Lasten kanssa raskasta eron jälkeen
Onko muilla samoja kokemuksia? Ja helpottaako tämä?
Erosin vajaa 3 kk sitten pitkästä liitosta, koska mieheni ei enää vuosiin ollut rakastanut. Ero oli siis välttämättömyys, koska elämä ilman rakkautta satutti joka päivä. Virallisesti minä tein aloitteen, mutta mies ei vastaan pannut.
Meillä on kohta 5 ja 8-vuotiaat pojat. Uusi arki on niin rankkaa, etten tiedä miten jaksan. Paluuta vanhaan ei ole, mutta monesti tulee mieleen, että olisiko pitänyt jäädä, niin ei olisi ollut arki näin rankkaa. Sillä aiemmin hengitin rakkaudetonta elämää joka päivä, mutta olihan se arki jaettuna helpompaa. Nyt elän edelleen (luonnollisesti tässä vaiheessa) yksin, ja koen kovaa yksinäisyyttä ja ajatuksia, etten ehkä enää koskaan tule kokemaan rakkautta.
Viimeisen 2,5 kk aikana on tapahtunut paljon: eropäätös, uuden vuokra-asunnon hankinta, muutto, kodin ja rutiinien luominen. Samaan aikaan on pitänyt jaksaa pitkää päivää vaativassa työssä.
Lapset ovat 50/50 luonani, mutta ovat isän poikia. Jatkuvasti protestoivat, että joutuvat välillä luokseni. Ex jäi vanhaan kotiin kun tarpeeksi minua painosti, ja toki lapsille tuo asunto, jossa ovat koko elämänsä asuneet, on heille koti. Kertovat, että minun kotini ei ole koti ja osaavat jo olla todella ilkeitä ja satuttavia.
Asunto on meille vielä vähän pieni, uutta omistuasuntoa ei tunnu löytyvän, joten tässä pärjättävä. Lapsipäivinä tuntuu, että pää hajoaa, kun melua ei voi paeta minnekään. Ei ole omaa huonetta, jonne mennä edes viideksi minuutiksi.
Arkiöisin ehdin nukkua vain 5-6 h, kun lasten viennit ja haut sekä omat työmatkat vievät aikaa. Viikonloppuna lapset aloittavat meluamisen klo 6. Ei mahdollisuutta nukkua päiväunia tai olla hetkeäkään yksin. Olen ollut lähes koko eron jälkeisen ajan flunssassa putkeen kun lepoa ei saa.
Lapset tappelevat, meluavat, pistävät hanttiin. Vuokra-asunnossa pitää olla koko ajan hyssyttelemässä ja valvomassa, etteivät tuhoa paikkoja. Jokaisen kiellon jälkeen isompi soittaa exälleni ja sepittää omia liioiteltuja tarinoita tapahtuneesta ja itkee hakemaan kotiin. Ex ei tietysti hae, koska kaipaa omaa aikaa.
Valmiustilassa 24/7: ensin töissä, jossa asiakkaat vaativat 150 % suoritusta ja sitten kotona.
Haluaisin nauttia lasten seurasta. He kun oikeasti ovat ainoa arvokas mitä elämässäni on. Mutta olen niin väsynyt, ettei ajatus kulje. Olen henkisesti ja fyysisesti ihan poikki. Tulevaisuus näyttää toivottomalta: tätäkö loppuelämä? Ja samalla omatunto ilkkuu, että siitäs sait kun halusit parisuhteen, jossa on rakkautta. Hah haa, sellaista et tule saamaan koskaan, ja rangaistuksena arki tulee olemaan helvettiä.
Tukea ei oikein saa mistään. Äidiltäni sitä voisin saada, mutta hänen parantumaton syöpänsä taas paheni - en voi rasittaa. Ja ties vaikka syöpä olisi pahentunut, koska ero oli hänellekin kova paikka.
Mitä jos uuvuttaa niin, että menetän työni? Miten sitten elätän lapseni? Olenko kohta täysin yksin jos en ole riittävä äidiksi?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Auto? Ajokortti? Työ kuulostaa vaativalta ja tunteja tulee paljon, joten palkkakin lienee ihan kohtuullinen. Auto säästäisi paljon aikaa tuossa kuviossa, ihan ok pelin saa jo alle tonnilla niin pääsee ainakin alkuun.
