Nuorten naisten työkyvyttömyyseläkkeet yleistyneet, syytä ei tiedetä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1eed2052-dd42-40c4-a664-18aec8a42…
Kun tarpeeksi kauan kiusataan, painataan alas, pompotellaan määräaikaisissa huonolla palkalla niin se tekee tehtävänsä.
Itse olen 30v ja ollut tässä noidankehässä jo 11 vuotta. Keho sanoi ittensä irti. En pysty enää elää tossa paineessa. Kesäloma en ole koskaan nähnykkään kiitos määräaikaiset sopparit ja ilkeät työyhteisöt.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
"Syytä ei tiedetä"
Höpöhöpö, tottakai tiedetään ja syy on siihen nykypäivän tasa-arvon perään huutelu, naiset eivät pärjää työelämässä samalla tavalla kuin miehet vaan olisivat onnellisempia kotona lapsia hoitamassa.
Olisin naisena, joskin koulutettuna, mielelläni kotona lasten kanssa. Se kuitenkin edellyttäisi, että kumppani olisi tarpeeksi varakas elättämään koko pesueen sekä kartuttamaan minun säästöjäni ja eläkettäni.
Valitettavasti tuo on mahdollista vain hyvin harvalle. Nykyään puolet liitoista kariutuu eikä miehiä pidä vaimoissaan mikään uskonnollinen tai sosiaalinen paine, joten et voi olla varma ettei mies petä ja vaihda nuorempaan. Silloin olet liemessä jos olet ollut poissa työelämästä eikä sinulla ole minkäänlaisia säästöjä. Lisäksi nykyajan tasa-arvoisessa yhteiskunnassa naisen elättäminen on miehille vierasta ja en ainakaan itse halua asettaa itseäni asemaan jossa miehellä on minuun täysi taloudellinen ylivalta.
Esimerkiksi oma äitini on esimerkki matalapalkkaisesta, vuosia kotiäitinä olleesta naisesta jolla ei ollut usean lapsen äitinä mitään mahdollisuutta erota rahakirstun päällä istuvasta isästäni, vaikka lyhyesti sanottuna aihetta olisi ollut. Eli toisin sanoen moni nainen olisi varmaan mielellään kotona, mutta jos ei ole perintöä tai anteliasta varakasta miestä niin tuollainen ratkaisu on yksinkertaisesti liian riskaabeli nykyajan yleisen epävarmuuden ja alentuneen uskon yhteiskuntaan ja muihin kantaviin turvaverkostoihin huomioon ottaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein itse vuosia tulostavoitteista työtä, jossa joka viikko laskettiin tulos. Valvoin öitä stressissä, mutta opin pelin hengen. Aloin salaa löysätä mutta esitin ahkeraa. Lopetin näyttämästä uupumusta ja itsevarma hymy huulilla tein töitäni. Palkka oli hyvä, onneksi. Huomasin, että mieskollegat kehuivat itseään joka paikassa ja aloin tehdä samoin. Salaa kiroilin ja annoin tulla totuuksia. Yllättävää kyllä, homma alkoi toimia. Opin, että liiallinen tarkkuus, viimeisen päälle tekeminen ja kiltteys ei johda mihinkään.
Tämä. T. Naisjohtaja, johtoryhmässä mieskollegoiden kanssa, ja salaisuus etenemiseen oli juurikin alkaa toimimaan kuten miehet. Palkkakin liki tuplaantui.
Noinhan se on.
Itse avustin erään suuryhtiön ylintä johtoa vuosikausia ja huomasin että tuolla tavalla sinne huipulle noustiin.
Pikkutarkat henkilöt, jotka useammin olivat naisia, miettivät päänsä puhki onko sen raportin kehysten muotoilu nyt täydellinen ja onko se 50 000 euron pieni heitto löytynyt, ja siksi jäivät ulos johtoryhmästä.
Samaiset henkilöt, jotka useammin olivat naisia, uskoivat me-henkeen ja firman PR-shaibaan jonka toistelusta sai pisteitä alemmalla tasolla, mutta jota ei todellakaan jauhettu ylimmän johdon kesken. Siellä ratkaisi numerot, ja vain numerot. Puhetapa oli sama kuin "jätkäporukassa", ei sukupuolen takia, vaan siksi että siten päästiin nopeasti asiaan ilman joutavia corporate BS-mantroja.
