Tajusin juuri ettei minulla ole yhtään "henkisesti aikuista" ystävää

Mäkin luulen, että ap tarttee apua.

Minäkään en käsitä, minkä vuoksi seksistä pitäisi jotenkin vakavasti ja syvällisesti puhua. Muuta kuin sen kanssa, kenen kanssa sitä harrastaa.

Odotin aloitukselta otsikon perusteella itseasiassa jotain vähän syvällisempää, jotain liittyen vastuunkantoon ja elämänasenteeseen tmv.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikon perustella kuvittelin, että kaipasit ystävää jonka kanssa voi tehdä muutakin kuin esim ravata baarissa, mutta näköjään olitkin jotain seksiterapeuttia vailla. Sori, mutta kuulostat vähän oudolta.

Pointsi oli syvällisten ja vaikeiden aiheiden puhuminen ystävän kanssa. Juttu jumittui seksiin aloituksen esimerkin vuoksi. Seksi on hyvä esimerkki vaikeasti asiasta. /ap

Miksi sä haluat puhua vaikeista asioista ystäviesi kanssa? Siis mikä on sun tavoitteesi siinä? Mitä odotat savaasi ystävältäsi, kun kerrot hänelle jostain vaikeasta asiastasi? Mitä ystäväsi pitäisi tehdä, kun kerrot hänelle vaikeasta asiastasi? Pitäisikö ystäväsi ottaa jotenkin kantaa näihin vaikeisiin asioihisi? Antaa sulle neuvoja, miten ratkaista ongelmasi? Nykyisin ihmisten ongelmat ovat usein sellaisia, ettei niihin ulkopuolinen maallikko osaa sanoa oikein juuta eikä jaata. Joko pitäisi puhua sen kanssa, jota ongelma koskee, tai sitten ammattilaisen kanssa.

Mielenkiintoista. Oonkohan jotenkin vanhanaikainen ihminen, kun ajattelen, että on ihan luonnollista, että ystäville puhutaan vaikeista asioista. Eikä se pidä sisällään sitä, että ystävän pitäisi ratkaista ne asiat, vaan kun jaetaan niitä vaikeitakin asioita, se yleensä helpottaa. Ja voihan olla, että joskus kysytään neuvoakin. Kyllä multa usein kysytään. Sanon, jos en koe osaavani neuvoa. Pidän tosi vieraana asiana tuota ajatusta, että kaikki vaikeat asiat pitäisi jättää vain ammattilaisille. Kuitenkin jokaisen ihmisen elämässä on kaikenlaisia vaikeita asiota, vaikkapa nyt läheisten kuolema. Outoa, jos joku elämän iso tapahtuma olisi sellainen, ettei siitä voi lainkaan puhua ystävien kanssa.

Ällöttävää ja epäasiallista jutella seksistä kavereiden kanssa ja vielä syyllistää heitä, jos he eivät halua aiheesta puhua.

Ap, minkä ikäinen olet?

Suomessa seksi ja seksuaalisuus on yhä niin suuria tabuja, että moni tuntuu kokevan aiheen vaikeaksi puhua. Itse koen sekaualisuuden ja sekin ihanina, normaaleina asioina joista voi keskustella vaikka kahvipöydässä jos niikseen tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikon perustella kuvittelin, että kaipasit ystävää jonka kanssa voi tehdä muutakin kuin esim ravata baarissa, mutta näköjään olitkin jotain seksiterapeuttia vailla. Sori, mutta kuulostat vähän oudolta.

Pointsi oli syvällisten ja vaikeiden aiheiden puhuminen ystävän kanssa. Juttu jumittui seksiin aloituksen esimerkin vuoksi. Seksi on hyvä esimerkki vaikeasti asiasta. /ap

Miksi sä haluat puhua vaikeista asioista ystäviesi kanssa? Siis mikä on sun tavoitteesi siinä? Mitä odotat savaasi ystävältäsi, kun kerrot hänelle jostain vaikeasta asiastasi? Mitä ystäväsi pitäisi tehdä, kun kerrot hänelle vaikeasta asiastasi? Pitäisikö ystäväsi ottaa jotenkin kantaa näihin vaikeisiin asioihisi? Antaa sulle neuvoja, miten ratkaista ongelmasi? Nykyisin ihmisten ongelmat ovat usein sellaisia, ettei niihin ulkopuolinen maallikko osaa sanoa oikein juuta eikä jaata. Joko pitäisi puhua sen kanssa, jota ongelma koskee, tai sitten ammattilaisen kanssa.

