Sosiaalityö pääsykokeet 2020
Onkos täällä ketään, joka on hakemassa sosiaalityötä opiskelemaan tai ketään joka opiskelee alaa paraikaa, tai jo valmistunut? Kaipailisin kokemuksia ja vinkkejä pääsykokeisiin. Vielä ei ole materiaaleja julkaistu (tulee vasta 30.4.), mutta olisiko jotain mitä voisi jo nyt alkaa preppailemaan?
Tämä on mulle ensimmäinen hakukerta ja haluaisin niin kovasti päästä sisään. Haen itse tampereelle, jyväskylään, kuopioon sekä turkuun. Monessa paikassa lukee, että lappiin kaikista helpoin päästä, mutta en itse ole ehkä valmis sinne muuttamaan...
Tässä ketjussa voitais tosiaan jaella vinkkejä, kokemuksia, tsemppejä sekä kaikkea maan ja taivaan väliltä liittyen tuleviin pääsykokeisiin.
Kommentit (2052)
Vierailija kirjoitti:
Miten te jatkoon päässeet kertaatte ennen perjantaita?
Mä olen lukenu artikkelit läpi ja tehny muistiinpanoja sellasista yleisistä jutuista mitä ajattelen et vois olla essee kysymyksenä. Siis siten että kun alan kirjoittamaan ni voin vähän katsoa mitä tuossa artikkelissa oli ja mitä toisessa. Jännittävää, millanen ainristo tulee kokeessa ja millainen on essee kysymys 😅 Mä luin tosi huonosti tai oikeastaan vähän ekaan kokeeseen verraten monen muun työmäärään täällä, mutta mulla etuna ehkä se että sisäistän nopeasti asioita (tosin nippelitiedot ei oo mun vahvuus ja ne toi haastetta kokeessakin) ja toiseksi että on sosionomi tausta, työkokemusta ja sosiaalityön opintoja jo alla. Itseä jännittää eniten se kuinka rajallinen tila vastaukselle on koska oma ajatus lähtee aina lentämään noissa esseissä ja olisi kiva pohtia asioita monelta kantilta 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te jatkoon päässeet kertaatte ennen perjantaita?
Mä olen lukenu artikkelit läpi ja tehny muistiinpanoja sellasista yleisistä jutuista mitä ajattelen et vois olla essee kysymyksenä. Siis siten että kun alan kirjoittamaan ni voin vähän katsoa mitä tuossa artikkelissa oli ja mitä toisessa. Jännittävää, millanen ainristo tulee kokeessa ja millainen on essee kysymys 😅 Mä luin tosi huonosti tai oikeastaan vähän ekaan kokeeseen verraten monen muun työmäärään täällä, mutta mulla etuna ehkä se että sisäistän nopeasti asioita (tosin nippelitiedot ei oo mun vahvuus ja ne toi haastetta kokeessakin) ja toiseksi että on sosionomi tausta, työkokemusta ja sosiaalityön opintoja jo alla. Itseä jännittää eniten se kuinka rajallinen tila vastaukselle on koska oma ajatus lähtee aina lentämään noissa esseissä ja olisi kiva pohtia asioita monelta kantilta 😅
Lukemisen ja opiskelun laatu korvaa määrän :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa vastata tuohon ylipitkään ketjuun, joten vastaan tähän.
Ymmärtäminen ja välittäminen on tärkeää myös lastensuojelussa. Jos osaa ajatella edes hitusen huostaanottotapauksessa myös vanhempien kannalta asiaa, puhua näin paremmin ja toimia oikein, huostaanotto voi mennä huomattavasti paremmin myös lapsenkin kannalta ja olla vähemmän traumatisoiva, kuin että mennään sisälle, otetaan lapsi ja lähdetään. Tapaukset ovat aina erilaisia ja jos sosiaalityöntekijöillä on erilaisia menneisyyksiä, voi esille tulla myös erilaisia ja uusia toimivampia tapoja toimia lastensuojelussakin.
Samaa mieltä. Ja lastensuojelussa olisi hyvä ymmärtää lapsen tilannetta ja välittää tarpeeksi toimiakseen, kyseessähän ei nimenomaan ole epäkelpojen vanhempien rankaisutoimi, vaan lapsen tarpeiden turvaaminen. Tämän ymmärtäminen ei vaadi kovuutta vaan inhimillisyyttä. Lisäksi on huomioitava lapsen asema, lojaliteetti ja välittäminen vanhempiaan kohtaan. Pääasiallinen tarkoitus ei ole rikkoa tai käyttää valtaa armotta kovalla kädellä, vaan parantaa yksilöiden ja perheiden tilanteita.
