Lue keskustelun säännöt.
Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Kerrostalossa voi varsin helposti asua niin, ettei häiritse naapureita. Itse elän ihan tavallisesti, ja aina kysyttäessä ovat naapurit sanoneet, että meiltä ei ikinä kuulu mitään. Musiikkia kuuntelen kuulokkeilla, en ole kanta-astuja, ja osaan puhua ilman huutamista. Ei ole vaikeaa, menee ihan itsestään.
Ja muuten,kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta muuttaa maalle, on aivan naurettava ajatus, että niiden jotka eivät häiritse ketään, tulisi muuttaa johonkin korpeen, homeiseen mummonmökkiin sairastumaan. Lisäksi asunnon ostaminen maalta on sijoutusmielessä täysin toivoton ratkaisu. Sitä ei vaan saa ikinä myytyä, jos joskus täytyy muuttaa uudelleen.
Mullistava idea onkin, että mitäs jos ne häiriköt itse muuttaisivat sinne maalle, voisivat pitää meteliä 24/7, eikä kukaan "kyttäisi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa saa elää normaalisti. Lapset saa leikkiä, koirat haukkua, kävelläkin saa vaikka huvikseen ympyrää, jopa tanssia ja tapella saa päiväsaikaan, vieraitakin saa kutsua, suihkussa saa käydä vaikka keskiyöllä, samoin kuin rakastella jne. Jos ei kestä mitään elämän ääniä on syytä muuttaa jonnekin metsään.
Tässä keskustelussa on kyse siitä, kuinka kovaäänisesti mitäkin tehdään eikä siitä mitä tehdään.
Väitän, että suurin osa kerrostaloasukkaista haluaa ja osaa elää muut asukkaat huomioiden. Möykkääjät voisivat itse muuttaa korpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kans ison siivun elämästäni asunut kerrostaloissa ja olen oppinut, miten olla aiheuttamatta suurempia äänihaittoja naapureille. Siksi tuntuukin, että ärsyynnyn jopa välillä turhasta. Olen opetellut, etten nillitä miehelleni, vaikka yläkerran naapuri laahaisi huonekaluja ympäriinsä (tai mitä ikinä tekeekään, kuulostaa välillä painilta) koko päivän, mutta jos melu menee kunnolla iltahiljaisuuden yli, mulla kyllä kiehuu. Mutta siis päivällä kuuluvaan meteliin olen oppinut suhtautumaan lähinnä ihmetellen ja huvittuneesti. (Toki se jatkuva hiissaus ja pauke vöhön ärsyttää ja ihmetyttää nimenomaan, mutta olen oppinut sulkemaan sen ulos pitämällä Netflixiä tms. taustahälynä päivisin.)
Tässä nykyisessä asunnossa olen pari kertaa joutunut viemään heippalappua tuohon suoraan yläkertaan yöllisestä musiikista, joka ei siis ole pelkkää bassonjytkettä, vaan ihan biisit sanoineen voi kuulla meille. Isännöitsijälle on myös lähtenyt ilmoitukset. Se huudatus on ollut jäätävää ja olen saanut tietää, että siitä on valittaneet muutamat muutkin.
Hiljaisuuden jälkeen ja muutenkin jo illemmalla alan itse pitää huolta, etten pidä telkkaria isolla, keskustelen hillityllä äänellä, enkä rymistele esim. vessan ovea, vaan vedän sen hieman hiljempaa kiinni ja pidän huolen, että kahva on kunnolla alhaalla, ettei se rymähdä. Mies taas kyllä rymistelee vielä puolilta öinkin ihan huolella ja kun siitä huomautan, olen nipo ja turhan tarkka. En vain tykkää, että illalla melutaan.
Ja kyllä mekin esim. tänään nauroimme ihan kunnolla typerille tiktok-videoille estoitta. Kello oli about 17-18. Että ei meilläkään eletä niin kuin kirkossa.:D Päivällä kuuluu ääntä meiltäkin. Mutta ärsyttää esim se oven paukkominen illalla, kun olisi niin helppoa sulkea se hiljaisesti. Mutta kun ei.
Olen kanssasi samoilla linjoilla. Päiväsydännä naapurimelua ounastelen, mutta hiljaisuusaika kun alkaa, en siedä älämölöä. On melua, jota vastaan ei voi suojautua korvakuulokkeilla (tömpsiläiset).
