Millaiset somepäivitykset ovat vaivaannuttavimpia?

Teennäiset ystäväselfiet

Heti asmulla ilmoitus omasta syntymä- tai nimipäivistä. En onnittele, koska inhoan kerjäämistä.

Vierailija kirjoitti:

Melkeinpä kaikki, varsinkin sellaiset onnellisen ja menestyneen esittämiset. Että kattokaa mulla on kauheesti kavereita, teen aina jotain siistiä, oon jatkuvasti reissussa ja suoritan elämää täysillä. Otetaan kuvat joka leipomuksesta, kissanristiäisestä, puolisolta saadusta kukkakimpusta ja tutkintotodistuksesta. Enkä ole siis kateellinen vaan itsekin aikaansaava ihminen, mutta se esittely ja koko tapa millä jotkut tekee tuota ja tavallaan rakentaa elämänsä somessa on aika ällöä ja läpinäkyvää tai ehkä vähän surullistakin. Tärkeintä vaan saada se oma kiusallinen tekohymy kuvaan ja keksiä joku hienolta kuulostava aihe, jolla voi osoittaa erinomaisuuttaan. :D 

mä taas tykkään lukea ystävien ja tuttavien elämästä somessa, kun aina ei nähdä kasvokkain. Mutta sellainen itsensä liiallinen korostaminen ärsyttää tai tekopyhyys tai liiallinen valehtelu :D

Kehujen kerjääjät...

"Hiihdin just 500 kilsaa, voi kun mulla on niiiiiin huono kunto!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nöyräkerskailu, erityisesti hyväntekeväisyydellä. Esim vienyt tavaroita jonnekin. Ja siihen sitten toisilta samanlaisilta kommentteja Oi oot aina just niin tommonen hyväsydämminen sinä <3

Juu, pisteiden kalastelu ja kerskailu. Kun oon niin hyvä ihminen, vara auttaa muita, huonommassa asemassa olevia :)

No tämä. Mun elämä on varsin tylsää, ja sitten kun tapahtuu "jotain" - just vaikka että osallistui johonkin hyväntekeväisyysjuttuun, jää sekin usein postaamatta ettei tulisi tuollaista vaikutelmaa "kun mä oon niin hieno ihminen." 

Sama myös asioissa, jotka voidaan tulkita varakkuudella kehuksi. Ja ihan tavallinen toimeentulon taso meillä on, mutta en tiedä, vaikuttaako se että tiedostan osan kavereista olevan ihan kaikesta kateellisia, niin en pistä esim autonvaihtoa tai (kalliiseen) harrastukseen liittyviä kuvia. 

...nyt kun pysähdyin ajattelemaan, niin minullahan tässä on korjaamisen paikka. Miksi en mitään kehtaa kertoa? Moni kertoo aivan siekailematta paljon rahaa vaativista hankinnoistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet näistä kommenteista kertovat vain kateudesta, eikä mistään vaivaannuksesta. Itselläni on muutama tyyppi, joiden postauksia lukiessani tunnen pienen kateuden kirpaisun. Esimerkiksi paljon retkeilevä ja luonnossa liikkuva perhe - haluaisin olla itsekin aktiivisempi sillä saralla, mutta pienempi lapsi on vielä hankala mukana, paljon matkustava sinkkuystävä - haluaisin minäkin joskus juoda drinkkejä Barcelonan terasseilla, crossfit/joogamuijat trikoissaan - todellakin haluaisin näyttää samalta... Ei nämä postaukset kuitenkaan mitään vaivaannuttavia ole, ne ovat heidän elämäänsä. Jos vietät suuren osan viikostasi salilla ja elät kurinalaisesti, niin tottakai haluat näyttää tuloksia muillekin. Tai olet juuri hiihtänyt 30 kilometriä koko perheen voimin Lapissa, niin onhan se hieno juttu ja mukavaa yhdessä tekemistä. Vaikka kateus hieman näitä katsoessa nostaakin päätään, niin onneksi se menee nopeasti ohi.

