Yle Uutiset: Vanhemmat eivät enää jaksa lapsiaan kotona etäopiskelemassa, nyt haluavat heidät takaisin kouluun

Vierailija kirjoitti:

Opettajia käy sääli - opettavat niitä, joilla vielä lähiopetusta on, koettavat samalla opettaa (jos ehtivät) etänä edes jotenkin... eli tekevät tuplatyötä. Ja vanhemmat vaan valittaa kun eivät osaa edes alakoululaista auttaa koulutöissä.

Ei kai missään samat opettajat pidä lähiopetusta ja opeta etänä? Meillä ainakin lähiopetuksessa työskentelee tällä hetkellä 4 opettajaa ja kaikki muut etänä kotoa käsin.

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielepstä tää on ihan lastenleikkiä, niin mitä se teidän etätyö on. Mä olen itse järjestänyt ison yrityksen ihmisiä etätöihin, sopinut kaikenlaisia ooikkeusjärjestelyitä, tehnyt liiketoiminnan jatkuvuussuunitelmien järjestelyitä. KriisipalVeria ja henkilöstön tiedotusta. Hommasin tokaluokkalaiselle tietokoneen, nelosluokkalaisille asensin kotoa löytyneen vanhan. Olen kirjautunut vaikka kuinka moneen oppisisältöön, kummallekin omansa. Nuoremman kanssa piti tehdä jotain helvetin tarinavideoita ha lähettää niitä opelle, alkoi siitä että piti asentaa ja opetella joku video-ohjelma. . Ja jotain ruokaakin on pitänyt saada. Mulla meni ainakin ihan rehellisesti sanottuna ke-to varmaan 5-6 tuntia, että sain lapsille edellytykset paikalleen. Sen lisäksi nyt opetus, Ilmassa on edelleen toistakymmentä viestiä lukematta tältä viikolta. Ja omat työt. Todellakaan olla tehty mitään puistokävrlyitä. Tänäänkin istuin 8 h palavereissa ajalla 7-17 ja välit hoidin kouluhommia.

Jännä, miten toisille tuo on niin hankalaa... meillä kaksi alakouluikäistä, opiskelevat etäyhteyden kautta. Keskiviikkona aamulla katsottiin miten homma toimii, sen jälkeen ovat opiskelleet itsekseen huoneissaan. Tämä sillä varoituksella, että pelilaitteet lähtee heti niiltä iltapäiviltä, kun opiskelusta ei oteta vastuuta.

Etätöiden lomassa autan jos tarve, harvoin ollut mitään akuuttia. Iltapäivällä autan läksyjen kanssa (jos tarve) ja valvon, että on tehty. Ja teen myös itse vaativaa asiantuntijatyötä.

Vastuuttakaa nyt vihdoin lapsianne tekemään itse ja käyttäytymään. Ja jos monta lasta haluaa tehdä, niin sitten niistä pitää huolehtiakin.

Hetken piti vääntää lukiolaisen kanssa faktoja siitä, mitä kotoa käsin etäopiskelu tarkoittaa, jatkuva teinihengailu ja tyttöystävän kanssa kaulakkain chillailu kun ei oikein opiskelua vie eteenpäin. Onneksi alun vapauden tunteensa jälkeen tajusi, että kyllä se ”pallo roikkuu jalassa” edelleenkin.

Joo, vanhemmista toi johtuu. Ihan naurettavaa, 1-3-luokkalaiset ovat kunnon tautipesäkkeitä. Miksi tehdä lapsia, jos ei niistä jaksa huolehtia? Ihan oikeesti. Jaksamista ja kunnioitusta niille vanhemmille, jotka tällaisen epidemian tilanteessa ymmärtävät miksi niitä lapsia ei kouluun haluta ja huolehtivat niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteellisuuden tajua. Tilanne haastaa kaikkia.

