Nuorten naisten työkyvyttömyyseläkkeet yleistyneet, syytä ei tiedetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö meidän naisten yhdistyä ja perustaa omat yritykset, joihin palkkaamme toisiamme töihin? En keksi miten muutenkaan saisimme näitä oloja parannettua. 

Siinä taas ihan tyyppillinen itsekeskeinen ja "tasa-arvoinen" nainen. Tälläinenkin asia joka koskettaa molempia sukupuolia vähintäänkin yhtä paljon, niin ratkaisuksi esitetään, että yritetään korjata vain naisten tilannetta ja viis miehistä, mitä niistä välittämään, ihan oikein niille. Ei kyllä enää edes kauheasti herätä ihmetystä, tähän kun on jo niin tottunut.

Nyt puitiin naisten, ei miesten ongelmia. Jos otat huomioon, niin miehillä on keskinäiset hyvä veli- verkostot, joihin naisilla ei ole asiaa, joten miten tämä eroaa sellaisista? Olisi korkea aika lopettaa naisten keskinäinen riiteleminen ja alkaa yhdessä puhaltamaan yhteen hiileen, siinä ei ole mitään väärää eikä se estä miehiä parantamasta omia ongelmiaan. Naiset kun eivät ole niistäkin vastuussa, ainoastaan omista asemistaan. Tiesitkös. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö meidän naisten yhdistyä ja perustaa omat yritykset, joihin palkkaamme toisiamme töihin? En keksi miten muutenkaan saisimme näitä oloja parannettua. 

Siinä taas ihan tyyppillinen itsekeskeinen ja "tasa-arvoinen" nainen. Tälläinenkin asia joka koskettaa molempia sukupuolia vähintäänkin yhtä paljon, niin ratkaisuksi esitetään, että yritetään korjata vain naisten tilannetta ja viis miehistä, mitä niistä välittämään, ihan oikein niille. Ei kyllä enää edes kauheasti herätä ihmetystä, tähän kun on jo niin tottunut.

Nyt puitiin naisten, ei miesten ongelmia. Jos otat huomioon, niin miehillä on keskinäiset hyvä veli- verkostot, joihin naisilla ei ole asiaa, joten miten tämä eroaa sellaisista? Olisi korkea aika lopettaa naisten keskinäinen riiteleminen ja alkaa yhdessä puhaltamaan yhteen hiileen, siinä ei ole mitään väärää eikä se estä miehiä parantamasta omia ongelmiaan. Naiset kun eivät ole niistäkin vastuussa, ainoastaan omista asemistaan. Tiesitkös. 

Näin on. Vaikka kotona vaimo on äidin korvike ja alkuelämän hoiti äiti, niin työelämässä naiset ei sentää ole enää vastuussa miesten pärjäämisestä, kun ei miehiäkään kiinnosta naisten pärjääminen. Turha yrittää harhauttaa toisten fokusta itseensä. Miehet on kautta aikojen hoitaneet omat asiansa hyvin, nyt voi alkaa naisetkin hoitaa ne omalle mallilleen.

Minusta lääkäri teki aiheetta skitsofreniapotilaan. Mikäs tässä kun eläke juoksee ja olen terve. On rahaa harrastaa ja matkustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma on muuttunut kun työpaikat katoaa koneiden alta yms. Itsekin olen 30v ja huomaan että omanikäiset elävät jotain lapsuutensa nousukautta eivätkä kestä yhtään vastoinkäymisiä. Joskus vaan täytyy tehdä paskahommoa pienellä palkalla ja oma elintaso voi jäädä omaa laskuttaa alemmas. Sellaista se elämä on. Itse olen paskapalkkaisessa sosiaalialan työssä missä ei ole etenemismahdollisuuksia. Pidän työstäni, mutta se on kuormittavaa.

Itse toivon että lapseni saavat ehkä joskus elää taas nousukautta kun itse elän selkeästi omaa lapsuuttani köyhemmin. Pyrin myös olemaan puhumatta negatiivisista asioista kokoajan, myös töissä. Tuntuu että suurin osa velloo niissä negatiivisista asioissa eivätkä keskity elämänsä positiivisiin puoliin.

