Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kunnallista hoitopaikkaa oli vaikea saada. Niitä saivat lähinnä pienituloiset. Keskituloiset oli liian hyvätuloisia kunnalliseen hoitopaikkaan.
Höpönlöpön. Lähes kaikki lapset olivat joko kunnan tarhassa tai perhepäivähoidossa. Yksityisiä päiväkoteja ei ollut samalla lailla kuin nykyisin.
Molemmat veljeni olivat perhepäivähoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei ollut kokematonta hallitusta heittämässä rahaa miljardikaupalla kaivoon.
80-luvun hallitusten kasaama lasku tuli maksettavaksi 90-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Kauheita liikenneonnettomuuksia sattui. Turvavöitä ei juuri käytetty.
Sulla on vuosikymmenet menny vähän sekaisin. Kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia ei ollut mitenkään hirvittävästi, toki enemmän kuin nykyään. Mutta se johtuu vain että nykyään autot on erittäin turvallisia.
Turvavöitä käytettiin 1980-luvulla yleisesti paitsi Ämmänsaaren teinien Corollissa takapenkillä.
Vierailija kirjoitti:
Oli hienoa. Ainoa turvallisuusriski oli satunnainen pedofiili. Ulos uskalsi lapset päästää mihin vaan.
No hyvä juttu sitten, eihän se yksi pedofiili jokaisen lapsen kimppuun ehtinyt.
Virastoissa saattoi välillä saada erittäin tympeää kohtelua, samoin nuorena ihmisenä joissain kaupoissa! Nykyään ei enää onnistuisi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Kyllä itäblokin maat olivat suljettuja, niistä eivät kansalaiset vapaasti päässeet muuttamaan pois halutessaan.
Valtion arvostelu toi ongelmia ko. maiden asukkaille.
Suomi ei ollut suljettu maa, vaikka Neuvostoliittoa myötäilikin.
Täältä sai vapaasti muuttaa ja matkustaa.
Toki rajamuodollisuudet olivat raskaammat ennen eu:ta ja matkustaminen oli vähäisempää alhaisemman elintason vuoksi.
Lentoliput olivat kalliita.Täällä sai valtiota ja poliitikkoja arvostella. Irwinin "Haistakaa paska koko valtiovalta" saattoi olla Ylellä soittokiellossa, mutta siinäpä se.
Kuinka joku voi niputtaa Suomen samaan kastiin DDR:n tai Neuvostoliiton kanssa?
Täysin suljettu itäblokin maa oli ainoastaan Albania.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kyllä itäblokin maat olivat suljettuja, niistä eivät kansalaiset vapaasti päässeet muuttamaan pois halutessaan.
Valtion arvostelu toi ongelmia ko. maiden asukkaille.
Suomi ei ollut suljettu maa, vaikka Neuvostoliittoa myötäilikin.
Täältä sai vapaasti muuttaa ja matkustaa.
Toki rajamuodollisuudet olivat raskaammat ennen eu:ta ja matkustaminen oli vähäisempää alhaisemman elintason vuoksi.
Lentoliput olivat kalliita.Täällä sai valtiota ja poliitikkoja arvostella. Irwinin "Haistakaa paska koko valtiovalta" saattoi olla Ylellä soittokiellossa, mutta siinäpä se.
Kuinka joku voi niputtaa Suomen samaan kastiin DDR:n tai Neuvostoliiton kanssa?
Täysin suljettu itäblokin maa oli ainoastaan Albania.
Mutta Albaniaakaan ei uskaltanut väheksyä, olihan niillä Kiinan kanssa yhdessä yli miljardi asukasta eli liki viidennes maapallon silloisista asukkaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä mielessä, että oli aika lailla täystyöllisyys, ostovoimaa paljon ja terveydenhoidossa ei jonoja lainkaan. Itse yli 50 vuotta eläneenä sanoisin, että 80-luvun jälkipuoli oli parasta aikaa Suomessa.
