Lue keskustelun säännöt.
IS: Nyt puhuu Kalle Palanderin tytär Mathilde! Avautuu raastavasta isäsuhteestaan.
29.02.2020 |
https://www.is.fi/viihde/art-2000006422370.html
Voi ei! Uskomatonta että Kalle ei vaivaudu tyttöä näkemään vaikka tämä on läheisissä väleissä Kallen äidin kanssa.
Kommentit (229)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
klo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miten hukkuminen voi olla ylisukupolvinen ilmiö? Eikös K:n sisko hukkunut? Ja oma lapsi meinasi hukkua. Vahditaanko tossa suvussa lapsia ollenkaa
Kallen sisko hukkui Pohjanmaan tulvissa 12-vuotiaana. Oli mennyt katsomaan tulvaa kaverinsa kanssa ja aalto vienyt.
Kalle kertonut, että oman tyttären kanssa käänsi hetkeksi päänsä ja tytär meinasi hukkua.
Inhimillisiä asioita, joita voi sattua kelle tahansa. Onneksi Kallen tytär pelastui.
Periytyvää huonoa vanhemmuutta...
Seurataanko teidän suvussa lapsia 12-vuotiaana silmä kovana, pidetään ehkä rattaissa, ettei vaan mitään satu? Kyllä meillekin kaverin kanssa sanottiin, ettei heikoille jäille saa mennä. Silti mentiin suolammelle luistelemaan, kivillä heiteltiin ja päätettiin, että jää kestää. Kestihän se, mutta sapiskaa olis tullut, jos vanhemmat olisivat tienneet. Olivat töissä kun päästiin koulusta, meille ei oltu järjestetty lapsenvahtia. Teidän suvussa varmaan on?
Meidän suvussa ei 12-vuotiaat kulje yksin jonnekin tulva-alueelle pällistelemään.
Kuule, kyllä ne lapset voi teilläkin mennä sinne tulva-alueelle vaikka koulun jälkeen, kun itse ootte töissä, jos sattuisitte asumaan Pohjanmaalla, jossa niitä tulvia on.
Ei kannata mennä vannomaan, että meille ei ikinä voisi sattua sitä tai tätä. Lapsiaan ei ikuisesti pysty valvomaan tai seuraamaan.
Olen asunut ikäni järven rannalla, samoin lapseni. Jostain syystä me ranta-asukkaat opimme jo pieninä, mitä saa tehdä ja mitä ei, miten sitä järveä tulee kunnioittaa ja vähän pelätäkin. En muista (42 vuoden kokemuksella), että kukaan tässä rannalla asuvista olisi hukkunut edes tulva-aikana. Paikalliset pilkkijätkään eivät putoa heikkoihin jäihin, kyllä ne on muualta tulleita. (mikä ei sitten poista sitä tosiseikkaa, että täällä asuvat voivat toisella järvellä päätyä itsekin avantoonsa, koska eivät tunne sen toisen järven virtauksia).
En vanno, että ei ikinä, mutta omiaan tulee vaihtineeksi siihen asti, kun muuttavat kotoa. Teineille se vahtiminen on muistuttamista, pienemmillä peräänkatsomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä tämä vaatii pitemmän ajan kuin parin sekunnin pään käännön muualle. Siinä on monta minuuttia oltu tallissa ilman katsekontaktia ulos jääneeseen lapseen:
”Palander oli kevätpäivänä ulkona alle kaksivuotiaiden kaksostensa Romeon ja Mona-Lisan sekä 7-vuotiaan tyttärensä Oda-Sofian kanssa. Hän päätti pyörähtää tallissa, ja oletti, että lapset seuraisivat häntä, kuten Romeo heti tekikin.
Palander huomasi tyttöjen jääneen ulos. Järkytyksekseen hän löysi Mona-Lisan lammesta kellumasta mahallaan.
– Ne olivat elämäni kauheimmat 30 sekuntia, kun aloin elvyttää omaa lastani. Kolmella ensimmäisellä puhalluksella ei tapahtunut mitään. Neljännellä tai viidennellä hän veti kiivaasti henkeä.”