Jotenkin tätä ketjua lukemalla tulee sellainen olo, että porukka mieluummin joutuisi hengityskoneeseen tai kuolisi, kuin jaksaisi vaivaa omista lapsistaan. Ja samalla ajattelevat, että muille se heidän lasten kanssa olo toki olisi vain ilo.

Huoh teitä. Nyt on poikkeustila - ei mukavuuden ja helppouden optimointi.

Siis tämän ketjun irvailijat antavat tuollaisen kuvan. Vanhemmat varmasti toivovat, että saisivat tehdä työnsä rauhassa, ei muuta. Etkö itse toivo, vai tiedätkö mitä työnteko ylipäätään tarkoittaa?

Suurin osa vanhemmista varmasti mielellään puuhastelisi lasten kanssa kaikkea, jos ei olisi omat työtkin tehtävänä. Itse tykkään käydä koulujuttujakin lasten kanssa läpi. Mutta nyt on vielä 2-vuotias ja etätyöt lisänä. Uskotko, ettei kaikkeen tähän kykene keskittymään yhtäaikaa ja se stressaaa. Miksei tätä saa sanoa ääneen?

Juu, kivaa olisi rauhassa puuhastella oman lapsen kanssa. Jos suvustasi löytyy vielä sotaveteraaneja tai kotirintaman naisia, niin kysäsepä heiltä stressistä. Saatat yllättyä. Oma lapsi ja etätyö ei vielä sitä ole. Tietenkin haastaa, eikä ole sujuvaa sekä ison osan työstä (minkä voi) joutuu tekemään öisin. Mutta tässäkin pärjää.

Sodan miesten ja kotirintamien naisten lapset ovat läpikäyneet usein sellaisen lapsuuden että harva on henkisesti terve ja tasapainoinen. Omat vanhempani ovat sodan jälkeen syntyneitä ja heidän vanhempansa sodan nuorena aikuisena eläneitä. Ovat huono esimerkki lasten kasvatuksesta, itsekin kannan vielä pahoja jälkiä omassa elämässäni, jotka juontuvat sodasta, joka näkyy sukupolvien ketjussa. Omille lapsilleni haluan parempaa, en halua heitä maksamaan omasta stressistäni ja huolistani.

Ehkä nyt osattaisiin arvostaa opettajien työtä näiden riiviöiden kanssa, joita ei edes omat vanhemmat kestä.

Meillä tokaluokkalainen ja minä kotona etähommissa. Mies tekee tämän tilanteen vuoksi tällä hetkellä todella pitkää päivää työpaikallaan.

Itse herään viideltä, heitän pikaisen juoksulenkin ja kuudelta aloitan työt. Lapsi herää viimeistään klo 8 herätyskellon. Hoitaa itse aamutoimet ja klo 9 keskeytän omat työt ja katsomme yhdessä Wilmasta opettajan lähettämät tehtävät + mahdolliset opetusvideot.

Riippuen tehtävistä lapsi joko saa ne itse tehtyä tai sitten avustan vieressä. 45min tehtäviä ja sitten 15min tauko.

Klo 11 lämmitetään lounas ja klo 11.30 jatkan omia töitä. Lapsi on tässä välissä tunnin ulkoilemassa.

12.30 katkaisen tarvittaessa omat työt ja autan lasta taas hänen tehtäviensä kanssa. Tähän mennessä kouluhommat on tehty klo 15 mennessä. Lapsi laittaa siinä kohtaa itselleen välioalaa ja saa keksiä itselleen tekemistä. Minä teen töitä klo 15-17.

Kokataan yhdessä iltaruoka, syödään ja lähdetään ulos. Kun palataan sisälle, minä jatkan vielä tarvittaessa työntekoa ja lapsi viihdyttää itse itseään.

Klo 20 lapsella iltatoimet ja viimeistään klo 21 nukkumaan.

