Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En voi uskoa että ystäväni on heikkolahjainen. Sattuuko virhediagnooseja paljonkin?
26.03.2020 |
Muutama vuosi sitten tutustuin tähän ihmiseen, ja hän on todella loistava tyyppi: hauska ja huumorintajuinen, oivaltava, sydämellinen, herkkä, ystävällinen ja kohtelias, syvällinen, tarkkaavainen, huomaavainen, luotettava, sosiaalisesti taitava niin halutessaan... Nyt ystävyyden syvennyttyä hän kertoi minulle, että hänet on todettu "heikkolahjaiseksi".
Ystävä vaikutti vähän häpeävän kertomaansa, niin en sitten viitsinyt kauheasti kysellä mitään tarkentavaa. Mutta eikö tuo ole sama asia kuin vähä-älyinen?
Olen aina arvostanut älykkyyttä ja kuvitellut, että ihminen ei voisi mielestäni olla aidosti miellyttävä, jos ei ole älykäs. Voiko nuo kaikki muut positiiviset piirteet kompensoida niin paljon, että keskimääräistä alempi ÄO "ei haittaa"? Vai onko ystäväni kohdalla sattunut virhediagnoosi?
Itse en ole huomannut muuta, kuin että matematiikkaa ja vieraita kieliä ystäväni ei vaikuta kauheasti osaavan. Kaiken muun mikä tuohon voisi liittyä olen ajatellut olevan vain luonteen ominaisuuksia: ystäväni on ehkä hieman saamaton taivaanrannanmaalari ja keskittymiskyky on heikko. Hänellä ei myöskään ole yleistä kiinnostusta asioita kohtaan, vaan hän on kiinnostuksen kohteiltaan aika valikoiva. Hän on myös hieman hedonisti vähän negatiivisella ja äkkipikaisella tavalla. Lisäksi hän on hyvin kiltti ja lempeä, ja häntä yritetään usein hyväksikäyttää. Mielestäni hän kilttinä ihmisenä ei oikein ymmärrä, että toiset voivat olla täysin häikäilemättömiä. Lisäksi hän on huonomuistinen ja todella epämusikaalinen.
Kouluttuneisuutta ystäväni ei ole juuri hankkinut, sillä peruskoulun loppupuoli hänellä ei sujunut suurten elämässä sattuneiden vastoinkäymisten ja koulukiusaamisen vuoksi, ja myöhemminkään hänellä ei ole ollut kunnianhimoa tällaisten asioiden suhteen. Ammatiltaan hän on siivoaja.
Harmittaa kirjoittaa tällä tavalla ihanasta ihmisestä, mutta todella yllätyin. Minulla ei myöskään ole mitään kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia vastaan, vaan lähinnä tässä nyt pohdin omia ennakkoluulojani. En itsekkään ole mikään älypää, mutta sellaista järkevyyttä ja pohdiskelevuutta ja kiinnostusta asioihin olen aina pitänyt arvossa monien muiden ominaisuuksien lisäksi.
Miten heikkolahjaisuus todetaan? Tunnetteko sellaisia ihmisiä? Millaisia he ovat? Voiko heikkolahjaisuus olla virhediagnoosi?
Eikö ole mahdollista, että henkilö on keskivertoisen ÄO:n omaava, mutta raju koulukiusaaminen ja muut peruskouluaikana opiskelua haittaavat tekijät vaikeuttivat opiskelua ja latistivat opiskelumotivaatiota niin, että henkilö ei sen vuoksi ole omaksunut joidenkin asioiden alkeita, jolloin ei myöskään voi ymmärtää monimutkaisempia asioita? Esim matematiikassa et voi osata hiemankaan vaikeampia asioita, jos alkeet eivät ole hallussa, ja silloin laskutoimitukset eivät suju.