Ovenkahvan käyttömekanismin (rysäytys) tuntemattomuus kertoo jo alhaisesta älykkyysosamäärästä.
Siis aavistat, että naapurit metelöivät päivällä, mutta mitään ei kuitenkaan kuulu? Tässä ketjussa kirjoittaneiden ongelma on nimenomaan se, että naapureiden meteliä ei voi olla kuulematta. Tuskin kukaan näistä asiasta valittaneista istuu korva kiinni seinässä epäillen, että siellä ne kuitenkin metelöivät, vaikka kovin hyvin ei kuulukaan.
Meillä asuu ylä ja vierusnaapureissa tömistelijöitä. Tänää heräsin jo kuudelta kun ryminä ja töminä alkoi. Olisin voinut herää vasta 8 töihin.Vtuttaa et pitää mennä naapureiden elämän mukaan...
Itse olen asunut nyt kuudessa uudehkossa (1994-2020 valmistuneissa) kerrostaloissa ja en ole onnekseni joutunut kärsimään melusta. Tavallisia elämisen ääniä joskus kuuluu, viikonloppuiltaisin on laulettu yläkerrassa karaokea muutamaan otteeseen mutta so what, äänieristys on sitä luokkaa että sen kuulee, mutta se ei missään nimessä häiritse. Ainoan kerran kun melu oikeasti kuului selvästi oli kun porukka rupesi pomppimaan tasajalkaa. Kiinnostiko? No ei.
Jos on tottunut elämään täydellisessä hiljaisuudessa kuten esim vanhempani, tuollainen häiritsee varmasti. Kaikki pienetkin äänet oikein korostuvat, jopa sellaiset jotka ovat pieniä ääniä, kuten kaapin avaaminen.
Olen itse tottunut siihen että taustalla usein soi esim radio tai muu musiikki, niin ei paljoa haittaa jos joku vähän pitää hauskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset on lapsia ja kyllä meillä meteliä riittää. Aamupalasta klo 08 siihen klo 20 asti kunnes lapset menevät nukkumaan. Itse ymmärrän hyvinkin jonkinlaista meteliä mitä nyt tulee perus elämisestä, se mikä itseä henk.koht. alkaa ottaa aivoon jos naapurissa joka ilta aloitetaan ryyppäys, musiikki täysille ja sit jo riidellään niin, että itse miettii jo tarvitaankohan yläkerrassa poliisia paikalle.
Jep, lapset on lapsia. Ja vanhemmat antavat niiden hyppiä tasajalkaa ja juosta sisällä koko päivän. Etätöissä ei valitettavasti voi pitää vastamelukuulokkeita ja koko päivän pitää kuunnella tuota töminää yläkerrasta, alkaa mielenterveys kärsiä. Jatkuu usein pitkälle yli hiljaisuuden koska näillä ei ole tavallisia nukkumaanmeno aikoja.
Onneksi näillä on vuoroviikkosysteemi, merkkaan kalenteriini nykyään sen viikon kun saa olla kotonaan rauhassa ja milloin pitää yrittää olla mahdollisimman paljon muualla.
Ei ne varmaan edes tajua että äänieristys täällä on näin huono,kun niillä ei ole yläpuolella samanlaisia häirikköjä. Aion laittaa viestiä isännöitsijälle. Mammalle en mene sanomaan mitään koska, no, mulla on huono kuva mammoista. Kostaa varmaan jotenkin.
Tämä on varmaan budjetista kiinni, mutta ihmettelen kovasti miksi juuri kerrostaloissa ei sitten arkkitehtuuria ajatellen painosteta hyvinkin paljon siihen että seinien / lattioiden läpi ei kuulu _mitään_ ?
Ehkä 50-luvulla rakennetut talot ovat vähän eri juttu, mutta kyllä nykyään pitäisi olla mahdollista rakentaa kerrostaloja missä on 100% äänieristys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jahans, se olisi perjantai ilta. Soitanpa tässä tuvalaista kurkkulaulua niin kovaa kun kauittimista lähtee samalla humaltuen halvasta brandysta.
Hei, muuta yläkertaani ja laita ämyrit lattiaa vasten ;-) Itse sain siirtolapuutarhalla naapurit närkästymään kun tein saman keskellä päivää... junkkarista/teleniusta ois varmaan pitänyt soitella.
