Yle Uutiset: Vanhemmat eivät enää jaksa lapsiaan kotona etäopiskelemassa, nyt haluavat heidät takaisin kouluun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen etätöissä ja eskari-ikäinen kotihoidossa. Aion pitääkin lapseni kotona turvassa niin pitkään kuin on tarve. Mutta haastavaa on. Työni on sellaista, että sata lasissa pitää painaa hommia kahdeksan tuntia, jotta pysytään aikatauluissa. Työnantaja olettaa että työt sujuvat samaan malliin kuin normaalitilanteessa. 6-vuotiaan ei mielestäni mitenkään voi olettaa viihdyttävän itseään koko työpäivän ajan. On nyt jo todella tylsistynyt ja häiritsee ja keskeyttää työntekoa jatkuvasti. Joten ei vanhempien mutinoissa ole kyse siitä että kermaperseillään eikä olla valmiita hoitamaan omia lapsiaan. Vaan huoli siitä että pienen lapsen arki menee ihan surkeaksi kun työt velvoittavat vanhempia. Itse aion koittaa tehdä töitä myös silloin lapsi nukkuu. Palkattomaan ei yksihuoltajana ole varaa ja työntaja ei tässä tilanteessa jousta. Mikäs tässä olis ollessa jos voisikin keskittyä huolehtimaan lapsesta. Se olisi ihanaa. Ulkoiltaisiin, pelattaisiin ja puuhailtaisiin kaikkea mukavaa.

Jos työnteko on noin vaikeaa lapsen kanssa, laita se lapsi takaisin sinne päiväkotiin. Siellä on nyt yksi hoitaja per lapsi ja varmasti

pestään solkenaan käsiä.

Lapsella on astma, joten eskariin vieminen ei ole nyt vaihtoehto. Kuuluu riskiryhmään enkä mistään hinnasta vaaranna lapsen terveyttä. Kirjoitukseni pointti oli vain tuoda ilmi ettei tämä tilanne ole välttämättä niin helppo kuin yhteiskunta olettaa. Eskaristakin saatiin ohjeeksi turvata lapselle mukavat päivät poikkeusaikana. Jotta Lapsella olisi turvallinen olo ja rutiinit säilyisivät. Käykää paljon ulkona, tehkää yhdessä tehtäviä, opiskelkaa, pelatkaa ja leikkikää. Toki tätä kaikkea tehdään iltaisin, mutta työpäivän aikana tähän ei ole mahdollisuutta. Olen itse siinä mielessä onnellisessa asemassa, että lapsi on jo sentään 6-vuotias. Säälittää ystäväni, joilla on pienempiä lapsia. Joku 3-vuotias voi jopa satuttaa itsensä pahasti kun äiti tai isä istuu Skype-palaverissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäpä se, vanhemmat eivät edes itse kestä omia lapsiaan. Toki ennen tätä haukuttiin opettajaa, kun ei lauman kullannuppuja kanssa pärjää. Vanhemmat eivät pärjää edes omansa kanssa. Ja päälle ihmetellään äitipuolia, kun ne ei palvo toisten lapsia. Jos nyt joku edes ne omat jaksaisi.

Eihän omien lasten kanssa ole tarvinnutkaan pärjätä, päiväkodin tädit ovat heidät hoitaneet ja kasvattaneet liki vauvasta saakka kouluikään asti. Nyt yhtäkkiä nämä vanhemmat JOUTUVAT olemaan jopa päivät päästään omien lastensa kanssa!! Mikä rangaistus! Eihän sellaista kestä kukaan! Eikö ole mitään paikkaa, mihin heidät veisi, tai joku tulisi kaveriksi, että saisi olla helpommalla?

Juuri näin. Lapset on vanhempien, ei yhteiskunnan, hoidettavia, ruokittavia, kasvatettavia! Varsinkin ja etenkin poikkeusaikana.

Suomessa ei ole VUOSIKYMMENIIN ollut vanhempien tehtävä opettaa lapsia kotona, pl läksyjen kuulustelu. Aivan naurettavaa jeesustelua, miten nykyvanhemmat eivät mitään osaa eikä ymmärrä. Suomessa ei ole ollut sotien jälkeen kertaakaan poikkeustilaa, joten eipä käynyt mielessä silloin n 10 vuotta sitten, kun lapseni sain, että oman työni lisäksi kotiopetan peruskoulun oppimäärän hänelle.

Ai nyt se eristys kestää jo yhdeksän vuotta?