Todetaanko heikkolahjaisuutta vielä nykyään, sillä kyllähän tuollainen voi vain vaikeuttaa henkilön elämää, ja esim latistaa ennestään opiskelumotivaatiota sen lisäksi, että se varmaan aiheuttaa häpeää? Mitä hyötyä sen toteamisesta on, kun kyseessä ei kuitenkaan ole kehitysvammainen, joilla vaikeudet ovat huomattavia?
Pahoittelut jos teksti on pitkä ja sekava, ja jäsennys puuttuu. Toivottavasti saatte tästä ajatusvirrasta selkoa.
*Yksityiskohtia muutettu, jotta kukaan ei voi tunnistaa
Kommentit (46)
Kertoiko ystäväsi, miten "heikkolahjaisuus" on todettu? Jos tämä on jossain tyyliin peruskoulun opon ammatinvalintakeskustelussa määritelty, niin enpä sanoisi että mitään todellisuuspohjaa diagnoosissa välttämättä on. Toisaalta, jos hän on ollut terveydenhuollon puolesta psykologin/neurologin/psykiatrin arvioitavana ja diagnoosi on siltä puolelta, on se suuremmalla todennäköisyydellä lähempänä totuutta. Mutta jos hän on jälkimmäisellä tavalla diagnosoitu, luulisi, että silloin hänellä olisi ollut ainakin aiemmin elämässään suurempia hankaluuksia, mitä varten testit on tehty.
Tällä hetkellähän kuvauksesi perusteella hänellä menee hyvin ja pärjää elämässään. Onko silloin millään diagnooseilla väliä? Varsinkin jos on mukavaa seuraa ja viihdyt hänen kanssaan. Harvemmin ystävyyssuhteissa matemaattisia ongelmia ratkotaan tai kielillä puhutaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä sinä selität?!
Ihan todellako sinä väität että tuollasia "diagnooseja" on olemassa.
Trolli.
Tarkkaaavaisuutta on monenlaista: adhd taustaiista jolloin ihminen ei saaa koskaan mitään valmiiksi ajoissa koska eii kykene ymmärtämäään esim systemaatisen työskentelytapojen päälle ja oivaltamaan niiitä, sitteeen on esim vielä pahemmanlaatuista että ajtukset vaiin karkailevaaat sieltä aivoalueeelta jossa sen puristuksen pitäisi säilyä jottta siihen alkaaa luomaan assosiaaatioita, tiedonyhdistelmiäää, muistia, käsityskykyä, luovimista ja logiiikkaaa.
Vierailija kirjoitti:
Tarkkaaavaisuutta on monenlaista: adhd taustaiista jolloin ihminen ei saaa koskaan mitään valmiiksi ajoissa koska eii kykene ymmärtämäään esim systemaatisen työskentelytapojen päälle ja oivaltamaan niiitä, sitteeen on esim vielä pahemmanlaatuista että ajtukset vaiin karkailevaaat sieltä aivoalueeelta jossa sen puristuksen pitäisi säilyä jottta siihen alkaaa luomaan assosiaaatioita, tiedonyhdistelmiäää, muistia, käsityskykyä, luovimista ja logiiikkaaa.
Työkaverillani on adhd ja hän saa todella paljon valmiiksi.
Varmasti enemmän kuin tällä palstalla valittajat ja muita diagnosoivat.
Olette uskomattomia.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai ihminen voi olla mukava ja viehättävä, vaikka olisi heikkolahjainen. Keskittymisvaikeudet, hankaluudet ymmärtää matikkaa ja oppia kieliä ja riski joutua hyväksikäytetyksi kuulostavat ihan tyypillisiltä pulmilta heikkolahjaiselle. Ilmeisesti ystäväsi vahvuudet ovat sosiaalisella puolella.
Keskittymisvaikeudet voivat heikkolahjaisuuden sijasta johtua myös tarkkaavaisuuden häiriöistä, vaikeudet matematiikassa ja kielissä huonosta muistista ja motivaation puutteesta, ja riski joutua hyväksikäytetyksi omasta kiltteydestä ja naiiviudesta.
