Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalityö pääsykokeet 2020
24.03.2020 |
Onkos täällä ketään, joka on hakemassa sosiaalityötä opiskelemaan tai ketään joka opiskelee alaa paraikaa, tai jo valmistunut? Kaipailisin kokemuksia ja vinkkejä pääsykokeisiin. Vielä ei ole materiaaleja julkaistu (tulee vasta 30.4.), mutta olisiko jotain mitä voisi jo nyt alkaa preppailemaan?
Tämä on mulle ensimmäinen hakukerta ja haluaisin niin kovasti päästä sisään. Haen itse tampereelle, jyväskylään, kuopioon sekä turkuun. Monessa paikassa lukee, että lappiin kaikista helpoin päästä, mutta en itse ole ehkä valmis sinne muuttamaan...
Tässä ketjussa voitais tosiaan jaella vinkkejä, kokemuksia, tsemppejä sekä kaikkea maan ja taivaan väliltä liittyen tuleviin pääsykokeisiin.
Kommentit (2052)
Run kirjoitti:
Eipä kannata tuota alaa valita. Itse jaksoin 3 vuotta, aivan ylivoimaisen veemäistä. Asiakkaat tulivat mukanaan muovisäkillinen laskuja. Väistelivät vastuutaan, hoida sä, emmä jaksa enkä osaa, sähän saat palkkaakin siitä yms.
Voi ei... mitä muuta jouduit kohtaamaan? Arvostetaanko työtä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Run kirjoitti:
Eipä kannata tuota alaa valita. Itse jaksoin 3 vuotta, aivan ylivoimaisen veemäistä. Asiakkaat tulivat mukanaan muovisäkillinen laskuja. Väistelivät vastuutaan, hoida sä, emmä jaksa enkä osaa, sähän saat palkkaakin siitä yms.
Taidan sitten olla sopiva alalle, koska juuri tuota haluan tehdä. Monesti asiakkailla on muita ongelmia joiden takia eivät osaa huolehtia asioista. Minä haluan olla se tukipilari, joka järjestää ja huolehtii asioista siihen asti, kun muut ongelmat on saatu korjattua ja asiakas kykenee jälleen hoitamaan omia asioitaan. Eihän ne muuten olisi sossun asiakkaita ylipäätänsä. Vai mitä muuta ihmiset luulivat sosiaalityön olevan? Että asiakas tulee niitä näitä juttelemaan, juodaan ehkä joskus asiakkaan kotona kahvit ja sitten se on siinä?
Run kirjoitti:
Eipä kannata tuota alaa valita. Itse jaksoin 3 vuotta, aivan ylivoimaisen veemäistä. Asiakkaat tulivat mukanaan muovisäkillinen laskuja. Väistelivät vastuutaan, hoida sä, emmä jaksa enkä osaa, sähän saat palkkaakin siitä yms.
Mitäs tuossa, on katsottu laskut yhdessä (tämä usein yhdessä helpompaa jos välttelystä seurannut ahdistusta), asiakas itse soitellut, puolesta en asioita hoida, neuvoa voin. Tarvittaessa ohjannut velkaneuvojalle, joskus lähtenyt sinne mukaan. Asiat selvinneet johonkin suuntaan ja asiakkaat yleensä olleet eniten tyytyväisiä siihen, että ovat itse saaneet asioitaan hoidettua, kuten minäkin työntekijänä.
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset ihmiset ovat nimenomaan haitaksi yhteiskunnalle sekä erityisesti heikommassa asemassa oleville asiakkaille, kun ei ammattilaisella ole aitoa syvempää ymmärrystä. Luin mielenkiinnosta sen neljännen artikkelin ja siinä puhutaan pitkälti samasta ongelmasta. Asema ja rahanhimo ei edistä asioita ollenkaan hyvään suuntaan. Todella surullista.
Et tainnut kuitenkaan lukea
Vierailija kirjoitti:
Run kirjoitti:
Eipä kannata tuota alaa valita. Itse jaksoin 3 vuotta, aivan ylivoimaisen veemäistä. Asiakkaat tulivat mukanaan muovisäkillinen laskuja. Väistelivät vastuutaan, hoida sä, emmä jaksa enkä osaa, sähän saat palkkaakin siitä yms.