Monilla henkilöillä, jotka useammin olivat naisia, oli kummallinen käsitys että johtopaikka "ansaitaan" olemalla tunnollisia josta sitten tulee "palkinto". Aivan kuten kouluaikoina opettaja palkitsi kympillä. Tuollaisista henkilöistä ei ole johtajiksi.
Itse asiassa minkään tuosta ei liity sukupuoleen, sen enempää kuin se että raksalla ja päiväkodissa on erilainen keskustelukulttuuri koska meluisa työmaa ja päiväkoti ovat erilaisia työympäristöjä.
Vierailija kirjoitti:
Munan puute.
Pikemminkin liikaa.
Tuo loma homma on kyllä perseestä. Se että pilkotaan sopimuksia ja kesälomat jää pitämättä. Tuohon pitäisi saada jonkunlainen lakimuutos
mies52v
Vierailija kirjoitti:
Nämä on kyllä niitä, jotka ei ole koskaan käyneet töissä. Ahdistus on alkanut jo yläasteella.
Isotätini (syntynyt 1946) kertoi, miten 60- ja 70-luvulla pätkätyöt oli ihan tavallisia. Kauppaan pääsi kesäksi töihin, lopusta ei tietoa, vähän sen mukaan katsottiin, koska kesälomalaiset lähti tms. Sitten kotiapulaiseksi Helsinkiin, siitä keväällä taimitarhalle, sen jälkeen sairaalaan siivoamaan jne. Kuukauden ja kahden työsuhteita, joten ei määräaikaisuus ja pätkätyöt mikään uusi ilmiö ole.
Kyllä maailma on muuttunut ihan totaalisesti. Juu, pätkätöitä oli tarjolla 60- ja 70-luvuilla, mutta niin oli myös vakitöitä. Ja korkeasti kouluttautuneet saivat korkeasti koulutettujen töitä ja sitä vastaavaa palkkaa. Nykyään tilanne on aivan hullu. Itsekin olen jumittumistilanteessa ollut jo 10 vuotta. Haastavaa korkeakouluopintoa putkeen ja roskista alas, kun ei niitä pääse hyödyntämään. Korkeakoulutusta lähdettiin hakemaan, jotta saisi elämään vakautta, mitä vielä, vain riistoa ja hyväksikäyttöä palkkioksi. Tämä on koko yhteiskunnan menetys, resurssien hukkaamista.
Vierailija kirjoitti:
"Syytä ei tiedetä"
Höpöhöpö, tottakai tiedetään ja syy on siihen nykypäivän tasa-arvon perään huutelu, naiset eivät pärjää työelämässä samalla tavalla kuin miehet vaan olisivat onnellisempia kotona lapsia hoitamassa.
Naisten pitääkin olla äärimmäisen nirsoja valitessaan lapsilleen isää. Vain kaikkein paras, koulutetuin ja hyväpalkkaisin mies kelpaa, noinhan sinäkin sanot vaikka vähän eri tavalla asian muotoilit. Ei ihme, että syntyvyys laskee, kun tarpeeksi hyviä miehiä ei ole riittäävästi.
Vierailija kirjoitti:
Henkinen työsuojelu puuttuu kokonaan työpaikoilta. Fyysinen työsuojelu on kyllä todella tarkkaa nykyisin.
Sitten kun tarkkaan katsotaan niin myös fyysinen työsuojelu on neuvostoliiton tasoa, ainakin miesten aloilla.
Jatkuvasti näkee työturvallisuuspuutteita. Niitä ei haluta korjata, koska se maksaa työnantajalle liikaa.
Eli työnantaja ei välitä turvallisuudesta tai työntekijöiden terveydestä pätkääkään.
Hän haluaa tehdä vain julmaa voittoa.
Työelämä on armotonta nykyisin, pätkää toisen perään ja huomisesta ei tietoa. Asiaa ei myöskään auta se että kaikki haluavat olla johtajia ja astronautteja nykyään, muuten on "epäonnistunut". Kovia paineita paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Syytä ei tiedetä"
Höpöhöpö, tottakai tiedetään ja syy on siihen nykypäivän tasa-arvon perään huutelu, naiset eivät pärjää työelämässä samalla tavalla kuin miehet vaan olisivat onnellisempia kotona lapsia hoitamassa.