Sinun tehtäväsi ei edelleenkään ole opettaa. Se on opettajan tehtävä. Sinun tehtäväsi on yhä valvoa, että lapsesi tekee mitä opettaja määrää. Jos lapsi ei osaa jotain, hän kysyy opettajalta neuvoja ja pyytää lisäopetusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen etätöissä ja eskari-ikäinen kotihoidossa. Aion pitääkin lapseni kotona turvassa niin pitkään kuin on tarve. Mutta haastavaa on. Työni on sellaista, että sata lasissa pitää painaa hommia kahdeksan tuntia, jotta pysytään aikatauluissa. Työnantaja olettaa että työt sujuvat samaan malliin kuin normaalitilanteessa. 6-vuotiaan ei mielestäni mitenkään voi olettaa viihdyttävän itseään koko työpäivän ajan. On nyt jo todella tylsistynyt ja häiritsee ja keskeyttää työntekoa jatkuvasti. Joten ei vanhempien mutinoissa ole kyse siitä että kermaperseillään eikä olla valmiita hoitamaan omia lapsiaan. Vaan huoli siitä että pienen lapsen arki menee ihan surkeaksi kun työt velvoittavat vanhempia. Itse aion koittaa tehdä töitä myös silloin lapsi nukkuu. Palkattomaan ei yksihuoltajana ole varaa ja työntaja ei tässä tilanteessa jousta. Mikäs tässä olis ollessa jos voisikin keskittyä huolehtimaan lapsesta. Se olisi ihanaa. Ulkoiltaisiin, pelattaisiin ja puuhailtaisiin kaikkea mukavaa.

Jos työnteko on noin vaikeaa lapsen kanssa, laita se lapsi takaisin sinne päiväkotiin. Siellä on nyt yksi hoitaja per lapsi ja varmasti

pestään solkenaan käsiä.

Lapsella on astma, joten eskariin vieminen ei ole nyt vaihtoehto. Kuuluu riskiryhmään enkä mistään hinnasta vaaranna lapsen terveyttä. Kirjoitukseni pointti oli vain tuoda ilmi ettei tämä tilanne ole välttämättä niin helppo kuin yhteiskunta olettaa. Eskaristakin saatiin ohjeeksi turvata lapselle mukavat päivät poikkeusaikana. Jotta Lapsella olisi turvallinen olo ja rutiinit säilyisivät. Käykää paljon ulkona, tehkää yhdessä tehtäviä, opiskelkaa, pelatkaa ja leikkikää. Toki tätä kaikkea tehdään iltaisin, mutta työpäivän aikana tähän ei ole mahdollisuutta. Olen itse siinä mielessä onnellisessa asemassa, että lapsi on jo sentään 6-vuotias. Säälittää ystäväni, joilla on pienempiä lapsia. Joku 3-vuotias voi jopa satuttaa itsensä pahasti kun äiti tai isä istuu Skype-palaverissa.

Hallitus suosittelee, että lapsi pidetään kotona, jos hoito saadaan sinne järjestettyä. Tuossahan turvallista hoitoa ei saada järjestettyä, joten on perusteltua kiikuttaa lapsi päiväkotiin etätyöpäivän ajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäpä se, vanhemmat eivät edes itse kestä omia lapsiaan. Toki ennen tätä haukuttiin opettajaa, kun ei lauman kullannuppuja kanssa pärjää. Vanhemmat eivät pärjää edes omansa kanssa. Ja päälle ihmetellään äitipuolia, kun ne ei palvo toisten lapsia. Jos nyt joku edes ne omat jaksaisi.

Eihän omien lasten kanssa ole tarvinnutkaan pärjätä, päiväkodin tädit ovat heidät hoitaneet ja kasvattaneet liki vauvasta saakka kouluikään asti. Nyt yhtäkkiä nämä vanhemmat JOUTUVAT olemaan jopa päivät päästään omien lastensa kanssa!! Mikä rangaistus! Eihän sellaista kestä kukaan! Eikö ole mitään paikkaa, mihin heidät veisi, tai joku tulisi kaveriksi, että saisi olla helpommalla?

Juuri näin. Lapset on vanhempien, ei yhteiskunnan, hoidettavia, ruokittavia, kasvatettavia! Varsinkin ja etenkin poikkeusaikana.

Suomessa ei ole VUOSIKYMMENIIN ollut vanhempien tehtävä opettaa lapsia kotona, pl läksyjen kuulustelu. Aivan naurettavaa jeesustelua, miten nykyvanhemmat eivät mitään osaa eikä ymmärrä. Suomessa ei ole ollut sotien jälkeen kertaakaan poikkeustilaa, joten eipä käynyt mielessä silloin n 10 vuotta sitten, kun lapseni sain, että oman työni lisäksi kotiopetan peruskoulun oppimäärän hänelle.