Komppaisin tätä, jollen tietäisi, että se onnela oli rakennettu velalla: ei tosin valtion velalla, vaan yritysten ottamilla luotoilla. Niinhän siinä sitten kävi, etteivät yritykset pystyneet maksamaan lainojaan, sotku kaatui pankkien syliin, ja lopulta valtio päätyi sosialisoimaan hurlumhei-kapitalistien lainat - ja velkaantui rajusti. (No joo, hallitusten ja Suomen pankin ylläpitämä vahvan markan politiikka oli osasyy kriisiin).
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1fe6e5fb-bf10-4895-87d4-f9433afae8b0
kaikki vaikuttaa kaikkeen, vaikkei me sitä täällä aina nähtäisikään:-D
Sillaikaa katosi Araljärvikin;-)
Yhdenmukaisuuden paine oli valtava.
Poikkeavia sai kiusata ihan avoimesti.
Koulussa siihen ei edes yritetty puuttua. Vika oli aina kiusatussa ja ajateltiin, että kiusaaminen loppuu kun kiusattu ymmärtää muuttua normaaliksi.
Kiusaamisen syyksi riitti se että näytti poikkeavalta. Näytti homolta, oli liian lihava tai laiha, oli isot tai pienet rinnat, oli erityisen lyhyt tai pitkä jne.
Poikkeava käytös nähtiin myös hyväksi syyksi kiusaamiselle. Näissä tapauksissa ajateltiin, että kiusattu oppii käyttäytymään oikein kun häntä kiusataan. Jos joku käyttäytyi kuin autisti tai adhd, häntä kiusattiin helposti koko koulun voimin. Diagnooseja ei annettu eikä erilaista käytöstä ymmäretty. Ja heitä yritettiin muuttaa normaaleiksi kiusaamalla.
Serkkuni oppi puhumaan myöhään, vasta 3-vuotiaana. Hänen vanhempiaan oli opastettu neuvolassa ja sairaalassakin, että lapsen viestintää ei saa ymmärtää ellei hän puhu. Vain puhetta sai ymmärtää.
Se oli kamalaa katsottavaa. Lapsi yritti parhaansa mukaan kommunikoida mutta vanhemmat käänsivät selkänsä ja käskivät puhumaan. Minullekin oikein painotettiin, että serkkua ei sitten saa ymmärtää. Siinähän kaikki aikuiset kiusasivat pientä lasta, jotta tämä oppisi puhumaan.
Meillä on suvussa useita hitaasti puhumaan oppivia. Heillä suun motoriikka vaan kehittyy hitaammin, eivätkä he fyysisesti kykene tuottamaan puhetta vielä 2-vuotiaana, vaikka ymmärtävät sitä. Mikään määrä kiusaamista ei nopeuta sitä motoriikan kehittymistä.
Alkavat puhumaan 3-vuotiaana, ja puhuvat silloin yhtä hyvin kuin muutkin ikäisensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto sitä rahan määrää ja mitä sillä sai! Se oli kivaa kun lähti ulkomaille niin oikeasti tuntui että niissä maissa on erilaista ja omat erituispiirteet. Nyt se on samanlaista ihan joka paikassa. Samat vaatteet, musiikki, ruoka, kaikki! Eletään muka individualismin aikaa mutta massakulttuuria tämä on enemmän. Siinäkin oli hyvät puolensa ettei ollut tietokoneita ja kännyköitä. Kaikki oli jotenkin auki ja uutta. Kaikilla oli töitä. Huonojakin puolia oli esim luonnon tuhoaminen mielipuolisesti. Nykyään siitä edes varovasti puhutaan.
Se miksi sillä rahalla sai ulkomailla niin paljon johtuin yksinkertaisesti siitä, että muualla oli vielä Suomeakin köyhempää.
Ja suurin osa suomalaisista ei muuten todellakaan matkustellut mihinkään Ruotsia kauemmaksi.