Olen viestintäkonsultti, ja alan kulttuuriin on sisäänkirjoitettu tällaiset joustot ja ylityöt. Mun 2-3 h työt illalla ovat ihan normi alalla. Ylitöistä ei makseta. Palkka kohtuullinen, mutta ei niin hyvä, että lastenhoitajia voisi maksaa. Tai voisi joskus maksaakin, mutta pitäisi tietää etukäteen, ei voi 10 min ennen lähtöä järkätä hoitajaa hakemaan lasta.
Uutta työtä en halua hakea, vasta tämänkin sain ja työn haku nelikymppisenä kilpaillulla alalla oli kovaa. Ja täällä nukkumalähiössä niitä työpaikkoja ei olisikaan. Mutta ehkä tosiaan on pakko hakea uusi työ. Työnantajat tosin epäilevät, kun työnhakija hakee vuoden sisään jo toistamiseen työtä.
Eipä paljon puhuta tästä työelämän ongelmasta, että vastuulliseksikin itsensä julistavat firmat vaativat sellaista venymistä, ettei siihen hommaan esim. vuoroviikkovanhempi taivu. Juuri perjantaina meinasi tulla töissä itku kun asiakas vaati joustoa just sillä hetkellä kun piti lähteä. Tuntui hölmöltä sanoa, että ei onnistu kriittinen juttu, koska mun lapsella ei ole ketään muuta hakemassa. Pomo tän keskustelun kuuli, mutta tuliko tukea? Ei.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hirveästi meikkaat jos siihen menee puolitoista tuntia?
No ei mulla mene, vaan lisäksi lasten herätys, aamupala, matka bussilla tarhaan. Helposti menee 1,5 h. Ja joskus on se pitkä tukkakin pestävä ja kuivattava, vaatteet silitettävä. Joo illalla voi myös, mutta saman verran syö unista.
Aloittaja on saanut paljon hyviä vinkkejä mutta mikään ei kelpaa ja mitään ei voi muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auto? Ajokortti? Työ kuulostaa vaativalta ja tunteja tulee paljon, joten palkkakin lienee ihan kohtuullinen. Auto säästäisi paljon aikaa tuossa kuviossa, ihan ok pelin saa jo alle tonnilla niin pääsee ainakin alkuun.
Olen viestintäkonsultti, ja alan kulttuuriin on sisäänkirjoitettu tällaiset joustot ja ylityöt. Mun 2-3 h työt illalla ovat ihan normi alalla. Ylitöistä ei makseta. Palkka kohtuullinen, mutta ei niin hyvä, että lastenhoitajia voisi maksaa. Tai voisi joskus maksaakin, mutta pitäisi tietää etukäteen, ei voi 10 min ennen lähtöä järkätä hoitajaa hakemaan lasta.
Uutta työtä en halua hakea, vasta tämänkin sain ja työn haku nelikymppisenä kilpaillulla alalla oli kovaa. Ja täällä nukkumalähiössä niitä työpaikkoja ei olisikaan. Mutta ehkä tosiaan on pakko hakea uusi työ. Työnantajat tosin epäilevät, kun työnhakija hakee vuoden sisään jo toistamiseen työtä.Eipä paljon puhuta tästä työelämän ongelmasta, että vastuulliseksikin itsensä julistavat firmat vaativat sellaista venymistä, ettei siihen hommaan esim. vuoroviikkovanhempi taivu. Juuri perjantaina meinasi tulla töissä itku kun asiakas vaati joustoa just sillä hetkellä kun piti lähteä. Tuntui hölmöltä sanoa, että ei onnistu kriittinen juttu, koska mun lapsella ei ole ketään muuta hakemassa. Pomo tän keskustelun kuuli, mutta tuliko tukea? Ei.
Voi ei mikä tilanne 😖 Eihän tuollaista voi jaksaa. Te työntekijät olette ne, jotka asian hyväksyy ja jostain se muutos on lähdettävä. Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty. Sulla on huono pomo, varsinkin, jos tietää sun tilanteen ja vaatii mahdottomia. Tässä kohti sinun on opeteltava itsekkääksi, uupumushan tuosta seuraa ja siitä onkin sitten pitkä tie toipua... Tsemppiä kovasti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet töitä yölläkin?