Eikö heikkolahjaisuus näkyisi jotenkin käytännössä elämässä ja muille ihmisille? Vakavaa elämänhallinnan puutetta joka altistaisi muitakin ihmisiä negatiivisille asioille?
- Ap -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertoiko ystäväsi, miten "heikkolahjaisuus" on todettu? Jos tämä on jossain tyyliin peruskoulun opon ammatinvalintakeskustelussa määritelty, niin enpä sanoisi että mitään todellisuuspohjaa diagnoosissa välttämättä on. Toisaalta, jos hän on ollut terveydenhuollon puolesta psykologin/neurologin/psykiatrin arvioitavana ja diagnoosi on siltä puolelta, on se suuremmalla todennäköisyydellä lähempänä totuutta. Mutta jos hän on jälkimmäisellä tavalla diagnosoitu, luulisi, että silloin hänellä olisi ollut ainakin aiemmin elämässään suurempia hankaluuksia, mitä varten testit on tehty.
Tällä hetkellähän kuvauksesi perusteella hänellä menee hyvin ja pärjää elämässään. Onko silloin millään diagnooseilla väliä? Varsinkin jos on mukavaa seuraa ja viihdyt hänen kanssaan. Harvemmin ystävyyssuhteissa matemaattisia ongelmia ratkotaan tai kielillä puhutaan...
Ei kertonut miten, mutta suunnilleen peruskouluiässä kauan aikaa sitten. Onko kenelläkään tarkempaa tietoa siitä, miten heikkolahjaisuus diagnosoidaan? Millaisten testien avulla? Tehdäänkö sellaista ylipäätään enää ollenkaan, vai puhutaanko nykyään vain oppimisvaikeuksista?
Kyllä hänellä ihan hyvin menee, mutta mielestäni voisi mennä paremminkin. Minusta hän on todella lahjakas joissakin asioissa, ja uskon että diagnoosi heikkolahjaisuudesta on vaikuttanut negatiivisesti hänen elämäänsä ja saanut hänet uskomaan, että hänen ei kannata tavoitella tiettyjä asioita. Laskenut itsetuntoa ja aiheuttanut turhaa häpeää. Vaikea uskoa koko diagnoosiin.
Omiin rajattuihin kiinnostuksen kohteisiin ystäväni jaksaa kyllä paneutua ja on mielestäni lahjakas niiden saralla. Hän on opiskellut avoimessa yliopistossa itseään kiinnostavia asioita, mutta ei usko pystyvänsä yliopisto-opintoihin diagnoosinsa vuoksi.
- Ap -
Minun "heikkolahjaiselle" miehelleni suositeltiin vain yksinkertaista suorittavan tason työtä. Työskentelee vaativissa asiantuntijatehtävissä (suoritti AMK:n aivan täysin arvosanoin ja työllistyi jo opiskeluaikana) ja nyt hakee yliopistoon, minne olisi kyllä saanut mennä alun pitäenkin, mutta eipä sattuneesta syystä uskonut itsestään sitä. Ilmeisesti adhd ja lukihäiriö leimasivat noin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.vauva.fi/keskustelu/1595926/ketju/tunnetko_ihmisia_jotka_ov…
Täällä on keskustelua siitä millaisia ovat heikkolahjaiset ihmiset. Eivät mitään miellyttäviä ole.
Höpönlöpö ja piyt paut. Tällaiset diagnoosit pitäisi heivata hittoon.
Mun äly on niiden kuviopäättelyiden perusteella huippuluokkaa, mutta itse olen sitä mieltä, että höpönlöpön... älykkyys on paljon muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virheesi sisältyy tähän oletukseen:
"Olen aina arvostanut älykkyyttä ja kuvitellut, että ihminen ei voisi mielestäni olla aidosti miellyttävä, jos ei ole älykäs."
Ei mukavaan ja miellyttävään persoonaan mitään älynlahjoja tarvitse. Mistä ihmeestä olet sellaista edes saanut päähäsi?
