Lue keskustelun säännöt.
Poissulkeminen naisten ystäväporukasta?
Aikuisia ollaan kuitenkin kaikki
24.02.2020 |
Onko tällainen toimintatapa kovinkin yleinen, että aina yhdessä kaikkea suunnitellut ja tehnyt naisporukka päättää yksissä tuumin jättää yhden ulkopuolelle? Eli sen sijaan, että mahdolliset toisia ärsyttävät toimintatavat nostettaisiin pöydälle ja juteltaisiin auki, tehdäänkin niin, että perustetaan uusi whatsapp-ryhmä ja kutsutaan sinne kaikki muut, paitsi se yksi? Te jotka teette näin, miksi toimitte näin sen sijaan että puhuisitte asioista? Voin kertoa, että ulkopuolelle jättäminen todella sattuu.
Kommentit (43)
Minä kuulun sellaiseen tiiviiseen 4 hengen naisporukkaan ja ei kukaan ole koskaan jäänyt ulkopuolelle. Tiedän kyllä tuollaisiakin naisporukoita, joissa yhtä kartetaan ja jätetään ulkopuolelle ja sitten tästä kyseisestä ihmisestä puhutaan p*skaa minkä ehditään, muttei kuitenkaan henkilölle itselleen kerrota mikä mättää. Tosin varmasti sille on aina joku syy miksi jotain ei haluta jonnekin... Ja varmasti tämä ulkopuolelle jäänytkin tietää syyn miksi häntä ei haluta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä tilanne.
Kysyisin siltä heistä, joka suostuu puhumaan tilanteesta - ja etsisin uudet ystävät.
En ole koskaan kuulunut naisporukoihin, joten katson asiaa nk laatikon ulkopuoleta. Voisiko olla mahdollista, että tässä yhdessä on tapahtunut jokin sellainen muutos, jota muut eivät edes voi vaatia postumaan? Esimerkiksi hän on lopettanut kokonaan alkoholin käytön eikä ole enää niin hauskaa seuraa kuin ennen? Muut eivät kuitenkaan voisi vaatia häntä aloittamaan alkoholinkäyttöä uudelleen. Tai tämän yhden taloudellinen tilanne on laskenut merkittävästi ja porukan muut jäsenet haluavat tehdä asioita, joihin tarvitaan rahaa? Eivätkä muut tietenkään voi vaatia häntä hankkimaan lisää rahaa.
Sitten tietysti sekin mahdollisuus, että tällä yhdellä on syystä tai toisesta mennyt sukset ristiin jonkun muun ryhmään kuuluvan kanssa. Silloin pitää miettiä, kumman poistumisesta on ryhmälle vähemmän haittaa. Jos "Maija" lähtee ryhmästä, lähteekö silloin joku muukin? Ja millainen ryhmä on sen jälkeen? Hajoaako kenties koko ryhmä?
Jos ihminen paljastuu täyspaskaksi, niin kyllä siinä ulkopuolelle jätetään. Meille kävi näin, kun opportunistinarsisti paljasti todellisen luonteensa itsekullekin ja osasi pyörittää meitä. Aluksi ei edes tajuttu, ettei kukaan meistä enää jaksa tätä yhtä naista, koska kukaan ei tietenkään halunnut yhteisestä ystävästä pahaa sanoa. Ja miksei puhuttu auki tämän kyseisen naisen kanssa - no siksi, koska tuon luontaisille tyypeille ei voi sanoa suoraan, ei ymmärrä/näe itsessään vikaa ja pahoittaessaan mielensä tiedä mitä keksii seuraavaksi. Parempi siis vain häivyttää pois omasta elämästä ja omista ympyröistä.
Minäkin kuulun yhteen tällaiseen porukkaan, joka on saanut alkunsa työporukasta. Olemme kaikki siis yli 45 vuotiaita naisia.
Valitettavasti jostakin porukkaamme tuli mukaan nainen, joka ei istu siihen mitenkään. Hän on hankala, hyvin vaativainen ja yrittää saada milloin ketäkin porukasta itselleen niin, että toisen pitäisi olla vain hänen kaverinsa. Ihan naurettavaa touhua siis joltakin viisilymppiseltä mammalta.