Jos ongelmana on työpaikkojen katoaminen koneiden takia (mistä olen samaa mieltä), niin kuinkahan uskot että nousukausi ratkaisee ongelman?

No ei mitenkään. Nousukausi tarkoittaa että pienellä joukolla joka omistaa ja suunnittelee ne koneet, menee todella hyvin. Muita se ei auta.

Jep, jos ei uusliberalistisen pääomaeliitin toimiin puututa ja heidän intressien mukaista kurssia käännetä, niin yhä suurempi osa ihmisistä voi yhä huonommin. Ja kun katsoo kuinka huonosti yhä useampi jo voi, niin pahaa tekee ajatellakin jos ja kun se tästä vielä asteittan pahemmaksi menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Nuorten naisten roikottaminen määräaikaisissa työsuhteissa lisää stressiä ja epävarmuutta

- Taustalla on myös fyysisiä syitä, koska naisten sairauksia ei osata hoitaa kunnolla. Esim. endometrioosi voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä

- Suolistosairaudet ovat lisääntyneet nuorilla, ja naisilla on niitä enemmän. Jos suolistossa on ongelmia, heijastuu se koko terveyteen, ja suolistosairauksien ja masennuksen välillä on yhteys. Tähänkin vaikuttaa se, että tiedämme naisten terveydestä miesten terveyttä paljon vähemmän

- Stressi ylipäänsä. Esim. ulkonäköön liittyvä stressi voi oikeasti olla ihan järjetöntä. Olen 26-vuotias nainen ja tuntemistani naisista vähintään puolella on ollut syömishäiriöoireita, usein aika vakaviakin. Toki kaiken naisten kokeman voi lakaista maton alle ja sanoa että kyse on vain naisten neuroottisuudesta, mutta en ole samaa mieltä. Ainakin itselläni syömishäiriöoireiden taustalla on ollut kokemus siitä, että kehoni ei kerta kaikkiaan saa olla olemassa sellaisena kuin se luonnostaan on, ja tämä on ollut seuraamusta ympäristön viestinnästä (= muiden ihmisten kommentit, näkemykset ja arvot, media. Esim. isoisäni kommentoi vartaloani negatiivisesti, vaikka olen aina ollut täysin normaalipainoinen). Tytöillä on kyselytutkimusten mukaan myös poikia huonommat välit perheeseensä, mikä on iso stressitekijä. Tulkitsen tämän kokemusteni perusteella niin, että tytöiltä odotetaan usein enemmän kuin pojilta, ja tytöt myös saavat keskimäärin jonkin verran huonompaa kohtelua (toki perhekohtaiset erot ovat massiivisia). Myös esim. seksuaalinen ahdistelu, ja työelämässä ja muutenkin sosiaalisesti altavastaajan asemassa oleminen aiheuttavat stressiä ja masennusta.

Siinä taas yksi tälläinen naistutkimuksen kukkanen. Väreinä, itsekeskeisyys, vääristely, "naisille juu, miehille ei mittää", "miehillä asia paremmin, kuin naisilla" (vaikka ei olisikaan varsinkaan laajemmin katsoen ja kokonaisuudessan), miesten demonisointi ja naisten paremmaksi asettaminen etc.

Yksi tärkeä unohtui, miesten ongelmien mitätöinti ja vähättely, sekä lakaisu maton alle, ja naisten ongelmien korostaminen, jalustalle nosto etc. (ja tämä jopa silloin vaikka kyseinen ongelma koskettaisi miehiä ihan yhtä paljon tai jopa enemmän)

Jos nyt katsoit tarkemmin mihin aiheeseen kommentoit, niin otsikossahan käsitellään nyt naisten, ei miesten ongelmia. Jos tämä tuottaa vaikeuksia käsittää, olet väärässä topicissa. 

No sitten voitaisiin kysyä miksi "nyt käsitellään naisten ongelmia"?