Naisten pitääkin olla äärimmäisen nirsoja valitessaan lapsilleen isää. Vain kaikkein paras, koulutetuin ja hyväpalkkaisin mies kelpaa, noinhan sinäkin sanot vaikka vähän eri tavalla asian muotoilit. Ei ihme, että syntyvyys laskee, kun tarpeeksi hyviä miehiä ei ole riittäävästi.
Voisitko selittää meille kuinka kaikkein koulutetuimpia ja hyväpalkkaisimpia miehiä edes teoriassa voi olla riittävästi?
Tämähän se ongelma on. Naisille ei ole kyse siitä kuinka hyvä mies on, vaan siitä kuinka hyvä mies on verrattuna muihin miehiin.
v. 2020 köyhä mies on rikas verrattuna entisaikojan keskiluokkaiseen duunariin, mutta naisen pitää aina verrata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Nuorten naisten roikottaminen määräaikaisissa työsuhteissa lisää stressiä ja epävarmuutta
- Taustalla on myös fyysisiä syitä, koska naisten sairauksia ei osata hoitaa kunnolla. Esim. endometrioosi voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä
- Suolistosairaudet ovat lisääntyneet nuorilla, ja naisilla on niitä enemmän. Jos suolistossa on ongelmia, heijastuu se koko terveyteen, ja suolistosairauksien ja masennuksen välillä on yhteys. Tähänkin vaikuttaa se, että tiedämme naisten terveydestä miesten terveyttä paljon vähemmän
- Stressi ylipäänsä. Esim. ulkonäköön liittyvä stressi voi oikeasti olla ihan järjetöntä. Olen 26-vuotias nainen ja tuntemistani naisista vähintään puolella on ollut syömishäiriöoireita, usein aika vakaviakin. Toki kaiken naisten kokeman voi lakaista maton alle ja sanoa että kyse on vain naisten neuroottisuudesta, mutta en ole samaa mieltä. Ainakin itselläni syömishäiriöoireiden taustalla on ollut kokemus siitä, että kehoni ei kerta kaikkiaan saa olla olemassa sellaisena kuin se luonnostaan on, ja tämä on ollut seuraamusta ympäristön viestinnästä (= muiden ihmisten kommentit, näkemykset ja arvot, media. Esim. isoisäni kommentoi vartaloani negatiivisesti, vaikka olen aina ollut täysin normaalipainoinen). Tytöillä on kyselytutkimusten mukaan myös poikia huonommat välit perheeseensä, mikä on iso stressitekijä. Tulkitsen tämän kokemusteni perusteella niin, että tytöiltä odotetaan usein enemmän kuin pojilta, ja tytöt myös saavat keskimäärin jonkin verran huonompaa kohtelua (toki perhekohtaiset erot ovat massiivisia). Myös esim. seksuaalinen ahdistelu, ja työelämässä ja muutenkin sosiaalisesti altavastaajan asemassa oleminen aiheuttavat stressiä ja masennusta.Siinä taas yksi tälläinen naistutkimuksen kukkanen. Väreinä, itsekeskeisyys, vääristely, "naisille juu, miehille ei mittää", "miehillä asia paremmin, kuin naisilla" (vaikka ei olisikaan varsinkaan laajemmin katsoen ja kokonaisuudessan), miesten demonisointi ja naisten paremmaksi asettaminen etc.