Olemme yrittäneet olla hänelle mukavia ja ottaneet hänen toiveensa aina huomioon jollakin tavoin, mutta aina mamma vain keksii naputusta ja valitusta. Päätimme siis jättää hänet vähemmälle huomiolle ja kutsua hänet vain joihinkin tapahtumiin, sellaisiin, joissa olimme jo valmiiksi ihmisten keskellä emmekä keskenämme. Minulle on ihan sama pahoittiko hän mielensä kun sai kuulla esimerkiksi yhdestä illanistujaisista yhden porukkaan kuuluvan luona, mutta meillä muilla oli oikeasti kuvaa ilman häntä. Selän takana emme puhu mammasta, meillä on parempaakin puhuttavaa, mutta meidän ei tarvitse ottaa häntä tekemisiimme mukaan pakolla.
Jos hän ei muutu, niin me muut emme ala muuttumaan hänen mielikseen myöskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä noissa ryhmissä on se yksi pääpiru joka tuon tilanteen aiheuttaa. Minä olin monesti se, joka jätettiin ulkopuolelle. Ryhmässä ollessaan muutkin naiset olivat kaikki ilkeitä, mutta kuitenkin kaksi kolmesta tuli myöhemmin kahden kesken puhumaan, ja kertomaan ettei ole halunnut olla ilkeä, ja että mennäänkö vaikka kahville.
Lapsena elin toivossa, että tuommoinen jää lapsuuden maailmaan, no väärässä olin. Siksi en naiskavereita enää haluakaan, minun yksi ystäväni, jonka kanssa voi jakaa kaiken ja viettää aikaa riittää korvaamaan vaikka sata tuollaista aiemmin mainitsemaa ”kaveria”.😇
Tiedän sekä nais- että miesporukan, jossa noin on tehty. Yksi ryhmän "jäsenistä" on muiden mielestä muuttunut rasittavaksi ja kun ei ole vihjailusta (suoraan ei ole sanonut kukaan) huolimatta ole muuttanut käytöstään, hänet on suljettu ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joskus ollaan oltu ystäviä niin se ei tarkoita, että näin jatkuu maailmantappiin. Ihmiset ja tilanteet muuttuu. Tällä ryhmällä on kivempaa syystä tai toisesta ilman aptä. Eihän ap voi ketään pakottaa olemaan väkisin yhteydessä häneen.
Sinänsähän tämä ruikuttaja kirjoittaa säännöllisesti tästä aiheesta. Milloin muut on tehnyt kivan reissun Tallinaan ilman häntä, toisella kertaa on juhlittu häntä kutsumatta. Facebookista vaan näkee miten kivaa muilla on. Voi kyynel aikuista ihmistä.
Ap, SINÄ voit koota porukan kasaan, nostaa kissan pöydälle ja puhua "ongelmat" auki.
Varmasti tiedän syyn miksi porukka on päätynyt tekemään näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ketjussa mainittiin narsisti. Niin exä oli onnistunut eron jälkeen haalimaan minun entiset kaverit muka sattumien kautta. Kuulin sitten miten lähes kaikki silloin tuntemani oli kesäiltana juhlineet jossain puutalossa, vain sattumalta minua ei kutsuttu. Silloin nuo raukat tarvivat yhteisen vihollisen jotta itse tuntisivat jotain yhteenkuuluvuutta. Silloin se sattui mutta nyt paljon jälkeenpäin, sehän oli vain hyvä että pääsin vilpillisistä eroon.
Elämäni on kuitenkin asettunut uomiinsa myrskyjen jälkeen. Nykyiset ystävät ei ehkä ole niitä kovaäänisempiä, mutta koen viimein löytäneeni omannäköisen elämän, kun ei ole mitään feikkiä.
Minä putosin naapurien ystäväporukasta. Olin hyvissä väleissä molempien kanssa ja paljon oltiin tekemisissä, lapset myös keskenään ja otin heitä meille hoitoon ja mökkireissuille ym. Autoin ja kuuntelin erosurut ja lasten vaikeudet.
Sitten kävi ilmi että muu porukka käy konserteissa ym. keskenään, kerran sanoin että minäkin voisin tulla joskus mukaan näihin kotipiirin ulkopuolisiin tekemisiin niin se ei käynyt, selitys oli vieläpä todella avuton.
En toki halua väkisin tupata mutta olin kyllä yllättynyt ja loukkaantunutkin. Ehkä pitivät minua niin tylsänä tyyppinä tai jotain.