Taidan sitten olla sopiva alalle, koska juuri tuota haluan tehdä. Monesti asiakkailla on muita ongelmia joiden takia eivät osaa huolehtia asioista. Minä haluan olla se tukipilari, joka järjestää ja huolehtii asioista siihen asti, kun muut ongelmat on saatu korjattua ja asiakas kykenee jälleen hoitamaan omia asioitaan. Eihän ne muuten olisi sossun asiakkaita ylipäätänsä. Vai mitä muuta ihmiset luulivat sosiaalityön olevan? Että asiakas tulee niitä näitä juttelemaan, juodaan ehkä joskus asiakkaan kotona kahvit ja sitten se on siinä?
Joo, eihän ne asiakkaita olisi, jos olisivat ongelmattomia. Tervetuloa alalle :) t. Sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa vastata tuohon ylipitkään ketjuun, joten vastaan tähän.
Ymmärtäminen ja välittäminen on tärkeää myös lastensuojelussa. Jos osaa ajatella edes hitusen huostaanottotapauksessa myös vanhempien kannalta asiaa, puhua näin paremmin ja toimia oikein, huostaanotto voi mennä huomattavasti paremmin myös lapsenkin kannalta ja olla vähemmän traumatisoiva, kuin että mennään sisälle, otetaan lapsi ja lähdetään. Tapaukset ovat aina erilaisia ja jos sosiaalityöntekijöillä on erilaisia menneisyyksiä, voi esille tulla myös erilaisia ja uusia toimivampia tapoja toimia lastensuojelussakin.
Samaa mieltä. Ja lastensuojelussa olisi hyvä ymmärtää lapsen tilannetta ja välittää tarpeeksi toimiakseen, kyseessähän ei nimenomaan ole epäkelpojen vanhempien rankaisutoimi, vaan lapsen tarpeiden turvaaminen. Tämän ymmärtäminen ei vaadi kovuutta vaan inhimillisyyttä. Lisäksi on huomioitava lapsen asema, lojaliteetti ja välittäminen vanhempiaan kohtaan. Pääasiallinen tarkoitus ei ole rikkoa tai käyttää valtaa armotta kovalla kädellä, vaan parantaa yksilöiden ja perheiden tilanteita.
Kyllä. Ja huostaanotto ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi lähtisi loppuiäkseen pois vanhemmilta, minkä takia myös vanhempien tilanne ja ymmärtäinen tulee ottaa huomioon. Lapsi kuitenkin halutaan palauttaa takaisin vanhemmille, jos heidän tilanne paranee, mutta ei sosiaalityöhön jää hyvät välit jos lapsi mennään kylmästi vain ottamaan, ilman että edes yritettäisi olla inhimillisiä vanhempia kohtaan. Miten asiakkaille puhuu on tosi tärkeässä asemassa sosiaalityössä, ainakin itseni mielestä.
Moni huostaanotetun lapsen vanhempi kun ei näe omissa toimissaan mitään vikaa. Keskustelu ja ymmärtäminen ei tuota tulosta.
Tätä pääsykoeketjua rikkoo jotkut palstasankarit, joiden omat lapset on tyyliin huostaanotettu, ja sitten puretaan pahaa oloa tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa vastata tuohon ylipitkään ketjuun, joten vastaan tähän.
Ymmärtäminen ja välittäminen on tärkeää myös lastensuojelussa. Jos osaa ajatella edes hitusen huostaanottotapauksessa myös vanhempien kannalta asiaa, puhua näin paremmin ja toimia oikein, huostaanotto voi mennä huomattavasti paremmin myös lapsenkin kannalta ja olla vähemmän traumatisoiva, kuin että mennään sisälle, otetaan lapsi ja lähdetään. Tapaukset ovat aina erilaisia ja jos sosiaalityöntekijöillä on erilaisia menneisyyksiä, voi esille tulla myös erilaisia ja uusia toimivampia tapoja toimia lastensuojelussakin.
Samaa mieltä. Ja lastensuojelussa olisi hyvä ymmärtää lapsen tilannetta ja välittää tarpeeksi toimiakseen, kyseessähän ei nimenomaan ole epäkelpojen vanhempien rankaisutoimi, vaan lapsen tarpeiden turvaaminen. Tämän ymmärtäminen ei vaadi kovuutta vaan inhimillisyyttä. Lisäksi on huomioitava lapsen asema, lojaliteetti ja välittäminen vanhempiaan kohtaan. Pääasiallinen tarkoitus ei ole rikkoa tai käyttää valtaa armotta kovalla kädellä, vaan parantaa yksilöiden ja perheiden tilanteita.
