Hyväksyisitkö tämmöisen " anteeksipyynnön" ? ov
Mies on niitä ihmisiä jotka ei varmasti osaa sanoa sanaa anteeksi, mutta hän on sitten teoillaan jotenkin aina sanomisensa hyvittänyt.
Eilen mies ihan turhaan tiuski minulle puhelimessa ja lopuksi löi vielä luurin korvaan. Kun hän tuli kotiin kysyin että miksi oli niin ilkeä puhelimessa johon mies vastasi vain että jaa. No, hetken päästä tuli ja kysyi että tulisinko näyttämään mihin ruukkuun olen mitkäkin kesäkukat ajatellut istuttaa, hän voisi alkaa laittamaan kukat. ( Kukkia aika paljon; 3 amppelia, kaksi parvekelaatikkoa, pihalle 3 ruukkua + vesialtaalle kukat... ) Niin, mies sitten laittoi kukat illalla ja minä sain seurustella lapsemme kummitädin kanssa joka oli illalla kyläilemässä.
Todennäköisesti tuo kukkien laitto oli se anteeksipyyntö, mutta silti joskus tuntuu että eikö voisi sanoa sitä yhtä pientä sanaa....
Kommentit (21)
Ja minä olisin rehellinen: antaisin anteeksi kun toinen tuntuu haluavan hyvitellä, mutta kertoisin ihan asiallisesti ja nätisti, että haluaisit myös kuulla sen anteeksi-sanan.
Vierailija:
ja mainitse vaikka illalla että olipas ihana anteeksipyynötapa...
Eli en ole kuullut kertaakaan mieheni sanovan sanaa anteeksi. Halaa kyllä ja muuta kuin anteeksipyyntönä, mutta olisi mukava ja kunnioitettava jos sanoisi anteeksi. kuuluu hyviin perustapoihin. Mutta yleensä kotoa ne lähtee, ei luultavasti ole lapsena opetettu eikä ole kotona kuullut kyseistä sanaa.. Mutta anteeksi olen antanut lukemattomia kertoja. minkäs voit kun toinen katsoo koiranpentu ilmeellä ja rutistaa oikein kovasti!? ;)
pointtihan on siinä että ylipäänsä ANNATKO anteeksi tuollaisen? Jos annat, ei siinä pyytelyjä tarvita. Joko ihminen antaa toiselle anteeksi (ihan pyytämättäkin) tai ei.
Itse tosin olen kiukkuinen, kunnes mieheni pyytää anteeksi, mutta se johtuu vain siitä, että tiedän, että hän pystyy siihen vaikka vaikeaa tekeekin ;-)
pystyykö hän sanomaan sinulle " Mä rakastan sua" ?
Ajattelin, jos nämä kaksi asiaa kulkee " käsi kädessä" .
anteeksi ilman anteeksi-sanaa :) Meillä ainakin miehellä on ihan kotoa opittu asia.
ap
Vierailija:
Eli en ole kuullut kertaakaan mieheni sanovan sanaa anteeksi. Halaa kyllä ja muuta kuin anteeksipyyntönä, mutta olisi mukava ja kunnioitettava jos sanoisi anteeksi. kuuluu hyviin perustapoihin. Mutta yleensä kotoa ne lähtee, ei luultavasti ole lapsena opetettu eikä ole kotona kuullut kyseistä sanaa.. Mutta anteeksi olen antanut lukemattomia kertoja. minkäs voit kun toinen katsoo koiranpentu ilmeellä ja rutistaa oikein kovasti!? ;)
Yritän osoittaa olevani pahoillani esim. halaamalla tai jotenkin sovittelemalla, kuten ap:n mies.
Silti minusta on tärkeää myös osata pyytää anteeksi, etenkin jossain isommissa asioissa, tuollaisen tiuskimisen voi ehkä kuitata sovittelulla ;).
lapset joskus yrittää tulkuttaa niin sanoo että äitille ei noin puhuta. Mutta tämä vika minussakin on, enpä minäkään osaa sanoa miehelle että rakastan :(
ap
Vierailija:
pystyykö hän sanomaan sinulle " Mä rakastan sua" ?Ajattelin, jos nämä kaksi asiaa kulkee " käsi kädessä" .
kun yksi työasia ei heti onnistunut....... Eli ei päänsärystä johtuvaa ( ainakaan minun ) eikä imurointiin liittyvää.
Ollaan tosin samassa työpaikassa, joten helppohan se on minun syyksi laittaa :)
ap
" Mihin ne kesäkukat laitetaan" . Tuohan oli herttainen tapa pyytää anteeksi. Paljon parempi kuin joku murahdus tyyliin " no anteeks nyt sitten vaikka... jne."
sitten että oli tosi ilkeä ja syytti minua aivan turhasta.
Yhyy......
ap
Vierailija:
ala, yhyy.fleethset!
tosi ihanasti tehty!!
Oma kun usein murahtaa sori ja perään: onks jotai ruokaa....
Voisiko hän edes kirjoittaa sen sanan?
Mitäs sitä nyt tappelemaan jos toinen on jo valmis istuttamaan kukkia.... Siis jos itse olet jo antanut anteeksi. Kuulostaa siltä että olet ja nyt vaan jait odottamaan sitä sanaa... anteeksi. Voi olla ettei sitä kuulu ja saat uuden riidan pian aikaiseksi jollet anna asian olla. Ole tyytyväinen että istuttaa kukasi ja mainitse vaikka illalla että olipas ihana anteeksipyynötapa...
Jatka eteenpäin!
ap
Vierailija:
Voisiko hän edes kirjoittaa sen sanan?
minusta aika kivasti tehty, mutta olisihan se pieni sana tärkeä... Mutta myöhäistä se on miehesi kohdalla oppia, lapsillesi voit vielä opettaa sen :).
Ja ehkäpä maailmassa on isompiakin murheita kuin yksi sana.
Ja enhän minäkään ole täydellinen :)
ap
että hänellä on joitain anteeksipyydettävää.
Jätit aika lailla avoimeksi kertomuksen alun. Mistä ' tiuskiminen' johtui? Olitko ehkä valitellut päänsärkyä aiemmin? Vai eikö mies ollut ymmärtänyt spontaanisti ryhtyä imuroimaan?