Kysehän on ongelmasta joka koskee molempia sukupuolia. Itse asiassa näyttäisi siltä että kasvu on tismalleen yhtä nopeaa miesten ja naisten työkyvyttömyyseläkkeissä.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Nuorten naisten roikottaminen määräaikaisissa työsuhteissa lisää stressiä ja epävarmuutta

- Taustalla on myös fyysisiä syitä, koska naisten sairauksia ei osata hoitaa kunnolla. Esim. endometrioosi voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä

- Suolistosairaudet ovat lisääntyneet nuorilla, ja naisilla on niitä enemmän. Jos suolistossa on ongelmia, heijastuu se koko terveyteen, ja suolistosairauksien ja masennuksen välillä on yhteys. Tähänkin vaikuttaa se, että tiedämme naisten terveydestä miesten terveyttä paljon vähemmän

- Stressi ylipäänsä. Esim. ulkonäköön liittyvä stressi voi oikeasti olla ihan järjetöntä. Olen 26-vuotias nainen ja tuntemistani naisista vähintään puolella on ollut syömishäiriöoireita, usein aika vakaviakin. Toki kaiken naisten kokeman voi lakaista maton alle ja sanoa että kyse on vain naisten neuroottisuudesta, mutta en ole samaa mieltä. Ainakin itselläni syömishäiriöoireiden taustalla on ollut kokemus siitä, että kehoni ei kerta kaikkiaan saa olla olemassa sellaisena kuin se luonnostaan on, ja tämä on ollut seuraamusta ympäristön viestinnästä (= muiden ihmisten kommentit, näkemykset ja arvot, media. Esim. isoisäni kommentoi vartaloani negatiivisesti, vaikka olen aina ollut täysin normaalipainoinen). Tytöillä on kyselytutkimusten mukaan myös poikia huonommat välit perheeseensä, mikä on iso stressitekijä. Tulkitsen tämän kokemusteni perusteella niin, että tytöiltä odotetaan usein enemmän kuin pojilta, ja tytöt myös saavat keskimäärin jonkin verran huonompaa kohtelua (toki perhekohtaiset erot ovat massiivisia). Myös esim. seksuaalinen ahdistelu, ja työelämässä ja muutenkin sosiaalisesti altavastaajan asemassa oleminen aiheuttavat stressiä ja masennusta.

Siinä taas yksi tälläinen naistutkimuksen kukkanen. Väreinä, itsekeskeisyys, vääristely, "naisille juu, miehille ei mittää", "miehillä asia paremmin, kuin naisilla" (vaikka ei olisikaan varsinkaan laajemmin katsoen ja kokonaisuudessan), miesten demonisointi ja naisten paremmaksi asettaminen etc.

Yksi tärkeä unohtui, miesten ongelmien mitätöinti ja vähättely, sekä lakaisu maton alle, ja naisten ongelmien korostaminen, jalustalle nosto etc. (ja tämä jopa silloin vaikka kyseinen ongelma koskettaisi miehiä ihan yhtä paljon tai jopa enemmän)

Jos nyt katsoit tarkemmin mihin aiheeseen kommentoit, niin otsikossahan käsitellään nyt naisten, ei miesten ongelmia. Jos tämä tuottaa vaikeuksia käsittää, olet väärässä topicissa. 

"Nyt käsitellään naisten ongelmia, miesten ongelmista voidaan puhua sitten syssymmällä"

Tein itse vuosia tulostavoitteista työtä, jossa joka viikko laskettiin tulos. Valvoin öitä stressissä, mutta opin pelin hengen. Aloin salaa löysätä mutta esitin ahkeraa. Lopetin näyttämästä uupumusta ja itsevarma hymy huulilla tein töitäni. Palkka oli hyvä, onneksi. Huomasin, että mieskollegat kehuivat itseään joka paikassa ja aloin tehdä samoin. Salaa kiroilin ja annoin tulla totuuksia. Yllättävää kyllä, homma alkoi toimia. Opin, että liiallinen tarkkuus, viimeisen päälle tekeminen ja kiltteys ei johda mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä on kyllä niitä, jotka ei ole koskaan käyneet töissä. Ahdistus on alkanut jo yläasteella.

Isotätini (syntynyt 1946) kertoi, miten 60- ja 70-luvulla pätkätyöt oli ihan tavallisia. Kauppaan pääsi kesäksi töihin, lopusta ei tietoa, vähän sen mukaan katsottiin, koska kesälomalaiset lähti tms. Sitten kotiapulaiseksi Helsinkiin, siitä keväällä taimitarhalle, sen jälkeen sairaalaan siivoamaan jne. Kuukauden ja kahden työsuhteita, joten ei määräaikaisuus ja pätkätyöt mikään uusi ilmiö ole.