Yksi tärkeä unohtui, miesten ongelmien mitätöinti ja vähättely, sekä lakaisu maton alle, ja naisten ongelmien korostaminen, jalustalle nosto etc. (ja tämä jopa silloin vaikka kyseinen ongelma koskettaisi miehiä ihan yhtä paljon tai jopa enemmän)
Missä rinnakkaisulottuvuudessa elät? Yhteiskunnassa ei muusta puhutakaan kuin "miesten ongelmista", vaikka ne koskettaisivat naisiakin. Vai milloin olet viimeksi kuullut oltavan huolissaan naisten syrjäytymisestä? Naisten ongelmat ovat myös heidän itse aiheuttamiaan (mitäs hankit lapsia, mitäs ei hankkinut lapsia, mitäs suostui työehtoihin, mitäs ajoi itsensä työttömäksi, mitäs kouluttautui alalle X, miksipä ei Y, Z, jne.) siinä missä miesten ongelmat vain jännittävästi ovat ja tulevat jostain, tai ovat mahdollisesti naisten aiheuttamia (miehet syrjäytyvät kun nuorten naisten odotukset ovat kasvaneet övereiksi, miehet eivät etene urallaan ja pysty elättämään perhettään kun naiset vievät työt, miehet eivät hanki lapsia koska nuoret naiset eivät ole riittävän perhekeskeisiä tai sitten jos luetaankin niitä tutkimuksia jotka toteavat päinvastaista; miehet eivät ole riittävän perhekeskeisiä koska nykyperheissä mies ei enää saa itselleen riittävästi ja tämä on naisten vika, jne.).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein itse vuosia tulostavoitteista työtä, jossa joka viikko laskettiin tulos. Valvoin öitä stressissä, mutta opin pelin hengen. Aloin salaa löysätä mutta esitin ahkeraa. Lopetin näyttämästä uupumusta ja itsevarma hymy huulilla tein töitäni. Palkka oli hyvä, onneksi. Huomasin, että mieskollegat kehuivat itseään joka paikassa ja aloin tehdä samoin. Salaa kiroilin ja annoin tulla totuuksia. Yllättävää kyllä, homma alkoi toimia. Opin, että liiallinen tarkkuus, viimeisen päälle tekeminen ja kiltteys ei johda mihinkään.
Tämä. T. Naisjohtaja, johtoryhmässä mieskollegoiden kanssa, ja salaisuus etenemiseen oli juurikin alkaa toimimaan kuten miehet. Palkkakin liki tuplaantui.
Noinhan se on.
Itse avustin erään suuryhtiön ylintä johtoa vuosikausia ja huomasin että tuolla tavalla sinne huipulle noustiin.
Pikkutarkat henkilöt, jotka useammin olivat naisia, miettivät päänsä puhki onko sen raportin kehysten muotoilu nyt täydellinen ja onko se 50 000 euron pieni heitto löytynyt, ja siksi jäivät ulos johtoryhmästä.
Samaiset henkilöt, jotka useammin olivat naisia, uskoivat me-henkeen ja firman PR-shaibaan jonka toistelusta sai pisteitä alemmalla tasolla, mutta jota ei todellakaan jauhettu ylimmän johdon kesken. Siellä ratkaisi numerot, ja vain numerot. Puhetapa oli sama kuin "jätkäporukassa", ei sukupuolen takia, vaan siksi että siten päästiin nopeasti asiaan ilman joutavia corporate BS-mantroja.
Monilla henkilöillä, jotka useammin olivat naisia, oli kummallinen käsitys että johtopaikka "ansaitaan" olemalla tunnollisia josta sitten tulee "palkinto". Aivan kuten kouluaikoina opettaja palkitsi kympillä. Tuollaisista henkilöistä ei ole johtajiksi.
Itse asiassa minkään tuosta ei liity sukupuoleen, sen enempää kuin se että raksalla ja päiväkodissa on erilainen keskustelukulttuuri koska meluisa työmaa ja päiväkoti ovat erilaisia työympäristöjä.
Tässä taidat hieman vetää ns. mutkia suoriksi. Me-henkeen kannustaminen aika monesti liittyy tiettyihin tehtävänkuviin. Samoin 50 000 euron heiton etsiminen voi liittyä henkilön sen hetkiseen tehtävänkuvaan, meinaan joistain heitoista voi tulla ihan koviakin sanktioita (= menettää rahaa, numeroita). Aika outo näkemys myös tuo, että johtopaikkaa ei voi ansaita olemalla tunnollinen. Tota... Siis onhan varmaan niitäkin, jotka etenevät johtotasolle tekemällä työnsä huonosti aiemmassa paikassa. Mutta kyllä yleensä arvostetaan enemmän hyvin tehtyä työtä kuin huonosti tehtyä tai suoranaista piittaamattomuutta. Tunnollisuus on eri asia kuin perfektionismi tai pikkutarkkuus tai ylijoustaminen työnantajan takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Syytä ei tiedetä"
Höpöhöpö, tottakai tiedetään ja syy on siihen nykypäivän tasa-arvon perään huutelu, naiset eivät pärjää työelämässä samalla tavalla kuin miehet vaan olisivat onnellisempia kotona lapsia hoitamassa.