Minua riivaa yläkerran eukko, joka saa raivokohtauksia 2-3 viikon välein, alkaa yleensä klo 22 kieppeillä.
"painu helvettiin, painu helvettiin" - raikuu koko rappukäytävässä!
Ei ukko uskonut, teki vielä toisen muksun huutoa kuuntelemaan, kun ensimmäinenkin itkeskelee aina muutaman yön riidan jälkeen.
Makuuhuoneessani mahdotonta nukkua, kun eukko huutaa yläpuolella...olohuoneen sohva kutsuu...
Eukko vahvasti kanta-astuja, jytisyttää kattoani puolille öin, kolistelee, tiputtelee tavaroita lattialle...
yösiivousta???
Myynti vahvasti mielessä!
Kanta-astujat ja lorottelijat pahimpia naapureita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kanta-astujat ja lorottelijat pahimpia naapureita.
Totta. Kun kerran yläpuolelle sattuu joku, joka sekä kävelee että kusee kuin norsu, ei voi ikinä sen jälkeen harkitakaan asuvansa muualla kuin ylimmässä kerroksessa. Muuton jälkeen on ihan uskomaton helpotus, kun kukaan ei enää kuse korvaan ollessasi ruokapöydässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on lapsia ja kyllä meillä meteliä riittää. Aamupalasta klo 08 siihen klo 20 asti kunnes lapset menevät nukkumaan. Itse ymmärrän hyvinkin jonkinlaista meteliä mitä nyt tulee perus elämisestä, se mikä itseä henk.koht. alkaa ottaa aivoon jos naapurissa joka ilta aloitetaan ryyppäys, musiikki täysille ja sit jo riidellään niin, että itse miettii jo tarvitaankohan yläkerrassa poliisia paikalle.
Jep, lapset on lapsia. Ja vanhemmat antavat niiden hyppiä tasajalkaa ja juosta sisällä koko päivän. Etätöissä ei valitettavasti voi pitää vastamelukuulokkeita ja koko päivän pitää kuunnella tuota töminää yläkerrasta, alkaa mielenterveys kärsiä. Jatkuu usein pitkälle yli hiljaisuuden koska näillä ei ole tavallisia nukkumaanmeno aikoja.
Onneksi näillä on vuoroviikkosysteemi, merkkaan kalenteriini nykyään sen viikon kun saa olla kotonaan rauhassa ja milloin pitää yrittää olla mahdollisimman paljon muualla.
Ei ne varmaan edes tajua että äänieristys täällä on näin huono,kun niillä ei ole yläpuolella samanlaisia häirikköjä. Aion laittaa viestiä isännöitsijälle. Mammalle en mene sanomaan mitään koska, no, mulla on huono kuva mammoista. Kostaa varmaan jotenkin.
Minunkin yläkerrassa asuu "vuoroviikko vanhempi" harmi vain että syystä tai toisesta nämä lapset viettää suurenosan vuodesta isällään eli minun yläkerrassa kuin äidillään. Niitä lapsettomia viikkoja kun odottaa kuin kuuta nousevaa kun saa taas rentoutua kotona.
Vaikka päivisin elämän äänet on sallityua niin pitäisi maalaisjärkeä sen veran olla päässä että lasten kovemmat leikit ohjataan ulos. Kukaan ei halua kuunnella monta kertaa tunnissa kova äänistä tömibää koska naapurin lapset juoksee ja hyppii sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paha on myös työtön ketjupolttaja alakerrassa. Se on kuulkaas mukavaa kesällä kun ei voi tuulettaa melkein missään vaiheessa, kuivattaa pyykkiä, pitää tekstiilejä, viettää aikaa partsilla kun kääryle käryää aamusta myöhään yöhön. Alakerran peräkammarin poika häiriköi koko viime kesääni juuri näin. Ei poistunut kai koskaan kotoaan. Sen jälkeen kun ilmat viileni, rupesi aina lorottelemaan kustaan. Keskelle pönttöä aamuisin ja varsinkin öisin usean kerran tuntien aikana. Se on kiva kuunnella sitä oksettavaa lorinaa kun yöllä yrittää nukkua. Nyt olen tuulettanut välillä jotain täkkejä partsilla ja niihin ei ole tarttunut tupakanhajua.. Eli oliko vain kiusantekoa se jatkuva polttelu viime kesänä? Nytkö käy sitten harvemmin kun tietää että ei tarvitse tuulettaa asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole ikinä tullut mieleen hakata pattereita missään asuessani. Meidän alakerran ihmisiä kuulemma ärsyttää normaali kävely yläkerrassa, ilman kenkiä. Pitäisi varmaan ryömiä, että heillä olisi täysin hiljaista.
