Alaa vaihtaneet hoitajat! Mitä ajattelette työvelvoitteesta?
Itse olen kauhuissani seurannut valmiuslain etenemistä. Sairastumista enemmän olen pelännyt pakottamista työhön ja nyt näyttää koko ajan todennäköisemmältä joutua työhön, jota en enää koskaan halua tehdä. Olen juuri valmistumassa uudelle alalle, mutta irtisanouduin vasta puoli vuotta sitten työstäni terveydenhuollossa. Eli mahdun kriteereihin, koska olen 18-67- vuoden ikähaarukassa, sekä vasta vähän aikaa ollut poissa alalta. Jos lähiviikkojen aikana minut määrätään johonkin työhön, valmistumiseni lykkääntyy vuodella (tiettyjä kursseja menee vain kerran vuodessa) enkä pääse edes kesäksi uuden alan työhöni, jossa olisi huomattavasti parempi palkka aiempaa työhöni verrattuna.
Mielestäni työhön pakottaminen on aivan naurettavaa, koska jos haluaisin tehdä hoitoalan työtä, en olisi hakeutunut täysin eri alan työhön!
Itse en voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi ennen kuin mun astma on saatu kuriin. Yskin niin ettei kukaan halua mua lähelleen. Mutta oikeasti syvällä sisimmässäni tunnen että haluaisin tehdä oman osani tässä taistelussa vaikka opiskelen ihan eri alaa. En koskaan inhonnut hoitotyötä. Vaihdoin alaa koska pelkäsin etten fyysisesti jaksa sitä tehdä pidempään päälle. Mitta 4 viikkoa on lyhyt aika. Mitä opintojen venymiseen tulee niin olen aivan varma että sekä kela että opettajat joustaa tällaisessa tilanteessa.