Hyväksyisitkö tämmöisen " anteeksipyynnön" ? ov
Mies on niitä ihmisiä jotka ei varmasti osaa sanoa sanaa anteeksi, mutta hän on sitten teoillaan jotenkin aina sanomisensa hyvittänyt.
Eilen mies ihan turhaan tiuski minulle puhelimessa ja lopuksi löi vielä luurin korvaan. Kun hän tuli kotiin kysyin että miksi oli niin ilkeä puhelimessa johon mies vastasi vain että jaa. No, hetken päästä tuli ja kysyi että tulisinko näyttämään mihin ruukkuun olen mitkäkin kesäkukat ajatellut istuttaa, hän voisi alkaa laittamaan kukat. ( Kukkia aika paljon; 3 amppelia, kaksi parvekelaatikkoa, pihalle 3 ruukkua + vesialtaalle kukat... ) Niin, mies sitten laittoi kukat illalla ja minä sain seurustella lapsemme kummitädin kanssa joka oli illalla kyläilemässä.
Todennäköisesti tuo kukkien laitto oli se anteeksipyyntö, mutta silti joskus tuntuu että eikö voisi sanoa sitä yhtä pientä sanaa....
Joskus on helpompi sanoa anteeksi, se on " vain" sana. Omasta mielestäni voi jopa olla tärkeämpää, että näyttää myös teoillaan, että on pahoillaan.