Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?
Jostain joskus kuulin, että kaikki opiskelevat myös olikon matikkaa ja kirjallisuutta, vaikka ne eivät liittyisikään omaan tulevaan ammattiin toisin kuin Suomessa. Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin. Pitävätkö nämä paikkaansa?
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopsitoihin pääsee sisään jos osaa pelata jotain pallopelejä tai muuten on pätevä urheilija.
No tää pätee toki vaan osaan mutta joo pitää paikkansa, tätä oon aina itsekin ihmetellyt. Yliopistoissa otetaan urheilu tosi vakavasti ja kilpailevat keskenään, ja moni paikka yrittää houkutella mm. lahjakkaita koripalloilijoita sisään stipendeillä. Suomalaiselle tosi vieras kuvio.
Urheilijoiden pitaa kylla pysya opinnoissa mukana muuten tulee lahto.
Urheilujoukkueet tuovat paljon rahaa yliopiston kassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttelin amerikkalaismiehen kanssa, joka kertoi, että hän pääsisi huippuyliopistoihin ja saisi stipendin ihonvärinsä ja sairautensa perusteella. Hän oli fiksu, tummaihoinen ja sairasti ykköstyypin diabetesta.
Kommentti oli mielestäni hämmästyttävä, mutta lapsia halutaan muualtakin, kuin huippurikkaiden ja -koulutettujen perheistä.
Stipendit on yksittäisiä "hyvän tahdon eleitä" yksityiskouluilta jotka muuten surutta rahastavat typerän isoilla lukukausimaksuilla. Toinen tapa saada stipendi on palvella armeijassa tietty aika. Suurin osa jenkkilän yliopistoista eivät ole valtakunnallisia tai edes juuri sen kummemmin minkään valtakunnallisen laatuseurannan alla, joten laatu voi heitellä laidasta laitaan koulun sisälläkin jo pelkkien kurssien välillä.
Tyyliin että "arvostetussa" yliopistossa sairaanhoitajat eivät ikinä käy sairaalassa työharjoittelussa vaan käyvät skientologiamuseossa. Tai koulu on mädättänyt itsensä käytännössä täysin sisältä päin typerällä sateenkaariletti-sosiologia tutkinnoilla missä leikitään muovailuvahalla ja värikynillä safe spaceissä. Eli toisin sanoen joistain yliopistoista on tullut rikkaiden hemmotelluille lapsille päiväkoteja, lähinnä maksullisuuden takia. Oppilaita ei kohdella oppilaina vaan asiakkaina jotka ovat aina oikeassa, mikä puolestaan kostautuu opetuksen laadussa.
Oletko siis sitä mieltä, että tuollainen lepsuilu on mahdollista eikä muka näkyisi yliopistojen kansallisissa ja kansainvälisissä rankingjärjestelmissä eikä siten vaikuttaisi ko. yliopiston menestykseen? Nehän kuitenkin ovat liikeyrityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Maailman parhaimmat yliopistot ovat pääasiassa USA:ssa, mutta esim. kaikki suomalaiset yliopistot taitavat olla maailman 500 parhaan joukossa. USA ei siihen suoritukseen taivu.
Eli hajonta on aika valtavaa.
Ja montakos yliopistoa on suomessa
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ketjun viesteistä on puutaheinää. Suomalainen koulutus on varsin hyvällä tasolla millä tahansa mittarilla mitattuna.
Ai kuten ammatillinen koulutus, se on aivan täyttä roskaa nykyään, kaikki pääsevät läpi vaikka eivät osaisi yhtään mitään, ainoa vaatimus on että muutaman kerran kuussa käy tunneilla, kokeita ei enää juurikaan ole, näytöissä opettaja auttaa jos ei oppilas tajua mitään mistään jne.
