Perheterapeutin mielestä minua vaivaa kiintymyssuhteen trauma äidistäni

Vierailija kirjoitti:

Olet vaan kateellinen minulle! Kuitenkin minulla on yli 138 tuhatta seuraajaa. Sinä puhut itsellesi itse. 

Ap

Se on aivan sama, miten monta seuraajaa sinulla on. Se ei ole elämän hyvyyden mittari. Ruikutatko Instassakin joka päivä sitä, miten paljon vihaat äitiäsi? Kokeile sitä ja katso montako seuraajaa jää jäljelle.

t. 95 seuraajaa ja ihan tyytyväinen elämääni

Vierailija kirjoitti:

Teidän syytettävä pahastaolostani äitiäni, olen hänen uhrinsa ja jopa ammattilaiset ovat sitä mieltä että äitini aiheuttanut pahaa minulle. En siivoa käskystä, en nauti siitä. Miksi elämänvalinta ja halu pitää tehdä äidin mielen mukaisesti tai elämä ei mene hyväksyttävästi? En sulata kiusaajia, te raukat joilla ei ole muuta kuin kiusata oikeasti kärsivää. Saatteko tyydytystä minun diagnoosistani? Miksi esitätte somessa muuta kuin täällä vauva-palstalla, ettekö ymmärrä mitä kaksinaismoralisteja olette. Kääntäkää kasvot empatian puolelle ja tuomitkaa äitini käytös. Kylmäkiskoisesti alistatte minua ja ette edes tunne minua. Olette tuntevinanne ja haukutte PASKAKSI. Tunne-elämäni on kärsinyt riittävästi.

Ap

Kukaan ei ole tässä ketjussa puolustanut äitiäsi. Uskotaan että hän teki sinulle pahan olon ja se jatkuu pitkälle aikuisuuteen. Mutta sinä olet vastuussa siitä miten kohtelet lapsiasi ja itseäsi. Et voi saada lapsuutta takaisin, se on jo mennyttä.

Millaiset vastaukset sinulle mahtaisivat sitten kelvata? Voi voi raukkaa, kylläpä oletkin uhri, senkö haluat kuulla? Eihän siitä ole kellekään mitään apua, että noin sanotaan.

Kerta toisensa jälkeen valitset tehdä ketjun tänne, pistät oman tunne-elämäsi anonyymien vieraiden ihmisten eteen, suutut ja kiukuttelet jokaiselle vastaajalle, kunnes ketju poistetaan. Viikon päästä uusi ketju ja sama jatkuu.

Mikä näiden ketjujen merkitys sinulle on? Näinkö kostat äidillesi, vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko toisen ihmisen loppuunpalaminen ja muut raskaat ongelmat hekumoinnin lähde? Vaikka käyn ja käydään terapiassa, ei valmista tule ehkä koskaan. Te sanotte, päästä irti äidistä. Hän on istuttanut minuun jotain sellaista, mitä ei saa koskaan pois. Äitini valta pysyy minussa. Onko arvostelijoille ja näille kateellisille huutelijoille tullut mieleen, että mielenterveysongelmia on jokaisessa sosiaalisessa ihmisryhmässä? Kohteletko halveksuen kaikkia? Olen joukko ongelmia, olen äitini rikkoma ihminen, olen myös osaava ja loistava asioissa joita teen, vaikkei rahallisesti tarvitsisikaan. Saan pian perinnön ja ylpeänä sitten esittelen somessa suunittelemani remontin. Osaan lyödä rahoiksi myös somessa. Kaikkea kun ei tarvitse itse maksaa. Ihminen on moneksi ei vain yksi äitin rikkoma traumatisoitunut ihminen.

Ap

Anteeksi nyt, mutta kun näitä sun juttujasi lukee niin varmasti ei kukaan ole kateellinen. Kuka haluaisi elää tuollaista elämää, jossa märehditään vaan miten kauhea lapsuus on ollut? Ihan sama onko sinulla Instagramissa hieno tili ja seuraajia. Elämäsi on selvästi onnetonta.