Mielenkiintoista. Oonkohan jotenkin vanhanaikainen ihminen, kun ajattelen, että on ihan luonnollista, että ystäville puhutaan vaikeista asioista. Eikä se pidä sisällään sitä, että ystävän pitäisi ratkaista ne asiat, vaan kun jaetaan niitä vaikeitakin asioita, se yleensä helpottaa. Ja voihan olla, että joskus kysytään neuvoakin. Kyllä multa usein kysytään. Sanon, jos en koe osaavani neuvoa. Pidän tosi vieraana asiana tuota ajatusta, että kaikki vaikeat asiat pitäisi jättää vain ammattilaisille. Kuitenkin jokaisen ihmisen elämässä on kaikenlaisia vaikeita asiota, vaikkapa nyt läheisten kuolema. Outoa, jos joku elämän iso tapahtuma olisi sellainen, ettei siitä voi lainkaan puhua ystävien kanssa.

Samaa mieltä tästä. Todellisen ystävän kanssa voi jakaa vaikeatkin asiat - koska hän on ystävä - eikä hänen tarvitse niitä ratkaista vaan kuunnella ja keskustella niistä. Se auttaa jo paljon.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa seksi ja seksuaalisuus on yhä niin suuria tabuja, että moni tuntuu kokevan aiheen vaikeaksi puhua. Itse koen sekaualisuuden ja sekin ihanina, normaaleina asioina joista voi keskustella vaikka kahvipöydässä jos niikseen tulee.

Jos vertaillaan maailman kaikkia kansoja ja valtioita (Suomi tunnustanut 195 valtion itsenäisyyden), niin kyllä Suomessa seksi ja seksuaalisuus on hyvin vapaata, mikä ei läheskään aina ole vain myönteinen asia...

Vierailija kirjoitti:

Itse koin todella ahdistavaksi, kun eräs samassa opiskeluryhmässä ollut nuori nainen alkoi kirjallista ryhmätyötä tehdessämme jutella parin muun opiskelijan kanssa avoimesti hänen ja hänen poikaystävänsä seksielämästä (poikaystävä ei ollut paikalla). Toinen opiskelija alkoi myös kertoilla seksiasioistaan. Toinen naureskeli mukana kertoen vaivautuneena itsekin jotain.

Yritin keskittyä tehtävän tekemiseen, mutta noin tunnin ajan tämä keskustelun aloittanut opiskelija jatkoi juttujaan. Hän yritti saada minutkin avautumaan puolisoni ja minun intiimiasioista, mistä kieltäydyin sanomalla, että ne ovat meidän yksityisasioitamme.

Minulle toitotettiin, että kyllä nykyaikana pitää kaikesta pystyä puhumaan avoimesti kaikkien kanssa. Onneksi ryhmätyö saatiin lopulta valmiiksi ja koulukin aikanaan loppui. Tämä tapahtui 2010-luvulla. Ryhmätyömme aihe ei muuten millään tavoin liittynyt seksiin tai seksuaalisuuteen.

Omasta mielestäni tuo vaikuttaa tietynlaiselta koulukiusaamiselta ja häirinnältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa seksi ja seksuaalisuus on yhä niin suuria tabuja, että moni tuntuu kokevan aiheen vaikeaksi puhua. Itse koen sekaualisuuden ja sekin ihanina, normaaleina asioina joista voi keskustella vaikka kahvipöydässä jos niikseen tulee.

Jos vertaillaan maailman kaikkia kansoja ja valtioita (Suomi tunnustanut 195 valtion itsenäisyyden), niin kyllä Suomessa seksi ja seksuaalisuus on hyvin vapaata, mikä ei läheskään aina ole vain myönteinen asia...

Kyllä se, että seksi ja seksuaalisuus osattaisiin käsitellä normaalina, positiivisena asiana olisi nimenomaan myönteinen asia. Se, että alastomuutta ja yhdyntää yms näkyy esimerkiksi tv ssä, mainoksissa yms ei tarkoita, että seksuaalisuus ja ihmisten suhtautuminen seksiin ja seksuaalisuuteen olisi Suomessa vapaata. Väittäisin jopa, että päinvastoin. Seksillä on yhä ns shokkiarvoa nimenomaan sen vuoksi että se on niin tabu. Aikuisetkaan ihmiset eivät pysty puhumaan seksuaalisuudesta saati opettamaan tarpeellisia asioita lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ymmärrän Ap:tä. Minulla on ollut suhteita varattuihin miehiin, ja kun ne ovat päättyneet, olemme kuitenkin pysyneet ystävinä ja jutelleet avoimesti kaikesta seksiin liittyvästä. On mukavaa, kun tuntee useampia ihmisiä, joiden kanssa sitä voi tehdä. Esim. yksi eksäni on edelleen naimisissa ja harrastaa yhä avioliiton ulkopuolisia suhteita, eikä hän voi oikein jutella niistä kenenkään muun kuin minun kanssani. Tapasimme viimeksi useampia vuosia sitten (hän asuu toisessa maassa), mutta yhteydenpito jatkuu edelleen. Nämä eksät tietävät, että olen hyvin laajasti kiinnostunut erotiikasta, ja niin ovat hekin, joten juttua riittää tällä hyvin kiintoisalla saralla. 

Kerrot ymmärtäväsi ap:ta, mutta ymmärrätkö niitä varattujen miesten puolisoita? Osaatko asettua heidän asemaansa? Kadutko tekojasi yhtään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi siitä pitäisi puhua ystävien kanssa?