Pitkiä päiviä tulee, mutta kyllä tämä tästä :)

Olen etätöissä ja eskari-ikäinen kotihoidossa. Aion pitääkin lapseni kotona turvassa niin pitkään kuin on tarve. Mutta haastavaa on. Työni on sellaista, että sata lasissa pitää painaa hommia kahdeksan tuntia, jotta pysytään aikatauluissa. Työnantaja olettaa että työt sujuvat samaan malliin kuin normaalitilanteessa. 6-vuotiaan ei mielestäni mitenkään voi olettaa viihdyttävän itseään koko työpäivän ajan. On nyt jo todella tylsistynyt ja häiritsee ja keskeyttää työntekoa jatkuvasti. Joten ei vanhempien mutinoissa ole kyse siitä että kermaperseillään eikä olla valmiita hoitamaan omia lapsiaan. Vaan huoli siitä että pienen lapsen arki menee ihan surkeaksi kun työt velvoittavat vanhempia. Itse aion koittaa tehdä töitä myös silloin lapsi nukkuu. Palkattomaan ei yksihuoltajana ole varaa ja työntaja ei tässä tilanteessa jousta. Mikäs tässä olis ollessa jos voisikin keskittyä huolehtimaan lapsesta. Se olisi ihanaa. Ulkoiltaisiin, pelattaisiin ja puuhailtaisiin kaikkea mukavaa.

Priorisoikaa itse, jos lastenne ope ei osaa tai saa priorisoida. (Osa rehtoreista on täysdaijuja näissä asioissa ja vaatii opettajia luomaan idioottimaisen monimutkaisia systeemejä.)

Peruskoulussa on tärkeintä opettaa lapsi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.

Jos homma on kaoottista kotona, tee lukujärjestys:

- Klo 9-10 luet kirjaa ja piirrät lukemastasi.

- Klo 12-13 kirjoitat sanoja, virkkeitä tai tarinoita.

- Illalla 25 minsaa matikkaa yhdessä.

Loppu jää herran haltuun, ja meikäläiset (opet) voi kitistä keskenään Wilmassa.

T. Ope

Jos etäopetus tai etätehtävät tuntuvat vanhemmasta vaikealta tai työmäärä isolta, olisi pitänyt harkita aiemmin haluaako useamman lapsen? Tai vanhempi automaattisesti haluaa altistaa lapsensa koronalle ja laittaa kouluun? Tätä etätehtävä-asiaa ei saa kritisoida? Ekaluokkalainen pysyy nyt muiden kanssa kuitenkin kotona, silläkin uhalla että oma pää sekoaa näiden tehtävämäärien kanssa. Ymmärrä kyllä heitäkin, jotka päätyvät 1-3luokkalaisen kouluun laittamaan. Perheillä on hyvinkin erilaisia tilanteita, joita ei oikein voi yleistää. Ja meidän tehtävien tekemistä en todella luonnehtisi mukavaksi lapsen kanssa puuhasteluksi, niinkuin joku mainitsi :) lähinnä taistelu aikaa vastaan kuvaa huomattavasti paremmin, töiden jälkeen ilta on lyhyt.

Itse altistan lapseni jo muutenkin työskentelemällä sairaanhoitajana, voihan se virus kantautua mukanani kotiin. Meillä on neljä koululaista ja tällainen iso muutos arjessa todellakin tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusavuttomat vanhemmat taas asialla.

Etätöiden tekeminen on itse asiassa käytännössä todella hankalaa, jos on pieniä lapsia vieressä.

Varmasti on hankalaa. Eikä ole mukavaa tai sujuvaa. Tämä tilanne kokonaisuudessaan ei ole kiva tai sujuva. Nyt on poikkeusolojen tilanne. Joutuu sietämään ja venymään. Näin se nyt vaan on. Koronaa vastaan nyt on vaan taisteltava, vaikka ei olisi hankalaa. Rintamalla sentään ei olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteellisuuden tajua. Tilanne haastaa kaikkia.

Jotenkin tätä ketjua lukemalla tulee sellainen olo, että porukka mieluummin joutuisi hengityskoneeseen tai kuolisi, kuin jaksaisi vaivaa omista lapsistaan. Ja samalla ajattelevat, että muille se heidän lasten kanssa olo toki olisi vain ilo.