Vain kateellinen ihminen selittää itselleen hyvin päin omat juttunsa. Äitini kaltainen olet selityksinesi ja valintasi ovat niitä ainoita absoluuttisia totuuksia. Tiedän että äitiini liittyvät tunne-elämän osa-alueet ovat kärsineet ja olen onneton. Kuulostaa siltä että mässäilet toisen onnettomalla ololla ja pahoivoinnilla. Saatko hyvän mielen äitini tavoin alentamalla toista ihmistä? Menestykseni aiemmin bloggaajana ja nykyisin instassa on kiistaton. Kirjoituksrni ovat keskimääräistä pidempiä ja ne herättävät keskustelua. Olen maailmalaajuisesti suosittu myös sisustustyylini vuoksi. Onneton elämän tärkeimmillä osa-alueilla olla äiti ja kestää äitini langettama pahaolo. Muuten perheessämme menestystä yrittäjinä. Tämä myös näkyy asumusmuodossani ja airbnb suosiossa. Joudun myymään ei oota vaikka sesonki ollut kuuma. Tulijoita ollut enemmän kuon voinut tarjota. Ap

Olen järkyttynyt ketjun saamasta käänteestä. Leikkiikö ap olevansa eräs bloggaaja vai onko oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko toisen ihmisen loppuunpalaminen ja muut raskaat ongelmat hekumoinnin lähde? Vaikka käyn ja käydään terapiassa, ei valmista tule ehkä koskaan. Te sanotte, päästä irti äidistä. Hän on istuttanut minuun jotain sellaista, mitä ei saa koskaan pois. Äitini valta pysyy minussa. Onko arvostelijoille ja näille kateellisille huutelijoille tullut mieleen, että mielenterveysongelmia on jokaisessa sosiaalisessa ihmisryhmässä? Kohteletko halveksuen kaikkia? Olen joukko ongelmia, olen äitini rikkoma ihminen, olen myös osaava ja loistava asioissa joita teen, vaikkei rahallisesti tarvitsisikaan. Saan pian perinnön ja ylpeänä sitten esittelen somessa suunittelemani remontin. Osaan lyödä rahoiksi myös somessa. Kaikkea kun ei tarvitse itse maksaa. Ihminen on moneksi ei vain yksi äitin rikkoma traumatisoitunut ihminen.

Ap

Anteeksi nyt, mutta kun näitä sun juttujasi lukee niin varmasti ei kukaan ole kateellinen. Kuka haluaisi elää tuollaista elämää, jossa märehditään vaan miten kauhea lapsuus on ollut? Ihan sama onko sinulla Instagramissa hieno tili ja seuraajia. Elämäsi on selvästi onnetonta.

Vain kateellinen ihminen selittää itselleen hyvin päin omat juttunsa. Äitini kaltainen olet selityksinesi ja valintasi ovat niitä ainoita absoluuttisia totuuksia. Tiedän että äitiini liittyvät tunne-elämän osa-alueet ovat kärsineet ja olen onneton. Kuulostaa siltä että mässäilet toisen onnettomalla ololla ja pahoivoinnilla. Saatko hyvän mielen äitini tavoin alentamalla toista ihmistä? Menestykseni aiemmin bloggaajana ja nykyisin instassa on kiistaton. Kirjoituksrni ovat keskimääräistä pidempiä ja ne herättävät keskustelua. Olen maailmalaajuisesti suosittu myös sisustustyylini vuoksi. Onneton elämän tärkeimmillä osa-alueilla olla äiti ja kestää äitini langettama pahaolo. Muuten perheessämme menestystä yrittäjinä. Tämä myös näkyy asumusmuodossani ja airbnb suosiossa. Joudun myymään ei oota vaikka sesonki ollut kuuma. Tulijoita ollut enemmän kuon voinut tarjota. Ap

"Maailmanlaajuisesti suosittu"? Eli sulla on pari seuraajaa jostain Ruotsista tms.

Et voi samaan aikaan kerjätä sääliä kurjalla elämälläsi ja brassailla sillä miten menestynyt olet. Tämä on ihan absurdia.

