Kaikissa duuneissa uuvutaan ja lopetetaan alkuunsa: poliisit, opettajat, sairaanhoitajat...
Eli perusalojenkin työolot ovat päin h*lv*ttiä. Surkeat palkatkaan eivät korvaa surkeita työoloja.
Säästöt ja leikkaukset alkavat näkyä.
Ymmärrän poliiseja ja sairaanhoitajia enenmmän kuin hyvin. Itse valmistuin yläkoulun ja lukion aineenopettajaksi ja etsin kiireesti muita hommia ensimmäisten karseiden työpätkieni jälkeen.
Järkytti todella se tavallisen koulun arki harjoittelukouluun verrattuna. Harjoittelukoulut eivät ole normaaleja, sillä oppilaat on niissä epänormaalin hyviä. Tavallisissa kouluissa on niin moniongelmaisia oppilaita (ja vanhempia), ettei niissä vain voi tehdä töitä tarpeeksi hyvin. Aika ei riitä eikä jaksaminen. En pysty hoitamaan iltaisin kaikkien ongelmia, tarkistaa kokeita ja esseitä ja suunnitella vielä tuntejakin, joista päivisin menee 50% hukkaan, kun meteliä ja härdelliä yrittää suitsia. Peruskoulun oppikirjat ym. ovat kuluneita. Koulut ovat likaisia ja homeessa. Olin todella stressaantunut, joten vaihdoin alaa. Samaa suunniteltiin useissa opettajanhuoneissa.
Onhan tämä järkkyä, jos joka alalla alkaa porukka hajota! Mitä voimme tehdä, ettei yhteiskuntamme luhistu?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on huonontunut koko 2000-luvun ajan.
- Pelkkiä pätkätöitä. Miksei enää palkata kuin määräaikaisuuksiin ja keikkoihin? Tulevaisuutta on mahdoton suunnitella. "Missä näet itsesi 5:n vuoden kuluttua?" Mahdoton vastata.
- Palkat ovat pieniä, niillä ei elä. Järkyttävintä on, ettei edes poliitikko Räty tiennyt, mikä on suomalaisen tavallisen työntekijän tulo. "Eihän täällä kukaan alle 2500 €:n palkkaa saa, ha-ha!"
- Työolot ovat huonot: avokonttorissa ei voi keskittyä, ei saa istua samoilla paikoilla, paperiton konttori, läppärit on halpaa kuraa ja tietoyhteydet pätkii, epäselvästi puhuva IT-tuki Intiassa, kiire, ei kahvitaukoja, ruokatauot juosten, WC:hen mennään vasta kun kusi nousee korvista, kaikki kyttää kaikkia.
- Liikaa vastuuta yksilölle. Kukaan ei johda ja jos johtaa, ei tiedä mistään mitään tai vaatii mahdottomia.
- Kiire. Liian vähän aikaa suunnitella ja tehdä työ huolella.
- Haetaan henkilöitä, joilla pysyy kaikki pallot ilmassa, ovat näyttämisennälkäisiä, valmiita joustamaan (aina toisinpäin), ovat joka asian monitaitajia, jatkuvasti kehittymishaluisia, tavoitehakuisia, kunnianhimoisia, nöyriä, ongelmanratkaisukykyisiä, esiintymiskykyisiä, priorisointi- ja organisointitaitoisia, superälykkäitä suorittajarobotteja. Ja halvalla.
- Jokaisella työntekijällä on uniongelmia, rytmihäiriöitä, ahdistusoireita, korkea verenpaine, masennusoireita, väsymystä, aivosumua, unohtelua, vatsavaivoja, ihottumaa.
- Kaikki unelmoi irtisanoutumisesta tai kuolemasta. "Haudassa saa levätä". "Tulispa YT:t". Kadehditaan työttömiä, koska ne vaan "saa laiskotella."
Tosi positiivista elämää.
Ja kukaan ei uskalla kirjoittaa tätä LinkedIniin. Siellähän kaikki on vain "kivaa pöhinää".
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan työn kuormittavuudesta, niin sitä ei voi rahalla vähentää.
Työ jota ei tee tosissaan kannattaa vapauttaa jollekkin toiselle.
Tekeekö se hoitajan tai opettajan tuön helpommaksi, jos siitä maksetaan enemmän? Työ on kuitenkin ihan samanlaista.
Palkan riittävyys ja työnrasittavuus ovay 2 eriasiaa.
Joo, onhan se näinkin. Mutta työn rasittavuudelle pitäisi tehdä jotakin. Väkeä lisää ja paremmat työolot.
Hoitajia rassaa kiire ja kolmivuorotyö. Ihan hirvä ajatus, että pitäisi koko ajan työskennellä jet lagissa.