Huoh teitä. Nyt on poikkeustila - ei mukavuuden ja helppouden optimointi.

Siis tämän ketjun irvailijat antavat tuollaisen kuvan. Vanhemmat varmasti toivovat, että saisivat tehdä työnsä rauhassa, ei muuta. Etkö itse toivo, vai tiedätkö mitä työnteko ylipäätään tarkoittaa?

Suurin osa vanhemmista varmasti mielellään puuhastelisi lasten kanssa kaikkea, jos ei olisi omat työtkin tehtävänä. Itse tykkään käydä koulujuttujakin lasten kanssa läpi. Mutta nyt on vielä 2-vuotias ja etätyöt lisänä. Uskotko, ettei kaikkeen tähän kykene keskittymään yhtäaikaa ja se stressaaa. Miksei tätä saa sanoa ääneen?

Juu, kivaa olisi rauhassa puuhastella oman lapsen kanssa. Jos suvustasi löytyy vielä sotaveteraaneja tai kotirintaman naisia, niin kysäsepä heiltä stressistä. Saatat yllättyä. Oma lapsi ja etätyö ei vielä sitä ole. Tietenkin haastaa, eikä ole sujuvaa sekä ison osan työstä (minkä voi) joutuu tekemään öisin. Mutta tässäkin pärjää.

Sodan miesten ja kotirintamien naisten lapset ovat läpikäyneet usein sellaisen lapsuuden että harva on henkisesti terve ja tasapainoinen. Omat vanhempani ovat sodan jälkeen syntyneitä ja heidän vanhempansa sodan nuorena aikuisena eläneitä. Ovat huono esimerkki lasten kasvatuksesta, itsekin kannan vielä pahoja jälkiä omassa elämässäni, jotka juontuvat sodasta, joka näkyy sukupolvien ketjussa. Omille lapsilleni haluan parempaa, en halua heitä maksamaan omasta stressistäni ja huolistani.

Siksipä on turha pelkästä etätyöstä ja lapsista stressiä repiä. Luovii miten luovii, mutta sodassa sentään ei olla.

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielestä tää on ihan lastenleikkiä, niin mitä se teidän etätyö on. Mä olen itse järjestänyt ison yrityksen ihmisiä etätöihin, sopinut kaikenlaisia ooikkeusjärjestelyitä, tehnyt liiketoiminnan jatkuvuussuunitelmien järjestelyitä. KriisipalVeria ja henkilöstön tiedotusta. Hommasin tokaluokkalaiselle tietokoneen, nelosluokkalaisille asensin kotoa löytyneen vanhan. Olen kirjautunut vaikka kuinka moneen oppisisältöön, kummallekin omansa. Nuoremman kanssa piti tehdä jotain helvetin tarinavideoita ha lähettää niitä opelle, alkoi siitä että piti asentaa ja opetella joku video-ohjelma. . Ja jotain ruokaakin on pitänyt saada. Mulla meni ainakin ihan rehellisesti sanottuna ke-to varmaan 5-6 tuntia, että sain lapsille edellytykset paikalleen. Sen lisäksi nyt opetus, Ilmassa on edelleen toistakymmentä viestiä lukematta tältä viikolta. Ja omat työt. Todellakaan olla tehty mitään puistokävrlyitä. Tänäänkin istuin 8 h palavereissa ajalla 7-17 ja välit hoidin kouluhommia.

Ihmettelen kyllä, ettei teillä ollut jo valmiiksi tietokoneita kouluikäisille lapsille hankittuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteellisuuden tajua. Tilanne haastaa kaikkia.

Jotenkin tätä ketjua lukemalla tulee sellainen olo, että porukka mieluummin joutuisi hengityskoneeseen tai kuolisi, kuin jaksaisi vaivaa omista lapsistaan. Ja samalla ajattelevat, että muille se heidän lasten kanssa olo toki olisi vain ilo.