Monella muullakin on vaikeaa kuin sinulla. Minullakin on mielialahäiriö ja syömishäiriö. En itke täällä sääliä itselleni. Minulla on lääkitys kohdallaan ja yritän jaksaa töissä ja elää sellaista elämää, joka on itselleni tärkeää. Minua kiusattiin koko lapsuuden ajan, mutta en istu joka päivä märehtimässä sitä. Jossain vaiheessa on päästettävä irti. Sullakin on mahdollisuus vielä elää hyvää elämää, jos haluat. Valitse itse.

Mikä blogi ap:lla on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tapasi mukaan vääntänyt mustan valkoiseksi. Kiintymyyssuhteen trauma tarkoittaa, että sinä olet takertunut pakkomielteisiin ajatuksiin äidistäsi, ei sitä että vika olisi äidissäsi.

Tiedän, että sen aiheutti äitini, olemalla vihainen ja anteeksiantamaton. Siis ihan omista syistään ei antanut anteeksi, syy ei ollut se, että olisin koskaan tehnyt mitään sellaista, mitä ei normaali ihminen antaisi anteeksi, tai ennemminkin ymmärrä olla edes suuttumatta.

Ap

Ja nyt sinä olet aivan kuin äitisi: vihainen ja anteeksiantamaton. Voit ainoastaan itse ottaa vastuuta siitä, miten valitset suhtautua menneisyyteesi, tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Sanoi täällä mitä tahansa, on se väärin ja käännetään aloittajaa vastaan. Myötätuntoa ei olla opetettu teille, eikä teillä kellään sisäsyntyisesti sitä ole. Kateus ajaa paukuttamaan ilkeyden vasaralla alapukkua ja ikävillä lauseilla. Vielä jonain päivänä julkaisen tekstejäni runoina tai omaelämänkerrallisena julkaisuna ja saatte nähdä. Tekstini ovat suosittuja ja miitä pyydetään lisää. Vielä näytän, silloin saa äitini ja kaltaisensa ihmishirviöt nähdä ja kuulla totuuden. Millä minut yritettiin lannistaa. Suosioni vain kasvaa ja läskit täällä lihoo vaan.  Äitini kaltaiset vaativat muiden sielujen murskaajat tulevat vielä näkemään mitä ovat aiheuttaneet ja mikä on hinta!!

Ap

"Jotta potilaalla voidaan diagnosoida narsistinen persoonallisuushäiriö, tulee hänellä toteutua vähintään viisi kohtaa seuraavista DSM IV-luokituksen kohdista jotka ovat:

Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään, hän voi liioitella lahjoillaan ja saavutuksillaan sekä odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena.

Henkilö keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.

Henkilö uskoo olevansa jotenkin erikoinen ja ainutlaatuinen. Lisäksi hän kokee, että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä.

Henkilö vaatii korostunutta ihailua.

Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä

Henkilö käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen.

Henkilöllä on empaattisuuden puute: haluttomuus huomata toisten tunteita ja tarpeita tai eläytyä niihin.

Henkilö on usein kateellinen muille tai uskoo myös muiden kadehtivan häntä.

Henkilö on ylimielinen, hänellä on röyhkeä käytös tai asennoituminen."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kerrot äitisi tekemistä "kauheuksista" tyyliin ei tukenut minua kun halusin maalata huoneeni seinät mustaksi, tai ei ruvennut setvimään pikkulapsen kanssa riitaa vieraiden edessä, niin herää ajatus että äiti oli turvattomuuteen asti ylisalliva, ja ap sai trauman kaikkina niinä kolmena kertana, kun häneen sovellettiin sääntöjä jotka koski suurinta osaa lapsia normaaleissa perheissä.