Sen sijaan vaivaannuttavaa minusta on huonot profiilikuvat, siis sellaiset jotka ei tee oikeutta kohteelleen tai jotka on niin filtteröity, ettei niistä tunnista kyseistä henkilöä. Myös liialliset henkilökohtaisen elämän tai terveydentilan selostukset vaivaannuttaa. Samoin ne, mistä tietää, että nyt kerrotaan kyllä niin kaunisteltua tarinaa tai suorastaan valehdellaan itsestään ja elämästään.

Olisi kiva käydä edes yksi keskustelu täällä niin, että kukaan ei vetäisi tuota kateuskorttia esiin. Jos arvostelet toista ihmistä, olet automaattisesti kateellinen, ja se vie kaiken validiteetin arvostelulta. Eli käytännössä ihmisiä ei saa arvostella koskaan mistään, koska olet muuten vain kateellinen paska.

Voin sanoa, että en kadehdi ihmisiä jotka huhkivat salilla 5 tuntia päivässä ja herkuttelevat vain pari kertaa vuodessa, että kroppa pysyy timmissä kunnossa. En haluaisi itse elää sillä tavalla, joten siinä ei ole mitään kadehdittavaa. Sen sijaan kateutta herättää kyllä se, jos joku on kirjoittanut hienon biisin tai runon, jonka jakaa somessa. Mutta kannustan silti heitä ja olen iloinen heidän puolestaan, enkä valita niistä postauksista täällä. Kateellinen voi olla rakentavallakin tavalla, että tsemppaa itseään parempaan.

Miksi hyvä ja timmissä kroppa edellyttää viisi tuntia päivässä salilla ja pari herkkua vuodessa? Se on sun oma vika jos oikeasti luulet että asiat on näin. Kyllä ihan tunti päivässä riittää ja herkuttelu on ihan ok eli useammin kun kaksi kertaa vuodessa. Vaikuttaa vain että nyt joku kateellinen ylipainoinen laiska sohvaperuna puhuu asiasta mistä ei tiedä mitään.

Olisin ollut kyllä muuten samaa mieltä siitä kateus kortista ylipäätän, ettei aina kaikki ole kateus, mutta valitettavasti sinun toinen ääripää oli vähän liikaa!

Ihmettelen samaa. Onko joillain oikeasti niin surkea aineenvaihdunta, että pitäisi treenata koko ajan ja olla syödä herkkuja noin harvoin jotta kroppa pysyy kunnossa?

Itse tykkään katsoa kuvia ruoka-annoksista ja leipomuksista, mutta en postaa itse sellaisia kun se tuntuu todella nololta. Melkoinen ristiriita :D kuitenkin muilta ne kuvat on minusta tosi kivoja, hah. 

Facebookin reelsinä kuvattu omaa muikistelevaa naamaa. Siis ketä kiinnostaa ja miten joku kuvittelee näyttävänsä niin ihmeelliseltä, että pelkkä kuva ei riitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nöyräkerskailu, erityisesti hyväntekeväisyydellä. Esim vienyt tavaroita jonnekin. Ja siihen sitten toisilta samanlaisilta kommentteja Oi oot aina just niin tommonen hyväsydämminen sinä <3

Juu, pisteiden kalastelu ja kerskailu. Kun oon niin hyvä ihminen, vara auttaa muita, huonommassa asemassa olevia :)

No tämä. Mun elämä on varsin tylsää, ja sitten kun tapahtuu "jotain" - just vaikka että osallistui johonkin hyväntekeväisyysjuttuun, jää sekin usein postaamatta ettei tulisi tuollaista vaikutelmaa "kun mä oon niin hieno ihminen." 

Sama myös asioissa, jotka voidaan tulkita varakkuudella kehuksi. Ja ihan tavallinen toimeentulon taso meillä on, mutta en tiedä, vaikuttaako se että tiedostan osan kavereista olevan ihan kaikesta kateellisia, niin en pistä esim autonvaihtoa tai (kalliiseen) harrastukseen liittyviä kuvia. 