Siihen ei oikeasti tarvita kun vilaus niin lapsi on tipotiessä. Kokemusta on. Oma pikkuveli hukkui 5-vuotiaana.
Mun nuorimmainen oli aina helppo lapsi. Kerran vain sattui, että vanhempi kaatui ja käännyin katsomaan häntä kun hän itki. Sillä välin 2-vuotias katosi hetkessä hiekkalaatikolta. Ei varmasti ollut monta sekuntia, sanoisin että alle 20 sekuntia riitti. Lapsi oli lähtenyt läheiselle pyörätielle kävelemään. Kun talo oli rinteessä, sinne rinteen alle katosi hetkessä. Vastaantullut mummo oli pysäyttänyt lapsen ja samalla itsekin siihen ehdin. Nätisi käveli kyllä oikeaa puolta, mutta vilkas ajotie oli vieressä. Eikä tuo nuorimmainen koskaan karkaillut ja aina totteli, joten tilanne tuli yllätyksenä. Lapsi vain sanoi "kävelylle" ja oli varmaan olettanut, että me tullaan perässä, kun hän lähtee. Vieläkin muistan, vaikka tilanteesta on vuosia ja ihmettelen, miten minulle saattoi sattua tällainen huolimaton hetki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
klo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miten hukkuminen voi olla ylisukupolvinen ilmiö? Eikös K:n sisko hukkunut? Ja oma lapsi meinasi hukkua. Vahditaanko tossa suvussa lapsia ollenkaa
Kallen sisko hukkui Pohjanmaan tulvissa 12-vuotiaana. Oli mennyt katsomaan tulvaa kaverinsa kanssa ja aalto vienyt.
Kalle kertonut, että oman tyttären kanssa käänsi hetkeksi päänsä ja tytär meinasi hukkua.
Inhimillisiä asioita, joita voi sattua kelle tahansa. Onneksi Kallen tytär pelastui.
Periytyvää huonoa vanhemmuutta...
Seurataanko teidän suvussa lapsia 12-vuotiaana silmä kovana, pidetään ehkä rattaissa, ettei vaan mitään satu? Kyllä meillekin kaverin kanssa sanottiin, ettei heikoille jäille saa mennä. Silti mentiin suolammelle luistelemaan, kivillä heiteltiin ja päätettiin, että jää kestää. Kestihän se, mutta sapiskaa olis tullut, jos vanhemmat olisivat tienneet. Olivat töissä kun päästiin koulusta, meille ei oltu järjestetty lapsenvahtia. Teidän suvussa varmaan on?
Meidän suvussa ei 12-vuotiaat kulje yksin jonnekin tulva-alueelle pällistelemään.
Kuule, kyllä ne lapset voi teilläkin mennä sinne tulva-alueelle vaikka koulun jälkeen, kun itse ootte töissä, jos sattuisitte asumaan Pohjanmaalla, jossa niitä tulvia on.
Ei kannata mennä vannomaan, että meille ei ikinä voisi sattua sitä tai tätä. Lapsiaan ei ikuisesti pysty valvomaan tai seuraamaan.
Olen asunut ikäni järven rannalla, samoin lapseni. Jostain syystä me ranta-asukkaat opimme jo pieninä, mitä saa tehdä ja mitä ei, miten sitä järveä tulee kunnioittaa ja vähän pelätäkin. En muista (42 vuoden kokemuksella), että kukaan tässä rannalla asuvista olisi hukkunut edes tulva-aikana. Paikalliset pilkkijätkään eivät putoa heikkoihin jäihin, kyllä ne on muualta tulleita. (mikä ei sitten poista sitä tosiseikkaa, että täällä asuvat voivat toisella järvellä päätyä itsekin avantoonsa, koska eivät tunne sen toisen järven virtauksia).
En vanno, että ei ikinä, mutta omiaan tulee vaihtineeksi siihen asti, kun muuttavat kotoa. Teineille se vahtiminen on muistuttamista, pienemmillä peräänkatsomista.