Et ole edes tajunnut kuvaamiani tilanteita oikein. En halunnut maalata seinää mustaksi, vaan että äitini lopettaa määräilemiseni. Hän ei todellakaan ollut ylisalliva. Ja pienen lapsen tunteet pitää hoitaa ensin, eikä vaatia lasta esittämään iloista päivänsankaria, jos itse on loukannut lasta ennen vieraiden saapumista lapsen juhlaan. Millälailla se on ylisallivaa, ettei välitä oman lapsensa tunteista lainkaan? Ja vieraista enemmän?

Ap

Et vissiin ole koskaan järjestänyt omille lapsillesi mitään juhlia. Ei siinä juhlia ennen yksinkertaisesti kerkiä istua riitelemässä pikkulapsen kanssa ja tietäen (autistisen?) jankkaustaipumukseksi, äitisi luultavasti teki mitä oli tehtävissä. Jostainhan se sinun poikasi on autisminsa perinyt.

Totta kai pitää. Kun lapsi saapuu metsästä, jonne on mennyt äidin loukattua lasta, niin ei äidin kuulu valehdella, että ei tiedä YHTÄÄN, miksi LAPSI on muka myöhässä! Aikuisen kuuluu kuuluttaa, että lapsi oli siksi poissa, koska olin itse loukkaava ja selvittää ensin lapsen paha mieli. Niin toimii omaa lastaan rakastava ja hyvä vanhempi. Miten tällainen lapsen huomiointi häiritsisi vieraita? Kerrohan. Eli se, että äiti on rehellinen? Mitä haittaa muille?

Ap

Jos äitisi olisi kertonut vieraiden kuullen totuuden, että pikku Ritva-Liisa sai raivarin ja paineli metsään murjottamaan, olisit pitänyt sitä vielä suurempana loukkauksena. Oli äitisi puolelta hienotunteisutta, ettei hän kertonut huonosta käytöksestäsi muille.

Tämä ei ole vastaus, koska siinä valehdellaan kaikesta. On pakko valehdella, että saa asian minun syykseni. Jota siis tämä ihminen yrittää. Koska ei halua myöntää kiusaavansa uhreja, ei auttavansa.

Ap

Hei! Ei äitisi valehtele vaan hän opetti sinua kestämään maailman kovuutta ja kylmyyttä. Sellainen maailma on, mutta jonkin vuoksi sitä et suostu joko ymmärtämään.

Tulee mieleen että voisko tämä olla se pellavaa ja pastillia -tyyppi? Jutut on sen suuntaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko toisen ihmisen loppuunpalaminen ja muut raskaat ongelmat hekumoinnin lähde? Vaikka käyn ja käydään terapiassa, ei valmista tule ehkä koskaan. Te sanotte, päästä irti äidistä. Hän on istuttanut minuun jotain sellaista, mitä ei saa koskaan pois. Äitini valta pysyy minussa. Onko arvostelijoille ja näille kateellisille huutelijoille tullut mieleen, että mielenterveysongelmia on jokaisessa sosiaalisessa ihmisryhmässä? Kohteletko halveksuen kaikkia? Olen joukko ongelmia, olen äitini rikkoma ihminen, olen myös osaava ja loistava asioissa joita teen, vaikkei rahallisesti tarvitsisikaan. Saan pian perinnön ja ylpeänä sitten esittelen somessa suunittelemani remontin. Osaan lyödä rahoiksi myös somessa. Kaikkea kun ei tarvitse itse maksaa. Ihminen on moneksi ei vain yksi äitin rikkoma traumatisoitunut ihminen.

Ap

Anteeksi nyt, mutta kun näitä sun juttujasi lukee niin varmasti ei kukaan ole kateellinen. Kuka haluaisi elää tuollaista elämää, jossa märehditään vaan miten kauhea lapsuus on ollut? Ihan sama onko sinulla Instagramissa hieno tili ja seuraajia. Elämäsi on selvästi onnetonta.

