Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minua häiritsisi puhua terapiassa ihmiselle, jolla on alhaisempi koulutustaso kuin minulla
06.03.2020 |
Myönnän, törkeä asenne. Mutta silti, itse olen maisteri ja psykoterapeutit eivät useinkaan ole. Neuvoja?
Nyt tietenkin sanotaan, että minun pitäisi sanoa tämä terapeutille, mutta siihen en suostu. Se loukkaa syvältä ja vie pohjan koko terapialta, jos siihen on pakko päätyä.
Kommentit (231)
Aika yleistä ajattelua ainakin opettajilla. Kandit ja muut siitä alaspäin ei ole mitään. Pitää olla maisteri tai enemmän. Muistavat puheissaan aina vihjailla selkeästi asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenkähän tohtorit sitten sietävät maisteripotilaita, joiden kanssa ei voi keskutella mistään. Ammattislangia ei voi käyttää, kun maisteriparka ei ymmärrä. Mahtaa siellä taukohuoneessa huuli lentää.....
Phthyi kirjoitti:
Maistereissa on eroja kuin vesissä! Humanistit eivät ole samassa kastissa vaikka oikeustieteellisen, teknillisen tai kaupallisen tutkinnon suorittaneen kanssa. En todellakaan voisi puhua mistään kansantalouden makrotason ilmiöistä, sijoitusintrumenttien hienouksista tai IFRS-tilinpäätöksen soveltamisesta jonkun ap:n tasoisen supermaisterin kanssa, joka on varmaan just sitä kirkkoslaavia opiskellut ja on niin niin pal fiini.
Lipsahtikin melkoista itsensä ylentämistä. Mitä mahtaa ajatella alemmin koulutetuista, kun suhtautuminen maistereihin on tuo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on haluttu älyllistää akateemisten ihmisten ongelmat jotenkin "älyllisimmiksi", monimutkaisemmiksi ja "asioiksi joita vain toinen akateeminen voi ymmärtää" ja sitä myöten myös terapeutin taustalle asetetaan tarpeetotankin painoarvoa.
En ole kirjoittanut tällaista. Ajattelen, että pohjimmiltamme me kaikki ihmiset olemme samankaltaisten, jopa samojen, peruskysymysten äärellä.
Minulle kysymys on siitä, minkälaisen tyypin kanssa haluan niitä kysymyksiä lähestyä ja niistä keskustella.
Sivistyneen ja älykkään henkilön kanssa se on minulle helpompaa ja miellyttävämpää. Luottamuskin muodostuu silloin helpommin. Minulle terapiasuhteessa on kyse luottamuksesta ja arvostuksesta, ei auktoriteetista. Onnekseni olen löytänyt hyvän, *itselleni sopivan*
Jos joutuisin nyt etsimään uuden, etsisin ensisijaisesti pitkälle kouluttautunutta terapeuttia. Sivistys, älykkyys ja koulutus korreloivat, vaikkakaan eivät absoluuttisesti. Jotenkin on kuitenkin suunnistettava.
On surullista, että olet näin ehdollistunut yhteiskunnan kerrostumille. Äly ja ns. sivistys eivät ole synonyymejä. Monilla duunareilla on paljon enemmän järkeä kuin massan mukana menevillä akateemisilla. On jotenkin kauheaa, että et osaa ollenkaan katsoa kriittisesti omaa laumaasi. Osoittaa itsekritiikin puutetta.
Luulisi nyt ap:n ’tuon tason’ älyn ja sivistyksen näkyvän tasapainoisessa oman elämän hallinnassa ilman ulkopuolista apua!
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on haluttu älyllistää akateemisten ihmisten ongelmat jotenkin "älyllisimmiksi", monimutkaisemmiksi ja "asioiksi joita vain toinen akateeminen voi ymmärtää" ja sitä myöten myös terapeutin taustalle asetetaan tarpeetotankin painoarvoa.
En ole kirjoittanut tällaista. Ajattelen, että pohjimmiltamme me kaikki ihmiset olemme samankaltaisten, jopa samojen, peruskysymysten äärellä.