...nyt kun pysähdyin ajattelemaan, niin minullahan tässä on korjaamisen paikka. Miksi en mitään kehtaa kertoa? Moni kertoo aivan siekailematta paljon rahaa vaativista hankinnoistaan. 

olen vienyt vaatteita keräyksiin tai tavaroita, mutten ole kokenut tarpeelliseksi niistä kertoa. Ei niin erityisiä asioita tai että olisi tarve korostaa itseä. Yhtä hyvin voisin sanoa, kävin kaupassa, nyt ajattelin ruveta syömään tai taidanpa käydä nukkumaan.

Yksi entinen koulukaveri sai vauvan ja vouhotti imettämisestä ainakin vuoden Facebookissa. Siis 95% postauksista koski imettämistä, oli imetyskuvaa, tissibaaria parvekkeella jne. Että kaikki nyt varmasti tiesivät, että hän TÄYSIMETTI.

Noloja on myös toisella kierroksella olevat perheelliset, jotka poseeraa jotain pusukuvia jatkuvalla syötöllä uuden kumppanin kanssa. Exän kanssa saaduista lapsista viis veisataan...

Ja kaikki "mulla on upea elämä ja kaveriporukka" -postaukset on myös hieman noloja keski-ikäisiltä.

Ruokakuvat on maailman tylsimpiä, samaten sairauskertomukset. Jotkuthan kertoo lastensa sairaudetkin. Eräskin tuttu selosti stoorissaan teini-ikäisen lapsensa masennuksesta.

Sinänsä kuvapostaukset pikkulapsista on ihan ok, jos niitä ei tule jatkuvalla syötöllä ja ne ei ole kehuja. Tuskinpa niistä kukaan lapsi traumatisoituu. Enemmän ne traumatisoituu vanhempien noloista postauksista, kuten nyt nuo pusukuvat uuden kumppanin kanssa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkeinpä kaikki, varsinkin sellaiset onnellisen ja menestyneen esittämiset. Että kattokaa mulla on kauheesti kavereita, teen aina jotain siistiä, oon jatkuvasti reissussa ja suoritan elämää täysillä. Otetaan kuvat joka leipomuksesta, kissanristiäisestä, puolisolta saadusta kukkakimpusta ja tutkintotodistuksesta. Enkä ole siis kateellinen vaan itsekin aikaansaava ihminen, mutta se esittely ja koko tapa millä jotkut tekee tuota ja tavallaan rakentaa elämänsä somessa on aika ällöä ja läpinäkyvää tai ehkä vähän surullistakin. Tärkeintä vaan saada se oma kiusallinen tekohymy kuvaan ja keksiä joku hienolta kuulostava aihe, jolla voi osoittaa erinomaisuuttaan. :D 

mä taas tykkään lukea ystävien ja tuttavien elämästä somessa, kun aina ei nähdä kasvokkain. Mutta sellainen itsensä liiallinen korostaminen ärsyttää tai tekopyhyys tai liiallinen valehtelu :D

Lisäyksenä vielä, että kaikilla jotka postaa tällaista sisältöä ei ole välttämättä samat motivaatiot, ja asiat voi tehdä niin monella tavalla, mutta sitten taas joistakin just paistaa pitkälle, että on hirveän tärkeä todistella itseään ja saada mahtava elämä näytille. Varsinkin jos sattuu tuntemaan ne ihmiset oikeasti, ja tietää miten laskelmoivia kontrollifriikkejä ovat!

Oman "erityisyyden" korostaminen tähän tyyliin asioissa, jotka ehkä itselle on isoja, mutta ei välttämättä aiheuta muissa niin suurta kohahdusta kuin itse ajattelee. "Ostin tänään punaiset sukkahousut. KYLLÄ, LUIT AIVAN OIKEIN. Ostin punaiset, vaikka muthan tunnetaan mustien sukkahousujen ystävänä".