Ameriikassa opiskellaan weer-cah-mee-ess-rew-ooh-chi-ah
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon eroja jo listattu mutta keskeisimpiä:
-jenkeissä ei ole yliopisto/amk-erottelua eli käytännössä ”university” voi kattaa molemman tasoisia ja tyylisiä opintoja ja tutkintoja
-Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan erikseen ja ne harvoin muodostavat yhtenäistä kokonaisuutta kuten meillä. On tosi tyypillistä että bachelor-tutkinto tehdään esim. kielistä tai kirjallisuudesta ja sitten haetaan tekemään Masters jostain ihan muusta. Esim. oikis ja lääkis koostuu käytännössä vain Masters-kokonaisuudesta (lääkiksestä kiinnostuneet tekevät yleensä bachelorin osana Premed-opintoja)
- Yliopistoja on jenkeissä paljon ja taso vaihtelee paljon enemmän kuin Suomessa, siksi työnantajat kiinnittävät paljon huomiota siihen mistä on valmistunut eikä vain tutkintoon. On myös mm. uskonnollisia yliopistoja, joissa vaaditaan opiskelijoilta ns. honour codeen sitoutumista (mm. ei päihteitä, ei esiaviollista seksiä).
-Työskentely opintojen ohella on paljon harvinaisempaa kuin Suomessa, jotkut yliopistot jopa kieltää sen. Opinnot on lyhyemmät mutta intensiivisemmät. Opintoja ei myöskään haluta venyttää koska lukukausimaksut on niin korkeat. Ts. valmistutaan nuorempana mutta usein lähes ilman oman alan työkokemusta.
-Opiskelu maksaa paljon. Opiskelijat ottaa lainaa tai käyttää säästöjä(perhe usein säästänyt tähän), lisäksi on paljon erilaisia stipendiohjelmia joita hyödynnetään
$48K
AVERAGE NEED-BASED GRANT FOR FIRST-YEAR STUDENTS
54%
OF FIRST-YEAR STUDENTS RECEIVE AID
88%
OF FAMILIES WITH INCOMES <$200K RECEIVE JOHNS HOPKINS GRANTS
Harva siis maksaa taytta hintaa.
Niin, vain kiinalaiset ja miljonäärien tyhmät pennut maksavat sticker pricen. Sitä ovh hintaa pidetään korkeana koska kalliimpi = parempi ihmisten mielessä.
Käytännössä hinta määräytyy sen mukaan paljonko vanhemmilla on rahaa ja siitä miten hyvä oppilas on ollut high schoolissa. Lisäksi oman osavaltion asukit saavat alennuksen osavaltion yliopistoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ihmetyttaa etta se suomalainen, kaikkien ylapuolella oleva koulusysteemi ei tuota mitaan keksintoja tai uudistuksia.
Tjaa no mitä nyt ollaan maailmalla siellä aika kärjessä biopolttoaineiden tutkimustyön kanssa, puhumattakaan eri syöpien parantamisissa ja hammashoidossa. Niin ja Hervannassa kehitellään fuusiovoimalaitoksille robotteja. Mutta eihän Suomen insinöörikouluissa ja yliopistoissa tietenkään muuta tehdä kuin pyöritellä peukkuja vaan.
Ehkä sinun tulisi lukea enemmän tiedelehtiä kuin aikakaus- ja juorulehtiä.
Suomessa ollaan myös tehty innovaatioita puun muuttamisrsta muovin korvikkeeksi sekä silkiksi. Eikös kännykätkin pitkälti kehitetty Suomessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohi aiheen mutta: en asu Usassa vaan eräässä Euroopan maassa. Arvosta suomalaisia yliopistoja suuresti, kuten myös täkäläistä. Mutta suomalainen peruskoulu, esim. yläaste, on todellista leikkikoulua meidän kouluumme. Vähemmän tunteja, pintapuolismpaa opetusta, vaatimustaso matalampi (esim. matematiikka). Ero on huima.
Tätä voi toki alapeukuttaa jos harmittaa, mutta totta se on silti. Väliaikainen koulunkäynti Suomessa tuntui lapsista epätodelliselta. Sanoivat, että kuin olisi mennyt 2-3 vuotta kouluajassa taaksepäin.
