Lue keskustelun säännöt.
Kuinka hiton kauan tuo kuolinkamppailu voi kestää?
25.06.2006 |
Isälleni annettiin viikko sitten enää muutama päivä elinaikaa, koska syöpä on levinnyt (hänellä on haima- ja maksasyöpä), mutta hän vaan taistelee edelleenkin. Hän on lähes tulkoon koko ajan tajuttomana, mutta tulee välillä tajuihin ja aivan selvästi kärsii. Mutta ei luovuta, niin ei luovuta. Kaikki rukoilevat kuolemaa. Sisareni ja veljeni ovat käyneet hyvästelemässä isän, samoin hänen lapsenlapsensa. Ja kaikki ovat " antaneet hänelle lähtöluvan" , mutta ei niin ei. Isäni on vasta 63 vuotias, ei mikään vanha vielä. Aikaisemmin hän oli iso ja vahva mies, nyt hän on enää varjo entisestään. Äitini kuoli 20 vuotta sitten rintasyöpään ja kärsi pahoista kivuista koko loppuaikansa ja isäni sanoi silloin, että toivottavasti hän ei joudu koskaan enää katsomaan toisten ihmisten kärsimystä.
Olen istunut isäni vuoteen vierellä joka ikinen päivä ja toivonut ja rukoillut kuolemaa. Olen raskaana (rv 38) ja en todellakaan enää jaksa tätä. Sisarukseni asuvat toisella puolella maata ja heistä ei ole apua. Isäni ei ole enää tässä maailmassa, hänen ruumiinsa on, mutta sielu ei. Tässä yhtenä aamuna meidän esikoinen sanoi, että koska lääkärisetä ottaa ukin pipin pois? Mitä tuollaiselle 4 vuotiaalle voi sanoa? Ei mitään. Onneksi kuopus (2v) ei tajua kuolemasta vielä mitään.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
niin ei kauan. Nesteiden kera jotkut sinnittelevät valitettavan pitkään. Tsemppiä. Älä väsytä itseäsi hengiltä - siitä et hyödy sinä eikä isäsi
Pyydä nestehoidon lopettamista? Tippa auki vaan kun tarve kipulääkkeelle?
Nesteytys yleensä lopetetaankin saattohoitovaiheessa, sillä se pitkittää kärsimystä eikä myöskään auta vaan menee kudoksiin. Kivunlievitys annetaan injektiona tai kipupumpun kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on vuosia vanha ketju. Mutta olettaisin että on odottanut lapsen syntymää, halunnut taistella siihen asti että kuulee lapsen syntyvän.
Jossain määrin ymmärrän sinua, ap. Vanhus, 92 vuotta, on palliatiivisessa hoidossa, maksasyöpä levinnyt koko vatsan alueelle. Käyn katsomassa päivittäin, hän jaksaa kysyä aina samat asiat, sitten väsyy ja torkkuu. On kipuja, viimeksi odotti hoitajaa paikalle puoli tuntia.
Pelkään jokaista kännykän soittoääntä, toivon ja ajattelen, että kuolisi jo, mitä elämää on olla kuin lapsi, täsyin avuton?
Vierailija kirjoitti:
Kuka näitä ikivanhoja nostelee?
Aina, siis aina, on läheisiä, jotka ovat tässä samassa tilanteessa. Siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
niin ei kauan. Nesteiden kera jotkut sinnittelevät valitettavan pitkään. Tsemppiä. Älä väsytä itseäsi hengiltä - siitä et hyödy sinä eikä isäsi
Pyydä nestehoidon lopettamista? Tippa auki vaan kun tarve kipulääkkeelle?
Nesteytys pitkittää lähtöä tuskallisesti. Tippa pois, kipulääke pistoksena lihakseen. Helpottuu olo eikä lähtö viivästy, pääsee tuskistaan.
Sinulla ei ole oikeutta kieltää toisen ajatuksia (= rukouksia).