Mä asuin lapsena joen rannalla, ja kyllä sinne aina silloin tällöin joku paikkakuntalainen hukkui, ja aina talvella heikkojen jäiden aikaan ja nimenomaan ylitettyään jokea virtapaikan kohdalta. Eli oikaistuaan. Isän serkku kuoli myös talvella pudottuaan jäiden läpi järveen, mutta toisella puolen Suomea. Meillä näistä kerrottiin ihan avoimesti lapsille, mikä oli ihan hyvä, syntyi terve kunnioitus luontoa kohtaan.
Riina ei ole ensimmäinen eikä viimeinen vaimo, joka kieltää mieheltään toisen naisen kanssa tehdyn lapsen kanssa yhteydenpidon. Olen aina ihmetellyt, miten kukaan voi toimia niin itsekkäästi ja kylmäpäisesti. Mutta ihmiset on ihan outoja muutenkin, ei siinä ihmettelyt auta.
Vierailija kirjoitti:
Riina ei ole ensimmäinen eikä viimeinen vaimo, joka kieltää mieheltään toisen naisen kanssa tehdyn lapsen kanssa yhteydenpidon. Olen aina ihmetellyt, miten kukaan voi toimia niin itsekkäästi ja kylmäpäisesti. Mutta ihmiset on ihan outoja muutenkin, ei siinä ihmettelyt auta.
On näitä miehissäkin t. Ammattivalittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järven rantavesi on eri asia kuin virtaava joki, jossa ajelehtii jäälauttoja. Tosin kyllä siihenkin hukkua voi.
Vierailija kirjoitti:
Riina ei ole ensimmäinen eikä viimeinen vaimo, joka kieltää mieheltään toisen naisen kanssa tehdyn lapsen kanssa yhteydenpidon. Olen aina ihmetellyt, miten kukaan voi toimia niin itsekkäästi ja kylmäpäisesti. Mutta ihmiset on ihan outoja muutenkin, ei siinä ihmettelyt auta.
Ainakin mukana on pelkoa, että se toinen nainen vie miehen mennessään samalla kun tapaavat lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitähän näiden lapset miettii kun eivät tunne siskoaan? Ottavatko teininä tai aikuisina yhteyttä vai onko Riinis myrkyttänyt heidän mielensäkin?
Riinis on vain mustasukkainen ja itsekäs ja Kalle nössö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitähän näiden lapset miettii kun eivät tunne siskoaan? Ottavatko teininä tai aikuisina yhteyttä vai onko Riinis myrkyttänyt heidän mielensäkin?
Mitä heidän pitäisi miettiä? Eivät ole ainoita lapsia maailmassa, joilla on itseään huomattavasti vanhempia puolisisaruksia, joita eivät kunnolla tunne.
Halutessaan varmasti ainakin isoäitinsä kautta pääsevät tutustumaan.
Toi Riinis on kyllä varsinainen Kotka. Vaatimuksia on ja elää täysin Kallen rahoilla. Se ei todellakaan ajatellut lapsen parasta, vaan omaansa. Mutta onhan toi Kalle melko palliton ”mies”. Hylkää lapsensa tollasen kantturan vuoksi. On kyllä niin lapatossu ”mies” ettei tosikaan. Sääliksi käy lasta,että on saanut tollasen ”isän”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riinis on vastenmielinen. Kalle taas mukavuudenhaluinen ja vähän.... ehkä yksinkertainen? Riinis napakasti selittää, kuinka tapaamattomuus on lapsen etu ja tämä miehenköriläs sitten nielee sen ja selittää itselleen toimivansa oikein, koska ei jaksa tapella rouvan kanssa.
En tiedä, mistä Riinis tämmöisen teorian repi. Jo vuosia on hössötetty sitä, että lapsen on parempi tavata vähänkin huonoa vanhempaa kuin ei lainkaan. Noin 10 vuotta siten kaveri erosi alkoholisoituvasta puolisosta ja paljon pohti asiaa minunkin kanssani. Hän päätyi siihen ratkaisuun, että huono ja juoppokin isä on parempi kuin ei isää lainkaan. Isä tapaa lasta selvinä kausina muutamia tunteja kerrallaan. Lapsi ei luota isään, mutta on iloinen kuitenkin tapaamisista. Eikä ystäväni ole koskaan yrittänyt estää noita hetkiä, vaikka on välillä täysin vati täynnä miestä, jolla voi olla 2-3kk putki päällä, eikä miestä näy edes moikkaamassa lasta. Kuitenkin kyse on lapselle tärkeästä ihmisestä, vaikka ystävä mielummin olisi näkemättä koko ihmistä enää. Siis tämä mies ei ole koskaan ollut lapselle paha. Ei ole edes ryypätessä riitaisa tai ilkeä, on vain epäluotettava alkoholisti.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen kuvio, sillä kyseessähän on täydellinen vahinkoraskaus satunnaisen yhdenillan jutun perusteella.