Vain kateellinen ihminen selittää itselleen hyvin päin omat juttunsa. Äitini kaltainen olet selityksinesi ja valintasi ovat niitä ainoita absoluuttisia totuuksia. Tiedän että äitiini liittyvät tunne-elämän osa-alueet ovat kärsineet ja olen onneton. Kuulostaa siltä että mässäilet toisen onnettomalla ololla ja pahoivoinnilla. Saatko hyvän mielen äitini tavoin alentamalla toista ihmistä? Menestykseni aiemmin bloggaajana ja nykyisin instassa on kiistaton. Kirjoituksrni ovat keskimääräistä pidempiä ja ne herättävät keskustelua. Olen maailmalaajuisesti suosittu myös sisustustyylini vuoksi. Onneton elämän tärkeimmillä osa-alueilla olla äiti ja kestää äitini langettama pahaolo. Muuten perheessämme menestystä yrittäjinä. Tämä myös näkyy asumusmuodossani ja airbnb suosiossa. Joudun myymään ei oota vaikka sesonki ollut kuuma. Tulijoita ollut enemmän kuon voinut tarjota. Ap

Miten nämä väitteet on linjassa paljastuneen henkilöllisyytesi kanssa mielestäsi?

sehän hiljeni se henkseleiden paukuttelu :D

AP, oletko koskaan osallistunut ketjuihin, joissa käsitellään muiden ihmisten ongelmia? Monihan täällä on avautunut äitisuhteestaan, parisuhdeongelmistaan ja suhteistaan lapsiin. Oletko tarjonnut muille empatiaa, jota kaipaat tässä ketjussa?

Jos et, miksi odotat että muut tarjoaisivat empatiaa sinulle?

Vierailija kirjoitti:

AP, oletko koskaan osallistunut ketjuihin, joissa käsitellään muiden ihmisten ongelmia? Monihan täällä on avautunut äitisuhteestaan, parisuhdeongelmistaan ja suhteistaan lapsiin. Oletko tarjonnut muille empatiaa, jota kaipaat tässä ketjussa?

Jos et, miksi odotat että muut tarjoaisivat empatiaa sinulle?

Kivikissahan menee useinkin muiden ketjuihin meuhkaamaan sellaisina päivinä, kun sen aloitukset poistetaan. Tietysti jankkaa vain tätä samaa omaa juttuaan, ei sitä muiden auttaminen kiinnosta.

En usko että Ap on mitenkään paha ihminen, eikä empatiakyvytön, vaan herkkä persoona. Ehkä liiankin. Hän on vain hyvin väsynyt, ja sisällään paljon agressiota.

Tässä ja siinä aikaisemmassa ketjussa on tullut paljon törkeitä kommentteja, joille ei kannata antaa paljoa painoarvoa. Kukaan muu ei sinua tunne samalla lailla, kuin sinä itse.

Olet nyt jäänyt vaan pahasti jumiin vihaan ja katkeruuteen. Päästä irti. Viha tuhoaa vain sinut, se kääntyy aina sinua itseäsi vastaan. Sulla ei ole mitään tietä vapauteen, ellet opi rakastamaan, hyväksymään, ymmärtämään ja antamaan anteeksi. Ei mitään muuta tietä. Terapia ei auta, jos aiot pitää kaikesta vanhasta väkisin kiinni.

SINÄ olet se joka elämääsi hallitsee nyt, miksi annat äitisi pilata edelleen kaiken? Kysy sitä itseltäsi. Ota vastuu itsestäsi, älä sysää sitä enää äidillesi. Sinä voit muuttua.

Elät nimittäin harhassa. Olet nykyisen persoonasi, identiteettisi ja traumojesi vanki, vaikka sinun ei tarvitsisi olla sitä enää. Miksi siis vielä pilaat elämääsi? Muuta persoonasi, älä identifioi itseäsi tuollaiseksi mitä nyt olet.

Voisit olla niin paljon muutakin, ota se valta pois äidiltäsi. Ja otat sen pois vaan antamalla lopulta anteeksi hänelle ja itsellesi, ja oppimalla muuttumaan.