Höpöhöpö. Muualla opetusmenetelmät vaan ovat vanhanaikaisia ja opettajavetoisia. Lapsesi eivät osanneet opiskella oikein. Yksi ero suomalaisten ja monien muiden maiden yläkoulun opettajien välillä on se, että suomalaiset opettajat ovat lukeneet pääaineenaan opettamiaan aineita eikä kasvatustiedettä. Eli ovat paremmin asiantuntijoita alallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ihmetyttaa etta se suomalainen, kaikkien ylapuolella oleva koulusysteemi ei tuota mitaan keksintoja tai uudistuksia.
Tjaa no mitä nyt ollaan maailmalla siellä aika kärjessä biopolttoaineiden tutkimustyön kanssa, puhumattakaan eri syöpien parantamisissa ja hammashoidossa. Niin ja Hervannassa kehitellään fuusiovoimalaitoksille robotteja. Mutta eihän Suomen insinöörikouluissa ja yliopistoissa tietenkään muuta tehdä kuin pyöritellä peukkuja vaan.
Ehkä sinun tulisi lukea enemmän tiedelehtiä kuin aikakaus- ja juorulehtiä.
Saako Suomessa syopaan protonihoitoa? Hammashoidosta en ole vakuuttunut kun katsoo suomalaisten suita ja vertaa niita amerikkalaisiin.
Hampaiden kunto Usassa riippuu ihan ihmisen varallisuudesta ja vakuutuksesta. Ei siellä köyhemmässä päässä juuri valkoiset hammasrivit loista. Suomessakin kunnalliseen edullisempaan hammashpitoon on aikuisen hankala päästä, mikäli ei ole särkyä. Toisaalta Suomessa ei harrasteta yhtä paljon ns. Kosmeettista hammashoitoa, hampaiden valkaisua ja posliinikuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lukio on huomattavasti vaativampi kuin amerikkalainen high school, joten pitää kyllä melko hyvin paikkaansa että amerikkalainen college, ja nimenomaan ne kaksi ensimmäistä 'yleissivistävää' vuotta, ovat melko lähellä suomalaista lukioa. (Tosin nykyisin kun USA:ssa on näitä AP-kursseja ja vastaavia niin ero on hieman kaventunut, jos siis niitä valitsee koska ovat täysin vapaaehtoisia.) Sitten kahden vuoden jälkeen valitaan pääaine(et) ja keskitytään niihin, jolloin myös vaatimustaso kasvaa, varsinkin jos kahden viimeisen vuoden ajaksi siirtyy collegesta 'oikeaan' yliopistoon.
Se on myös erona, että suomalaiset yliopistot ovat kaikki maailman mittapuun mukaan sellaista ylempää keskitasoa, eli ei mitään aivan huippuja (paraskaan suomalainen ei taida päästä missään vertailussa maailman 50 parhaan joukkoon, ja 100 parhaan joukossa ei varmasti ole kuin yksi tai kaksi) mutta ei myöskään yhtään huonoa. Kun taas USA:ssa on toisaalta mailman parhaat yliopistot (Harvard, MIT, Stanford, Chicago, jne.), ja toisaalta ihan sälää, tuhansia ja tuhansia aivan läpisurkeita joista saadulla tutkinnolla ei ole juuri mitään virkaa.
Ja tietysti yksi suuri ero on se, että lukukausimaksut ovat ehkä maailman korkeimmat. Jos ei ole säästöjä tai varakkaita vanhempia, niin neljän vuoden opinnoista jää helposti $50-100 000 velkaa, ja enemmänkin jos haluaa lukea siihen päälle jonkun postgraduate-tutkinnon.