Huoh teitä. Nyt on poikkeustila - ei mukavuuden ja helppouden optimointi.

Siis tämän ketjun irvailijat antavat tuollaisen kuvan. Vanhemmat varmasti toivovat, että saisivat tehdä työnsä rauhassa, ei muuta. Etkö itse toivo, vai tiedätkö mitä työnteko ylipäätään tarkoittaa?

Suurin osa vanhemmista varmasti mielellään puuhastelisi lasten kanssa kaikkea, jos ei olisi omat työtkin tehtävänä. Itse tykkään käydä koulujuttujakin lasten kanssa läpi. Mutta nyt on vielä 2-vuotias ja etätyöt lisänä. Uskotko, ettei kaikkeen tähän kykene keskittymään yhtäaikaa ja se stressaaa. Miksei tätä saa sanoa ääneen?

Juu, kivaa olisi rauhassa puuhastella oman lapsen kanssa. Jos suvustasi löytyy vielä sotaveteraaneja tai kotirintaman naisia, niin kysäsepä heiltä stressistä. Saatat yllättyä. Oma lapsi ja etätyö ei vielä sitä ole. Tietenkin haastaa, eikä ole sujuvaa sekä ison osan työstä (minkä voi) joutuu tekemään öisin. Mutta tässäkin pärjää.

Sodan miesten ja kotirintamien naisten lapset ovat läpikäyneet usein sellaisen lapsuuden että harva on henkisesti terve ja tasapainoinen. Omat vanhempani ovat sodan jälkeen syntyneitä ja heidän vanhempansa sodan nuorena aikuisena eläneitä. Ovat huono esimerkki lasten kasvatuksesta, itsekin kannan vielä pahoja jälkiä omassa elämässäni, jotka juontuvat sodasta, joka näkyy sukupolvien ketjussa. Omille lapsilleni haluan parempaa, en halua heitä maksamaan omasta stressistäni ja huolistani.

Siksipä on turha pelkästä etätyöstä ja lapsista stressiä repiä. Luovii miten luovii, mutta sodassa sentään ei olla.

Kyllä tässä luovitaankin ja parhaamme tehdään. Mutta kyllä vaan stressaa etätyöt ja lapset. Ellen minä hoida hektistä työtani yhtä hyvin kuin normaalitilanteessa niin olen pian työtön. Kyllä joku työtön ja lapseton tulee mielellään tilalleni. Perheen ainoana tienaajana se olisi kova paikka. Joten kyllä tässä pienet lapset ovat oman onnensa nojassa työpäivän ajan. Pitääkin lapsille sanoa, että onneksi ei olla sodassa.

Vierailija kirjoitti:

Olen etätöissä ja eskari-ikäinen kotihoidossa. Aion pitääkin lapseni kotona turvassa niin pitkään kuin on tarve. Mutta haastavaa on. Työni on sellaista, että sata lasissa pitää painaa hommia kahdeksan tuntia, jotta pysytään aikatauluissa. Työnantaja olettaa että työt sujuvat samaan malliin kuin normaalitilanteessa. 6-vuotiaan ei mielestäni mitenkään voi olettaa viihdyttävän itseään koko työpäivän ajan. On nyt jo todella tylsistynyt ja häiritsee ja keskeyttää työntekoa jatkuvasti. Joten ei vanhempien mutinoissa ole kyse siitä että kermaperseillään eikä olla valmiita hoitamaan omia lapsiaan. Vaan huoli siitä että pienen lapsen arki menee ihan surkeaksi kun työt velvoittavat vanhempia. Itse aion koittaa tehdä töitä myös silloin lapsi nukkuu. Palkattomaan ei yksihuoltajana ole varaa ja työntaja ei tässä tilanteessa jousta. Mikäs tässä olis ollessa jos voisikin keskittyä huolehtimaan lapsesta. Se olisi ihanaa. Ulkoiltaisiin, pelattaisiin ja puuhailtaisiin kaikkea mukavaa.