Kalle on 22-vuotiaana urheilijanuorukaisena juhlinut railakkaasti kisamatkalla Norjassa ja pari kuukautta myöhemmin saanut puhelun äidiltään, että joltain norjalaiselta tytöltä on tullut kirje, jonka mukaan sinusta on tulossa isä.
Millä todennäköisyydellä voisi yhdenkään parikymppisen nuoren miehen ryhtyvän ilomielin isäksi tuollaisessa tilanteessa, saati, että kyseessä on intohimoisesti ja tavoitteellisesti urheileva ja lajissaan kansainvälistä menestystä janoava ja jo saavuttanutkin henkilö, joka käytännössä viettää pelkkää matkalaukkuemää reissatessaan jatkuvasti harjoittelu- ja kisakohteesta toiseen.
Huomioiden, että lapsella on läheinen suhde Kallen äitiin, olisikohan juuri hänen ansiotaan, että edes jonkinlainen suhde isään ylipäätään on alunperin syntynyt.
Asun Norjassa ja en tiedä voiko sanoa, että kulttuuri on erilainen täällä, kyllä näitä nynnymiehiä täälläkin löytyy, mutta minulla on työkaverina mies, joka on tullut vahongossa isäksi 20-vuotiaana (tosin vaktuisessa parisuhteessa). Hän ei lähtenyt karkuun, vaan perusti perheen vaimon kanssa ja heillä on nyt (noin 10 vuoden jälkeen) kaksi lasta.
Tämä Kallen kuvio vastaa kyllä valitettavasti aika täydellisesti yleinen kuvani uusperheistä: Epäkypsä, itsekäs ja nynny mies lähtee jonkun dominoivan naisen kanssa, joka sitten päättää asiat hänen puolesta.
Tässä joutuu kyllä valitettavasti myös kysymään miten poikia oikein kasvatetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän tekee vielä kamalammaksi se, että Riiniksellä oli itsellä lapsi ennestään. Tämä lapsi taas oli osa heidän elämää kiinteästi eli ei siinä miltään puhtaalta pöydältä aloitettu vaan kummallakin oli menneisyys.
Mä en tietenkään pääse Kallen äidin pään sisään, mutta voisinpa lyödä vetoa, että siellä on kaikenlaisia ajatuksia tästä Riiniksestä. Muutenkin nainen on outo ja tämä lapsiepisodi kyllä murtaisi sydäntäni, jos olisin mummu ja näkisin, kuinka oma poika puolisonsa kehoituksesta on hylännyt yhden lapsen. Kallen äidille pisteet, kun on tarjonnut tälle lapselle myös isän suvun välittämistä!
Vierailija kirjoitti:
Mitähän näiden lapset miettii kun eivät tunne siskoaan? Ottavatko teininä tai aikuisina yhteyttä vai onko Riinis myrkyttänyt heidän mielensäkin?
En usko. Mathilde jää heille vieraaksi ihmiseksi. Joka ei kuulu heidän perheeseensä vaan on b-luokan kansalainen heille.
Isäni uusi vaimo toimi kuten Riinis, heidän lapsensa pidettiin minusta erossa. Välit isään muuttuivat olemattomiksi. Hautajsisissakin oli tuo ”he siskokset vs. Minä” asetelma. Tuli iso riita perinnöstä, jota käytiin 1,5 vuotta. Hyvin oli nämä isäni toisen liiton lapset käännytetty minua vastaan.
En usko että tulevat väleissä olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen kuvio, sillä kyseessähän on täydellinen vahinkoraskaus satunnaisen yhdenillan jutun perusteella.