"Tuo Antti Tuiskun uusi kappale on aika koukuttava. Kyllä, luit aivan oikein! Tämäkin hevigimma lämpenee välillä muunkinlaiselle musiikille!".

Vierailija kirjoitti:

Tyypit jotka kerjää huomioo kaikilla keinoin. Kehukaa mun sisustusta, katsojaa mun vaatteita, kuunnelkaa mun terapioista, katsokaa mun ulkoiluu. Kaikessa on jokin juttu että katsojan ja lukijan pitää kehua, kommentoida myötäillen. Huomio huoraaminen milloin milläkin. Kaikki kohdistuu aina julkaisijaan, ei koskaan esim lapsiin. Itserakkaus ja omahyväisyys huutaa kehuja.

Kuvusta huokuu aina sellainen ymmärrä kehua mun erinomaisuutta. Sen vaan aistii onko julkaisu missä mielessä tälläisten tileillä julkaistu.

Niin huomaa. Näin tuttavan päivityksen lapsensa ylioppilasjuhlista. Oli kirjoittanut pitkän tekstin jossa oli itse pääosassa, lapsen mainitsi yhdessä lauseessa ohimennen. Kaikki hänen päivityksensä ovat tuollaisia missä lähinnä korostaa omaa erinomaisuuttaan. Omasta mielestään postaa vaan semmosia ei menny niinkun strömsössä -tyyppisiä juttuja, mutta nekin on enemmän huomionhakua kuin mitään muuta. Jos ei tule tarpeeksi reaktioita niin käy itse lisäämässä jonkun nokkelan kommentin, joka nostaa julkaisun taas seuraajien näkyville. Olisi voinut edes tuossa ylioppilas-jutussa antaa lapsensa olla pääosassa kun nyt kerran julkaisun teki, mutta ei.

Yksi entinen luokkakaveri laittaa jatkuvasti postauksia lapsistaan ja hekumoi äitiydellä. "Vuosi sitten meitä oli kolme ja vain unelma sinusta. Nyt sinä pieni ihme olet siinä ja jo kolme kuukautta vanha. Kiitos, että annoit minun kokea äitiyden uudestaan sinun äitinäsi." Ja mukana kuva, jossa tämä nainen tuijottaa kameraan jotenkin vähä-älyinen ilme kasvoillaan ja lapsi sylissä. Ja sama toistuu valehtelematta vähintään joka kuukausi, ellei jopa joka toinen viikko.

"Ihana rakas on tänään jo 1601 päivää vanha. Mikä onni meitä onkaan siunannut. Ihanaa, että saan olla äitisi."  Välillä mukana on sellaisia mukamas taiteellisia perhepotrettikuvia, joita ei todellakaan ole ottanut mikään ammattikuvaaja. Ja kaikki lasten satujumppatunnit ja vauvauinnit raportoidaan myös. Ja auta armias, kun hän on raskaana, niin se tietysti se vatsa pitää kuvata sinne someen ihan joka päivä ja eri kulmista. Kaikki on sitä äitiyden ihanuutta ja blaa bla blaa.

Onhan se varmasti ihanaa. Hänelle. Mutta muita ei kiinnosta oikeasti v**tuakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkeinpä kaikki, varsinkin sellaiset onnellisen ja menestyneen esittämiset. Että kattokaa mulla on kauheesti kavereita, teen aina jotain siistiä, oon jatkuvasti reissussa ja suoritan elämää täysillä. Otetaan kuvat joka leipomuksesta, kissanristiäisestä, puolisolta saadusta kukkakimpusta ja tutkintotodistuksesta. Enkä ole siis kateellinen vaan itsekin aikaansaava ihminen, mutta se esittely ja koko tapa millä jotkut tekee tuota ja tavallaan rakentaa elämänsä somessa on aika ällöä ja läpinäkyvää tai ehkä vähän surullistakin. Tärkeintä vaan saada se oma kiusallinen tekohymy kuvaan ja keksiä joku hienolta kuulostava aihe, jolla voi osoittaa erinomaisuuttaan. :D 

mä taas tykkään lukea ystävien ja tuttavien elämästä somessa, kun aina ei nähdä kasvokkain. Mutta sellainen itsensä liiallinen korostaminen ärsyttää tai tekopyhyys tai liiallinen valehtelu :D