Kyllä. Ja huostaanotto ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi lähtisi loppuiäkseen pois vanhemmilta, minkä takia myös vanhempien tilanne ja ymmärtäinen tulee ottaa huomioon. Lapsi kuitenkin halutaan palauttaa takaisin vanhemmille, jos heidän tilanne paranee, mutta ei sosiaalityöhön jää hyvät välit jos lapsi mennään kylmästi vain ottamaan, ilman että edes yritettäisi olla inhimillisiä vanhempia kohtaan. Miten asiakkaille puhuu on tosi tärkeässä asemassa sosiaalityössä, ainakin itseni mielestä.
Moni huostaanotetun lapsen vanhempi kun ei näe omissa toimissaan mitään vikaa. Keskustelu ja ymmärtäminen ei tuota tulosta.
Mistä sinä tiedät? Luulet, että kylmä välinpitämätön asenne auttaa?
En minä mitään luule. Keskustelua ja ymmörtämistä tässä on yritetty vaikka muille jakaa, mutta ei auta. Ei psykoottisen tai pfrsoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa voi edetä tunteella.
Selkeästi psykoottinen ihminen tarvitsee hoitoa. Tylytys ei psykoosia paranna. Psykoosit ovat siitä kiitollisia, että niihin on tehokas hoito joka tehoaa nopeasti. Tämän jälkeen ihminen yleensä palaa toimintakykyiseksi. Toki vaatii yleensä pidempää lääkityshoitoa.
Empatiaa on olla leimaamatta toista yhteistyökyvyttömäksi sairauden oireiden vuoksi.
Niin. Pakkohoito meillä Suomessa on hyvin korkean kynnyksen päässä. Psykoottinen itse ei yleensä koe hoitoa tarvitsevansa. Voit hänelle lirkutella enkelten kielellä ja silti tilanne on se, että hän ei suostu hoitoon. Vaihtoehdoiksi jää lähteä mukaan harhoihin ja altistaa lapsi kaltoinkohtelulle tai käyttää voimaa, jonka laki lastensuojelusta viranomaiselle antaa.
Mitä sä nyt länkytät näistä psykooseista? Hyvin harva asiakas on akuutissa psykoosissa muutenkaan. Ihan tutkittua on, että asiakas kokee tulevansa paremmin autetuksi, kun työntekijä on empaattinen.
Vierailija kirjoitti:
Itseä jännittää eniten se kuinka rajallinen tila vastaukselle on koska oma ajatus lähtee aina lentämään noissa esseissä ja olisi kiva pohtia asioita monelta kantilta 😅
toi on muuten kanssa jännä juttu, että mikä tulee olemaan maksimipituus... ja miten ne ajattelee ihmisten laskevan vaikka merkkien määrän, ei kaikki välttämättä osaa sitä kirjoitusohjelmalla tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä jännittää eniten se kuinka rajallinen tila vastaukselle on koska oma ajatus lähtee aina lentämään noissa esseissä ja olisi kiva pohtia asioita monelta kantilta 😅
toi on muuten kanssa jännä juttu, että mikä tulee olemaan maksimipituus... ja miten ne ajattelee ihmisten laskevan vaikka merkkien määrän, ei kaikki välttämättä osaa sitä kirjoitusohjelmalla tehdä.
Joo ja kun se piti sille omaööe pohjalle tehdä suoraan rli ei saanut kirjoittaa ensin esim wordiin ja kopioida siitä 🤔 no toivottavasti nää on mietitty meidän puolesta huolellisesti valmiiksi 😅
Minä en ole kovin hyvin enää valmistautunut, kerrannut materiaaleja. Tiedän, että olen tosi heikoilla koska edellisestä esseestä 7 vuotta ja muutenkaan ne ei ole oma vahvuus. Aika on tosi rajallinen ja todennäköisesti uusi aineisto laaja, joten pitäisi ihme tapahtua että pääsisin kouluun. Jatkoon päässeissä on varmasti todella taitavia esseen kirjoittajia. Tuo aikaraja on itselle ihan mahdoton. Lisäksi myös haastattelu tilanne on ahdistava, koska en ole suullisesti kovin lahjakas ja tilanteessa pitää hetkessä keksiä mitä sanoo ja että sanoo riittävästi. Mutta parhaani yritän. Haen ehkä ensi vuonna sitten uudestaan jos olisi normaali pääsykoe.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole kovin hyvin enää valmistautunut, kerrannut materiaaleja. Tiedän, että olen tosi heikoilla koska edellisestä esseestä 7 vuotta ja muutenkaan ne ei ole oma vahvuus. Aika on tosi rajallinen ja todennäköisesti uusi aineisto laaja, joten pitäisi ihme tapahtua että pääsisin kouluun. Jatkoon päässeissä on varmasti todella taitavia esseen kirjoittajia. Tuo aikaraja on itselle ihan mahdoton. Lisäksi myös haastattelu tilanne on ahdistava, koska en ole suullisesti kovin lahjakas ja tilanteessa pitää hetkessä keksiä mitä sanoo ja että sanoo riittävästi. Mutta parhaani yritän. Haen ehkä ensi vuonna sitten uudestaan jos olisi normaali pääsykoe.