Kalle on 22-vuotiaana urheilijanuorukaisena juhlinut railakkaasti kisamatkalla Norjassa ja pari kuukautta myöhemmin saanut puhelun äidiltään, että joltain norjalaiselta tytöltä on tullut kirje, jonka mukaan sinusta on tulossa isä.
Millä todennäköisyydellä voisi yhdenkään parikymppisen nuoren miehen ryhtyvän ilomielin isäksi tuollaisessa tilanteessa, saati, että kyseessä on intohimoisesti ja tavoitteellisesti urheileva ja lajissaan kansainvälistä menestystä janoava ja jo saavuttanutkin henkilö, joka käytännössä viettää pelkkää matkalaukkuemää reissatessaan jatkuvasti harjoittelu- ja kisakohteesta toiseen.
Huomioiden, että lapsella on läheinen suhde Kallen äitiin, olisikohan juuri hänen ansiotaan, että edes jonkinlainen suhde isään ylipäätään on alunperin syntynyt.
Asun Norjassa ja en tiedä voiko sanoa, että kulttuuri on erilainen täällä, kyllä näitä nynnymiehiä täälläkin löytyy, mutta minulla on työkaverina mies, joka on tullut vahongossa isäksi 20-vuotiaana (tosin vaktuisessa parisuhteessa). Hän ei lähtenyt karkuun, vaan perusti perheen vaimon kanssa ja heillä on nyt (noin 10 vuoden jälkeen) kaksi lasta.
Tämä Kallen kuvio vastaa kyllä valitettavasti aika täydellisesti yleinen kuvani uusperheistä: Epäkypsä, itsekäs ja nynny mies lähtee jonkun dominoivan naisen kanssa, joka sitten päättää asiat hänen puolesta.
Tässä joutuu kyllä valitettavasti myös kysymään miten poikia oikein kasvatetaan?
Vertaat vakituisessa parisuhteessa yllätysraskauden jälkeen "vastuunsa kantavaa" nuorta miestä pelkän yhden illan tuttavuuden jälkeen "vastuuta pakoilevaan" ja mielestäsi kyse on samasta asiasta?
Miten Kallen kohdalla edes voi puhua uusperheestä, koska eihän hän käytännössä edes tunne ensimmäisen lapsensa äitiä puhumattakaan, että olisi seurustellut tämän naisen kanssa saati elänyt parisuhteessa siten, että Kallea, lasta ja lapsen äitiä olisi voinut kutsua perheeksi.
Tuskin Norjassakaan on enää tänä päivänä tapana solmia pakkoaviolitto yhden illan suhteiden yllätysten jälkeen, vaikka epäilemättä se on sielläkin joskus ollut tapana, kuten Suomessakin aikanaan.
Siinä olet oikeassa, että on hyvin tyypillistä, että edellisten suhteiden yhdessä suunnitellutkin lapset jäävät hyvin usein vähemmälle huomiolle tai unohdetaan kokonaan eron jälkeen uuden suhteen myötä eikä ne aina ole pelkästään miehiä, jotka näin toimivat.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän näiden lapset miettii kun eivät tunne siskoaan? Ottavatko teininä tai aikuisina yhteyttä vai onko Riinis myrkyttänyt heidän mielensäkin?
Riinis on tyypillinen Rouva Numero 2. Itsekäs kotka ja Kalle vaan tahdoton nyhverö. Pussy is overrated. Mutta ei Ksltsun mielestö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän näiden lapset miettii kun eivät tunne siskoaan? Ottavatko teininä tai aikuisina yhteyttä vai onko Riinis myrkyttänyt heidän mielensäkin?
Riinis on tyypillinen Rouva Numero 2. Itsekäs kotka ja Kalle vaan tahdoton nyhverö. Pussy is overrated. Mutta ei Ksltsun mielestö.
Kuka on Kallen rouva numero 1?
Palanderit vaikuttaa ihan hirveiltä ihmisiltä. Molemmat. Ei voi muuta sanoa.
Tyttö voi vaatia lakiosaansa aikanaan. Jos nyt Riinis ja Kalle ei oo varattomia sitten vanhalla iällä