Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ottaa päähän kun miehen exä ei vaihda sukuniemään
25.02.2020 |
Olen menossa naimisiin miehen kanssa ja otan perinteisesti mieheni sukunimen. Ärsyttävää kun exällä edelleen sama sukunimi. Muutenkin sen naisen fb on täynnä edelleen heidän yhteiskuvia yök. Inhottavaa muistella toisen historiaa jatkuvasti. Taidan piilottaa hänet fb.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
No tuota noin niin. Eihän se asia sinulle kuulu. Yritä nyt vaan kestää, se exä oli kumminkin ennen sinua ja tärkeä asia miehesi elämässä.
No ethän sinä tai kukaan muukaan palstalainen tiedä kuinka tärkeä exä edelleen on miehelle. Voi ollakin tärkeä, voi olla että ei ole. Ja se, että ex-vaimo pitää miehen sukunimeä, ei kerro mitään miehen tunteista exää kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään ymmärrä naisia jotka roikkuu ikään kuin kostoksi ex-miehen sukunimessä.
Lapsilla tietenkin ymmärrän sen että se sukunimi jää. Elleivät itse halua vaihtaa sitä äitinsä sukunimeen tai esimerkiksi uuden isäpuolen sukunimeen tulevaisuudessa.
Minun brittitutulla oli vuosia sitten mm. sellainen ehto avioon mennessä että saa mahdolliset erorahat vasta kun vaihtaa miehen sukunimen pois ja ottaa omansa takaisin. Suvun vaatimus.
Nyt ovat siis eroamassa.
Oman sukunimen vaihtaminen jonkun toisen nimeen on kyllä aivan käsittämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vaihdoin oman nimeni kun erottiin samoin kaikki tolkut tuttavani ovat tehneet, eihän se enää ole minun nimi vaan entiseltä mieheltäni tullut nimi. Miksi ihmeessä roikottasin sen nimeä itselläni? Jos menen uudelleen naimisiin niin vaihdan tyttönimeni uuden mieheni nimeen. Tuntuu nykyään olevan järjen käyttö hukassa, tai onhan semmoista vaikea käyttää mitä ei ole
Minä otin ekan avioliiton ja -eron jälkeen oman sukunimeni.
Olen toisessa avioliitossa, ja pitänyt edelleen oman sukunimen. En jaksa uusia ajokorttia, passia, kelakorttia jne. vaikka nykyisen miehen sukunimi on paljon hienompi kuin omani.
Turhia nämä nimenvaihdot tänä päivänä. Kun jokainen pitäisi vaan omansa, ja lapset saisi valita ottavatko isän vai äidin sukunimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No voi ei.
Minunkin miehen exällä on sama sukunimi kuin miehellä ja nykyään minullakin. Tosin heillä oli sama sukuimi on tavatessaan, vaikka eivät sukua olekaan. Virtasia, Korhosia, Siitosia, Hämäläisiä jne. on Suomi pullollaan.... Pitäisiköhän minunkin nyt loukkaantua ja vaatia miehen exää vaihtamaan nimensä? Mihinhän se vaihtaisi kun tyttönimikin on nyt kielletty?
AP tuskin on pahottanut mieltään juuri siitä että sukunimi on sama, vaan siitä että ex-vaimolla on sukunimi entisen avioliiton vuoksi. Jos sukunimi olisi sattumalta sama, se tuskin häiritsisi.
Vierailija kirjoitti:
Oman sukunimen vaihtaminen jonkun toisen nimeen on kyllä aivan käsittämätöntä.
Eikä se enää ole mitenkään tätä päivää.
Jotenkin niin 50-lukua ottaa miehen sukunimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä naisia jotka roikkuu ikään kuin kostoksi ex-miehen sukunimessä.
Lapsilla tietenkin ymmärrän sen että se sukunimi jää. Elleivät itse halua vaihtaa sitä äitinsä sukunimeen tai esimerkiksi uuden isäpuolen sukunimeen tulevaisuudessa.
Ei se ole kosto vaan käytännöllisyyttä. Jos on ollut naimisissa 30 vuotta, niin sukunimen vaihtaminen on turhaa, kallista ja aiheuttaa sekaannusta.
Kaikilla on historiansa, parempi vaan tajuta se. Exät on exiä syystä, heille on turha olla mustasukkainen... Kertoo vaan ongelmista joko teidän suhteessa tai omassa itsetunnossasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka itseään arvostava nainen kehtaa pitää ex-miehen sukunimen erottuaan?
Todella epätoivoista ja kertoo naurettavasta ripustautumishalusta, suoraan sanottuna!
Koska tiedostan ja myönnän sen, että tietyt asiat miehen menneisyydessä saattaisivat olla itselleni ongelma tai vähintäänkin aiheuttaa mielipahaa, en tapaile sellaisia miehiä. Olen miehen kanssa jolla ei ole pitkiä liittoja takana, ei mustasukkaisia exiä, ei lapsia toisen naisen kanssa jne. Tunnen itseni ja koska minua on aiemmin petetty ja muutenkin kohdeltu menneisyydessä erittäin huonosti, se näkyy tietyissä asioissa. Sen vuoksi en halua kiusata itseäni tai miestä peloillani, joten valitsen miehen jonka menneisyys ei aiheuta minulle ahdistusta. Parempi kummallekin osapuolelle niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin on asiat jos TUO on suurin ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Minun brittitutulla oli vuosia sitten mm. sellainen ehto avioon mennessä että saa mahdolliset erorahat vasta kun vaihtaa miehen sukunimen pois ja ottaa omansa takaisin. Suvun vaatimus.