Naisten pitääkin olla äärimmäisen nirsoja valitessaan lapsilleen isää. Vain kaikkein paras, koulutetuin ja hyväpalkkaisin mies kelpaa, noinhan sinäkin sanot vaikka vähän eri tavalla asian muotoilit. Ei ihme, että syntyvyys laskee, kun tarpeeksi hyviä miehiä ei ole riittäävästi.
Voisitko selittää meille kuinka kaikkein koulutetuimpia ja hyväpalkkaisimpia miehiä edes teoriassa voi olla riittävästi?
Tämähän se ongelma on. Naisille ei ole kyse siitä kuinka hyvä mies on, vaan siitä kuinka hyvä mies on verrattuna muihin miehiin.
v. 2020 köyhä mies on rikas verrattuna entisaikojan keskiluokkaiseen duunariin, mutta naisen pitää aina verrata.
Vastasin vain tuolle, joka väitti, että naiset ovat onnellisia vain kotona lapsia hoitaessaan. Tietenkin minä tiedän, että sellaiseen elämäntapaan mahdollistavia miehiä ei ole kuin murto-osalle naisia. Me muut käymme sitten töissä. En minä ainakaan suostu tekemään lapsia mihinkään kurjuuteen. Haluan itselle ja lapsille kunnollisen elintason sekä itselleni hyvän eläkkeen, milläs köyhä mies ne hankkii?
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on armotonta nykyisin, pätkää toisen perään ja huomisesta ei tietoa. Asiaa ei myöskään auta se että kaikki haluavat olla johtajia ja astronautteja nykyään, muuten on "epäonnistunut". Kovia paineita paljon.
Suuria tekijöitä on myös ilmaisorja- ja halpuutustyön räjähdysmäinen kasvu ja työolosuhteiden huonontuminen ja työtahdin, sekä vaatimusten kasvu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Syytä ei tiedetä"
Höpöhöpö, tottakai tiedetään ja syy on siihen nykypäivän tasa-arvon perään huutelu, naiset eivät pärjää työelämässä samalla tavalla kuin miehet vaan olisivat onnellisempia kotona lapsia hoitamassa.
Naisten pitääkin olla äärimmäisen nirsoja valitessaan lapsilleen isää. Vain kaikkein paras, koulutetuin ja hyväpalkkaisin mies kelpaa, noinhan sinäkin sanot vaikka vähän eri tavalla asian muotoilit. Ei ihme, että syntyvyys laskee, kun tarpeeksi hyviä miehiä ei ole riittäävästi.
Voisitko selittää meille kuinka kaikkein koulutetuimpia ja hyväpalkkaisimpia miehiä edes teoriassa voi olla riittävästi?
Tämähän se ongelma on. Naisille ei ole kyse siitä kuinka hyvä mies on, vaan siitä kuinka hyvä mies on verrattuna muihin miehiin.
v. 2020 köyhä mies on rikas verrattuna entisaikojan keskiluokkaiseen duunariin, mutta naisen pitää aina verrata.
Vastasin vain tuolle, joka väitti, että naiset ovat onnellisia vain kotona lapsia hoitaessaan. Tietenkin minä tiedän, että sellaiseen elämäntapaan mahdollistavia miehiä ei ole kuin murto-osalle naisia. Me muut käymme sitten töissä. En minä ainakaan suostu tekemään lapsia mihinkään kurjuuteen. Haluan itselle ja lapsille kunnollisen elintason sekä itselleni hyvän eläkkeen, milläs köyhä mies ne hankkii?
Ei mies niitä hanki vaan tukee yhteisessä projektissa hankkia. Mies tukee sillä 1200e kk tuloillaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ja sitten kun töitä ei ole niin 700e kk ansiosidonnaisella.
Pitää elää vaatimattomasti luonnonkin takia. Elämä ei pyöri sinun prinsessan ympärillä vaan meidän yhteisten lasten ympärillä.
Enemmän näkisin parhaaksi sen, että keräämme lasten tilille rahaa ja unohdamme omat eläkkeemme ja kalliin elämän.
Hernekeitolla pärjää koko viikon rakas.
Iltapalaksi sitten yksi seksi.
Kohtuus ja vaatimattomuus on vanhoja hyviä luterilaisia hyveitä.
Vierailija kirjoitti:
v. 2020 köyhä mies on rikas verrattuna entisaikojan keskiluokkaiseen duunariin, mutta naisen pitää aina verrata.