Yrittää parhaansa : D en ole itsekään parhaimillani tässä toisessa vaiheessa, koska en ole nopea kirjoittamaan esseeitä.
Toivotaan tosiaan että ensi vuoden pääsykoeprosessit menisi sujuvammin
Kylläpä kuulostaa helpolta tämän vuoden pääsykoe. Että ihan materiaalien kanssa kirjoitetaan esseetä 😅 Itse hain (ja pääsin täpärästi ei-ykkösvaihtoehtooni) pari vuotta sitten. Essee oli tuolloin se osuus kokeessa, jolla erotettiin jyvät akanoista. Silloin piti osata yhdistää pääsykoekirjan oikea artikkeli kokeessa jaettavaan artikkeliin ja muodostaa tasokas synteesi.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä kuulostaa helpolta tämän vuoden pääsykoe. Että ihan materiaalien kanssa kirjoitetaan esseetä 😅 Itse hain (ja pääsin täpärästi ei-ykkösvaihtoehtooni) pari vuotta sitten. Essee oli tuolloin se osuus kokeessa, jolla erotettiin jyvät akanoista. Silloin piti osata yhdistää pääsykoekirjan oikea artikkeli kokeessa jaettavaan artikkeliin ja muodostaa tasokas synteesi.
No, tämä on erilainen vuosi ja kyseessä on 2.osa. Näen kyllä nimenomaan että materiaalit nostaa nyt tason korkealle, että pitää saada tosi laatua aikaan nopeasti. Ja eihän sinne kouluun edelleenkään pääse kun se tietty osa hakeneista.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä kuulostaa helpolta tämän vuoden pääsykoe. Että ihan materiaalien kanssa kirjoitetaan esseetä 😅 Itse hain (ja pääsin täpärästi ei-ykkösvaihtoehtooni) pari vuotta sitten. Essee oli tuolloin se osuus kokeessa, jolla erotettiin jyvät akanoista. Silloin piti osata yhdistää pääsykoekirjan oikea artikkeli kokeessa jaettavaan artikkeliin ja muodostaa tasokas synteesi.
Bloomin taksonomialla saa kyllä eroja aikaan, riippuu miten hyvin kysymykset on laadittu
http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/TIE358/sivusto/johdanto/Bloom.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa vastata tuohon ylipitkään ketjuun, joten vastaan tähän.
Ymmärtäminen ja välittäminen on tärkeää myös lastensuojelussa. Jos osaa ajatella edes hitusen huostaanottotapauksessa myös vanhempien kannalta asiaa, puhua näin paremmin ja toimia oikein, huostaanotto voi mennä huomattavasti paremmin myös lapsenkin kannalta ja olla vähemmän traumatisoiva, kuin että mennään sisälle, otetaan lapsi ja lähdetään. Tapaukset ovat aina erilaisia ja jos sosiaalityöntekijöillä on erilaisia menneisyyksiä, voi esille tulla myös erilaisia ja uusia toimivampia tapoja toimia lastensuojelussakin.
Samaa mieltä. Ja lastensuojelussa olisi hyvä ymmärtää lapsen tilannetta ja välittää tarpeeksi toimiakseen, kyseessähän ei nimenomaan ole epäkelpojen vanhempien rankaisutoimi, vaan lapsen tarpeiden turvaaminen. Tämän ymmärtäminen ei vaadi kovuutta vaan inhimillisyyttä. Lisäksi on huomioitava lapsen asema, lojaliteetti ja välittäminen vanhempiaan kohtaan. Pääasiallinen tarkoitus ei ole rikkoa tai käyttää valtaa armotta kovalla kädellä, vaan parantaa yksilöiden ja perheiden tilanteita.