Minulle kysymys on siitä, minkälaisen tyypin kanssa haluan niitä kysymyksiä lähestyä ja niistä keskustella.
Sivistyneen ja älykkään henkilön kanssa se on minulle helpompaa ja miellyttävämpää. Luottamuskin muodostuu silloin helpommin. Minulle terapiasuhteessa on kyse luottamuksesta ja arvostuksesta, ei auktoriteetista. Onnekseni olen löytänyt hyvän, *itselleni sopivan* terapeutin.
Jos joutuisin nyt etsimään uuden, etsisin ensisijaisesti pitkälle kouluttautunutta terapeuttia. Sivistys, älykkyys ja koulutus korreloivat, vaikkakaan eivät absoluuttisesti. Jotenkin on kuitenkin suunnistettava.
Niin siis ongelma tulee siinä, ettet arvosta terapeuttia joilla ei ole mielestäsi arvoistasi koulutusta?
Siis toisin sanoen, arvostat terapeutin todellista koulutusta- ja oletettuja arvoja. Terapeuttisi arvostaa sinua asiakkaana ja luottaa maksukykyysi.
Vai miten tuo sivistyskoulutusäly liittyvät luottamuksellisen asiakasuhteen syntyyn?
Ei tässä ole kukaan väittänyt ettei saa valita juuri sitä terapeuttia kuin itse kokee hyväksi. Ilman muuta saa.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää terapian syyt? Yksinäisyys? Estyneisyys? Syömishäiriö ja ahdistuneisuus?
Tämä siksi, että yritän ymmärtää oikeasti miksi korostat ja mystifioit jatkuvasti terapeutin älyä, koulutusta ja sivistyneisyyttä.
Surullista, jos terapeutti on ainoa ihminen, jonka kanssa jutella älyllisesti tai ylipäätään, mutta varmasti monille todellisuutta.
Mutta pääsääntöisesti terapian tarkoituksena on kai auttaa ihmisiä selviämään traumoistaan ja antaa eväitä ongelmien käsittelyyn ja ratkaisuihin itsenäisesti.
Ultrapsykologitohtorin tutkinto, 30vuoden työkokemus ja tietämys syvänmeren eliöistä ja lastensa laiminlyönnistä ei vielä tarkoita, että tämä olisi millään saralla parempi tai huonompi työssään kuin Saara sairaanhoitaja. Juu, ei tässä kyllä ammattitaito korreloi pohjakoulutuksen ja sivistyksen kanssa.
Se ei silti edelleenkään tarkoita, ettei terapeuttia saisi valita itse. Tai että pitäisi valita se joka tuntuu pahalta. Se tarkoittaa vain sitä, että ihmiset arvostavat eriasioita, toisille riittää avun saanti ja ratkaisut, toiset haluavat ne käärittyinä kultapaperiin kyetäkseen arvostamaan saamansa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on haluttu älyllistää akateemisten ihmisten ongelmat jotenkin "älyllisimmiksi", monimutkaisemmiksi ja "asioiksi joita vain toinen akateeminen voi ymmärtää" ja sitä myöten myös terapeutin taustalle asetetaan tarpeetotankin painoarvoa.
En ole kirjoittanut tällaista. Ajattelen, että pohjimmiltamme me kaikki ihmiset olemme samankaltaisten, jopa samojen, peruskysymysten äärellä.
Minulle kysymys on siitä, minkälaisen tyypin kanssa haluan niitä kysymyksiä lähestyä ja niistä keskustella.
Sivistyneen ja älykkään henkilön kanssa se on minulle helpompaa ja miellyttävämpää. Luottamuskin muodostuu silloin helpommin. Minulle terapiasuhteessa on kyse luottamuksesta ja arvostuksesta, ei auktoriteetista. Onnekseni olen löytänyt hyvän, *itselleni sopivan* terapeutin.