On olemassa todella miellyttäviä ja kivoja tyhmiä ihmisiä, sekä kuten todella älykkäitä ja häikäilemättömiä mulkkuja.
Nämä ominaisuudet eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia.
"Heikkolahjainen" on vanhentunut diagnoosi.
Nykyään puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista.
Ap:n ystävä on kaiketi diagnoosinsa saanut vuosikymmeniä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heikkolahjaisuus kuuluu normaalin variaation piikkiin. Kyse ei ole älyllisestä kehitysvammaisuudesta. Osa ihmisistä on heikkolahjaisia. He voivat pärjätä ihan hyvin sopivissa tehtävissä, jos heillä ei ole muita ongelmia.
Esim. eräs ystäväni on heikkolahjainen. Hän on sosiaalisesti älykäs, sydämellinen, aktiivinen ja luotettava ihminen. Heikkolahjaisuus näkyy lähinnä kyvyssä ajatella loogisesti ja taipumuksessa tehdä johtopäätöksiä asioista omien tunteidensa pohjalta. Hänellä on myös vaikeutta erotella luotettavaa tietoa epäluotettavasta. Hänellä on vaikeuksia pärjätä nykyisenkaltaisessa työelämässä, koska kapasiteetti ei riitä käsittelemään työn herättämiä tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Minun "heikkolahjaiselle" miehelleni suositeltiin vain yksinkertaista suorittavan tason työtä. Työskentelee vaativissa asiantuntijatehtävissä (suoritti AMK:n aivan täysin arvosanoin ja työllistyi jo opiskeluaikana) ja nyt hakee yliopistoon, minne olisi kyllä saanut mennä alun pitäenkin, mutta eipä sattuneesta syystä uskonut itsestään sitä. Ilmeisesti adhd ja lukihäiriö leimasivat noin paljon.
Juuri tällaisia skenaarioita kävikin mielessäni. Oliko miehesi kohdalla siis kyse virhediagnoosista, ja oikeat diagnoosit olivat adhd ja lukihäiriö? Mikä sai miehesi uskomaan itseensä tuollaisen ympäristöstä tulevan lannistamisen jälkeen?
- Ap -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Virheesi sisältyy tähän oletukseen:
"Olen aina arvostanut älykkyyttä ja kuvitellut, että ihminen ei voisi mielestäni olla aidosti miellyttävä, jos ei ole älykäs."Ei mukavaan ja miellyttävään persoonaan mitään älynlahjoja tarvitse. Mistä ihmeestä olet sellaista edes saanut päähäsi?
On olemassa todella miellyttäviä ja kivoja tyhmiä ihmisiä, sekä kuten todella älykkäitä ja häikäilemättömiä mulkkuja.
Nämä ominaisuudet eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia.
Riippuu tietenkin siitä mitä pitää miellyttävänä. Miellyttävyys on subjektiivinen käsite, ja suurin osa ihmisistä osaa toki olla pinnallisesti ystävällisiä ja korrekteja. Itse henkilökohtaisesti pidän kuitenkin ihmisistä, jotka ovat luotettavia ja ajattelevaisia, oivaltavia ja huumorintajuisia, syvällisiä ja kyseenalaistavia, vastuuntuntoisia ja rakentavia kommunikoinnissaan... Sellaisista, jotka ajattelevat asioita laajassa mittakaavassa ja näkevät, miten erilaiset asiat vaikuttavat toisiinsa ja voivat liittyä yhteen. Kyseinen ystävä on tuota kaikkea, ja moni noista ominaisuuksista vaatii mielestäni keskivertoa älykkyyttä.