Miten joku voi olla niin i*iootti, että vertaa jotakin 60-lukua tähän päivään? Ei ollut ennen näitä tämän vuosituhannen paineita ja oravanpyöriä!

Tämä on niitä samoja kuin, että miksi koululaisille pitäisi mitään kyytejä pitäisi järjestää, kyllä sitä ennenkin hiihdettiin 30 kilometriä pimeän metsän halki 30 asteen pakkasella!

Vetoja, että kyseinen kommentoija on ns. kermapeppu/kultalusikka ja/tai tuurihaukka, jolla itsellä on nyt vain sattunut olemaan onni paremmin myötä-

Sama syy se on kuin nuorilla miehilläkin eikä se ole heikkous myöntää se, puolison ja kosketuksen puute.

Mies tarvitsee naista ja nainen tarvitsee miestä, theres no shame in love. You need this, I need this, lets make it happen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Nuorten naisten roikottaminen määräaikaisissa työsuhteissa lisää stressiä ja epävarmuutta

- Taustalla on myös fyysisiä syitä, koska naisten sairauksia ei osata hoitaa kunnolla. Esim. endometrioosi voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä

- Suolistosairaudet ovat lisääntyneet nuorilla, ja naisilla on niitä enemmän. Jos suolistossa on ongelmia, heijastuu se koko terveyteen, ja suolistosairauksien ja masennuksen välillä on yhteys. Tähänkin vaikuttaa se, että tiedämme naisten terveydestä miesten terveyttä paljon vähemmän

- Stressi ylipäänsä. Esim. ulkonäköön liittyvä stressi voi oikeasti olla ihan järjetöntä. Olen 26-vuotias nainen ja tuntemistani naisista vähintään puolella on ollut syömishäiriöoireita, usein aika vakaviakin. Toki kaiken naisten kokeman voi lakaista maton alle ja sanoa että kyse on vain naisten neuroottisuudesta, mutta en ole samaa mieltä. Ainakin itselläni syömishäiriöoireiden taustalla on ollut kokemus siitä, että kehoni ei kerta kaikkiaan saa olla olemassa sellaisena kuin se luonnostaan on, ja tämä on ollut seuraamusta ympäristön viestinnästä (= muiden ihmisten kommentit, näkemykset ja arvot, media. Esim. isoisäni kommentoi vartaloani negatiivisesti, vaikka olen aina ollut täysin normaalipainoinen). Tytöillä on kyselytutkimusten mukaan myös poikia huonommat välit perheeseensä, mikä on iso stressitekijä. Tulkitsen tämän kokemusteni perusteella niin, että tytöiltä odotetaan usein enemmän kuin pojilta, ja tytöt myös saavat keskimäärin jonkin verran huonompaa kohtelua (toki perhekohtaiset erot ovat massiivisia). Myös esim. seksuaalinen ahdistelu, ja työelämässä ja muutenkin sosiaalisesti altavastaajan asemassa oleminen aiheuttavat stressiä ja masennusta.

Siinä taas yksi tälläinen naistutkimuksen kukkanen. Väreinä, itsekeskeisyys, vääristely, "naisille juu, miehille ei mittää", "miehillä asia paremmin, kuin naisilla" (vaikka ei olisikaan varsinkaan laajemmin katsoen ja kokonaisuudessan), miesten demonisointi ja naisten paremmaksi asettaminen etc.

Yksi tärkeä unohtui, miesten ongelmien mitätöinti ja vähättely, sekä lakaisu maton alle, ja naisten ongelmien korostaminen, jalustalle nosto etc. (ja tämä jopa silloin vaikka kyseinen ongelma koskettaisi miehiä ihan yhtä paljon tai jopa enemmän)

Jos nyt katsoit tarkemmin mihin aiheeseen kommentoit, niin otsikossahan käsitellään nyt naisten, ei miesten ongelmia. Jos tämä tuottaa vaikeuksia käsittää, olet väärässä topicissa. 