Jos joutuisin nyt etsimään uuden, etsisin ensisijaisesti pitkälle kouluttautunutta terapeuttia. Sivistys, älykkyys ja koulutus korreloivat, vaikkakaan eivät absoluuttisesti. Jotenkin on kuitenkin suunnistettava.
On surullista, että olet näin ehdollistunut yhteiskunnan kerrostumille. Äly ja ns. sivistys eivät ole synonyymejä. Monilla duunareilla on paljon enemmän järkeä kuin massan mukana menevillä akateemisilla. On jotenkin kauheaa, että et osaa ollenkaan katsoa kriittisesti omaa laumaasi. Osoittaa itsekritiikin puutetta.
Samaa ajattelen, ja sitä ihmettelen, miksi ap yleensä aloitti ketjun, kun oli jo asian päättänyt? Miksi ap:lla oli tarve nostaa maisterit suhteessa sh-terapeutteihin? Käytännössähän ei ole muita ei-akateemisia kuin sh-taustaiset. Kuitenkin erityistason psykoterapeutti (ET ) on saanut saman terapiakoulutuksen riippumatta pohjakoulutuksesta.
On jotenkin surullista sekin, että maisterilla on noussut niin pissi hattuun, että avoimesti pitää itseään älykkäämpänä ja fiksumpana. Arvon maisterille lienee vieras termi ns "sydämen sivistys", mikä on sitä parasta sivistystä ja erittäin tarpeellinen sivistys erityisesti psykoterapeutilla.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut ap, että kaikki terapeutit eivät halua lähteä sinun kaltaisesi ihmisen kanssa terapiasuhteeseen? Tuon tason ongelmatiikkaa varten tarvitaan vaativan erityistason psykoterapeutti.
Tuo on aivan totta! Pitää olla todella taitava terapeutti ja riittävästi auktoriteettia ( se akateeminen tutkinto), että ap pystyy luopumaan defensseistään ja luottamaan terapeuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykoterapeuttina sanoisisin, että ihmisten ongelmat ovat hyvin samantyyppisiä (ainakin niiden, jotka sitoutuvat pitkäänkin hoitoon ja ovat valmiita käsittelemään ongelmiaan) koulutus-ja sivistystasosta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa nyt kestää se fakta että se maisterin tutkinto ei tee teistä millään lailla parempia ihmisiä. Se psykoterapeuttikin on muuten lähes poikkeuksetta opiskellut kauemmin kun me perus maisterit. Psykoterapeutti saattaa olla psykiatrinen sairaanhoitaja amk 3,5v ja siihen päälle psykoterapiaopinnot 4 vuotta. Se tekee sellasen 7,5 vuotta. Lisäksi vaaditaan 2 vuotta työkokemusta mt-asiakkaista. Eli se tie psykoterapeutiksi on aika paljon monimutkaisempi kuin perus maisterikoulutukseen. Oma maisterikoulutus kesti yliopistossa 5 vuotta joten oon opiskellut 2,5 vuotta vähemmän kun psykoterapeutti.
Lisäksi oma psykoterapia tai psykoanalyysi ja koulutuspotilaan työnohjaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvänen aika, täällä arvaillaan jo minulle diagnooseja! :D
En ole myöskään missään kirjoittanut, etten arvosta sh-taustaisia psykoterapeutteja, enkä edes, etteikö sellaisesta voisi sopivaa itselleni löytyä. Edelleen, jos joutuisin etsimään uuden terapeutin, etsisin yliopistotaustaisen ja psykoanalyytikon tutkinnon tehneen. Koska voin :)
Voitte rauhassa haukkua minua, se vain vahvistaa mielikuvaani.
En ole myöskään ap. Tänne kirjoittaa selvästi useampi samaan tapaan ajatteleva.
Aloittaja, mistä tietäisit, että kommenttisi ”loukkasi syvältä” terapeuttiasi? Kysyy terapeutti ( tuskin kuitenkaan omasi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika, täällä arvaillaan jo minulle diagnooseja! :D
En ole myöskään missään kirjoittanut, etten arvosta sh-taustaisia psykoterapeutteja, enkä edes, etteikö sellaisesta voisi sopivaa itselleni löytyä. Edelleen, jos joutuisin etsimään uuden terapeutin, etsisin yliopistotaustaisen ja psykoanalyytikon tutkinnon tehneen. Koska voin :)
Voitte rauhassa haukkua minua, se vain vahvistaa mielikuvaani.