Olen ennenkin tavannut ns yksinkertaisia ihmisiä, ja aikoinaan työskennellyt lievästi kehitysvammaisten parissa. Mielikuvani perustuvat näihin. Hyvin usein heidän kenties heikosta älykkyydestä seuraavat ominaisuudet ja tavat vaikuttavat negatiivisesti heidän ympäristöönsä ja lähipiiriinsä. Heikkolahjaisuus voi usein näyttäytyä välinpitämättömyytenä ja kyvyttömyytenä suunnitella elämäänsä ja ymmärtää tekojensa ja päätöstensä seuraukset, jotka mahdollisesti vaikuttavat muidenkin ihmisten elämään, esimerkiksi omien lapsien. Ystäväni sen sijaan on aivan esimerkillinen vanhempikin.
Ap
Assburger kirjoitti:
"Heikkolahjainen" on vanhentunut diagnoosi.
Nykyään puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista.
Ap:n ystävä on kaiketi diagnoosinsa saanut vuosikymmeniä sitten.
Hyvä jos näin todella on. Heikkolahjainen on aika leimaava termikin.
- Ap -
Paras ystäväni on kuvaamasi kaltainen. Eipä ne oppimisvaikeudet tule esiin normaalissa elämässä kuin tietyissä tilanteissa. Annoin paljon tukiopetusta kielissä ja matikassa kouluaikana ja vielä ammattikouluaikanakin. Mutta hän on ihana ihminen, sosiaalinen ja sitä en ole koskaan ymmärtänyt, miten hän pystyy niin hyvin tulkitsemaan neuleohjeita, tosin sukkien tekeminen hänelle on haastavaa, mutta kirjoneuleita osaa tehdä kuvioista ja hihojen kavennuksia ihan luonnostaan. Toisaalta tiedän yhden lievästi kehitysvammaisen, joka on virkannut sängynpeittoja ja verhoja, eikä kaikki tavitsetkaan aina ymmärrä niitä ohjeita.
Ei tyhmät yleensä kivoja ole vaikka eivät varsinaisesti olisi ilkeitä. Paha yhdistelmä on tyhmä ja mt-ongelmia. Pahin on, jos noiden lisäksi on vielä ilkeämielinen. Vielä pahempi, jos on mt-ongelmia, ilkeämielinen ja älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun "heikkolahjaiselle" miehelleni suositeltiin vain yksinkertaista suorittavan tason työtä. Työskentelee vaativissa asiantuntijatehtävissä (suoritti AMK:n aivan täysin arvosanoin ja työllistyi jo opiskeluaikana) ja nyt hakee yliopistoon, minne olisi kyllä saanut mennä alun pitäenkin, mutta eipä sattuneesta syystä uskonut itsestään sitä. Ilmeisesti adhd ja lukihäiriö leimasivat noin paljon.
Juuri tällaisia skenaarioita kävikin mielessäni. Oliko miehesi kohdalla siis kyse virhediagnoosista, ja oikeat diagnoosit olivat adhd ja lukihäiriö? Mikä sai miehesi uskomaan itseensä tuollaisen ympäristöstä tulevan lannistamisen jälkeen?
- Ap -
Sai nuo kaikki samalla kertaa, aikuisena. Hän suunnitteli jo silloin opiskelua ja oikein vartavasten suositeltiin jättämään välistä, ei tulisi pärjäämään, mitenkään. Mutta ilmeisesti kannustava vaimo neutraloi tarpeeksi ympäristön lannistavuutta.
Älykkyyttä on vaikea määritellä. Voi olla että sinun ystävällä on vaikeuksia loogis-matemaattisella puolella, mutta esim moniälykkyysteoria ottaa huomioon ihmisen taitojen muitakin puolia.
Alue: Aihe vapaa
Totta kai ihminen voi olla mukava ja viehättävä, vaikka olisi heikkolahjainen. Keskittymisvaikeudet, hankaluudet ymmärtää matikkaa ja oppia kieliä ja riski joutua hyväksikäytetyksi kuulostavat ihan tyypillisiltä pulmilta heikkolahjaiselle. Ilmeisesti ystäväsi vahvuudet ovat sosiaalisella puolella.