Yllätyin, että tämä henkilö tuo instassa esiin surua, itkua, herkkyyttään. Minä näen sen merkkinä siitä, että toivoa on. Tässä ketjussa, ”anonyymina” tulee esiin se aivan suunnaton viha, josta irti päästäminen on vielä todella kesken. Meidän kaikkien, jotka tätä ketjua luemme, kannattaa yrittää muistaa yksi asia: noin voimakas viha on suojatunne ja se ei synny tyhjästä. Sen alla on todella kovaa kipua ja haavoittuvuutta. Toivokaamme että ammattitaitoinen terapeutti osaisi tämän tunteen kanssa auttaa eteenpäin.

Uskon ja toivon, että tuo viha ei ole krooninen tila vaan kohtauksittainen tunne, jota henkilö sitten purkaa tänne. Ollessaan tuossa vihan tilassa, hän uskoo itsekin kaikkeen mitä kirjoittaa ja tuntee. Todennäköisesti on myös hetkiä, jolloin viha on taaempana ja tämä ihminen on täysin voimaton / surullinen / pakenee omaan lohdulliseen ja turvalliseen maailmaansa (kaunis koti ja sen laitto).

On meille lukijoille ihan tosi triggeröivää lukea noita tekstejä, ja sellaiseen sokeaan vihaan on tosi vaikea reagoida empaattisesti, vaikka juuri empatiaa ja hyväksyntää, lohtua ja välittämistä tuo ihmisparka kaipaa. Sitä kun ei siltä äidiltä koskaan tullut. Nyt tuo nainen kuitenkin käyttää täysin oman äitinsä kaltaisia keinoja selviytyäkseen vaikeista tunteistaan: hän reagoi vihalla, arvostelulla, narsismilla ja anteeksiantamattomuudella. Ajan kanssa hän oppii tunnistamaan ja sietämään paremmin vihan taustalla olevia tunteita, sekä säätelemään niitä. Prosessi on hidas ja takapakkeja tulee välillä.

Kaikkea hyvää paranemisprosessiisi.

Vierailija kirjoitti:

Nyt voisi Rovaniemi hiljentyä! Kukaan ei kykene tälläiseen monologiin kuin yksi hullu äiti! Jankkaa jankkaamasta päästyään! Sanoisin että persoonallisuus häiriintynyt ja pahasti. Tulee mieleen Norman Bates psykossa.

Apua, ei kai tää äidistään valittava asu täällä?

t Rovaniemeläinen

Ehkäpä myös pelkäät että ihan oikeastikin olet ihan surkea ja paska, kuten äitisi sinulle opetti. On turvallisempaa olla äidin murtama epäonnistunut ihminen, kuin yrittää päästää irti ”äitini pilasi minut”-ajatuksesta ja kohdata itsensä jonain muuna. Ehkäpä usko siihen, ettet ole mitään hyvää, on niin syvällä, että turvan tuo ainoastaan se, että on helpottavaa olla äidin pilaama.

Minäkään en nimittäin kestä sitä, että tunnen oloni välillä tosi huonoksi , epäonnistuneeksi ja surkeaksi. Mutta kaikki tunnemme joskus niin,

eikä se kenestäkään tunnu hyvältä. Se on tunne jonka voi antaa mennä ohi. Ei sitä tarvitse aina selittää kaikella sillä pahalla mitä on joskus ollut.

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen että voisko tämä olla se pellavaa ja pastillia -tyyppi? Jutut on sen suuntaisia.

ei jumakauta

taitaa olla jackpot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kerrot äitisi tekemistä "kauheuksista" tyyliin ei tukenut minua kun halusin maalata huoneeni seinät mustaksi, tai ei ruvennut setvimään pikkulapsen kanssa riitaa vieraiden edessä, niin herää ajatus että äiti oli turvattomuuteen asti ylisalliva, ja ap sai trauman kaikkina niinä kolmena kertana, kun häneen sovellettiin sääntöjä jotka koski suurinta osaa lapsia normaaleissa perheissä.