Asiakkaat vaativat. Jos on deadline aamulla, ja hommat ei valmiina klo 16 kun lapsia lähden hakemaan, niin pakkohan se on.
Ja nämä asiakkaat ovat oikeasti omaan napaan tuijottavia. Eräs asiakas ulkoisti minulle hommansa, jotta itse pääsee hakemaan lapsensa tarhasta ja sen jälkeen viettämään laatuaikaa. Sitten kiireellisiä hommia tulee 10 min ennen työajan loppua. Olen yrittänyt selittää, että toimeksiantosopimuksen mukaan töitä tehdään 8-16 välillä, mutta sitten ihmettelevät, ettenkö voi tuntia joustaa. No en voi jos tarha menee kiinni ja asiaa ei voi ennakoida ja hakuja järkkäillä.
Okei, eli tämä onkin työnjohdollinen asia. Esimiehesi ei hoida hänelle kuuluvia tehtäviä.
Nyt istut alas pomon kanssa ja kerrot tämän esimiehelle. Esimiehen pitää hankkia lisäresursseja (lisää työntekijöitä) joille hänen tulee jakaa tehtäviäsi, koska sinun työaikasi ei riitä. Ongelma taitaa olla siinä, että AP on liian kiltti ja joustava töiden suhteen.
Kuten huomaat, olet burn outin partaalla. Sanot pomolle, että teet 8-16 töitä ja that's it. Pomo hoitaa lisää apukäsiä ylimääräisille töille tai neuvottelee asiaakkaan kanssa muun ratkaisun.
Mä olen itse esimies suuressa yrityksessä ja tällainen on mulle ihan peruduunia hoitaa alaisteni työkuormaa.
On tästä puhuttu. Nykyisessä ja vanhassa työssä. Vanhassa työssä painostettiin irtisanoutumaan kun 8 h päivässä ei riittänyt. Toki korvauksen sain.
Järjestely toimii isossa firmassa, ei pienessä. Ei meillä ole muita tekijöitä. Tämä on hyväksyttävä tai sitten lähdettävä. Meillä whatsappit laulaa usein iltaisin ja esim. nyt sunnuntaina on ihan normaalia, että pyydetään kommentoimaan esim tarjouksia. Rekryvaiheessa korostettiin tätä ”yrittäjäasennetta”, mutta silloin elämäntilanne oli toinen. Ja kun en yrittäjän korvausta kuitenkaan saa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet töitä yölläkin?
Asiakkaat vaativat. Jos on deadline aamulla, ja hommat ei valmiina klo 16 kun lapsia lähden hakemaan, niin pakkohan se on.
Työsi in sinulle liian vaativa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet töitä yölläkin?
Asiakkaat vaativat. Jos on deadline aamulla, ja hommat ei valmiina klo 16 kun lapsia lähden hakemaan, niin pakkohan se on.
Työsi in sinulle liian vaativa.
Kuule ei se liian vaativaa ole. Työajat vaan ovat. Ja jokainen meidän firmassa on samassa tilanteessa. 10-14 h päivät ihan normi.
Joo tuo työ ei sovi sinulle enää. Et kestä tuolla menolla. Sun työ on sulle ihan liian kuormittavaa eikä mikään muu muutos kuvioissasi riitä, kun joka tapauksessa työsi vaatii sinua tekemään 10-12 h päiviä. Ei se toimi sulle enää. Ihan turha valittaa, että ala on sellainen ja sellainen, kun et sinä voi koko alan käytäntöjä muuksi muuttaa. Voit muuttaa vain sen, oletko siellä töissä vai et. Muuta ne asiat, joihin voit vaikuttaa äläkä valita asioista, joihin et voi vaikuttaa.
Moni jää yksin ihan pientenkin lasten kanssa ja moni näistä jopa tuntee elämänsä olevan helpompaa ilman kuormittavaa parisuhdetta.