Ai nyt se eristys kestää jo yhdeksän vuotta?

Sinun tehtäväsi ei edelleenkään ole opettaa. Se on opettajan tehtävä. Sinun tehtäväsi on yhä valvoa, että lapsesi tekee mitä opettaja määrää. Jos lapsi ei osaa jotain, hän kysyy opettajalta neuvoja ja pyytää lisäopetusta.

Sitä se etäopetus nyt käytännössä on, että Wilma-viestillä lähetetään tehtävät ja opettajat jonkun skypen välityksellä pitää nimenhuudon aamuisin. Skypen välityksellä ei sitä paitsi pysty samalla tavalla neuvomaan kuin henkilökohtaisesti. 

Kukaanhan ei vielä tiedä kauanko tässä kestää. Esimerkiksi yliopisto suosittaa etäopiskelua toukokuun loppuun. Ei ehkä yhdeksää vuottaa, mutta pointti on se ettei työssäkäyvä vanhempi voi toimia opettajana. No, kai tässä tulee kenkää kohta, jolloin voin huolehtia ihan täysipäiväisesti lapsen koulunkäynnistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäpä se, vanhemmat eivät edes itse kestä omia lapsiaan. Toki ennen tätä haukuttiin opettajaa, kun ei lauman kullannuppuja kanssa pärjää. Vanhemmat eivät pärjää edes omansa kanssa. Ja päälle ihmetellään äitipuolia, kun ne ei palvo toisten lapsia. Jos nyt joku edes ne omat jaksaisi.

Eihän omien lasten kanssa ole tarvinnutkaan pärjätä, päiväkodin tädit ovat heidät hoitaneet ja kasvattaneet liki vauvasta saakka kouluikään asti. Nyt yhtäkkiä nämä vanhemmat JOUTUVAT olemaan jopa päivät päästään omien lastensa kanssa!! Mikä rangaistus! Eihän sellaista kestä kukaan! Eikö ole mitään paikkaa, mihin heidät veisi, tai joku tulisi kaveriksi, että saisi olla helpommalla?

Juuri näin. Lapset on vanhempien, ei yhteiskunnan, hoidettavia, ruokittavia, kasvatettavia! Varsinkin ja etenkin poikkeusaikana.

Suomessa ei ole VUOSIKYMMENIIN ollut vanhempien tehtävä opettaa lapsia kotona, pl läksyjen kuulustelu. Aivan naurettavaa jeesustelua, miten nykyvanhemmat eivät mitään osaa eikä ymmärrä. Suomessa ei ole ollut sotien jälkeen kertaakaan poikkeustilaa, joten eipä käynyt mielessä silloin n 10 vuotta sitten, kun lapseni sain, että oman työni lisäksi kotiopetan peruskoulun oppimäärän hänelle.

Ai nyt se eristys kestää jo yhdeksän vuotta?

Sinun tehtäväsi ei edelleenkään ole opettaa. Se on opettajan tehtävä. Sinun tehtäväsi on yhä valvoa, että lapsesi tekee mitä opettaja määrää. Jos lapsi ei osaa jotain, hän kysyy opettajalta neuvoja ja pyytää lisäopetusta.

Sitä se etäopetus nyt käytännössä on, että Wilma-viestillä lähetetään tehtävät ja opettajat jonkun skypen välityksellä pitää nimenhuudon aamuisin. Skypen välityksellä ei sitä paitsi pysty samalla tavalla neuvomaan kuin henkilökohtaisesti. 

Kukaanhan ei vielä tiedä kauanko tässä kestää. Esimerkiksi yliopisto suosittaa etäopiskelua toukokuun loppuun. Ei ehkä yhdeksää vuottaa, mutta pointti on se ettei työssäkäyvä vanhempi voi toimia opettajana. No, kai tässä tulee kenkää kohta, jolloin voin huolehtia ihan täysipäiväisesti lapsen koulunkäynnistä.

Olen pohtinut irtisanoutumista. Mieheni kuuluu riskiryhmään ja on etätöissä lasten kanssa. Oma työnantajani ilmoitti, että ellei tule töihin korona-aikana niin ei tarvitse tulla sen jälkeenkään. Vaakakupissa siis perheen toimeentulo ja miehen henki. Taidan jäädä työttömäksi. Pääsen hoitamaan lapsiani koska miehellä on ollut haasteita etähommissa. Pomo on soitellut heti kun ei ole ollut hetkeen koneella vaan hoitanut jotain lapsiin liittyvää.