Et ole edes tajunnut kuvaamiani tilanteita oikein. En halunnut maalata seinää mustaksi, vaan että äitini lopettaa määräilemiseni. Hän ei todellakaan ollut ylisalliva. Ja pienen lapsen tunteet pitää hoitaa ensin, eikä vaatia lasta esittämään iloista päivänsankaria, jos itse on loukannut lasta ennen vieraiden saapumista lapsen juhlaan. Millälailla se on ylisallivaa, ettei välitä oman lapsensa tunteista lainkaan? Ja vieraista enemmän?

Ap

Et vissiin ole koskaan järjestänyt omille lapsillesi mitään juhlia. Ei siinä juhlia ennen yksinkertaisesti kerkiä istua riitelemässä pikkulapsen kanssa ja tietäen (autistisen?) jankkaustaipumukseksi, äitisi luultavasti teki mitä oli tehtävissä. Jostainhan se sinun poikasi on autisminsa perinyt.

Totta kai pitää. Kun lapsi saapuu metsästä, jonne on mennyt äidin loukattua lasta, niin ei äidin kuulu valehdella, että ei tiedä YHTÄÄN, miksi LAPSI on muka myöhässä! Aikuisen kuuluu kuuluttaa, että lapsi oli siksi poissa, koska olin itse loukkaava ja selvittää ensin lapsen paha mieli. Niin toimii omaa lastaan rakastava ja hyvä vanhempi. Miten tällainen lapsen huomiointi häiritsisi vieraita? Kerrohan. Eli se, että äiti on rehellinen? Mitä haittaa muille?

Ap

Jos äitisi olisi kertonut vieraiden kuullen totuuden, että pikku Ritva-Liisa sai raivarin ja paineli metsään murjottamaan, olisit pitänyt sitä vielä suurempana loukkauksena. Oli äitisi puolelta hienotunteisutta, ettei hän kertonut huonosta käytöksestäsi muille.

Ei ollut huonoa käytöstä minun osaltani, enkä saanut raivaria, vaan äitini loukkasi minua. En käskenyt muuntelemaan totuutta, huomaatko? Sinä muuntelisit siis äitinä totuutta, et bälittäisi lapsesi tunteista, joita olit loukannut. Oijoi, paha äiti, kamala. Äitini olisi pitämyt myöntää, että LOUKKASI minua, ymmärrätkö, kertoa TOTUUS itsestään äitinä vieraille, nyt mennään totuuden kanssa, vastaa, mitä haittaa olisi SIITÄ, että äitini olisi vieraille sanonut. Että hän loukkasi minua, ja se pitää selvittää ensin, ennen kuin mulla voi taas olla hyvä mieli hänestä, saati juhlista? Niin? Osaatko vastata pysyen totuudessa, vai haluatko vääristellä ja valehdella saadaksesi minusta viallisen? Jota en siis ole, kun asiaa katsotaan totuudessa. Veikkaanpa, ettet aikuisena ihmisenä vain kykene ottamaan vastuuta syyllisyydestäsi lapsesi tunteiden loukkaamiseen.

Ap

Ohi meni, minulla ei ole lapsia, ja olen siitä todella onnellinen, koska lapsihan olisi voinut olla sinun kaltaisesi.

No, voit opetella myös suhtautumaan aikuisiin kunnioittavammin. Eli lopetat uhrien kiusaamiseen syyllistymisen.

Ap

Kunnioitan sinua sinä päivänä, kun ansaitset kunnioitukseni. Eli tuskin koskaan.

Niin. Ajattelinkin sinun ITSESI takia, että sinun olisi fiksua opetella kunnioittavampi asenne. Koska sinä oikeasti satutat ihmisiä noin. Sitäkö haluat?

Ap

Koska siinä voi käydä niin, että jos halveksimasi ihminen vahvistuu jonain päivänä, niin hän tulee ja kostaa sulle.

Ap

Vahvat ihmiset ei kosta. Tämä oli nyt tosi naurettava juttu. Ehkä tajuat jonain päivänä. Kun olet vahvistunut.

Ei se mitään vahvuutta vaadi, että ei kosta. Se on valinta, ei sillä ole vahvuuden kanssa mitään tekemistä.

Ap

Sulla on siis vähän matkaa vielä siihen vahvuuteen.