Sulla oikeesti taitaa olla jokin ihan muu ongelma. Ei ollut hyvä miehen kanssa, eikä ole hyvä eronkaan jälkeen.
Mikä sulle sitten kelpaa ettei tuntuisi niin raskaalta?
Pakko kysyä miksi erosit? Jos työpäivät noin pitkiä ja lisäksi työmatkat. Eihän sitä miestä ehdi juurikaan nähdä. Pelkkä rakkaudettomuus huono syy, jos ei mitään väkivaltaa yms ollut. Eikö vaikka kulpyläloma silloin tällöin yms yksin olisi auttanut jaksamaan edes siihen asti, että molemmat lapset koulussa ja pystyvät kulkemaan bussilla keskenään? Miksi sinulla ei ole autoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet töitä yölläkin?
Asiakkaat vaativat. Jos on deadline aamulla, ja hommat ei valmiina klo 16 kun lapsia lähden hakemaan, niin pakkohan se on.
Työsi in sinulle liian vaativa.
Kuule ei se liian vaativaa ole. Työajat vaan ovat. Ja jokainen meidän firmassa on samassa tilanteessa. 10-14 h päivät ihan normi.
No sittenhän kaikki on hyvin, vai kuinka?
Tottakai se on olosuhteisiisi ja taitoihisi nähden liian vaativaa. Jos ei olisi, et olisi jatkuvasti väsynyt ja noin eipätoivoisessa tilanteessa.
Tuntuu ettet osaa organisoida lainkaan. Kaikki on pielessä, asunto on pieni, liian kaukana, lapset kärsivät erosta, huomioin puutteesta ja tuosta hässäkästä, kasvatuskin näyttää unohtuneen.
Mutta elä harhassasi, se vain ei taida auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet töitä yölläkin?
Asiakkaat vaativat. Jos on deadline aamulla, ja hommat ei valmiina klo 16 kun lapsia lähden hakemaan, niin pakkohan se on.
Työsi in sinulle liian vaativa.
Kuule ei se liian vaativaa ole. Työajat vaan ovat. Ja jokainen meidän firmassa on samassa tilanteessa. 10-14 h päivät ihan normi.
Onko sinulla toistaiseksi voimassa oleva työsopimus? Nimittäin jos silloin kieltäydyt yli 8h vuoroista ja muutenkin palkattomista ylitöistä, niin työnantaja ei voi sille asialle mitään.
Minäkin mietin, miksi erosit? Lapset ovat vielä pieniä ja varmasti osasit aavistaa etukäteen, millaista arki tulee olemaan.
Olisi varmasti lapsille parasta olla enemmän isällään!
Ja voisit tavata heitä sitten säännöllisesti.
Lapsille ehdottomasti parasta yksi koti!
En ymmärrä! Tähän kaikkeen sitten vielä lisänä Tinder treffejä!
Heh, tuolla oli lesbo ja sauna -aloitus, niin luin otsikon: Lesbon kanssa raskasta eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Pakko kysyä miksi erosit? Jos työpäivät noin pitkiä ja lisäksi työmatkat. Eihän sitä miestä ehdi juurikaan nähdä. Pelkkä rakkaudettomuus huono syy, jos ei mitään väkivaltaa yms ollut. Eikö vaikka kulpyläloma silloin tällöin yms yksin olisi auttanut jaksamaan edes siihen asti, että molemmat lapset koulussa ja pystyvät kulkemaan bussilla keskenään? Miksi sinulla ei ole autoa?
Rakkaudettomuus on ihan hyvä syy erota.
Ap on itse tehnyt elämästään raskasta laittamalla työn etusijalle. Vaikkei hänellä olisi lapsia, niin hänellä olisi silti raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet töitä yölläkin?
Asiakkaat vaativat. Jos on deadline aamulla, ja hommat ei valmiina klo 16 kun lapsia lähden hakemaan, niin pakkohan se on.
Ja nämä asiakkaat ovat oikeasti omaan napaan tuijottavia. Eräs asiakas ulkoisti minulle hommansa, jotta itse pääsee hakemaan lapsensa tarhasta ja sen jälkeen viettämään laatuaikaa. Sitten kiireellisiä hommia tulee 10 min ennen työajan loppua. Olen yrittänyt selittää, että toimeksiantosopimuksen mukaan töitä tehdään 8-16 välillä, mutta sitten ihmettelevät, ettenkö voi tuntia joustaa. No en voi jos tarha menee kiinni ja asiaa ei voi ennakoida ja hakuja järkkäillä.