Sittemmin olen ollut niin tylsä että olen ottanut etäisyyttä heihin enkä enää auta lasten kanssa tai kuljetuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä noissa ryhmissä on se yksi pääpiru joka tuon tilanteen aiheuttaa. Minä olin monesti se, joka jätettiin ulkopuolelle. Ryhmässä ollessaan muutkin naiset olivat kaikki ilkeitä, mutta kuitenkin kaksi kolmesta tuli myöhemmin kahden kesken puhumaan, ja kertomaan ettei ole halunnut olla ilkeä, ja että mennäänkö vaikka kahville.
Lapsena elin toivossa, että tuommoinen jää lapsuuden maailmaan, no väärässä olin. Siksi en naiskavereita enää haluakaan, minun yksi ystäväni, jonka kanssa voi jakaa kaiken ja viettää aikaa riittää korvaamaan vaikka sata tuollaista aiemmin mainitsemaa ”kaveria”.😇
Useimmiten se isoin piru on se ongelmatapaus, joka päätetään jättää ulkopuolelle ihan siitä syystä, että rasittava. Puhun tässä siis aikuisten muodostamasta porukasta.
Ainakin minä olen niin mukava uutta ja rauhallisuutta arvostava ihminen, että en jaksa mitään hankalaa ihmistä vapaa-aikanani. Joten jos sellainen eteen tulee, niin se on joko hän tai minä joka poistuu. Juuri nyt sellainen tilanne on käynnissä yhdessä porukassa, joka on ollut koossa yli 10 vuotta ja jonka aloittajana toimin. Minusta tuntuu, että yksi nainen vie koko porukasta kaikki mehut ja ilmoitin kaikille, että vapaa-aikani on nyt kortilla ja keskityn tästä eteenpäin mm. perhe-elämääni. Ilmoitukseni jälkeen porukasta samoin tekivät juuri ne sen perustajajäsenet ja jäljelle jääneet ovat nyt hieman tuuliajoilla. Me eronneet taas olemme nyt ensi viikonloppunakin lähdössä yhdessä syömään ja leffaan sen jälkeen. Maailma muuttuu Eskosein.
Vierailija kirjoitti:
Kun ketjussa mainittiin narsisti. Niin exä oli onnistunut eron jälkeen haalimaan minun entiset kaverit muka sattumien kautta. Kuulin sitten miten lähes kaikki silloin tuntemani oli kesäiltana juhlineet jossain puutalossa, vain sattumalta minua ei kutsuttu. Silloin nuo raukat tarvivat yhteisen vihollisen jotta itse tuntisivat jotain yhteenkuuluvuutta. Silloin se sattui mutta nyt paljon jälkeenpäin, sehän oli vain hyvä että pääsin vilpillisistä eroon.
Elämäni on kuitenkin asettunut uomiinsa myrskyjen jälkeen. Nykyiset ystävät ei ehkä ole niitä kovaäänisempiä, mutta koen viimein löytäneeni omannäköisen elämän, kun ei ole mitään feikkiä.
Hohhoijaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on tapahtunut juurikin noin. Kiusaamistahan se on.
Miksi sitten noin tapahtuu? Koska naisten agressio ei ole suoraa koska sitä ei hyväksytä niin se saa epäsuoria muotoja, kiusaamista ja seläntakana puhumista.
Joskus niin voi tapahtua myös siksi että jossakussa henkilössä saattaa olla narsistisia piirteitä, usein ryhmän johtaja. Muut jäsenet ovat ikäänkuin hänen hovinsa, niinkuin Monni ja Pilli ja Pulla. Jos olet erimieltä tai vastustat narsistia, tämä kostetaan eristämällä sinut. Lopultaan hommaan ei tarvita enää narsistia vaan hänen alaisensa hoitavat likaisen työn hänen puolestaan.
Kun itse tajusin tuon kiusaamiskuvion, helpotti suunnattomasti ja aloin elää omaa elämääni ilman noita epäterveitä ihmisiä. Elämänlaatu ja onnellisuus nousi kertaheitolla. Nyt ovat yrittäneet mielistellä ja nuolla p*r* että tulisin takaisin mutta en mene.
Tällaiset naiset kärsivät pahasta alemmuuden tunteesta ja heistä kannattaa pysyä erossa. Naisia jotka tukevat toisiaan, on myös olemassa ja hakeudu heidän seuraansa.