Opettajia rassaa erityisoppilaiden integrointi ja isot ryhmäkoot.
Poliiseja rassaa aina vain ikävämmät asiakkaat.
Lisää resursseja näihin!
Vierailija kirjoitti:
Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen aiheuttaa myös monilla aloilla ylikuormitusta. Työt pitäisi jättää työpaikalle, kuten myös se työpuhelin.
Yksi tuttu opettaja ei vie töitä kotiin, vaan jää oppituntien jälkeen koululle korjaamaan kokeet, valmistelemaan tunnit ja hoitamaan muut asiat. Illat hän on vapaalla perheensä kanssa. Mielestäni viisas valinta.
Kävin just Japanissa ja säälien katsoin Tokion valkokaulustyöläisiä. Tulivat töistä vasta klo 22 aikoihin ja monissa konttoreissa istuksi väkeä vielä myöhemminkin. Ehkä he nukkuvat siellä toimistolla, mene tiedä. Paikallinen kaverini kertoi, että siellä ei saa lähteä töistä pois ennen omaa esimiestä. Esimies tekee pitkää päivää, joten siellähän sitten istuvat. Japanissa on ollut jo pitkään työttömyyttä, joten kaikista työssäkäyvistä otetaan kaikki irti 200%:sti. Sitten heidät heitetään pois kuin kalan ruodot. Burn outteja ja i-murhia on paljon, muttei niistä julkisesti puhuta.
Lapsiakaan ei synny yhtään.
Kuulostaa siltä, että täällä mennään samaa kohti.
Vierailija kirjoitti:
Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen aiheuttaa myös monilla aloilla ylikuormitusta. Työt pitäisi jättää työpaikalle, kuten myös se työpuhelin.
Yksi tuttu opettaja ei vie töitä kotiin, vaan jää oppituntien jälkeen koululle korjaamaan kokeet, valmistelemaan tunnit ja hoitamaan muut asiat. Illat hän on vapaalla perheensä kanssa. Mielestäni viisas valinta.
Jos koulussa on hyvä sisäilma ja kunnon ergonominen työpiste niin ehkä sitten. Useimmissa kouluissa, joissa olen työskennellyt, nämä asiat eivät ole olleet kunnossa. Minä olen painattanut kotiin heti kun oppitunnit on pidetty, ja illalla vääntänyt kokeiden korjauksia ja tuntisuunnitelmia omalla koneellani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen aiheuttaa myös monilla aloilla ylikuormitusta. Työt pitäisi jättää työpaikalle, kuten myös se työpuhelin.
Yksi tuttu opettaja ei vie töitä kotiin, vaan jää oppituntien jälkeen koululle korjaamaan kokeet, valmistelemaan tunnit ja hoitamaan muut asiat. Illat hän on vapaalla perheensä kanssa. Mielestäni viisas valinta.Kävin just Japanissa ja säälien katsoin Tokion valkokaulustyöläisiä. Tulivat töistä vasta klo 22 aikoihin ja monissa konttoreissa istuksi väkeä vielä myöhemminkin. Ehkä he nukkuvat siellä toimistolla, mene tiedä. Paikallinen kaverini kertoi, että siellä ei saa lähteä töistä pois ennen omaa esimiestä. Esimies tekee pitkää päivää, joten siellähän sitten istuvat. Japanissa on ollut jo pitkään työttömyyttä, joten kaikista työssäkäyvistä otetaan kaikki irti 200%:sti. Sitten heidät heitetään pois kuin kalan ruodot. Burn outteja ja i-murhia on paljon, muttei niistä julkisesti puhuta.
Lapsiakaan ei synny yhtään.
Kuulostaa siltä, että täällä mennään samaa kohti.
EK:n unelma. Japanista poiketen tänne halutaan kuitenkin halpatyövoimaa muualta. Omien ei haluta lisääntyvän, liian kallista.
Se on tätä päivää jokainen valitaa,että saa palkaa lisää/vaikka eläkeelle pääsis....PASKAA PUHUVAT JA SILLÄ VIISIIN,,naurataa että on kipe ja väsynyt pollaritkin ajavat autolla ja toisista p.puhuvat,ja juoruja kertoilevat.totta joka sana :)
Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen aiheuttaa myös monilla aloilla ylikuormitusta. Työt pitäisi jättää työpaikalle, kuten myös se työpuhelin.
Yksi tuttu opettaja ei vie töitä kotiin, vaan jää oppituntien jälkeen koululle korjaamaan kokeet, valmistelemaan tunnit ja hoitamaan muut asiat. Illat hän on vapaalla perheensä kanssa. Mielestäni viisas valinta.