Voisiko isovanhemmalta kysyä voisiko hän puhelimitse neuvoa etäkoulun tehtävissä? Kuunnella puhelimessa kun lapsi lukee lukuläksyn, kysellä vieraan kielen sanoja tai kertotaulua?

Puolen tunnin puhelussa kin ehtii auttaa paljon.

Mukava lukea, että opetus kelpaa taas! Muutama vuosi sitten kun trendikäs ajatus oli, että luokan edessä paasaaminen on vanhanaikaista. Oppilaat saisivat itse etsiä tarvitsemansa tiedon tvt:tä hyödyntäen, näin harjoitellaan tulevaisuuden työelämää varten. Meille opettajille sanottiin suoraan, että olemme nykyään vain oppimisen ohjaajia, samalla kun oppilas itsenäisesti hankkii tarvitsemansa tiedon.

Nyt, kun tätä ilmiöoppimista saisi harjoittaa mielin määrin, huudetaan äkkiä opettajia opettamaan. Kiva! Opetan mielelläni.

Jos olisin halunnut opettajaksi, olisin lukenut opettajaksi itseni. Kouluaineiden opettaminen on OPETTAJAN tehtävä. Minä olen äiti ja työssäkäyvä nainen. Minä teen OMAN palkkatyöni.

On todella kuormittavaa etätöiden( joita on todella paljon) huolehtia vielä kolmasluokkalaisen ja vitosluokkalaisten kaksosten oppimisesta. Lisäksi keittää kaksi kertaa joka päivä ja kaikki muut kotityöt lisäksi. Lapset tappelevat turhautuneita kotona kun eivät voi mennä juuri minnekään ja kavereita ei voi tavata, minä yritän tehdä siinä samalla etätöitä ja olla videopalavereissa, käyvät kyselemässä apua koulujuttuihin.

Ja kyllä, olemme tehneet päivillemme" raamit" ja lukujärjestyksen. Kaikki vain ei aina suju kuin Strömsössä.

Opettajille pyyntö. ÄLKÄÄ LAITTAKO LAPSILLE NIIN VALTAVASTI OPISKELTAVAA.

Olen monen kanssa keskustellut ja kaikki sanovat, että niitä on paljon enemmän kuin mitä koulussa oltaessa tehtäisiin. Oppilaat haluaisivat jo kouluun. Kouluun nyt kuitenkaan ei ole asiaa, että tämä kirottu vitsaus joskus menisi pois.

Liikaa opiskeltavaa lapsilla! kirjoitti:

Jos olisin halunnut opettajaksi, olisin lukenut opettajaksi itseni. Kouluaineiden opettaminen on OPETTAJAN tehtävä. Minä olen äiti ja työssäkäyvä nainen. Minä teen OMAN palkkatyöni.

On todella kuormittavaa etätöiden( joita on todella paljon) huolehtia vielä kolmasluokkalaisen ja vitosluokkalaisten kaksosten oppimisesta. Lisäksi keittää kaksi kertaa joka päivä ja kaikki muut kotityöt lisäksi. Lapset tappelevat turhautuneita kotona kun eivät voi mennä juuri minnekään ja kavereita ei voi tavata, minä yritän tehdä siinä samalla etätöitä ja olla videopalavereissa, käyvät kyselemässä apua koulujuttuihin.

Ja kyllä, olemme tehneet päivillemme" raamit" ja lukujärjestyksen. Kaikki vain ei aina suju kuin Strömsössä.

Opettajille pyyntö. ÄLKÄÄ LAITTAKO LAPSILLE NIIN VALTAVASTI OPISKELTAVAA.

Olen monen kanssa keskustellut ja kaikki sanovat, että niitä on paljon enemmän kuin mitä koulussa oltaessa tehtäisiin. Oppilaat haluaisivat jo kouluun. Kouluun nyt kuitenkaan ei ole asiaa, että tämä kirottu vitsaus joskus menisi pois.

Jaa-a, toinen mamma valittaa, että on liikaa tehtäviä, ja toinen mamma valittaa, että on liian vähän tehtäviä ja aika tulee lapsilla pitkäksi. Jatkuvasti pyydetään armoa vanhempien suuntaan mutta aika harva on antamassa armoa opettajien suuntaan. Koko perhehelvetti siellä neljän seinän sisällä on nyt jostain syystä opettajien vika.