Jos työnteko on noin vaikeaa lapsen kanssa, laita se lapsi takaisin sinne päiväkotiin. Siellä on nyt yksi hoitaja per lapsi ja varmasti pestään solkenaan käsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajia käy sääli - opettavat niitä, joilla vielä lähiopetusta on, koettavat samalla opettaa (jos ehtivät) etänä edes jotenkin... eli tekevät tuplatyötä. Ja vanhemmat vaan valittaa kun eivät osaa edes alakoululaista auttaa koulutöissä.

Ei kai missään samat opettajat pidä lähiopetusta ja opeta etänä? Meillä ainakin lähiopetuksessa työskentelee tällä hetkellä 4 opettajaa ja kaikki muut etänä kotoa käsin.

Nimenomaan samat opettajat pitävät sekä lähiopetusta luokassa olijoille että etäopetusta kotona olijoille, siis samaan aikaan. Ruudulla on yhteys kotona oleviin, saavat siinä kuulla ne puheet, mitä opettaja puhuu luokassa oleville. Ei todellakaan yhtäkkiä palkata kaksinkertaisesti työvoimaa siihen, että yhdet opettavat koulussa ja toiset etänä. Se, että tästä ei makseta korvausta opettajille, on itse asiassa laitonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäpä se, vanhemmat eivät edes itse kestä omia lapsiaan. Toki ennen tätä haukuttiin opettajaa, kun ei lauman kullannuppuja kanssa pärjää. Vanhemmat eivät pärjää edes omansa kanssa. Ja päälle ihmetellään äitipuolia, kun ne ei palvo toisten lapsia. Jos nyt joku edes ne omat jaksaisi.

Eihän omien lasten kanssa ole tarvinnutkaan pärjätä, päiväkodin tädit ovat heidät hoitaneet ja kasvattaneet liki vauvasta saakka kouluikään asti. Nyt yhtäkkiä nämä vanhemmat JOUTUVAT olemaan jopa päivät päästään omien lastensa kanssa!! Mikä rangaistus! Eihän sellaista kestä kukaan! Eikö ole mitään paikkaa, mihin heidät veisi, tai joku tulisi kaveriksi, että saisi olla helpommalla?

Juuri näin. Lapset on vanhempien, ei yhteiskunnan, hoidettavia, ruokittavia, kasvatettavia! Varsinkin ja etenkin poikkeusaikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielestä tää on ihan lastenleikkiä, niin mitä se teidän etätyö on. Mä olen itse järjestänyt ison yrityksen ihmisiä etätöihin, sopinut kaikenlaisia ooikkeusjärjestelyitä, tehnyt liiketoiminnan jatkuvuussuunitelmien järjestelyitä. KriisipalVeria ja henkilöstön tiedotusta. Hommasin tokaluokkalaiselle tietokoneen, nelosluokkalaisille asensin kotoa löytyneen vanhan. Olen kirjautunut vaikka kuinka moneen oppisisältöön, kummallekin omansa. Nuoremman kanssa piti tehdä jotain helvetin tarinavideoita ha lähettää niitä opelle, alkoi siitä että piti asentaa ja opetella joku video-ohjelma. . Ja jotain ruokaakin on pitänyt saada. Mulla meni ainakin ihan rehellisesti sanottuna ke-to varmaan 5-6 tuntia, että sain lapsille edellytykset paikalleen. Sen lisäksi nyt opetus, Ilmassa on edelleen toistakymmentä viestiä lukematta tältä viikolta. Ja omat työt. Todellakaan olla tehty mitään puistokävrlyitä. Tänäänkin istuin 8 h palavereissa ajalla 7-17 ja välit hoidin kouluhommia.

Ihmettelen kyllä, ettei teillä ollut jo valmiiksi tietokoneita kouluikäisille lapsille hankittuna.