Lisäyksenä vielä, että kaikilla jotka postaa tällaista sisältöä ei ole välttämättä samat motivaatiot, ja asiat voi tehdä niin monella tavalla, mutta sitten taas joistakin just paistaa pitkälle, että on hirveän tärkeä todistella itseään ja saada mahtava elämä näytille. Varsinkin jos sattuu tuntemaan ne ihmiset oikeasti, ja tietää miten laskelmoivia kontrollifriikkejä ovat!

Tästä tuli mieleen työpaikkani yksi pahimpia työpaikkakiusaajia.

Päivitykset aina hersyvän empaattisia ja maailmoja syleileviä. Tekopirteitä ja sydämiä täynnä ja itsensä korostamista ja kehumista.

Monesti mietin, että tietäisittepä totuuden...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaverini päivitykset. Kukkapurkists kuva. Elämä ihmisen parasta aikaa, nautin, istuin mieheni tuomat kukat. Kuva mökin pihalta. Elämä niin nautinnollista. Mieheni kanssa mökillä. Ihan sama mistä arkisesta asiasta, niin maininta aina, kun mieheni kanssa niin ihanaa.

Ymmärrän toki, kun kuuskymppisenä löysi 20 vuotta kestäneen sinkkuuden jälkeen miehen. Mutta kun näitä päivityksiä tulvii melkein joka päivä, niin vaivaannuttavaa, kun ei keksi enää, mitä ihanaa ja sydämiä vastaisi näihin. Ihana sinä ja nauttikaa ja pus pus ja sydämiä

olisin varmaan itse samanlainen, jos pitkän sinkkuuden jälkeen parisuhteessa.

Niin varmaan moni muukin. Mutta kun ketjun aloitus koski vaivaannuttavia päivityksiä, nämä ovat juuri niitä.

#miehenikaa pihalla, #miehenikaa paskalla, #miehenikaa sitä ja tätä.

Kyllä kaikki uskoo, että olet vihdoin löytänyt miehen itsellesi 20 vuoden epätoivoisen etsimisen jälkeen

Mitä voisi laittaa someen? Semmoista mikä ei ärsytä ja vaivaannuta?

Vierailija kirjoitti:

Yksi entinen luokkakaveri laittaa jatkuvasti postauksia lapsistaan ja hekumoi äitiydellä. "Vuosi sitten meitä oli kolme ja vain unelma sinusta. Nyt sinä pieni ihme olet siinä ja jo kolme kuukautta vanha. Kiitos, että annoit minun kokea äitiyden uudestaan sinun äitinäsi." Ja mukana kuva, jossa tämä nainen tuijottaa kameraan jotenkin vähä-älyinen ilme kasvoillaan ja lapsi sylissä. Ja sama toistuu valehtelematta vähintään joka kuukausi, ellei jopa joka toinen viikko.

Kauheaa :D 

Ne jotka haukkuvat naisia pikkutytöiksi,pitkätukkaisiksi turhakkeiksi-varsinkin korkeassa asemassa olevia.Tämä saa vereni kiehumaan...

Tällaiset henkilöt alistavat naisia ja ovat vaarallisia yksisilmäisine mielipiteineen.

Tuo tapa erottaaheidät älykkäästä sivistyneesti ihmisestä.

No siis ehdottomasti vaivaannuttavia on tälläiset salaliittoteoriaan viittaavat jutut kuten korona aikana jotain tyyliin yhtään piikkiä muhun ei pistetä jne. Tai yks oli hehkuttanut venäjän voitonpäivää koska oli siis itse venäjältä kotoisin..ei saanut paljonkaan tykkäyksiä ihme kyllä. Luulis et sitä on kaverina vaan samanhenkisiä mutta ei.. aina joku valopää paljastaa itsensä.