"Yksi tärkeä unohtui, miesten ongelmien mitätöinti ja vähättely, sekä lakaisu maton alle, ja naisten ongelmien korostaminen, jalustalle nosto etc. (ja tämä jopa silloin vaikka kyseinen ongelma koskettaisi miehiä ihan yhtä paljon tai jopa enemmän)"

Osui ja uppos :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö meidän naisten yhdistyä ja perustaa omat yritykset, joihin palkkaamme toisiamme töihin? En keksi miten muutenkaan saisimme näitä oloja parannettua. 

Siinä taas ihan tyyppillinen itsekeskeinen ja "tasa-arvoinen" nainen. Tälläinenkin asia joka koskettaa molempia sukupuolia vähintäänkin yhtä paljon, niin ratkaisuksi esitetään, että yritetään korjata vain naisten tilannetta ja viis miehistä, mitä niistä välittämään, ihan oikein niille. Ei kyllä enää edes kauheasti herätä ihmetystä, tähän kun on jo niin tottunut.

Nyt puitiin naisten, ei miesten ongelmia. Jos otat huomioon, niin miehillä on keskinäiset hyvä veli- verkostot, joihin naisilla ei ole asiaa, joten miten tämä eroaa sellaisista? Olisi korkea aika lopettaa naisten keskinäinen riiteleminen ja alkaa yhdessä puhaltamaan yhteen hiileen, siinä ei ole mitään väärää eikä se estä miehiä parantamasta omia ongelmiaan. Naiset kun eivät ole niistäkin vastuussa, ainoastaan omista asemistaan. Tiesitkös. 

Sinun mielestäsi siis sukupuolten kuuluu siis muodostaa oma klikkinsä joka huolehtii vain omaan sukupuoleensa liittyvistä asioista? Vähän kuin kaksi heimoa?

Mutta tokihan miesten ja etenkin miespäättäjien/miesjohtajien täytyy silti ottaa huomioon naisten ongelmat, eikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö meidän naisten yhdistyä ja perustaa omat yritykset, joihin palkkaamme toisiamme töihin? En keksi miten muutenkaan saisimme näitä oloja parannettua. 

Siinä taas ihan tyyppillinen itsekeskeinen ja "tasa-arvoinen" nainen. Tälläinenkin asia joka koskettaa molempia sukupuolia vähintäänkin yhtä paljon, niin ratkaisuksi esitetään, että yritetään korjata vain naisten tilannetta ja viis miehistä, mitä niistä välittämään, ihan oikein niille. Ei kyllä enää edes kauheasti herätä ihmetystä, tähän kun on jo niin tottunut.

Nyt puitiin naisten, ei miesten ongelmia. Jos otat huomioon, niin miehillä on keskinäiset hyvä veli- verkostot, joihin naisilla ei ole asiaa, joten miten tämä eroaa sellaisista? Olisi korkea aika lopettaa naisten keskinäinen riiteleminen ja alkaa yhdessä puhaltamaan yhteen hiileen, siinä ei ole mitään väärää eikä se estä miehiä parantamasta omia ongelmiaan. Naiset kun eivät ole niistäkin vastuussa, ainoastaan omista asemistaan. Tiesitkös. 

"Jep, tätä se feminismi ja siitä kumpuava "tasa-arvo" yleensä tarkoittaa."

Ja "miehillä on keskinäiset hyvä veli- verkostot".... ei ole normaali miehillä yhtään sen enempää, kuin naisillakaan. Mistä satukirjoista tälläisetkin aivopierut syntyy?

Vierailija kirjoitti:

Tein itse vuosia tulostavoitteista työtä, jossa joka viikko laskettiin tulos. Valvoin öitä stressissä, mutta opin pelin hengen. Aloin salaa löysätä mutta esitin ahkeraa. Lopetin näyttämästä uupumusta ja itsevarma hymy huulilla tein töitäni. Palkka oli hyvä, onneksi. Huomasin, että mieskollegat kehuivat itseään joka paikassa ja aloin tehdä samoin. Salaa kiroilin ja annoin tulla totuuksia. Yllättävää kyllä, homma alkoi toimia. Opin, että liiallinen tarkkuus, viimeisen päälle tekeminen ja kiltteys ei johda mihinkään.

Tämä. T. Naisjohtaja, johtoryhmässä mieskollegoiden kanssa, ja salaisuus etenemiseen oli juurikin alkaa toimimaan kuten miehet. Palkkakin liki tuplaantui.