En ole myöskään ap. Tänne kirjoittaa selvästi useampi samaan tapaan ajatteleva.
Jos viittaat kommenttiini se oli kysymys ei arvaus.
Olin vain utelias ja halusin tietää pystytkö perustelemaan näkemyksiäsi muulla kuin
halulla, mikä on okei myös.
Vahvistaa mielikuvaasi mistä?
Itse haluaisin, että sanoisit jotain sellaista mikä rikkoo mielikuvani kliseisestä stereotypiasta.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja, mistä tietäisit, että kommenttisi ”loukkasi syvältä” terapeuttiasi? Kysyy terapeutti ( tuskin kuitenkaan omasi).
Minusta tuo asia on tärkeä keskustella. Miksi ap tuollaista ei saisi sanoa arviointikäynnillä? Siinähän ollaan heti tärkeän asian äärellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun hain itselleni terapeuttia, niin ajattelin itse ihan samalla tavalla. Opiskelen yliopistossa, joten ajattelin että haluan ihmisen, joka kykenee ajattelemaan asioista yhtä moniulotteisesti. Etsin ensisijaisesti psykologi taustaista psykoterapeuttia ja lopulta pitkän etsinnän jälkeen sellaisen löysinkin. Ironisinta tässä on se, että tämä terapiasuhde ei toiminut alkuunkaan. Terapeutilla oli valtavasti tieteellistä tietoa, muttei tarpeeksi empatiakykyä ja kykyä kohdata minua aidosti. Suhde oli hyvin kylmä, kolkko ja etäinen. Lopulta päädymme yhteistuumin lopettamaan terapiasuhteen. Sattumalta löysin uuden terapeutin, joka oli taustaltaan sairaanhoitaja. Hän oli maailman ihanin ja lämpimin ihminen. Hän kohtasi minut aidosti. Hän kuunteli, tuki, rohkaisi, osasi aina sanoa ne oikeat sanat. Tuossa terapiasuhteessa oikeasti tulin kohdatuksi ja vähitellen parannuin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika, täällä arvaillaan jo minulle diagnooseja! :D
En ole myöskään missään kirjoittanut, etten arvosta sh-taustaisia psykoterapeutteja, enkä edes, etteikö sellaisesta voisi sopivaa itselleni löytyä. Edelleen, jos joutuisin etsimään uuden terapeutin, etsisin yliopistotaustaisen ja psykoanalyytikon tutkinnon tehneen. Koska voin :)
Voitte rauhassa haukkua minua, se vain vahvistaa mielikuvaani.
En ole myöskään ap. Tänne kirjoittaa selvästi useampi samaan tapaan ajatteleva.
Mitä mielikuvaasi tämä vahvistaa? Ethän ollenkaan tiedä, millaiset ihmiset tänne kirjoittavat?
193, saa kysyä ja se on tietysti terapeutin kannalta jopa toivottavaa, mutta toistan kysymyksen aloittajalle; Mistä tietäisit, että terapeutti loukkaantui kysymyksestäsi?
Minä välttelen kaikkia terapeuteilla käyneita, ts. hulluja, kuin ruttoa. Ei suinkaan meidän taloyhtiössä ole niitä yhtään. Olipa maistereita tai ei, niin hirrrrrveää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika, täällä arvaillaan jo minulle diagnooseja! :D
En ole myöskään missään kirjoittanut, etten arvosta sh-taustaisia psykoterapeutteja, enkä edes, etteikö sellaisesta voisi sopivaa itselleni löytyä. Edelleen, jos joutuisin etsimään uuden terapeutin, etsisin yliopistotaustaisen ja psykoanalyytikon tutkinnon tehneen. Koska voin :)
Voitte rauhassa haukkua minua, se vain vahvistaa mielikuvaani.