Kenen kanssa siitä puhun? Lääkärin, papin, isäni vai mitä ajattelit? /ap

mikset saman tien puhu sen isäs kanssa kun oot niin vapaamielinen

Puhuminen tekee hyvää niin seksielämälle kuin huumorintajulle. Te puhumattomat olette säälittäviä.

Tsemppiä ap! Kypsät ja rohkeat aikuiset on harvassa. Enimmäkseen ovat näitä kikattelevia id areja. Mutta riittää kun löydät yhden.

Jos puhuisin niin nimenomaan tuntemattoman kanssa. Kaverien seksijutut jäävät ikuisiksi ajoiksi kummittelemaan mieleen aina tavatessamme.

Vierailija kirjoitti:

Näinkö estynyttä porukkaa täällä on, että seksi on kiellettyjen aiheiden listalla?

Tulkitset hassusti. Kerran juttelin ystävän kanssa seksistä ja kummankin halut heräsivät, joten päädyimme harrastamaan seksiä keskenämme. Enään ei uskalla puhua ;D

Mites ap, jos joku sun ystävistä onkin sun tietämättä neitsyt (nainen tai mies)? Eikö hän sitten ole henkisesti kypsä aikuinen, jos hän ei välttämättä kokemuksen puutteen vuoksi osaa omakohtaisesti ottaa kantaa kaikkiin sun juttuihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi siitä pitäisi puhua ystävien kanssa?

Kenen kanssa siitä puhun? Lääkärin, papin, isäni vai mitä ajattelit? /ap

mikset saman tien puhu sen isäs kanssa kun oot niin vapaamielinen

Sä et kai puhu kenenkään kanssa, kun olet niin ahdistunut. Hittuilet somessa vain 🥀

Minusta samaa sarjaa kuin pissa ja kakkajutut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ymmärrän Ap:tä. Minulla on ollut suhteita varattuihin miehiin, ja kun ne ovat päättyneet, olemme kuitenkin pysyneet ystävinä ja jutelleet avoimesti kaikesta seksiin liittyvästä. On mukavaa, kun tuntee useampia ihmisiä, joiden kanssa sitä voi tehdä. Esim. yksi eksäni on edelleen naimisissa ja harrastaa yhä avioliiton ulkopuolisia suhteita, eikä hän voi oikein jutella niistä kenenkään muun kuin minun kanssani. Tapasimme viimeksi useampia vuosia sitten (hän asuu toisessa maassa), mutta yhteydenpito jatkuu edelleen. Nämä eksät tietävät, että olen hyvin laajasti kiinnostunut erotiikasta, ja niin ovat hekin, joten juttua riittää tällä hyvin kiintoisalla saralla. 

Kerrot ymmärtäväsi ap:ta, mutta ymmärrätkö niitä varattujen miesten puolisoita? Osaatko asettua heidän asemaansa? Kadutko tekojasi yhtään?

Ymmärrän oikein hyvin. Heitä ei enää haluttanut, eikä heitä voinut pakottaa haluamaan, mutta eivät he halunneet erotakaan, kun kaikki muu toimi suhteellisen hyvin. Näin jälkikäteen katsottuna kukaan heistä ei joutunut kärsimään sivusuhteen takia, josta he eivät edes tienneet mitään.  Eikä minulla ollut aikomustakaan rikkoa heidän perheitään. Mitähän tässä pitäisi katua...

Ymmärrän, että on keskenkasvuista puhua seksistä naureskellen, rehvastellen, mitä vain. Sanoit, että kaverit tekevät näin. Se on minustakin keskenkasvuista, niin naisilta kuin miehiltä. Ja loukkaavaa sitä kohtaan, jonka kanssa sitä seksiä on ollut. Se on sen verran intiimi asia, että minusta pitäisi olla ensisijaisesti lojaali sitä kumppania kohtaan ja puhua hänen kanssaan. Murrosiässä yleensä se kaveripiiri muuttuu tärkeimmäksi viiteryhmäksi, mutta siinä iässä ei hirveästi kannattaisi sitä seksiäkään harrastaa. 

Tämä keskenkasvuisuus vaivaa kyllä myös ap:ta itseään. Miksi haluta keskustella syvällisesti seksikokemuksista nimenomaan ystävien kanssa? Tavallaan sen (lapsellisen) naureskeluasenteen voi ymmärtää merkiksi siitä, että keskustelunaihetta ei pidetä ihan sopivana. Se on kiusallista, koska se loukkaa sitä ihmistä, joka ei ole paikalla. Se on siis väärin. 

Ymmärrän tämän siten, että ap haluaisi päästä lähemmäs ystäviään tavoilla, jotka eivät kuulu ystävyyssuhteisiin. Voiko siis olla, että alla piilee jotain muitakin tunteita, tai sitten ihan vain sitä, että ei ole vielä itse kasvanut aikuiseksi.