Lue keskustelun säännöt.
Kuinka hiton kauan tuo kuolinkamppailu voi kestää?
25.06.2006 |
Isälleni annettiin viikko sitten enää muutama päivä elinaikaa, koska syöpä on levinnyt (hänellä on haima- ja maksasyöpä), mutta hän vaan taistelee edelleenkin. Hän on lähes tulkoon koko ajan tajuttomana, mutta tulee välillä tajuihin ja aivan selvästi kärsii. Mutta ei luovuta, niin ei luovuta. Kaikki rukoilevat kuolemaa. Sisareni ja veljeni ovat käyneet hyvästelemässä isän, samoin hänen lapsenlapsensa. Ja kaikki ovat " antaneet hänelle lähtöluvan" , mutta ei niin ei. Isäni on vasta 63 vuotias, ei mikään vanha vielä. Aikaisemmin hän oli iso ja vahva mies, nyt hän on enää varjo entisestään. Äitini kuoli 20 vuotta sitten rintasyöpään ja kärsi pahoista kivuista koko loppuaikansa ja isäni sanoi silloin, että toivottavasti hän ei joudu koskaan enää katsomaan toisten ihmisten kärsimystä.
Olen istunut isäni vuoteen vierellä joka ikinen päivä ja toivonut ja rukoillut kuolemaa. Olen raskaana (rv 38) ja en todellakaan enää jaksa tätä. Sisarukseni asuvat toisella puolella maata ja heistä ei ole apua. Isäni ei ole enää tässä maailmassa, hänen ruumiinsa on, mutta sielu ei. Tässä yhtenä aamuna meidän esikoinen sanoi, että koska lääkärisetä ottaa ukin pipin pois? Mitä tuollaiselle 4 vuotiaalle voi sanoa? Ei mitään. Onneksi kuopus (2v) ei tajua kuolemasta vielä mitään.
Kommentit (27)
melkein tippa tuli linssiin. Voimia sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...vastausta mulla ei sulle ole, mutta voimahalauksia lähetän!
Annoksia on nostettu jo kerran, mun pyynnöstä.
Koko ajan pelkää, kun puhelin soi, että jos se nyt olisi tapahtunut. Ja kun huomaa, että soittaja onkin joku muu kuin sairaalasta, niin tulee sellainen helpottunut, mutta samalla surullinen tunne.
T. ap
niin ei kauan. Nesteiden kera jotkut sinnittelevät valitettavan pitkään. Tsemppiä. Älä väsytä itseäsi hengiltä - siitä et hyödy sinä eikä isäsi
Kuvailemasi tila (eli suurimman osaa aikaa tajuttomana) kesti sellaiset puolitoista viikkoa.
Kuvailusi nosti taas muistot mieleen ja en voi muuta kun toivottaa sinulle kovasti kovasti voimia.
Kuolema kuitenkin tullessaan on isku, vaikka sitä jo odotatte. Ota rauhassa ja unohda aika, tarvitset voimia tulevaa synnytystäkin varten.
Hautajaisjärjestelyissä ota kaikki apu vastaan, jos sisaresi eivät pääse auttamaan niin osta palvelua ja maksata heillä osansa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin isän kuolinkamppailu on kuuttatoista vuotta kestänyt.
Vierailija kirjoitti:
niin ei kauan. Nesteiden kera jotkut sinnittelevät valitettavan pitkään. Tsemppiä. Älä väsytä itseäsi hengiltä - siitä et hyödy sinä eikä isäsi
Pyydä nestehoidon lopettamista? Tippa auki vaan kun tarve kipulääkkeelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin isän kuolinkamppailu on kuuttatoista vuotta kestänyt.
Tämä.
Joko se on kupsahtanut vai vieläkö taistelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan nelivuotias on ehtinyt kirjoittaa ylioppilaaksi, ajaa kortin ja aloittaa ammattiopintonsa...
Kenelläkään ei ole oikeutta rukoilla toisen kuolemaa, ellei henkilö itse niin pyydä tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vauva syntynyt ja teini-iässä.
Pitää aina olla elämän puolella pahaa vastaan helpottaa oloa kipulääkettä ja lähdevettä.Älkää nyt murhaajaksi ruvetko.Myös tajuton voi kuulla mitä puhutaan.Antaa hänen nähdä koskettaa lapsiaan ja muistella.
Vanha mutta ajatuksia herättävä aloitus.
Tuo "lähtöluvan antaminen" on mielenkiintoinen käsite. Voiko sillä muka aikaistaa kuoleman ajankohtaa?
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Joskus ihmiset ei kuole millään. Sanoit isäsi olleen vahva mies. Oletko muistanut antaa luvan lopettaa taistelun ja luvan mennä? Joillakin se auttaa.
Miksi nostettu vuosien takainen vanha ketju?
Vain Suomessa pilkataan tästäkin.
Rakkauden määrän toista kohtaan tajuaa juuri tuossa vaiheessa kun haluaa päästää irti ettei toisen tarvi enää kärsiä.. Iso voimahali sinulle ja perheellesi ()