Niin sun omasta mielestä "normaali" kävely. Naapuri voisi olla eri mieltä...
Mun yläpuolella asustaa luultavasti NORSU. Aivan sairasta tömistelyä ja ravaamista! Tekisi mieli mennä vetään turpaan! En mitenkään ymmärrä että moisen äänen saa jaloistaa (ilman kenkiä). Olen yrittänyt matkia ja kantapäihin sattuu niin, ettei pysty edes matkimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samaa mietin silloin kun vielä asuin kerrostalossa. Tuntui että muilla ihmisillä ei ole mitään väliä, huudetaan, kailotetaan keskellä yötä, siirrellään huonekaluja keskellä yötä, kitaraa soitetaan öisin, pidetään jatkuvasti bileitä eikä tietoakaan hiljaisuusajasta.
Vaikka asiasta meni sanomaan, nii hetken uskoivat ennen kun sama meno jatkui. Tommoset itsekkäät idiootit, jotka metelöi muista piittaamatta, sais asua jossain ihan muualla kuin kerrostalossa!
Alakerran naapuri alkaa aina klo 20.30 järjestämään/kokoamaan huonekaluja mylvien ja raahaten tavaroita pitkin lattiaa. Kailottaa isoon ääneen juttujaan ja televisio pauhaa. Välioveaan ei tajua laittaa kiinni vaikka asiasta on huomautettu.
Taas kerran tuli kello kymmenen ja sen kunniaksi norsu aloitti iltaravinsa. Ensin tömistelyä ympäri asuntoa, sitten hakataan jotain lattialastaa jalkalistoihin, siitä epämääräisiin vieritysääniin (kuulostaa siltä, että marmorikuulia heitellään lattiaan ja annetaan vieriä) ja viimeistellään koko komeus vielä huonekalujen raahauksella.
No, jos olisi vielä kesä ja helle, niin tyyppi siirtyisi vielä puolihuutamaan kännykkään puhelua parvekkeelle, josta kaikki äänet kantautuvat kuin vieressä seisoisi.
Enemmän ihmettelen silti tätä rakentamisen laatua. Uusi talo, mutta ilmeisesti silti vain ylimmän kerroksen asunnoissa on rauhallista. Kaikki äänet kantautuvat jo muutenkin, ja parvekkeilla on isoja koloja vielä auttamassa meluamassa. Tällaisia rakennetaan koko ajan lisää, mutta mistä ihmeestä voi löytää hiljaisen ja kohtuuhintaisen asunnon?
Menee järki täällä kerrostalossa asumiseen. Vieressä asuu ärsyttävät naapurit jotka paiskovat ulko-ovia ja kaapinovia useamman kerran päivässä ja yläkerrassa siirrellään kalusteita öisin ja tömistellään. Herään usein vapaapäivinäkin 7 koska joko vierus tai yläkerran naapuri tömistelee. H*lvetin i*iootit, syöksykää sementtiin meluajat. Antaisin mitä vaan, että pääsisin omakotitaloon asumaan.
Veikkaan että nuo kantapäätömistelijät ovat usein sellaisia vaappujia jotka eivät nostele jalkojaan ja askella, vaan vaappuvat paikasta toiseen vähän kuten pingviinit. Näillä on ilmeisesti jäänyt joku normaali motoriikan kehittymisen vaihe väliin. Näitä näkee usein mm. kaupassa ja telkkarissa tosi-tv ohjelmissa: pää heiluu puolelta toiselle ja jalat ovat usein täysin tönköt. Siitä se iso pamahdus tulee kun koko kropan paino iskeytyy askeltaessa lattiaan. Tällaiset ihmiset ovat myös lähes järjestään ylipainoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kenenkään kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina valitetaan yläkerran kanta-astujista, mutta meillä TUM TUM TUM kuuluu alakerrasta. En tiedä johtuuko alakerran lattiamateriaalista vai vain huonosta äänieristyksestä. Lisäsi säestyksenä on jatkuva huonekalujen jyrääminen paikasta toiseen, patterin paukuttaminen ja kaiken kruunaa äänekäs kailottava puhetyyli. Olin hermostua totaalisesti, kun aloitin keväällä etätyöt. Ratkaisu löytyi musiikikaupan korvatulpista ja siihen vielä tarvittaessa päälle kuulokkeet rautakaupasta.