Miksiköhän Suomessa on niin paljon mielenterveys optilaita?Kaikenlaisia syrjääntyneitä ja muita loisia.Ei tartte tehä mithään,kun muutoinkin pysyy rahoissa.Tuet aivan liian isot.

Myös fyysinen kunto romahtanut (liikkumattomuus,ylipaino)naisilla  , ja kait se yhteydessä myös psyykkiseen puoleen.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän Suomessa on niin paljon mielenterveys optilaita?Kaikenlaisia syrjääntyneitä ja muita loisia.Ei tartte tehä mithään,kun muutoinkin pysyy rahoissa.Tuet aivan liian isot.

Eläisitkö hyvin 300€ käyttörahalla kuukaudessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein itse vuosia tulostavoitteista työtä, jossa joka viikko laskettiin tulos. Valvoin öitä stressissä, mutta opin pelin hengen. Aloin salaa löysätä mutta esitin ahkeraa. Lopetin näyttämästä uupumusta ja itsevarma hymy huulilla tein töitäni. Palkka oli hyvä, onneksi. Huomasin, että mieskollegat kehuivat itseään joka paikassa ja aloin tehdä samoin. Salaa kiroilin ja annoin tulla totuuksia. Yllättävää kyllä, homma alkoi toimia. Opin, että liiallinen tarkkuus, viimeisen päälle tekeminen ja kiltteys ei johda mihinkään.

Tämä. T. Naisjohtaja, johtoryhmässä mieskollegoiden kanssa, ja salaisuus etenemiseen oli juurikin alkaa toimimaan kuten miehet. Palkkakin liki tuplaantui.

"kuten miehet" = tietynlaiset miehet, ja tässä yhteydessä sillä selvästi tarkoitetaan narsistisia, itsekeskeisiä, omahyväisiä, kyynärpää taktiikan käyttäjiä etc.

Toimiiko todellakin naisten enemmistön aivot ja ajatusmaailma tuolla tavalla, kuin sinullakin? Naivina yritän vielä uskotella, että ei, mutta kokemukset ja todellisuus hakkaa sitä naivia ajatusta jatkuvasti seinään.

Yritin parhaani peruskoulussa, mutta tulos oli alle riman. Sen jälkeen yritin aloittaa monta eri koulutusta, mutta joka paikassa samat ongelmat, siis itselläni. Yritin niistä puhua, tuloksetta. Ammatikoulupuolella kehotettiin puhumaan asiasta vanhemmille, tai sitten kerrottiin että olen jo aikuinen, että yritä nyt vaan pärjätä. Iltalukiossa yritin puha asiasta opolle, joka sanoi ettei voi tehdä mitään. Monien mutkien kautta (ensin työterveyshuolto, sitten oman kaupungin psykiatrian poli jne.) päädyin ensin vuosiksi juttelemaan psykiatrian sh:lle, ja lopulta päädyin eläkkeelle. Suoraan sanottuna tuosta noin vain, ja koen, että minun kohdallani ei edes yritetty mitään spesiaalimpaa kuin lääkärin tapaaminen kerran puolessa vuodessa ja se sh:lle juttelu. En päässyt psykoterapiaan, ja ainoa mitä tarjottiin, oli "kuntouttava" päivätoiminta, jossa askarreltiin ja katseltiin elokuvia. 

Minulla on kolme diagnoosia, joista yksikään ei ole invalidisoiva. Mutta missään vaiheessa en saanut mitään ohjeistusta sille, mikä minua on aina vaivannut. Kukaan ei ole yrittänytkään auttaa. Ja mikä minua on vaivannut? Ahdistus, valtava pelko koulussa (johtuen kiusaamisesta sekä koulussa että kotona), masennus siitä että en ole mitään enkä osaa mitään. 