Sekin ero on, että USA:ssa (kuten monessa muussa maassa, mm. Briteissä) yliopistoon mennään suoraan koulun penkiltä, ja ne opinnot käydään läpi 3-4 vuodessa, eli useimmat valmistuvat siinä n. 22-vuotiaina. Kun taas Suomessa monet hädin tuskin ovat tuon ikäisenä vielä edes aloittaneet opintojaan, ja opintoihin saattaa mennä paljon pidempi aika (kuin 3-4 v), joista syistä opiskelijakunnan keski-ikä on Suomessa aika paljon korkeampi kuin USA:ssa, joka sitten näkyy kyllä melko selvästi siinä asenteessa ja touhussa.
Suomessahan esim. insinööritieteissä tasoa on jouduttu alentamaan verrattuna muutaman vuosikymmen takaiseen, kun ei ole osaajia. Jenkeissä ei ole tätä tarvetta.
On myös niin, että koulutuspoliittisena tavoitteena on korkeakoulututkinto 50%:lle työelämään valmistuvista, joillain idealisteilla tavoite on vielä korkeampi.
Kuinka tämä voisi olla mahdollista rimaa laskematta.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lukio on huomattavasti vaativampi kuin amerikkalainen high school, joten pitää kyllä melko hyvin paikkaansa että amerikkalainen college, ja nimenomaan ne kaksi ensimmäistä 'yleissivistävää' vuotta, ovat melko lähellä suomalaista lukioa. (Tosin nykyisin kun USA:ssa on näitä AP-kursseja ja vastaavia niin ero on hieman kaventunut, jos siis niitä valitsee koska ovat täysin vapaaehtoisia.) Sitten kahden vuoden jälkeen valitaan pääaine(et) ja keskitytään niihin, jolloin myös vaatimustaso kasvaa, varsinkin jos kahden viimeisen vuoden ajaksi siirtyy collegesta 'oikeaan' yliopistoon.
Se on myös erona, että suomalaiset yliopistot ovat kaikki maailman mittapuun mukaan sellaista ylempää keskitasoa, eli ei mitään aivan huippuja (paraskaan suomalainen ei taida päästä missään vertailussa maailman 50 parhaan joukkoon, ja 100 parhaan joukossa ei varmasti ole kuin yksi tai kaksi) mutta ei myöskään yhtään huonoa. Kun taas USA:ssa on toisaalta mailman parhaat yliopistot (Harvard, MIT, Stanford, Chicago, jne.), ja toisaalta ihan sälää, tuhansia ja tuhansia aivan läpisurkeita joista saadulla tutkinnolla ei ole juuri mitään virkaa.
Ja tietysti yksi suuri ero on se, että lukukausimaksut ovat ehkä maailman korkeimmat. Jos ei ole säästöjä tai varakkaita vanhempia, niin neljän vuoden opinnoista jää helposti $50-100 000 velkaa, ja enemmänkin jos haluaa lukea siihen päälle jonkun postgraduate-tutkinnon.
Sekin ero on, että USA:ssa (kuten monessa muussa maassa, mm. Briteissä) yliopistoon mennään suoraan koulun penkiltä, ja ne opinnot käydään läpi 3-4 vuodessa, eli useimmat valmistuvat siinä n. 22-vuotiaina. Kun taas Suomessa monet hädin tuskin ovat tuon ikäisenä vielä edes aloittaneet opintojaan, ja opintoihin saattaa mennä paljon pidempi aika (kuin 3-4 v), joista syistä opiskelijakunnan keski-ikä on Suomessa aika paljon korkeampi kuin USA:ssa, joka sitten näkyy kyllä melko selvästi siinä asenteessa ja touhussa.
Suomessahan esim. insinööritieteissä tasoa on jouduttu alentamaan verrattuna muutaman vuosikymmen takaiseen, kun ei ole osaajia. Jenkeissä ei ole tätä tarvetta.
On myös niin, että koulutuspoliittisena tavoitteena on korkeakoulututkinto 50%:lle työelämään valmistuvista, joillain idealisteilla tavoite on vielä korkeampi.
Kuinka tämä voisi olla mahdollista rimaa laskematta.