No ei todellakaan ole. Ennen hyvin monet duunarit pystyivätkin keskiluokkaiseen elämään, jopa aika helpostikin. Nykyään on kyllä asiat ihan toisin, yhä harvempi siihen pystyy ja vielä harvempi samalla työtahdilla ja määrällä, kuin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
v. 2020 köyhä mies on rikas verrattuna entisaikojan keskiluokkaiseen duunariin, mutta naisen pitää aina verrata.
No ei todellakaan ole. Ennen hyvin monet duunarit pystyivätkin keskiluokkaiseen elämään, jopa aika helpostikin. Nykyään on kyllä asiat ihan toisin, yhä harvempi siihen pystyy ja vielä harvempi samalla työtahdilla ja määrällä, kuin aiemmin.
Ai nykyajan keskiluokkaiseen elämään?
Vai olisiko kuitenkin niin että "keskiluokkaisen elämän" määrittely muuttuu sitä mukaa kun elintaso nousee?
Vierailija kirjoitti:
Munan puute.
Munan puute on itse asiassa enimmäkseen miesten ongelma, koska miehet ovat homoja tai biseksuaaleja. Helpommin munaa irtoaa heteronaiselle kuin meille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
v. 2020 köyhä mies on rikas verrattuna entisaikojan keskiluokkaiseen duunariin, mutta naisen pitää aina verrata.
No ei todellakaan ole. Ennen hyvin monet duunarit pystyivätkin keskiluokkaiseen elämään, jopa aika helpostikin. Nykyään on kyllä asiat ihan toisin, yhä harvempi siihen pystyy ja vielä harvempi samalla työtahdilla ja määrällä, kuin aiemmin.
Ai nykyajan keskiluokkaiseen elämään?
Vai olisiko kuitenkin niin että "keskiluokkaisen elämän" määrittely muuttuu sitä mukaa kun elintaso nousee?
Monet jopa nykyajan keskiluokkaiseen verratavaan, todella monet sellaisetkin joilla ei ollut "edes" tekniikan alan amistutkintoa. Mutta joo, niin ajat muuttuu ja yhä useammat työtehtävät halpuutetaan ja työtahti sen kuin sen lisäksi kovenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän Suomessa on niin paljon mielenterveys optilaita?Kaikenlaisia syrjääntyneitä ja muita loisia.Ei tartte tehä mithään,kun muutoinkin pysyy rahoissa.Tuet aivan liian isot.
Eläisitkö hyvin 300€ käyttörahalla kuukaudessa?
Sähän saat sen rahan ,tekemättä mitään,sen eteen.Ei kaikkea voi kerjäämälläkään ansaita.Useammassa vastauksessa on,ettei viitsi...sit tekosyyt.Mene työhön,elätä palkallasi ittes ja lopeta vaatimukset,että sulle,pitää olla sitä tai tätä.Jollet pärjää,niin takaisin kotiin kasvamaan ja aikuistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän Suomessa on niin paljon mielenterveys optilaita?Kaikenlaisia syrjääntyneitä ja muita loisia.Ei tartte tehä mithään,kun muutoinkin pysyy rahoissa.Tuet aivan liian isot.
Eläisitkö hyvin 300€ käyttörahalla kuukaudessa?
Sähän saat sen rahan ,tekemättä mitään,sen eteen.Ei kaikkea voi kerjäämälläkään ansaita.Useammassa vastauksessa on,ettei viitsi...sit tekosyyt.Mene työhön,elätä palkallasi ittes ja lopeta vaatimukset,että sulle,pitää olla sitä tai tätä.Jollet pärjää,niin takaisin kotiin kasvamaan ja aikuistumaan.
Kokoomusmielinen suurloinen hiljaa. Kuinka iso kultalusikka oli syvällä siellä kun synnyit vai onnistuitko narsuilemaan ihan itse itsesi parempaan asemaan?
Se oli jonkun olemattomalla empatiakyvyllä varustetun Narsisti (isolla N:llä) (luultavasti vielä kultalusikka ja/tai tuurihaukka) miehen sepustus., ei sen enempää. Ovat ihan oma lajinsa ja kuuluvat samaan heimoon vastaavien naisten kanssa. Toisenlaisiakin miehiä on, niin kuin naisiakin.