Öö.. En minäkään ole kolmasluokkalaiselle ostanut omaa konetta? Luulin, että ne hankinnat kuuluu lukioon. Perusopetus on maksutonta ihan perusopetuslain mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäpä se, vanhemmat eivät edes itse kestä omia lapsiaan. Toki ennen tätä haukuttiin opettajaa, kun ei lauman kullannuppuja kanssa pärjää. Vanhemmat eivät pärjää edes omansa kanssa. Ja päälle ihmetellään äitipuolia, kun ne ei palvo toisten lapsia. Jos nyt joku edes ne omat jaksaisi.

Eihän omien lasten kanssa ole tarvinnutkaan pärjätä, päiväkodin tädit ovat heidät hoitaneet ja kasvattaneet liki vauvasta saakka kouluikään asti. Nyt yhtäkkiä nämä vanhemmat JOUTUVAT olemaan jopa päivät päästään omien lastensa kanssa!! Mikä rangaistus! Eihän sellaista kestä kukaan! Eikö ole mitään paikkaa, mihin heidät veisi, tai joku tulisi kaveriksi, että saisi olla helpommalla?

Juuri näin. Lapset on vanhempien, ei yhteiskunnan, hoidettavia, ruokittavia, kasvatettavia! Varsinkin ja etenkin poikkeusaikana.

Suomessa ei ole VUOSIKYMMENIIN ollut vanhempien tehtävä opettaa lapsia kotona, pl läksyjen kuulustelu. Aivan naurettavaa jeesustelua, miten nykyvanhemmat eivät mitään osaa eikä ymmärrä. Suomessa ei ole ollut sotien jälkeen kertaakaan poikkeustilaa, joten eipä käynyt mielessä silloin n 10 vuotta sitten, kun lapseni sain, että oman työni lisäksi kotiopetan peruskoulun oppimäärän hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielestä tää on ihan lastenleikkiä, niin mitä se teidän etätyö on. Mä olen itse järjestänyt ison yrityksen ihmisiä etätöihin, sopinut kaikenlaisia ooikkeusjärjestelyitä, tehnyt liiketoiminnan jatkuvuussuunitelmien järjestelyitä. KriisipalVeria ja henkilöstön tiedotusta. Hommasin tokaluokkalaiselle tietokoneen, nelosluokkalaisille asensin kotoa löytyneen vanhan. Olen kirjautunut vaikka kuinka moneen oppisisältöön, kummallekin omansa. Nuoremman kanssa piti tehdä jotain helvetin tarinavideoita ha lähettää niitä opelle, alkoi siitä että piti asentaa ja opetella joku video-ohjelma. . Ja jotain ruokaakin on pitänyt saada. Mulla meni ainakin ihan rehellisesti sanottuna ke-to varmaan 5-6 tuntia, että sain lapsille edellytykset paikalleen. Sen lisäksi nyt opetus, Ilmassa on edelleen toistakymmentä viestiä lukematta tältä viikolta. Ja omat työt. Todellakaan olla tehty mitään puistokävrlyitä. Tänäänkin istuin 8 h palavereissa ajalla 7-17 ja välit hoidin kouluhommia.

Ihmettelen kyllä, ettei teillä ollut jo valmiiksi tietokoneita kouluikäisille lapsille hankittuna.

Öö.. En minäkään ole kolmasluokkalaiselle ostanut omaa konetta? Luulin, että ne hankinnat kuuluu lukioon. Perusopetus on maksutonta ihan perusopetuslain mukaan.

Meidän lapsella on ollut oma kone nelivuotiaasta lähtien. Hän pelaa ekapelejä sillä ja katsoo elokuvia ja kuuntelee äänisatuja. Lisäksi hän on kuvannut sillä omia videoitaan (tanssi- ja lauluesityksiä), mutta tietenkään niitä ei ole julkaistu missään verkossa. Yksityisyydestä pidän minä huolen. Kone ei ole estänyt häntä harrastamasta monipuolista liikuntaa tai leikkimästä kavereiden kanssa ja itsekseen. Myös oikeita kirjoja meillä luetaan päivittäin. Koulun aloittaessaan hän osaa toimia sekä kosketusnäytön että hiiren kanssa.