Useimmissa länsimaissa suuremmalla osalla on korkeakoulututkinto kuin Suomessa. Myös Yhdysvalloissa. Suomessa koulutustaso on sitä paitsi laskussa ja 70-luvulla syntyneet ovat jäämässä koulutetuimmaksi sukupolveksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lukio on huomattavasti vaativampi kuin amerikkalainen high school, joten pitää kyllä melko hyvin paikkaansa että amerikkalainen college, ja nimenomaan ne kaksi ensimmäistä 'yleissivistävää' vuotta, ovat melko lähellä suomalaista lukioa. (Tosin nykyisin kun USA:ssa on näitä AP-kursseja ja vastaavia niin ero on hieman kaventunut, jos siis niitä valitsee koska ovat täysin vapaaehtoisia.) Sitten kahden vuoden jälkeen valitaan pääaine(et) ja keskitytään niihin, jolloin myös vaatimustaso kasvaa, varsinkin jos kahden viimeisen vuoden ajaksi siirtyy collegesta 'oikeaan' yliopistoon.
Se on myös erona, että suomalaiset yliopistot ovat kaikki maailman mittapuun mukaan sellaista ylempää keskitasoa, eli ei mitään aivan huippuja (paraskaan suomalainen ei taida päästä missään vertailussa maailman 50 parhaan joukkoon, ja 100 parhaan joukossa ei varmasti ole kuin yksi tai kaksi) mutta ei myöskään yhtään huonoa. Kun taas USA:ssa on toisaalta mailman parhaat yliopistot (Harvard, MIT, Stanford, Chicago, jne.), ja toisaalta ihan sälää, tuhansia ja tuhansia aivan läpisurkeita joista saadulla tutkinnolla ei ole juuri mitään virkaa.
Ja tietysti yksi suuri ero on se, että lukukausimaksut ovat ehkä maailman korkeimmat. Jos ei ole säästöjä tai varakkaita vanhempia, niin neljän vuoden opinnoista jää helposti $50-100 000 velkaa, ja enemmänkin jos haluaa lukea siihen päälle jonkun postgraduate-tutkinnon.
Sekin ero on, että USA:ssa (kuten monessa muussa maassa, mm. Briteissä) yliopistoon mennään suoraan koulun penkiltä, ja ne opinnot käydään läpi 3-4 vuodessa, eli useimmat valmistuvat siinä n. 22-vuotiaina. Kun taas Suomessa monet hädin tuskin ovat tuon ikäisenä vielä edes aloittaneet opintojaan, ja opintoihin saattaa mennä paljon pidempi aika (kuin 3-4 v), joista syistä opiskelijakunnan keski-ikä on Suomessa aika paljon korkeampi kuin USA:ssa, joka sitten näkyy kyllä melko selvästi siinä asenteessa ja touhussa.
Suomessahan esim. insinööritieteissä tasoa on jouduttu alentamaan verrattuna muutaman vuosikymmen takaiseen, kun ei ole osaajia. Jenkeissä ei ole tätä tarvetta.
On myös niin, että koulutuspoliittisena tavoitteena on korkeakoulututkinto 50%:lle työelämään valmistuvista, joillain idealisteilla tavoite on vielä korkeampi.
Kuinka tämä voisi olla mahdollista rimaa laskematta.
Useimmissa länsimaissa suuremmalla osalla on korkeakoulututkinto kuin Suomessa. Myös Yhdysvalloissa. Suomessa koulutustaso on sitä paitsi laskussa ja 70-luvulla syntyneet ovat jäämässä koulutetuimmaksi sukupolveksi.
Ilman että rimaa on pitänyt edes laskea. Yhdysvaltalainen ja suomalainen yliopisto insinööritieteissä eroaa siinäkin, että Yhdysvalloissa insinöörit koulutetaan keksijöiksi, laskijoiksi jne. Täällä insinöörit tuppaavat pomoiksi ilman mitään johtamiskoulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuollainen instituutti on? Yliopistojen nimissä on sana instituutti, esim MIT eikä se ole amis. Onko siis olemassa ammattikouluja kuten Suomessa?
On, mutta vähemmän nykyään.