Kyllä. Ja huostaanotto ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi lähtisi loppuiäkseen pois vanhemmilta, minkä takia myös vanhempien tilanne ja ymmärtäinen tulee ottaa huomioon. Lapsi kuitenkin halutaan palauttaa takaisin vanhemmille, jos heidän tilanne paranee, mutta ei sosiaalityöhön jää hyvät välit jos lapsi mennään kylmästi vain ottamaan, ilman että edes yritettäisi olla inhimillisiä vanhempia kohtaan. Miten asiakkaille puhuu on tosi tärkeässä asemassa sosiaalityössä, ainakin itseni mielestä.
Moni huostaanotetun lapsen vanhempi kun ei näe omissa toimissaan mitään vikaa. Keskustelu ja ymmärtäminen ei tuota tulosta.
Mistä sinä tiedät? Luulet, että kylmä välinpitämätön asenne auttaa?
En minä mitään luule. Keskustelua ja ymmörtämistä tässä on yritetty vaikka muille jakaa, mutta ei auta. Ei psykoottisen tai pfrsoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa voi edetä tunteella.
Selkeästi psykoottinen ihminen tarvitsee hoitoa. Tylytys ei psykoosia paranna. Psykoosit ovat siitä kiitollisia, että niihin on tehokas hoito joka tehoaa nopeasti. Tämän jälkeen ihminen yleensä palaa toimintakykyiseksi. Toki vaatii yleensä pidempää lääkityshoitoa.
Empatiaa on olla leimaamatta toista yhteistyökyvyttömäksi sairauden oireiden vuoksi.
Niin. Pakkohoito meillä Suomessa on hyvin korkean kynnyksen päässä. Psykoottinen itse ei yleensä koe hoitoa tarvitsevansa. Voit hänelle lirkutella enkelten kielellä ja silti tilanne on se, että hän ei suostu hoitoon. Vaihtoehdoiksi jää lähteä mukaan harhoihin ja altistaa lapsi kaltoinkohtelulle tai käyttää voimaa, jonka laki lastensuojelusta viranomaiselle antaa.
Mitä sä nyt länkytät näistä psykooseista? Hyvin harva asiakas on akuutissa psykoosissa muutenkaan. Ihan tutkittua on, että asiakas kokee tulevansa paremmin autetuksi, kun työntekijä on empaattinen.
Sulla ei taida olla kokemusta lastensuojelun arjesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä kuulostaa helpolta tämän vuoden pääsykoe. Että ihan materiaalien kanssa kirjoitetaan esseetä 😅 Itse hain (ja pääsin täpärästi ei-ykkösvaihtoehtooni) pari vuotta sitten. Essee oli tuolloin se osuus kokeessa, jolla erotettiin jyvät akanoista. Silloin piti osata yhdistää pääsykoekirjan oikea artikkeli kokeessa jaettavaan artikkeliin ja muodostaa tasokas synteesi.
Bloomin taksonomialla saa kyllä eroja aikaan, riippuu miten hyvin kysymykset on laadittu
http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/TIE358/sivusto/johdanto/Bloom.html
Mihin tämä Bloomin taksonomia liittyy? Onko tämän vuoden sosiaalityön pääsykoeartikkeleissa mukana? Erikoinen ratkaisu. Ei nyt varsinaisesti mitään sosiaalitieteiden ydinaluetta kuitenkaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä kuulostaa helpolta tämän vuoden pääsykoe. Että ihan materiaalien kanssa kirjoitetaan esseetä 😅 Itse hain (ja pääsin täpärästi ei-ykkösvaihtoehtooni) pari vuotta sitten. Essee oli tuolloin se osuus kokeessa, jolla erotettiin jyvät akanoista. Silloin piti osata yhdistää pääsykoekirjan oikea artikkeli kokeessa jaettavaan artikkeliin ja muodostaa tasokas synteesi.
Bloomin taksonomialla saa kyllä eroja aikaan, riippuu miten hyvin kysymykset on laadittu
http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/TIE358/sivusto/johdanto/Bloom.html
Mihin tämä Bloomin taksonomia liittyy? Onko tämän vuoden sosiaalityön pääsykoeartikkeleissa mukana? Erikoinen ratkaisu. Ei nyt varsinaisesti mitään sosiaalitieteiden ydinaluetta kuitenkaan ole.
Ei ole mukana materiaalina.
Pidättekö mahdollisena että esseessä joutuisi käyttää useampaa ap. artikkelia?
