohjukset keskitettynä Länsi-Eurooppaa vastaan NL:n länsirajoille ja Varsovan liiton maihin. "Rauhanmarsseista" poistettiin kaikki kyltit, joissa mainittiin Neuvostoliitto, Varsovan liitto tai niiden aseet.
Luitko mitä kirjoitin? Afganistan oli sosialistinen maa tuolloin, joten totta mooses sen hallitus kutsui rajanaapurissa olevan NL:n apuun, kun hallintoa yritettiin kaataa. Ja kaatajat olivat i-slamisteja. Kyllähän tämä nyt on ihan perustietoa. Se on sitten eri asia, mikä oli Afganistanin kansalle parhaaksi tai kuka oli oikeassa. Ei siellä Afganistanissa asiat kovin suuresti ainakaan parantuneet ole.
Tottakai rauhanmarssit olivat vasemmistolainen ilmiö. Pelättiin ja vastustettiin USAn ydinaseiden tuomista Eurooppaan ja suurvaltojen suhteiden kärjistymistä. Pidettiin Reagania sotahulluna. Kyllähän nyt vaikka Iran-contra -skandaali tai Grenadan miehitys oli USAlta aika "sotahullua" toimintaa, vaikkei se vastapuolikaan mikään kyyhkynen ollut.
Jos minä pioneereissä piirtelin rauhankyyhkyjä ja toivoin rauhaa kaikkien maitten välille, niin mitä pahaa siinä oli? Partiolaiset taas tekivät kunniaa lipulle, pukeutuivat uniformuihin ja järjestäytyivät ja harjoittelivat kuin sotilaat. Niin se meistä vaikutti silloin. Molemmat vieroksuivat toisiaan, koska niin oli opetettu.
Vierailija kirjoitti:
Valtavia hikisiä turreja, imelä tuoksu levisi myös halvasta hajuvedestä. Oliko se Anaïs Anaïs?
Ei se edes ollut halpaa, ihan merkki tuoksu.
Ei ollut, vaan maanpäällinen helvetti. Kulutus nousi sellaiseen nousuun, ettei ollut ikinä ollutkaan ja ihmisen arvo ruvettiin laskemaan kulutuksessa ja arvonlisäveron maksussa.
Oli paratiisi.
Tekemisen meininki ja värikkäitä vaatteita ja menestyksen huuma.
Eikä puolesta loukkaantujia ollut olemassa.
Lähes koko 80-luvun koulukiusaamisesta ja sen tuomasta heikosta itsetunnosta vuosikymmeniä kärsineenä sanoisin, että 80-luku oli yksi paskimmista vuosikymmenistä.
Ei ollut, 90-luku oli