Kuule opettajatkin saattavat olla ihan samassa asemassa kuin sinä nyt. Hekin vetävät opetusta tai videokokouksia kotoa käsin ja samalla yrittävät ohjata omia lapsiaan siellä kotona. Ei ole opettajienkaan perheessä kokkia tekemässä ruokaa valmiiksi vaan johonkin väliin täytyy se ruuanlaittokin ujuttaa.

Jos lapset kiukuttelevat tylsyyttään, se ei ole opettajan vika. Jos et tee edellisenä iltana valmiiksi ruokaa niin, että sen saa helposti lämmitettyä seuraavana päivänä, se ei ole opettajan vika.

Laita toisen vitosluokkalaisen auttamaan kolmosluokkalaista. Käske toisen vitosluokkalaisen sillä välin kysymään opettajalta apua. Muista pistää mukulat pihalle kolmen vartin välein. Käske lasten illalla lukea valmiiksi seuraavan päivän opiskeltava asia sieltä oppikirjasta, jotta he pääsevät helposti opetukseen mukaan ja osaavat jo valmiiksi kysyä asioista opettajalta tunnilla.

Eilen tämän huomasi. Teinit oli kaikki häädetty ulos halailemaan toisiaan. Luultavasti sosiaalinen media on pullolaan hali selfieitä. Kapinointia, jolla voi olla tuhoisat seuraukset, jos se johtaa viruksen leviämiseen työpaikoilla.

Liikaa opiskeltavaa lapsilla! kirjoitti:

Jos olisin halunnut opettajaksi, olisin lukenut opettajaksi itseni. Kouluaineiden opettaminen on OPETTAJAN tehtävä. Minä olen äiti ja työssäkäyvä nainen. Minä teen OMAN palkkatyöni.

On todella kuormittavaa etätöiden( joita on todella paljon) huolehtia vielä kolmasluokkalaisen ja vitosluokkalaisten kaksosten oppimisesta. Lisäksi keittää kaksi kertaa joka päivä ja kaikki muut kotityöt lisäksi. Lapset tappelevat turhautuneita kotona kun eivät voi mennä juuri minnekään ja kavereita ei voi tavata, minä yritän tehdä siinä samalla etätöitä ja olla videopalavereissa, käyvät kyselemässä apua koulujuttuihin.

Ja kyllä, olemme tehneet päivillemme" raamit" ja lukujärjestyksen. Kaikki vain ei aina suju kuin Strömsössä.

Opettajille pyyntö. ÄLKÄÄ LAITTAKO LAPSILLE NIIN VALTAVASTI OPISKELTAVAA.

Olen monen kanssa keskustellut ja kaikki sanovat, että niitä on paljon enemmän kuin mitä koulussa oltaessa tehtäisiin. Oppilaat haluaisivat jo kouluun. Kouluun nyt kuitenkaan ei ole asiaa, että tämä kirottu vitsaus joskus menisi pois.

Voi TÄMÄ. Niin tuhatkertaa tämä.

Tuntuu että ainakin osa opettajista on tullut hulluksi tavoitteidensa kanssa, joita nyt oppilailleen ovat asettaneet.

Aivan järkyttävä määrä tehtäviä.

Liikunnassakin tuntuu että ovat olympiavalmennuksessa ja on jos jonkinlaisia videoiden tekoa ym.

Kaiken tämän kurjan keskellä kuormitetaan tällätavoin sekä oppilaita, että heidän vanhempiaan. Perheissä voi olla taloushuolia, terveyshuolia ym. Nyt opettajat malttia teillekin.

Yläkoululaisen opiskeluihin kuuluisi nyt mennä n. 5-6 h päivässä. Aika paljon tekemistä saa olla.

Vierailija kirjoitti:

Yläkoululaisen opiskeluihin kuuluisi nyt mennä n. 5-6 h päivässä. Aika paljon tekemistä saa olla.

Yläkoululaiset ja heidän vanhempansa ovat hyvät ja muistavat, että ensin opiskellaan tunnilla ja sitten tulee päälle vielä kotiläksyjä, ihan niin kuin normaalistikin.

Vierailija kirjoitti:

Yläkoululaisen opiskeluihin kuuluisi nyt mennä n. 5-6 h päivässä. Aika paljon tekemistä saa olla.

Ai, onko teiltä karsittu jotain oppiaineita pois? Eikö se ole vastoin lakia? Yläkoulun oppilaallahan on keskimäärin 35 oppituntia viikossa. Pitää myös muistaa, että oppituntien tehtävät ja kotitehtävät tulevat erikseen.

Mielenkiintoinen ketju löytynyt.