Vierailija kirjoitti:
Pidättekö mahdollisena että esseessä joutuisi käyttää useampaa ap. artikkelia?
Viime vuonna ainakin piti käyttää kokeessa jaetun aineiston lisäksi kahta ennakkoartikkelia :) Eli miksipä ei olisi mahdollista.
Huomenna tähän aikaan jo palautellaan esseitä :)
Ahh joo, se vähän stressaa paljonko täytyy jättää aikaa sille esseen palauttamiselle :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa vastata tuohon ylipitkään ketjuun, joten vastaan tähän.
Ymmärtäminen ja välittäminen on tärkeää myös lastensuojelussa. Jos osaa ajatella edes hitusen huostaanottotapauksessa myös vanhempien kannalta asiaa, puhua näin paremmin ja toimia oikein, huostaanotto voi mennä huomattavasti paremmin myös lapsenkin kannalta ja olla vähemmän traumatisoiva, kuin että mennään sisälle, otetaan lapsi ja lähdetään. Tapaukset ovat aina erilaisia ja jos sosiaalityöntekijöillä on erilaisia menneisyyksiä, voi esille tulla myös erilaisia ja uusia toimivampia tapoja toimia lastensuojelussakin.
Samaa mieltä. Ja lastensuojelussa olisi hyvä ymmärtää lapsen tilannetta ja välittää tarpeeksi toimiakseen, kyseessähän ei nimenomaan ole epäkelpojen vanhempien rankaisutoimi, vaan lapsen tarpeiden turvaaminen. Tämän ymmärtäminen ei vaadi kovuutta vaan inhimillisyyttä. Lisäksi on huomioitava lapsen asema, lojaliteetti ja välittäminen vanhempiaan kohtaan. Pääasiallinen tarkoitus ei ole rikkoa tai käyttää valtaa armotta kovalla kädellä, vaan parantaa yksilöiden ja perheiden tilanteita.
Kyllä. Ja huostaanotto ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi lähtisi loppuiäkseen pois vanhemmilta, minkä takia myös vanhempien tilanne ja ymmärtäinen tulee ottaa huomioon. Lapsi kuitenkin halutaan palauttaa takaisin vanhemmille, jos heidän tilanne paranee, mutta ei sosiaalityöhön jää hyvät välit jos lapsi mennään kylmästi vain ottamaan, ilman että edes yritettäisi olla inhimillisiä vanhempia kohtaan. Miten asiakkaille puhuu on tosi tärkeässä asemassa sosiaalityössä, ainakin itseni mielestä.
Moni huostaanotetun lapsen vanhempi kun ei näe omissa toimissaan mitään vikaa. Keskustelu ja ymmärtäminen ei tuota tulosta.
Mistä sinä tiedät? Luulet, että kylmä välinpitämätön asenne auttaa?
En minä mitään luule. Keskustelua ja ymmörtämistä tässä on yritetty vaikka muille jakaa, mutta ei auta. Ei psykoottisen tai pfrsoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa voi edetä tunteella.
Selkeästi psykoottinen ihminen tarvitsee hoitoa. Tylytys ei psykoosia paranna. Psykoosit ovat siitä kiitollisia, että niihin on tehokas hoito joka tehoaa nopeasti. Tämän jälkeen ihminen yleensä palaa toimintakykyiseksi. Toki vaatii yleensä pidempää lääkityshoitoa.
Empatiaa on olla leimaamatta toista yhteistyökyvyttömäksi sairauden oireiden vuoksi.
Niin. Pakkohoito meillä Suomessa on hyvin korkean kynnyksen päässä. Psykoottinen itse ei yleensä koe hoitoa tarvitsevansa. Voit hänelle lirkutella enkelten kielellä ja silti tilanne on se, että hän ei suostu hoitoon. Vaihtoehdoiksi jää lähteä mukaan harhoihin ja altistaa lapsi kaltoinkohtelulle tai käyttää voimaa, jonka laki lastensuojelusta viranomaiselle antaa.
Mitä sä nyt länkytät näistä psykooseista? Hyvin harva asiakas on akuutissa psykoosissa muutenkaan. Ihan tutkittua on, että asiakas kokee tulevansa paremmin autetuksi, kun työntekijä on empaattinen.
Sulla ei taida olla kokemusta lastensuojelun arjesta.
Sinulle saattaa tulla yllätyksenä, että sosiaalityö ei ole pelkkää lastensuojelua.
Puuttu ensimmäisellä yrityksellä lopetusnappi siis 😅