Höpö höpö. Matkustelu alkoi jo 70-luvulla. Me tavallisten perheiden kakarat menimme 17-18v etelään lomalle kesäduunirahoilla jos ei kotoa saanut. Silloin käytiin kerran viodessa etelässä, kävin myös 2 kesänä interrailillä ympäri Eurooppaa. Tukholmassa käytiin 1-2 krt vuodessa. Sitten myöhemmin käytiin Tallinnassa ja kaupunkilomilla. Nykyään matkat ovat halvempia ja tehdään omatoimimatkoja mutta kummasti riitti rahat käydä etelässä. Kaukomatkoja ei silloin niinkään tehty, ainakaan nuoret. Nyt ei vielä tiedä miten matkailu muuttuu koronan takia. Nyt ei ole hinkua mihinkään.
Ravintola-alan palkat olivat silloin %-palkkoja. Yhdessä päivässä Helsingin kuppiloissa ansaitsi helposti sen, mitä tänä päivänä viikossa. Lisäksi tippiä tuli niin paljon, että niillä pystyi tekemään kerran vuodessa lomareissun etelään.
Silloin oli myös lapset terveempiä, ei ollut adhd- ongelmaisia eikä erityisherkkiä. Myös ankkahuulet ja ketunsilmät puuttuivat. Ihmiset olivat kauniimpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kyllä itäblokin maat olivat suljettuja, niistä eivät kansalaiset vapaasti päässeet muuttamaan pois halutessaan.
Valtion arvostelu toi ongelmia ko. maiden asukkaille.
Suomi ei ollut suljettu maa, vaikka Neuvostoliittoa myötäilikin.
Täältä sai vapaasti muuttaa ja matkustaa.
Toki rajamuodollisuudet olivat raskaammat ennen eu:ta ja matkustaminen oli vähäisempää alhaisemman elintason vuoksi.
Lentoliput olivat kalliita.Täällä sai valtiota ja poliitikkoja arvostella. Irwinin "Haistakaa paska koko valtiovalta" saattoi olla Ylellä soittokiellossa, mutta siinäpä se.
Kuinka joku voi niputtaa Suomen samaan kastiin DDR:n tai Neuvostoliiton kanssa?
Täysin suljettu itäblokin maa oli ainoastaan Albania.
Mutta Albaniaakaan ei uskaltanut väheksyä, olihan niillä Kiinan kanssa yhdessä yli miljardi asukasta eli liki viidennes maapallon silloisista asukkaista.
https://vastavalkea.fi/2020/05/10/thl-kuolinsyy-ei-vielakaan-tiedossa/
Eihän me niistä mitään tietoa saatu koskaan:-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla sai olla mitä mieltä tahansa ja ihan mistä tahansa. Kaiken sai sanoa ääneen.
paitsi nliittoa ja suomen puolueettomuutta ei saanut kyseenalasta...
Tää on nyt taas tätä, taas on kritiikittömästi imetty kaikki propaganda...kukaan tavissuomalainen ei pelännyt ilmaista mielipidettään N-liitosta tai USA:sta, oli sitten puolesta tai vastaan. Siis herraisä sentään, nykyäänhän on noin miljoona kertaa ahdistavampaa puhua mistään politiikasta, koska saa aina kimppuunsa armeijan ihmisiä huutamaan, että ei noin saa ajatella, stan'nvttuprkleen idiootti. Kyllä 80-luvulla ilmapiiri oli paljon paljon terveempi.
Puoluepolitiikka on ihan oma asiansa, siellä on aina, AINA asioita, joista ei puhuta (osaatko kertoa, mikä esim. tänä päivänä ovat kiellettyjä aiheita?), joilla tekee poliittisen itsemurhan. Siellä oli ne omat jargoninsa ja ne periytyivät Kekkosen linjasta, kokkarit, kepu ja kommarit yhtä matkaa kumarteli itään, SDP otti rahaa puolestaan CIA:lta jenkeistä ja vissiin Länsi-Saksastakin. Vihreä puolue oli vielä raappahousuissa Koijärvellä. Ja kansa nauroi näille juopoille ja syöpöille. Eikä tullut kukaan vankilaan tai edes putkaan viemään.