Kyllä. Ja huostaanotto ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi lähtisi loppuiäkseen pois vanhemmilta, minkä takia myös vanhempien tilanne ja ymmärtäinen tulee ottaa huomioon. Lapsi kuitenkin halutaan palauttaa takaisin vanhemmille, jos heidän tilanne paranee, mutta ei sosiaalityöhön jää hyvät välit jos lapsi mennään kylmästi vain ottamaan, ilman että edes yritettäisi olla inhimillisiä vanhempia kohtaan. Miten asiakkaille puhuu on tosi tärkeässä asemassa sosiaalityössä, ainakin itseni mielestä.
Moni huostaanotetun lapsen vanhempi kun ei näe omissa toimissaan mitään vikaa. Keskustelu ja ymmärtäminen ei tuota tulosta.
Mistä sinä tiedät? Luulet, että kylmä välinpitämätön asenne auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tietoa et arvioidaanko tota haastattelua muuten kuin hyväksytty/hylätty tyylillä? Vai pisteytetäänkö se jotenkin? Lähinnä mietin että miten perusteellisesti pitää asioita selittää
Run kirjoitti:
Eipä kannata tuota alaa valita. Itse jaksoin 3 vuotta, aivan ylivoimaisen veemäistä. Asiakkaat tulivat mukanaan muovisäkillinen laskuja. Väistelivät vastuutaan, hoida sä, emmä jaksa enkä osaa, sähän saat palkkaakin siitä yms.
Ehkä kyseinen ala ei ole sinua varten. Minullakin on ammatti (luokanopettaja), joka ei soveltunut minulle. Ehkä löydät/löysit sinulle paremmin sopivan ja mieluisan ammatin myöhemmin. En haukkuisi koko alaa vain sen takia, ettei se ollut sinun juttusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvioidaan vain hyväksytty/hylätty. Kannattaa tietysti selittää mahdollisimman hyvin, ettet saa hylsyä sen takia, että tulkitaan, ettet itse suorittanut koetta, mutta en itse ainakaan aio siihen mitenkään valmistautua etukäteen. Nuo haastattelut menevät omalla painollaan eikä niitä kannata jännittää. Osaat asiat kun olet tehnyt kokeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsoin aikaisemmin oikeustieteen ekan vaiheen pistemääriä... alhaisin hyväksytty on 37 pisteellä JA maksimipistemäärä oli 80... ja sosiaalityöhön ei pääse jos on pari max. 3/4 virhettä... naurettavaa. En aijo enään hakea tälle alalle... ensikeväänä odottaa toiset unelmat :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa vastata tuohon ylipitkään ketjuun, joten vastaan tähän.
Ymmärtäminen ja välittäminen on tärkeää myös lastensuojelussa. Jos osaa ajatella edes hitusen huostaanottotapauksessa myös vanhempien kannalta asiaa, puhua näin paremmin ja toimia oikein, huostaanotto voi mennä huomattavasti paremmin myös lapsenkin kannalta ja olla vähemmän traumatisoiva, kuin että mennään sisälle, otetaan lapsi ja lähdetään. Tapaukset ovat aina erilaisia ja jos sosiaalityöntekijöillä on erilaisia menneisyyksiä, voi esille tulla myös erilaisia ja uusia toimivampia tapoja toimia lastensuojelussakin.
Samaa mieltä. Ja lastensuojelussa olisi hyvä ymmärtää lapsen tilannetta ja välittää tarpeeksi toimiakseen, kyseessähän ei nimenomaan ole epäkelpojen vanhempien rankaisutoimi, vaan lapsen tarpeiden turvaaminen. Tämän ymmärtäminen ei vaadi kovuutta vaan inhimillisyyttä. Lisäksi on huomioitava lapsen asema, lojaliteetti ja välittäminen vanhempiaan kohtaan. Pääasiallinen tarkoitus ei ole rikkoa tai käyttää valtaa armotta kovalla kädellä, vaan parantaa yksilöiden ja perheiden tilanteita.
Kyllä. Ja huostaanotto ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi lähtisi loppuiäkseen pois vanhemmilta, minkä takia myös vanhempien tilanne ja ymmärtäinen tulee ottaa huomioon. Lapsi kuitenkin halutaan palauttaa takaisin vanhemmille, jos heidän tilanne paranee, mutta ei sosiaalityöhön jää hyvät välit jos lapsi mennään kylmästi vain ottamaan, ilman että edes yritettäisi olla inhimillisiä vanhempia kohtaan. Miten asiakkaille puhuu on tosi tärkeässä asemassa sosiaalityössä, ainakin itseni mielestä.