Nyt ovat siis eroamassa.
Tuollainen olisi nolo sopimus kaikkenensa. Brittien lainsäädäntöä en tunne, mutta Suomessa tuollainen pelleily ei edes onnistuisi. Ja hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä naisia jotka roikkuu ikään kuin kostoksi ex-miehen sukunimessä.
Lapsilla tietenkin ymmärrän sen että se sukunimi jää. Elleivät itse halua vaihtaa sitä äitinsä sukunimeen tai esimerkiksi uuden isäpuolen sukunimeen tulevaisuudessa.
Tuo, että äiti ja lapsi siirtyvät uuden isäpuolen nimen alle on ehkä white trasheinta mitä tiedän.
Järkevintä olisi jos äiti olisi pitänyt oman nimensä jo ensimmäistä avioliittoa solmiessaan, ja antanut sen myös lapselleen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on historiansa, parempi vaan tajuta se. Exät on exiä syystä, heille on turha olla mustasukkainen... Kertoo vaan ongelmista joko teidän suhteessa tai omassa itsetunnossasi.
No asiat eivät kyllä ole näin mustavalkoisia. Ero voi tulla myös ihan vain siksi, että toinen osapuoli on kyllästynyt suhteeseen, tunteet kuolleet, tahtoo muuta elämältään. Ei ero automaattisesti tarkoita sitä, että kummankin osapuolen tunteet ovat kuolleet tai molemmat tahtovat eroa. Paljon löytyy niitäkin, jotka ovat tulleet jätetyksi vasten omaa tahtoaan ja roikkuvat menneisyydessä eivätkä pääse exästään yli vaikka ovat jo uudessa suhteessa. Kyllä silloin uuden kumppanin mustasukkaisuus on ihan perusteltua.
Vierailija kirjoitti:
Kuka itseään arvostava nainen kehtaa pitää ex-miehen sukunimen erottuaan?
Todella epätoivoista ja kertoo naurettavasta ripustautumishalusta, suoraan sanottuna!
Kuka itseään ja omaa sukuaan kunnioittava nainen luopuu omasta nimestään ja ottaa tilalle miehensä suvulle kuuluvan nimen? Ja liittää lapsensakin miehensä sukuun omansa sijaan?
Jotenkin huvittavaa, kun ap. perustelee miehen sukunimen ottamista perinteellä, sillä ilmiönä se on todella uusi, tullut vasta 1930-luvulla ja tullut uskonnollisista syistä, kun nainen oli miehen omaisuutta. Ja tämä vielä 2000-luvulla, tasa-arvon maassa. Sano vielä, että haluat kirkkohäät, vaikka olet ateisti. Ja tietysti hääpukuun hunnun, vaikka avioliitto toinen, kolmas jne.
No siellä Porvoossa ne muijat nyt vaan pitää ex-miestensä nimet.
Minä pidin miehen sukunimen koska
1)avioliitto oli pitkä ja alkoi nuorena, joten kaikki sähköpostit, julkaisemani kirjoitukset jne. ovat "uudella" nimellä. Jos vaihtaisin nimen, tuloksena olisi kunnon hässäkkä. Tämä on nähty niiiiin monet kerrat.
2)tyttönimeni oli pitkä ja lisäksi ruma tyyliin Römpsäläinen, kun taas exän sukunimi lyhyt ja kansainvälinen, ei mikään superhieno mutta kuitenkin esim. matkustellessa noin miljoona kertaa kätevämpi
3)vanhemmat ja isovanhemmat ovat kuolleet enkä ole koskaan tavannutkaan kaukaisempia sukulaisia. Ei ole olemassa ihmisiä joihin kokisin erityistä sukuyhteyttä. Ystävät ovat läheisempiä.
Niin että omalla kohdallani kyse on pitkälti käytännöllisistä syistä. Jos joku exän nainen saa tästä kehiteltyä suurta draamaa tai yhteiskunnallista statementtia, niin mitäpä se minua kutittelisi?
En ole vielä päättänyt, mitä tekisin jos menisin uudelleen naimisiin. Sen näkee sitten jos niin käy.
Alue: Aihe vapaa
Tuskin vanhempani ja suku ovat edes kysyneet veljeni mielipidettä asiasta, kenen kanssa muut sukulaiset voivat viettää aikaa ja kenen kanssa ei. Ovat jo isoja ihmisiä ja osaavat päättää omista asioistaan. Esim. äitini viettää paljon aikaan veljeni exän kanssa, jopa lomailevat yhdessä.
Ja veljeni uudella vaimolla on sen hyvä itsetunto ja muutenkin fiksu, että on mahtunut samaan ruokapöytään tai juhlaan, kuin veljeni exä. Jotenkin outoa, jos toisin.