USA:ssa liki kaikki käy lukion (toisin kuin Suomessa), joten siellä on myös ammatillisempaa koulutusta tarjolla sellaisille jotka eivät tule suuntautumaan akateemiselle uralle. Hoitajat muuten käyvät yliopiston nursing schoolin.
Lukion jälkeen voi mennä sitten johonkin ammatillista koulutusta tarjoavaan oppilaitokseen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Vocational_education_in_the_United_States
Mutta eihän mikään perusduuni, vaikka siivoaminen, bussikuljettaminen tai kaupan kassatyö yms. myyntityöt nyt mitään lukiota kummempaa koulutusta vaadi? Suomessa kuvitellaan että kaikkiin perushommiinkin nyt tarvitaan monen vuoden koulutus tai jotain muuta yhtä typerää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lukio on huomattavasti vaativampi kuin amerikkalainen high school, joten pitää kyllä melko hyvin paikkaansa että amerikkalainen college, ja nimenomaan ne kaksi ensimmäistä 'yleissivistävää' vuotta, ovat melko lähellä suomalaista lukioa. (Tosin nykyisin kun USA:ssa on näitä AP-kursseja ja vastaavia niin ero on hieman kaventunut, jos siis niitä valitsee koska ovat täysin vapaaehtoisia.) Sitten kahden vuoden jälkeen valitaan pääaine(et) ja keskitytään niihin, jolloin myös vaatimustaso kasvaa, varsinkin jos kahden viimeisen vuoden ajaksi siirtyy collegesta 'oikeaan' yliopistoon.
Se on myös erona, että suomalaiset yliopistot ovat kaikki maailman mittapuun mukaan sellaista ylempää keskitasoa, eli ei mitään aivan huippuja (paraskaan suomalainen ei taida päästä missään vertailussa maailman 50 parhaan joukkoon, ja 100 parhaan joukossa ei varmasti ole kuin yksi tai kaksi) mutta ei myöskään yhtään huonoa. Kun taas USA:ssa on toisaalta mailman parhaat yliopistot (Harvard, MIT, Stanford, Chicago, jne.), ja toisaalta ihan sälää, tuhansia ja tuhansia aivan läpisurkeita joista saadulla tutkinnolla ei ole juuri mitään virkaa.
Ja tietysti yksi suuri ero on se, että lukukausimaksut ovat ehkä maailman korkeimmat. Jos ei ole säästöjä tai varakkaita vanhempia, niin neljän vuoden opinnoista jää helposti $50-100 000 velkaa, ja enemmänkin jos haluaa lukea siihen päälle jonkun postgraduate-tutkinnon.
Sekin ero on, että USA:ssa (kuten monessa muussa maassa, mm. Briteissä) yliopistoon mennään suoraan koulun penkiltä, ja ne opinnot käydään läpi 3-4 vuodessa, eli useimmat valmistuvat siinä n. 22-vuotiaina. Kun taas Suomessa monet hädin tuskin ovat tuon ikäisenä vielä edes aloittaneet opintojaan, ja opintoihin saattaa mennä paljon pidempi aika (kuin 3-4 v), joista syistä opiskelijakunnan keski-ikä on Suomessa aika paljon korkeampi kuin USA:ssa, joka sitten näkyy kyllä melko selvästi siinä asenteessa ja touhussa.
Suomessahan esim. insinööritieteissä tasoa on jouduttu alentamaan verrattuna muutaman vuosikymmen takaiseen, kun ei ole osaajia. Jenkeissä ei ole tätä tarvetta.
On myös niin, että koulutuspoliittisena tavoitteena on korkeakoulututkinto 50%:lle työelämään valmistuvista, joillain idealisteilla tavoite on vielä korkeampi.
Kuinka tämä voisi olla mahdollista rimaa laskematta.
Useimmissa länsimaissa suuremmalla osalla on korkeakoulututkinto kuin Suomessa. Myös Yhdysvalloissa. Suomessa koulutustaso on sitä paitsi laskussa ja 70-luvulla syntyneet ovat jäämässä koulutetuimmaksi sukupolveksi.