Moni huostaanotetun lapsen vanhempi kun ei näe omissa toimissaan mitään vikaa. Keskustelu ja ymmärtäminen ei tuota tulosta.
Mistä sinä tiedät? Luulet, että kylmä välinpitämätön asenne auttaa?
En minä mitään luule. Keskustelua ja ymmörtämistä tässä on yritetty vaikka muille jakaa, mutta ei auta. Ei psykoottisen tai pfrsoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa voi edetä tunteella.
Vierailija kirjoitti:
Katsoin aikaisemmin oikeustieteen ekan vaiheen pistemääriä... alhaisin hyväksytty on 37 pisteellä JA maksimipistemäärä oli 80... ja sosiaalityöhön ei pääse jos on pari max. 3/4 virhettä... naurettavaa. En aijo enään hakea tälle alalle... ensikeväänä odottaa toiset unelmat :)
Tosin oikeustieteen kokeessa sulla oli 4 minuuttia aikaa vastata 4 kysymykseen, jossa oli monivalinta... Eli periaatteessa minuutti per 1 neljän vastauksen kysymys. Siinä monilta loppui aika. Ei siis lainkaan verrattavissa sosiaalityön "annetaan 25 minuuttia 10 kysymykseen.."
Myös oikeustieteen koeaineistossa taisi olla jotain 300-500 sivua luettavissa tai jotain tuollaista, verrattuna sosiaalityön mitä 35 sivuun vai oliko sitäkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa vastata tuohon ylipitkään ketjuun, joten vastaan tähän.
Ymmärtäminen ja välittäminen on tärkeää myös lastensuojelussa. Jos osaa ajatella edes hitusen huostaanottotapauksessa myös vanhempien kannalta asiaa, puhua näin paremmin ja toimia oikein, huostaanotto voi mennä huomattavasti paremmin myös lapsenkin kannalta ja olla vähemmän traumatisoiva, kuin että mennään sisälle, otetaan lapsi ja lähdetään. Tapaukset ovat aina erilaisia ja jos sosiaalityöntekijöillä on erilaisia menneisyyksiä, voi esille tulla myös erilaisia ja uusia toimivampia tapoja toimia lastensuojelussakin.
Samaa mieltä. Ja lastensuojelussa olisi hyvä ymmärtää lapsen tilannetta ja välittää tarpeeksi toimiakseen, kyseessähän ei nimenomaan ole epäkelpojen vanhempien rankaisutoimi, vaan lapsen tarpeiden turvaaminen. Tämän ymmärtäminen ei vaadi kovuutta vaan inhimillisyyttä. Lisäksi on huomioitava lapsen asema, lojaliteetti ja välittäminen vanhempiaan kohtaan. Pääasiallinen tarkoitus ei ole rikkoa tai käyttää valtaa armotta kovalla kädellä, vaan parantaa yksilöiden ja perheiden tilanteita.
Kyllä. Ja huostaanotto ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi lähtisi loppuiäkseen pois vanhemmilta, minkä takia myös vanhempien tilanne ja ymmärtäinen tulee ottaa huomioon. Lapsi kuitenkin halutaan palauttaa takaisin vanhemmille, jos heidän tilanne paranee, mutta ei sosiaalityöhön jää hyvät välit jos lapsi mennään kylmästi vain ottamaan, ilman että edes yritettäisi olla inhimillisiä vanhempia kohtaan. Miten asiakkaille puhuu on tosi tärkeässä asemassa sosiaalityössä, ainakin itseni mielestä.
Moni huostaanotetun lapsen vanhempi kun ei näe omissa toimissaan mitään vikaa. Keskustelu ja ymmärtäminen ei tuota tulosta.
Mistä sinä tiedät? Luulet, että kylmä välinpitämätön asenne auttaa?
En minä mitään luule. Keskustelua ja ymmörtämistä tässä on yritetty vaikka muille jakaa, mutta ei auta. Ei psykoottisen tai pfrsoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa voi edetä tunteella.
Selkeästi psykoottinen ihminen tarvitsee hoitoa. Tylytys ei psykoosia paranna. Psykoosit ovat siitä kiitollisia, että niihin on tehokas hoito joka tehoaa nopeasti. Tämän jälkeen ihminen yleensä palaa toimintakykyiseksi. Toki vaatii yleensä pidempää lääkityshoitoa.
Empatiaa on olla leimaamatta toista yhteistyökyvyttömäksi sairauden oireiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa vastata tuohon ylipitkään ketjuun, joten vastaan tähän.