Kenenkään ei pitäisi joutua elämään kämpässään korvatulpat ja kuulokkeet korvissa
Näinhän sitä vähän on taipuvainen ajattelemaan. Toisaalta minkäs teet asialle. Tuollainenkin asia kuin tömistely tai puheääni on hankala ottaa puheeksi kun siinä puututaan ihmisen perusolemukseen, eli voiko ketään vaatia muuttumaan toisenlaiseksi ihmiseksi. Ehkä joillain on tosiaan jotain motorisia häiriöitä ettei kävely päkiöillä onnistu, yleinen lihominen ja liikunnan puute tätä asiaa myös varmasti vahvistavat. Lapsena on voitu pudottaa vahingossa pää edellä parketille josta on seurausta kykenemättömyys kontrolloida omaa puheäänen voimakkuutta.
Tuohon ihmisen perusolemukseen puuttumisesta vastaan, että kyllä voi puuttua.
Kyse on kerrostalossa tai rivitalossa asumisesta, eli asumismuodosta, jossa tömistelyä ja jytistelyä on varottava. Asumismuodon lähtökohtakin on jo, että ota muut huomioon. Sehän oli jo tämän ketjun aloituksessakin. J o s jonkun tömpstöms aiheuttaa ärtymystä, kyllä siihen saa puuttua JA siihen löytyy ratkaisuja.
Voi käyttää tossuja, tai sukat, tossut ja vielä aikuisten jarrusukat päälle. Jos välttämättä haluaa tömistellä avojaloin ja sukat/tossut/whatever on kauhistus, sitten vaan opetella uusi kävelytyyli.
Kun pääsee omakotitaloon asumaan, sitten voi jytistellä 24/7.Kun elämä tasii meitä kaikkia. Jos joku puolustaa omaa kävelytapahäiriköintiä 'ihmisyyden perusolemuksella', niin kyllä siihen puututaan kohta siperianopetussuunnitelman mukaisesti. Olen vaan nähnyt näin käyvän.
Mistä tiedät etteivät rupea sitten vaan vittuillessaan tömistelemään ja kolistelemaan entistä enemmän :D On se kyllä myönnettävät että vähän on vikaa omassakin päässä jos jokainen naapurista tuleva kolahdus saa pulssin nousemaan.
Puhutaan ehkä eri asiasta, mutta voi olla, että sinulla on parikymmentä naapuria, jotka odottavat sinun poismuuttoasi.
Puhut haukahtelusta, mutta sitten haukkumisesta. Kyllä ne ovat eri asia, satunnainen koiran tervetulohaukahdus kuin haukkuminen. Koiran omassa ikävässään päivisin kuuluva haukkuminen: haukkumisia/tauko/haukkumisia/tauko On todella pahaa kuunnella.
Puhut musiikista, sitten pihajuhlista ja -talkoista. Johan tuo pihalla tapahtuukin. Ei yläkerran lattialla.
Tanssia ja laulua sisältäviin juhliin täytyy kysyä lupa. Johan tuosta kirjoitettiin aiemminkin. Joku puolsi 'miten nyt parit juhlat vuodessa lupaa tarttee'. Siksi, kun kerrostalossa et ole se yksi. Jos on suuri kerrostalo, ne parit juhlat koskee seinänaapureita, yläkertaa, alakertaa ja vielä heitä, jotka kuulevat alaoven jokaisen paukkeen, koska asuvat alimpana. Jos jokaisella olisi siis oikeus niihin pariin juhliin, se olisi juhlat joka viikko. Ehkäpä juuri kun pojallasi olisi huomenna ylioppilaskirjoitukset ja hän haluaisi nukkua, yläkerrassa olisikin juuri ne yhdet juhlat aamuviiteen 'joihin ei lupaa kysytä'.
Et ole ajatellut mitä kirjoitat.