En ole myöskään ap. Tänne kirjoittaa selvästi useampi samaan tapaan ajatteleva.
Jos viittaat kommenttiini se oli kysymys ei arvaus.
Olin vain utelias ja halusin tietää pystytkö perustelemaan näkemyksiäsi muulla kuin
halulla, mikä on okei myös.Vahvistaa mielikuvaasi mistä?
Itse haluaisin, että sanoisit jotain sellaista mikä rikkoo mielikuvani kliseisestä stereotypiasta.
Täällä toivotaan, ettei ap löydä terapeuttia ja nimitellään ihmisiä ääliöiksi, ja haluaisit, että kertoisin syyn, miksi menin terapiaan?
Menin yhdistetyn vaikean ihmissuhteen ja työtilanteen vuoksi. Minulla oli orastava romanssi kollegani kanssa, ja hän osoittautui henkisesti väkivaltaiseksi. Olimme myös yhtä aikaa samoissa luottamustoimissa, ja hän alkoi mustamaalata minua koko kentälle. Selittäisikö tämä, miksi koin tärkeäksi, että voin puhua työasioista mutkattomasti?
Tilanne on sittemmin purkautunut, ja olen oppinut itsestäni monta tärkeää asiaa. Tällä hetkellä käyn omin varoin kerran viikossa juttelemassa. Työtilanteeni on todella kiireinen ja toisaalta siis hyvä, toisaalta uupumus on jatkuva uhka. Joku voisi sanoa tätä työnohjaukseksi :)
***
Olen jo kirjoittanut, että pisin ihmissuhteeni oli suorittavan työn tekijän kanssa, että arvostan häntä valtavasti edelleen, ja etten pidä maisterintutkintoa mitenkään ihmeellisenä asiana.
Joku kysyi, ketkä kyselevät työstäni. ”Hyvää” tarkoittavat sukulaiset, miehet, jotka tulevat iskemään ja sitten haluavat laittaa minut paikoilleni, satunnaiset tuttavani. Nuorempana yritin selittää kiltisti. Jostain syystä teen täällä samaa nyt. Tavallisesti nykyään vain hymyilen ja vaihdan aihetta tai maisemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika, täällä arvaillaan jo minulle diagnooseja! :D
En ole myöskään missään kirjoittanut, etten arvosta sh-taustaisia psykoterapeutteja, enkä edes, etteikö sellaisesta voisi sopivaa itselleni löytyä. Edelleen, jos joutuisin etsimään uuden terapeutin, etsisin yliopistotaustaisen ja psykoanalyytikon tutkinnon tehneen. Koska voin :)
Voitte rauhassa haukkua minua, se vain vahvistaa mielikuvaani.
En ole myöskään ap. Tänne kirjoittaa selvästi useampi samaan tapaan ajatteleva.
Mitä mielikuvaasi tämä vahvistaa? Ethän ollenkaan tiedä, millaiset ihmiset tänne kirjoittavat?
Myönnän, en tiedä, mutta mielikuvia toki aina syntyy. Se ei tosin välttämättä tarkoita, että ne olisivat totta.
Keskustelussa ilmi tulleet ajatuksesi eivät tosin ei ole kovin uniikkeja ja edustavat hyvin tiettyä stereotypiaa. Mutta älä ota itseesi, olen sellainen itsekin, tosin eri kategoriassa.
Alue: Aihe vapaa
Maistereissa on eroja kuin vesissä! Humanistit eivät ole samassa kastissa vaikka oikeustieteellisen, teknillisen tai kaupallisen tutkinnon suorittaneen kanssa. En todellakaan voisi puhua mistään kansantalouden makrotason ilmiöistä, sijoitusintrumenttien hienouksista tai IFRS-tilinpäätöksen soveltamisesta jonkun ap:n tasoisen supermaisterin kanssa, joka on varmaan just sitä kirkkoslaavia opiskellut ja on niin niin pal fiini.