Ymmärtäminen ja välittäminen on tärkeää myös lastensuojelussa. Jos osaa ajatella edes hitusen huostaanottotapauksessa myös vanhempien kannalta asiaa, puhua näin paremmin ja toimia oikein, huostaanotto voi mennä huomattavasti paremmin myös lapsenkin kannalta ja olla vähemmän traumatisoiva, kuin että mennään sisälle, otetaan lapsi ja lähdetään. Tapaukset ovat aina erilaisia ja jos sosiaalityöntekijöillä on erilaisia menneisyyksiä, voi esille tulla myös erilaisia ja uusia toimivampia tapoja toimia lastensuojelussakin.
Samaa mieltä. Ja lastensuojelussa olisi hyvä ymmärtää lapsen tilannetta ja välittää tarpeeksi toimiakseen, kyseessähän ei nimenomaan ole epäkelpojen vanhempien rankaisutoimi, vaan lapsen tarpeiden turvaaminen. Tämän ymmärtäminen ei vaadi kovuutta vaan inhimillisyyttä. Lisäksi on huomioitava lapsen asema, lojaliteetti ja välittäminen vanhempiaan kohtaan. Pääasiallinen tarkoitus ei ole rikkoa tai käyttää valtaa armotta kovalla kädellä, vaan parantaa yksilöiden ja perheiden tilanteita.
Kyllä. Ja huostaanotto ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi lähtisi loppuiäkseen pois vanhemmilta, minkä takia myös vanhempien tilanne ja ymmärtäinen tulee ottaa huomioon. Lapsi kuitenkin halutaan palauttaa takaisin vanhemmille, jos heidän tilanne paranee, mutta ei sosiaalityöhön jää hyvät välit jos lapsi mennään kylmästi vain ottamaan, ilman että edes yritettäisi olla inhimillisiä vanhempia kohtaan. Miten asiakkaille puhuu on tosi tärkeässä asemassa sosiaalityössä, ainakin itseni mielestä.
Moni huostaanotetun lapsen vanhempi kun ei näe omissa toimissaan mitään vikaa. Keskustelu ja ymmärtäminen ei tuota tulosta.
Mistä sinä tiedät? Luulet, että kylmä välinpitämätön asenne auttaa?
En minä mitään luule. Keskustelua ja ymmörtämistä tässä on yritetty vaikka muille jakaa, mutta ei auta. Ei psykoottisen tai pfrsoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa voi edetä tunteella.
Selkeästi psykoottinen ihminen tarvitsee hoitoa. Tylytys ei psykoosia paranna. Psykoosit ovat siitä kiitollisia, että niihin on tehokas hoito joka tehoaa nopeasti. Tämän jälkeen ihminen yleensä palaa toimintakykyiseksi. Toki vaatii yleensä pidempää lääkityshoitoa.
Empatiaa on olla leimaamatta toista yhteistyökyvyttömäksi sairauden oireiden vuoksi.
Niin. Pakkohoito meillä Suomessa on hyvin korkean kynnyksen päässä. Psykoottinen itse ei yleensä koe hoitoa tarvitsevansa. Voit hänelle lirkutella enkelten kielellä ja silti tilanne on se, että hän ei suostu hoitoon. Vaihtoehdoiksi jää lähteä mukaan harhoihin ja altistaa lapsi kaltoinkohtelulle tai käyttää voimaa, jonka laki lastensuojelusta viranomaiselle antaa.
Vierailija kirjoitti:
Katsoin aikaisemmin oikeustieteen ekan vaiheen pistemääriä... alhaisin hyväksytty on 37 pisteellä JA maksimipistemäärä oli 80... ja sosiaalityöhön ei pääse jos on pari max. 3/4 virhettä... naurettavaa. En aijo enään hakea tälle alalle... ensikeväänä odottaa toiset unelmat :)
Nämä kokeet eivät ole mitenkään verrattavissa toisiinsa
Kyllä. Ja huostaanotto ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi lähtisi loppuiäkseen pois vanhemmilta, minkä takia myös vanhempien tilanne ja ymmärtäinen tulee ottaa huomioon. Lapsi kuitenkin halutaan palauttaa takaisin vanhemmille, jos heidän tilanne paranee, mutta ei sosiaalityöhön jää hyvät välit jos lapsi mennään kylmästi vain ottamaan, ilman että edes yritettäisi olla inhimillisiä vanhempia kohtaan. Miten asiakkaille puhuu on tosi tärkeässä asemassa sosiaalityössä, ainakin itseni mielestä.