Anuli kirjoitti:
Mulle on tapahtunut juurikin noin. Kiusaamistahan se on.
Miksi sitten noin tapahtuu? Koska naisten agressio ei ole suoraa koska sitä ei hyväksytä niin se saa epäsuoria muotoja, kiusaamista ja seläntakana puhumista.
Joskus niin voi tapahtua myös siksi että jossakussa henkilössä saattaa olla narsistisia piirteitä, usein ryhmän johtaja. Muut jäsenet ovat ikäänkuin hänen hovinsa, niinkuin Monni ja Pilli ja Pulla. Jos olet erimieltä tai vastustat narsistia, tämä kostetaan eristämällä sinut. Lopultaan hommaan ei tarvita enää narsistia vaan hänen alaisensa hoitavat likaisen työn hänen puolestaan.
Kun itse tajusin tuon kiusaamiskuvion, helpotti suunnattomasti ja aloin elää omaa elämääni ilman noita epäterveitä ihmisiä. Elämänlaatu ja onnellisuus nousi kertaheitolla. Nyt ovat yrittäneet mielistellä ja nuolla p*r* että tulisin takaisin mutta en mene.
Tällaiset naiset kärsivät pahasta alemmuuden tunteesta ja heistä kannattaa pysyä erossa. Naisia jotka tukevat toisiaan, on myös olemassa ja hakeudu heidän seuraansa.
Ei se välttämättä aina kiusaamista ole vaan ihmisten kyvyttömyyttä nostaa kissa pöydälle ja puhua asioista suoraan. Aika useinhan tuossa on kyse siitä, että yksi henkilöistä on muuttunut liikaa, eikä enää sovi kyseiseen ryhmään, mutta kukaan ei vaan kehtaa sanoa sitä ääneen.
Niin, joko se porukan ns.liidaaja & itse porukka on kieroutunut tai sitten siinä ulkopuolelle jätettävässä on tosiaan jotain mätää (kuten meidän tapauksessa oli, toi opportunistinarsisti) . Eli jompikumpi vaihtoehto. Tuskin tosiaan tervejärkiset ja mukavat aikuiset ihmiset jättävät kivaa ystävää ilman syytä porukan ja kaveruuden ulkopuolelle, eikös niin.
Minä erosin ja sen jälkeen en ole kuulunut enää rouvaporukkaan, jossa kaikki asuvat omakotitaloissa, ajavat kahdella autolla ja tapailevat ystäväperheinä. Minulta puuttuu nykyisin se aviomies, ja omakotitalo, että kuuluisin joukkoon.
En ole köyhä, mutta ilmeisesti jotenkin epäilyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Minä putosin naapurien ystäväporukasta. Olin hyvissä väleissä molempien kanssa ja paljon oltiin tekemisissä, lapset myös keskenään ja otin heitä meille hoitoon ja mökkireissuille ym. Autoin ja kuuntelin erosurut ja lasten vaikeudet.
Sitten kävi ilmi että muu porukka käy konserteissa ym. keskenään, kerran sanoin että minäkin voisin tulla joskus mukaan näihin kotipiirin ulkopuolisiin tekemisiin niin se ei käynyt, selitys oli vieläpä todella avuton.
En toki halua väkisin tupata mutta olin kyllä yllättynyt ja loukkaantunutkin. Ehkä pitivät minua niin tylsänä tyyppinä tai jotain.
Sittemmin olen ollut niin tylsä että olen ottanut etäisyyttä heihin enkä enää auta lasten kanssa tai kuljetuksissa.
Minun tulkintani: sinä olit lastenhoitaja.
Outoa käytöstä heiltä.
Heitä on jotka näkevät vaivaa eristämisestä, vaivautumatta kysymään haluaako yksi edes mukaan.
Miehet samoin, aika säälittävää jos ei ikäihmisenäkään ole muuta kuin kaverit, ja hekin heivasivat ulos.
Teinien puuhia tuollaiset naisporukat. Ehkä myös joidenkin keski-ikäisten, mutta harvemmin. Sillä on myös syynsä, jos he jonkun ulkopuolelle jättävät. Jos he niin tekevät, niin antaa tehdä, ei kenenkään elämä pitäisi olla jostakin porukasta kiinni.