En ole vähä-älyinen, ja olisin voinut olla vaikka mitä, mutta ei sitten kun ei auteta. Ja kyllä pyysin apua, pyysin ADD-testejä yms. Koko lapsuus meni juoppojen "kasvatettavana", kouluaika kiusattuna. Jos olisin edes päihdeongelmainen, eteeni varmaan kannettaisiin kaiken maaiman ratkaisuja. Mutta kun olen kiltti, päihteetön nainen, ei ketään kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Yritin parhaani peruskoulussa, mutta tulos oli alle riman. Sen jälkeen yritin aloittaa monta eri koulutusta, mutta joka paikassa samat ongelmat, siis itselläni. Yritin niistä puhua, tuloksetta. Ammatikoulupuolella kehotettiin puhumaan asiasta vanhemmille, tai sitten kerrottiin että olen jo aikuinen, että yritä nyt vaan pärjätä. Iltalukiossa yritin puha asiasta opolle, joka sanoi ettei voi tehdä mitään. Monien mutkien kautta (ensin työterveyshuolto, sitten oman kaupungin psykiatrian poli jne.) päädyin ensin vuosiksi juttelemaan psykiatrian sh:lle, ja lopulta päädyin eläkkeelle. Suoraan sanottuna tuosta noin vain, ja koen, että minun kohdallani ei edes yritetty mitään spesiaalimpaa kuin lääkärin tapaaminen kerran puolessa vuodessa ja se sh:lle juttelu. En päässyt psykoterapiaan, ja ainoa mitä tarjottiin, oli "kuntouttava" päivätoiminta, jossa askarreltiin ja katseltiin elokuvia. 

Minulla on kolme diagnoosia, joista yksikään ei ole invalidisoiva. Mutta missään vaiheessa en saanut mitään ohjeistusta sille, mikä minua on aina vaivannut. Kukaan ei ole yrittänytkään auttaa. Ja mikä minua on vaivannut? Ahdistus, valtava pelko koulussa (johtuen kiusaamisesta sekä koulussa että kotona), masennus siitä että en ole mitään enkä osaa mitään. 

En ole vähä-älyinen, ja olisin voinut olla vaikka mitä, mutta ei sitten kun ei auteta. Ja kyllä pyysin apua, pyysin ADD-testejä yms. Koko lapsuus meni juoppojen "kasvatettavana", kouluaika kiusattuna. Jos olisin edes päihdeongelmainen, eteeni varmaan kannettaisiin kaiken maaiman ratkaisuja. Mutta kun olen kiltti, päihteetön nainen, ei ketään kiinnosta. 

Samoin nämä asiat tuntuvat menevän molemmilla sukupuolilla, ja itseäkin on ihmetyttänyt ja jaksaa ihmetyttää se, että tuntuu, kuin monesti ihmisiä yritettäisiin tässä järjestelmässä polkemalla polkea suohon, niin kauan kuin vain vähänkin ne vielä jaksavat, ja ajaa ne vaikka väkisin siihen pisteeseen, että vähintäänkin lääkitystä sen jälkeen tarvitsevat. Monet sitten alkavat lääkitsemään itseään vähintäänkin päihteillä.

Vierailija kirjoitti:

Syy on naisten taipumus neuroottisuuteen. "Tasa-arvon" myötä miehet ja naiset tulevat yhä erilaisemmiksi ominaisuuksiltaan ja siksi työmarkkinatkin eriytyvät edelleen miesten ja naisten välillä. Siksi myös kaikenmaailman pelkosektiot sun muut yleistyvät ja juuri naiset ahdistuvat ilmastostakin.

Niin kuin tässäkin sanotaan niin ero saikuissa sukupuolten välillä on suurempi juuri egalitaarisuuteen satsanneilla mailla.

Sverige är ett av världens mest jämställda länder men när det gäller hälsa råder det stora skillnader. Enligt Försäkringskassans Socialförsäkringsrapport 2018 är sjukfrånvaron bland anställda i Sverige högre jämfört med andra länder i Västeuropa. Likaså har kvinnor i Sverige högre sjukfrånvaro än kvinnor i andra länder, medan män ligger under genomsnittet.

https://www.centerkvinnorna.se/nyheter/nyhetsarkiv-2019/2019-08-15-allv…

Kyllä minä näin miehenä näen tässä nykyisessä kehityksessä liikettä ihan toiseen suuntaan, kohti sitä ikävää tulevaisuutta jossa alkoholismiin, itsemurhiin ja erilaisiin rötöksiin sankoin joukoin päätyneet miehet saavat seurakseen naisia.

Ai niin, kommenttisi perimmäinen syy taisikin olla vain oman miehisyyden buustaus naisia vähättelemällä.