Olen samaa mieltä 80-luvun nuorena aikuisena eläneenä, että "kukaan tavissuomalainen ei pelännyt ilmaista mielipidettään N-liitosta tai USA:sta, oli sitten puolesta tai vastaan", asia oli eri poliitikoilla ja lehdistöllä, joiden piti pitää kieli keskellä suuta. Mutta yksilön sananvapaus oli laajempi kuin nykyään, ei silloin ketään irtisanottu mielipiteittensä vuoksi niin kuin nykyään tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hoitopaikan kunnalta sai normaalituloiset vain, jos lapsella oli jotain traumoja tai käytösoireilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheita liikenneonnettomuuksia sattui. Turvavöitä ei juuri käytetty.
Sulla on vuosikymmenet menny vähän sekaisin. Kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia ei ollut mitenkään hirvittävästi, toki enemmän kuin nykyään. Mutta se johtuu vain että nykyään autot on erittäin turvallisia.
Turvavöitä käytettiin 1980-luvulla yleisesti paitsi Ämmänsaaren teinien Corollissa takapenkillä.
Turvavöitä alettiin käyttämään 80-luvun aikana kun niiden käyttämättä jättämisestä tuli rangaistavaa.
Rangaistavaksi käyttämättä jättäminen tuli etuistuimilla v. 83 ja takaistuimilla v. 87.
Lapset yleensä matkustivat takaistuimilla, eikä heitä vaadittu käyttämään turvavyötä ennenkuin 1987 lakimuutoksen tultua voimaan.
Toki turvavöiden käyttäminen oli jo aikaisemmin säädetty pakolliseksi, samaan tapaan kuin pyöräilykypärän käyttäminen on nykyään pakollista. Käytännössä se oli vain suositus.
Turvavöiden käyttämiseen suhtauduttiin silloin samalla tavalla kuin nykyään suhtaudutaan pyöräilykypärän käyttämiseen. Erona kuitenkin se, että turvavöiden käyttöpakko-suositus ei aluksi koskenut alle 15-vuotiaita. Pyöräilykypäriä taas käyttävät nimenomaan lapset.
Mielenkiintoinen ilmiö on se, että takapenkin turvavyöpakon jälkeen kasvoi tarve viihdyttää lapsia automatkoilla. Eikös olekin hassu juttu. Sitä ennen lapset osasivat viihtyä ihan itsekseen, mitä nyt välillä vähän tappelivat keskenään.
Olen itse 48 v ja lapsuuden automatkoista muistan, kuinka siellä takapenkillä pötköteltiin ja pelattiin pelejä ja luettiin sarjakuvia. Meillä oli oikein patja siellä takapenkillä. Kivahan siinä oli pötkötellä ja leikkiä omia leikkejä. Ei tarvinnut vanhempien viihdyttää.
Kyllä oli. Hauskaa, hyvää iltaelämää. Ei laitteita, nähtiin kavereita ja juteltiin paljon. Hyvää musiikkia.
Eikä ahdistuttu milloin mistäkin niinkuin nykyään. Eikä pahoitettu mieltä
Jos sai työpaikan, se koeajan jälkeen yleensä vakinaistettiin!, Koeajan potkuihin piti olla muukin syy kuin vain vääränväriset hiukset, vääränväriset kengät tai väärä murre!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla sai olla mitä mieltä tahansa ja ihan mistä tahansa. Kaiken sai sanoa ääneen.
paitsi nliittoa ja suomen puolueettomuutta ei saanut kyseenalasta...