Okei, eli tämä onkin työnjohdollinen asia. Esimiehesi ei hoida hänelle kuuluvia tehtäviä.
Nyt istut alas pomon kanssa ja kerrot tämän esimiehelle. Esimiehen pitää hankkia lisäresursseja (lisää työntekijöitä) joille hänen tulee jakaa tehtäviäsi, koska sinun työaikasi ei riitä. Ongelma taitaa olla siinä, että AP on liian kiltti ja joustava töiden suhteen.
Kuten huomaat, olet burn outin partaalla. Sanot pomolle, että teet 8-16 töitä ja that's it. Pomo hoitaa lisää apukäsiä ylimääräisille töille tai neuvottelee asiaakkaan kanssa muun ratkaisun.
Mä olen itse esimies suuressa yrityksessä ja tällainen on mulle ihan peruduunia hoitaa alaisteni työkuormaa.
On tästä puhuttu. Nykyisessä ja vanhassa työssä. Vanhassa työssä painostettiin irtisanoutumaan kun 8 h päivässä ei riittänyt. Toki korvauksen sain.
Järjestely toimii isossa firmassa, ei pienessä. Ei meillä ole muita tekijöitä. Tämä on hyväksyttävä tai sitten lähdettävä. Meillä whatsappit laulaa usein iltaisin ja esim. nyt sunnuntaina on ihan normaalia, että pyydetään kommentoimaan esim tarjouksia. Rekryvaiheessa korostettiin tätä ”yrittäjäasennetta”, mutta silloin elämäntilanne oli toinen. Ja kun en yrittäjän korvausta kuitenkaan saa..
Eli tilanne on sama vaikka vaihtaisit toiseen pieneen vastaavaan yritykseen. Nyt sisarellinen neuvo; sinun ja lastesi hyvinvointi on tärkeintä, työ tule aina kakkosena elämässä. Jos ei ole töitä niin yhteiskunta elättää, usko pois!
Voisitko harkita hakevasi suuren yhtiön viestintä- organisaatioon töihin? Työntekijän ja yksilön tilanne on aivan toinen ja ihminen on ihminen. En minä ainakaan ihmettele uusia työntekijöitä palkatessani vaikka henkilön edellinen työsuhde olisi lyhyt,jos siihen on fiksu syy. Ja sinulla on sellainen eli yksinhuoltaja ei voi joustaa loputtomiin vaan tarvitsee säännöllisen työajan. Palkkasin juuri hetki sitten yh-äidin ja hän nimenomaan halusi vaihtaa konsulttityön pörssiyhtiöön, koska ei kestä konsultin tulostavoitteita.
t. se esimies suuresta yrityksestä
Tuossa on nyt kyse suuremmista asioista kuin sinun avioerostasi.
Jos ei joku toimittaja ole vielä nähnyt tätä ketjua, niin vinkkapa Helsin Sanomiin, Suomen Kuvalehteen, Turun Sanomiin, Iltalehteen, Ilta-Sanomiin, YLE:n tuosta tavasta, miten on sisäänkirjoitettuna, että ylitöitä pitää tehdä pakattomana parin päivän verran viikossa.
Miten ihmiset voivat tehdä lapsia, kun ei ole lapsille aikaa?
Voit tehdä vinkin nimettömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet töitä yölläkin?
Asiakkaat vaativat. Jos on deadline aamulla, ja hommat ei valmiina klo 16 kun lapsia lähden hakemaan, niin pakkohan se on.
Työsi in sinulle liian vaativa.
Kuule ei se liian vaativaa ole. Työajat vaan ovat. Ja jokainen meidän firmassa on samassa tilanteessa. 10-14 h päivät ihan normi.
Tuolle asialle on tehtävä jotain.
Työterveyteen, aviin, uutisiin...
Miksi et mene nukkumaan yhtä aikaa lasten kanssa?