Ilman että rimaa on pitänyt edes laskea. Yhdysvaltalainen ja suomalainen yliopisto insinööritieteissä eroaa siinäkin, että Yhdysvalloissa insinöörit koulutetaan keksijöiksi, laskijoiksi jne. Täällä insinöörit tuppaavat pomoiksi ilman mitään johtamiskoulutusta.
Vuosituhannen alussa oli tilanne se, että mm. eräässä tietoliikennelaitteita valmostavassa firmassa insinööri sai suunnittelijsn työstä 9000mk alkupalkkaa. Palkka ei välttämättä noussut siitä mihinkään. Euroon siirryttäessä se oli n. 1800€/kk/brutto
Palkka nousi nopeasti, kun/jos siirtyi organisaatiossa ylöspäin, esim projektipäälliköksi.
Tässäpä syy insinöörin koulutuksenmukaisen työn heikkoon suosioon/arvostukseen.
Vierailija kirjoitti:
Valmistumisen aikaan useimmilla oli jo 50-100 tonnia vuodessa työtarjoukset. Verratkaa sitä suomalaisiin 21-22 vuotiaisiin.
Tytär on nyt collegessa D.C.:n lähellä Hänen poikaystävänsä on nyt n. 26 vuotias, eli on valmistunut ehkä 3-4 vuotta sitten ihan perus yliopistotutkinnon kera. Tällä hetkellä poikakaveri tienaa $92k vuodessa, eli bruttonakin enemmän kuin minä kohta viiskymppisenä asiantuntijana täällä Suomessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistumisen aikaan useimmilla oli jo 50-100 tonnia vuodessa työtarjoukset. Verratkaa sitä suomalaisiin 21-22 vuotiaisiin.
Tytär on nyt collegessa D.C.:n lähellä Hänen poikaystävänsä on nyt n. 26 vuotias, eli on valmistunut ehkä 3-4 vuotta sitten ihan perus yliopistotutkinnon kera. Tällä hetkellä poikakaveri tienaa $92k vuodessa, eli bruttonakin enemmän kuin minä kohta viiskymppisenä asiantuntijana täällä Suomessa!
Joo, ite tienasin 80k/v plus 5k sign on boonukset. Ikää 23v. Stem-ala.
Tuo oli teksasissa eikä missään piilaksossa joten se vastaa 150-200t palkkaa suomessa tänään. Esim uusi ok talo suburbissa maksoi 150 tonnia siihen aikaan. Galloni bensaa $1.50. 5v vanhasta luxury brand autostani maksoin 3.5 tonnia. Turha mussuttaa terveydenhuollosta kun työnantajat maksoi vakuutuksen.
Suomessa pilkkasivat kun lähdin jenkkeihin "kalliiseen" kouluun.
Lähiopetusta saa paljon enemmän Jenkkien ylipistossa. Opettajille ja proffille saa mennä juttelemaan ja he myös pyytävät opiskelijoita juttelemaan. Pienryhmiä, kommentointia, keskustelua, väittelyä on paljon.
Suomessa ei. Opettajia näkee luennoilla, muuten ei odoteta kanssakäymistä. Luennoilla harva kysyy/kommentoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lukio on huomattavasti vaativampi kuin amerikkalainen high school, joten pitää kyllä melko hyvin paikkaansa että amerikkalainen college, ja nimenomaan ne kaksi ensimmäistä 'yleissivistävää' vuotta, ovat melko lähellä suomalaista lukioa. (Tosin nykyisin kun USA:ssa on näitä AP-kursseja ja vastaavia niin ero on hieman kaventunut, jos siis niitä valitsee koska ovat täysin vapaaehtoisia.) Sitten kahden vuoden jälkeen valitaan pääaine(et) ja keskitytään niihin, jolloin myös vaatimustaso kasvaa, varsinkin jos kahden viimeisen vuoden ajaksi siirtyy collegesta 'oikeaan' yliopistoon.