Tää on nyt taas tätä, taas on kritiikittömästi imetty kaikki propaganda...kukaan tavissuomalainen ei pelännyt ilmaista mielipidettään N-liitosta tai USA:sta, oli sitten puolesta tai vastaan. Siis herraisä sentään, nykyäänhän on noin miljoona kertaa ahdistavampaa puhua mistään politiikasta, koska saa aina kimppuunsa armeijan ihmisiä huutamaan, että ei noin saa ajatella, stan'nvttuprkleen idiootti. Kyllä 80-luvulla ilmapiiri oli paljon paljon terveempi.
Puoluepolitiikka on ihan oma asiansa, siellä on aina, AINA asioita, joista ei puhuta (osaatko kertoa, mikä esim. tänä päivänä ovat kiellettyjä aiheita?), joilla tekee poliittisen itsemurhan. Siellä oli ne omat jargoninsa ja ne periytyivät Kekkosen linjasta, kokkarit, kepu ja kommarit yhtä matkaa kumarteli itään, SDP otti rahaa puolestaan CIA:lta jenkeistä ja vissiin Länsi-Saksastakin. Vihreä puolue oli vielä raappahousuissa Koijärvellä. Ja kansa nauroi näille juopoille ja syöpöille. Eikä tullut kukaan vankilaan tai edes putkaan viemään.
Olen samaa mieltä 80-luvun nuorena aikuisena eläneenä, että "kukaan tavissuomalainen ei pelännyt ilmaista mielipidettään N-liitosta tai USA:sta, oli sitten puolesta tai vastaan", asia oli eri poliitikoilla ja lehdistöllä, joiden piti pitää kieli keskellä suuta. Mutta yksilön sananvapaus oli laajempi kuin nykyään, ei silloin ketään irtisanottu mielipiteittensä vuoksi niin kuin nykyään tapahtuu.
Asia on monimutkaisempi. Meidän perheessä ja tuttavapiirissä puhuttiin ihan vapaasti NL:sta mitä vaan. Isä oli töissä, jossa matkusti Neukkulaan ja itäblokin maihin, joten tiesimme minkälaista siellä oli. En nuorena kokenut ettei Suomessa olisi ollut vapautta tuossa suhteessa. Varmaan tilanne oli eri valtiollisella tasolla, mutta ei tavallisten ihmisten parissa.
Myös USA:sta sai arvostella ja arvosteltiin. Etenkin Vietnamin sodasta ja Hiroshiman pommituksesta USA:aa arvosteltiin.
Lapset ja nuoret muuten usein sanottiin leikeissäkin että "Saan tehdä näin, koska Suomi on vapaa maa".
Sen sijaan työelämässä oli enemmän syrjintää poliittisten mielipiteiden perusteella. Julkisen sektorin työpaikoilla, etenkin johtoportaassa, oli tapana että piti olla sen sopivan puolueen puoluekirja vakanssin saadakseen. Äitini kieltäytyi keskijohdon esimiespaikan saadakseen sitoutumasta poliittisesti mihinkään puolueeseen -- olikin sitten yllätys, että 80-luvulla hän sai ko. pestin, sitoutumattomana ja ensimmäisenä naisena. Siitä näki että 80-luvulla tuo poliittinen painostus alkoi sekin hölletä ja katsottiin enemmmän työntekijän pätevyyttä. Enää tuollaista olen itse nähnyt 2000-luvulla vain valtionhallinnon ylemmissä viroissa, missä porukkaa on sen ikäistä että ovat 80-luvun alun tapoihin kasvaneita.
1970-luvu oli vielä parempi. Ei ollut vielä mitään massakulutushysteriaa.
Alue: Aihe vapaa
Kaljaa ei saanut kaupasta 14- vuotiaat enää 1980- luvulla tai kauppias rikkoi lakia. Tupakkaa sai ostaa 15- tai 16- vuotiaat. 1970- luvun alkupuolella sai tupakkaa ja kaljaa ostaa kuka vain. Itsekin muistan joskus 7-8- vuotiaana ostaneeni tupakkaa, milloin äidille, milloin naapurin tädille.
Ravintolaan piti jonottaa ja ne menivät kiinni noin 00:30.