Se on myös erona, että suomalaiset yliopistot ovat kaikki maailman mittapuun mukaan sellaista ylempää keskitasoa, eli ei mitään aivan huippuja (paraskaan suomalainen ei taida päästä missään vertailussa maailman 50 parhaan joukkoon, ja 100 parhaan joukossa ei varmasti ole kuin yksi tai kaksi) mutta ei myöskään yhtään huonoa. Kun taas USA:ssa on toisaalta mailman parhaat yliopistot (Harvard, MIT, Stanford, Chicago, jne.), ja toisaalta ihan sälää, tuhansia ja tuhansia aivan läpisurkeita joista saadulla tutkinnolla ei ole juuri mitään virkaa.
Ja tietysti yksi suuri ero on se, että lukukausimaksut ovat ehkä maailman korkeimmat. Jos ei ole säästöjä tai varakkaita vanhempia, niin neljän vuoden opinnoista jää helposti $50-100 000 velkaa, ja enemmänkin jos haluaa lukea siihen päälle jonkun postgraduate-tutkinnon.
Sekin ero on, että USA:ssa (kuten monessa muussa maassa, mm. Briteissä) yliopistoon mennään suoraan koulun penkiltä, ja ne opinnot käydään läpi 3-4 vuodessa, eli useimmat valmistuvat siinä n. 22-vuotiaina. Kun taas Suomessa monet hädin tuskin ovat tuon ikäisenä vielä edes aloittaneet opintojaan, ja opintoihin saattaa mennä paljon pidempi aika (kuin 3-4 v), joista syistä opiskelijakunnan keski-ikä on Suomessa aika paljon korkeampi kuin USA:ssa, joka sitten näkyy kyllä melko selvästi siinä asenteessa ja touhussa.
Suomessahan esim. insinööritieteissä tasoa on jouduttu alentamaan verrattuna muutaman vuosikymmen takaiseen, kun ei ole osaajia. Jenkeissä ei ole tätä tarvetta.
On myös niin, että koulutuspoliittisena tavoitteena on korkeakoulututkinto 50%:lle työelämään valmistuvista, joillain idealisteilla tavoite on vielä korkeampi.
Kuinka tämä voisi olla mahdollista rimaa laskematta.
Useimmissa länsimaissa suuremmalla osalla on korkeakoulututkinto kuin Suomessa. Myös Yhdysvalloissa. Suomessa koulutustaso on sitä paitsi laskussa ja 70-luvulla syntyneet ovat jäämässä koulutetuimmaksi sukupolveksi.
Ilman että rimaa on pitänyt edes laskea. Yhdysvaltalainen ja suomalainen yliopisto insinööritieteissä eroaa siinäkin, että Yhdysvalloissa insinöörit koulutetaan keksijöiksi, laskijoiksi jne. Täällä insinöörit tuppaavat pomoiksi ilman mitään johtamiskoulutusta.
Kyllähän kukin firma itse päättää mitä ihmisiä palkkaa. Haetaanko hommaan DI vai KTM vai peräti tradenomi. Jos työhön haetaan insinööriä niin kai ne insiröörit kyseiseen paikkaan hakeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman parhaimmat yliopistot ovat pääasiassa USA:ssa, mutta esim. kaikki suomalaiset yliopistot taitavat olla maailman 500 parhaan joukossa. USA ei siihen suoritukseen taivu.
Eli hajonta on aika valtavaa.
Åbo Akademi ei yllä ranking-listoilla 500 parhaimman joukkoon.
Jostain syystä tämä hymyilyttää erityisesti.
Alue: Aihe vapaa
$48K
AVERAGE NEED-BASED GRANT FOR FIRST-YEAR STUDENTS
54%
OF FIRST-YEAR STUDENTS RECEIVE AID
88%
OF FAMILIES WITH INCOMES <$200K RECEIVE JOHNS HOPKINS GRANTS
Harva siis maksaa taytta hintaa.