Olen 42v nainen. Sanokaa etten ole raskaana. Eihän tämä ole sitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee testi ja jos on positiivinen niin mahdollisimman nopeasti lääkäriin. Raskaus on mahdollinen, mutta tuossa iässä keskenmenon vaara on suuri sekä lapsen kehityshäiriöt. Mitä aiemmin pääset hoidon piiriin niin sitä varmemmin sikiö selviää. Kun olette kumminkin halunneet lasta noin pitkään niin pidä se kriiseilyistä huolimatta, koska tämä voi jäädä ainoaksi mahdollisuudeksesi.'

Vaihtoehtoisesti stressaat niin paljon, että nuo oireet tulevat siitä.

Tuossa iässä alkuvaiheen keskenmenot ovat varsin yleisiä, mutta millään hoidolla niitä ei pystytä estämään, joten mitään erityistä tarvetta hakeutua ”hoidon piiriin” ei ole. Neuvolaan voi ottaa yhteyttä sitten kun se on ajankohtaista.

Mikäli raskaus ei mene kesken, kehityshäiriön tai vamman riski on noin neljä prosenttia, kun se nuorilla äideillä on noin kolme prosenttia. Tuo ylimääräinen prosentti liittyy kromosomihäiriöihin, joita voi myöhemmin seuloa esimerkiksi vauvalle turvallisella nipt-testillä.

Kaiken kaikkiaan 41-vuotiaan raskaus etenee samoin kuin nuorempienkin. Raskausdiabeteksen riski on isompi, samoin sektioon joutumisen todennäköisyys, mutta aika moni meistä on tuossa iässä saanut terveitä lapsia, minäkin. Aina on hyötyä, jos on hoikka ja hyväkuntoinen.

40-vuotiaana odottajana riskejä vähättelevä kirjoituksesi on mielestäni todella vastuuton. Tuossa iässä kromosomihäiriöiden riski on monikymmen- ellei satakertainen nuorempiin odottajiin verrattuna. Kaikkia seulan testejä ei saa luotettavasti tehtyä, jos hakeutuu neuvolaan liian myöhäisessä vaiheessa. Myös raskauden keskeytys vaikeutuu mitä pidemmälle mennään. Monet raskaus- ja synnytyskomplikaatiot ovat tuossa iässä tavallisempia ja raskaudesta toipuminen hitaampaa. Puhut vähättelevästi pelkästä diabeteksesta ja sektiosta, mutta monet vakavammat ongelmat kuten kohonneen veritulppariskin ja istukkaongelmat jätit tyystin mainitsematta.

Ei siinä mitään, moni meistä hankkii lapsia kypsemmällä iällä kaikki riskit hyvin tiedostaen. Mutta niiden vähätteleminen ei kyllä auta ketään.

Kirjoitus oli täyttä faktatietoa, lähteenä muun muassa verneri.net. Ihan kaikkia maailman riskejä en luetellut, ajattelin jättää sinullekin jotain ;)

Ap:lle toivotan hyvää ja stressitöntä odotusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon onnea! Kaikki menee todennäköisesti hyvin.

T. Ketjua seurannut ja kommentoinutkin.

Kiitos kaikille onnitteluista. :)

Mitä miehesi sanoi ? Olisi kiva tietää miehen reaktio?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon onnea! Kaikki menee todennäköisesti hyvin.

T. Ketjua seurannut ja kommentoinutkin.

Kiitos kaikille onnitteluista. :)

Mitä miehesi sanoi ? Olisi kiva tietää miehen reaktio?

En ehtinyt eilen vastaamaan, kun ollaan sulateltu uutista. Mies ei voinut millään uskoa, joten olin ostanut neljä testiä, joista tein yksin ollessa kolme. Neljännen testin tein yhdessä miehen kanssa ja kun sekin näytti positiivista mies purskahti itkuun ja tuli halaamaan. Kävimme varmistamassa raskauden lääkärissä ja saimme selville laskutunajan. :)

Meille syntyi kolmas lapsi kun olin 41v. Suoraan sanottuna olen jaksanut hänen kanssaan paljon paremmin kuin ensimmäisen kahden kanssa, jotka sain reilu kolmekymppisenä. Osaan ottaa rennosti ja nauttia hänestä vielä enemmän kuin edellisistä. Ja oireina kaikista kolmesta raskaudesta on tosiaan ollut tuo kuvaamasi pahoinvointi, turvotus ja kuukautisten pois jääminen. Eli testi kannattaisi varmaan tehdä :)

Ihanaa, onnea ap!!!

40-vuotiaana odottajana riskejä vähättelevä kirjoituksesi on mielestäni todella vastuuton. Tuossa iässä kromosomihäiriöiden riski on monikymmen- ellei satakertainen nuorempiin odottajiin verrattuna. Kaikkia seulan testejä ei saa luotettavasti tehtyä, jos hakeutuu neuvolaan liian myöhäisessä vaiheessa. Myös raskauden keskeytys vaikeutuu mitä pidemmälle mennään. Monet raskaus- ja synnytyskomplikaatiot ovat tuossa iässä tavallisempia ja raskaudesta toipuminen hitaampaa. Puhut vähättelevästi pelkästä diabeteksesta ja sektiosta, mutta monet vakavammat ongelmat kuten kohonneen veritulppariskin ja istukkaongelmat jätit tyystin mainitsematta.

Ei siinä mitään, moni meistä hankkii lapsia kypsemmällä iällä kaikki riskit hyvin tiedostaen. Mutta niiden vähätteleminen ei kyllä auta ketään.[/quote]

----

No se panikointi ja mustamaalaaminen ei auta mitään. Käy neuvolassa ja gynekologilla ja seuraa tilannetta. Jos jotain komplikaatioita ilmenee, niin sitten äitiyspolille tai sairaalaan. Suomessa on taitavat lääkärit ja kätilöt.

T. 2 x riskiraskaus ja - synnytys, nyt terveet aikuiset lapset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee testi ja kerro meillekin mitä näytti, tämä on jännittävää!

Piti odottaa, että mies lähtee käymään vanhemmillaan. Olen nyt tehnyt kolme testiä ja kaikki näyttivät positiivista. Mies ei vielä tiedä, kerron kunhan mies kotiutuu.

Minä sain yllärivauvan 42-vuotiaana. Ei mitään ongelmia ollut ja en voi sanoin kuvata sitä iloa ja onnea joka hänestä meille vanhemmille ja sisaruksille on!

Tuskin olet raskaana. Raskautuminen on hyvin epätodennäköistä 35-ikävuoden jälkeen ja yli kolmekymppisillä riski sikiön kehityshäiriöihin on jo hälyttävän suuri. Lapset naisen olisi hyvä tehdä 18-20-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee testi ja kerro meillekin mitä näytti, tämä on jännittävää!

Piti odottaa, että mies lähtee käymään vanhemmillaan. Olen nyt tehnyt kolme testiä ja kaikki näyttivät positiivista. Mies ei vielä tiedä, kerron kunhan mies kotiutuu.

Minä sain yllärivauvan 42-vuotiaana. Ei mitään ongelmia ollut ja en voi sanoin kuvata sitä iloa ja onnea joka hänestä meille vanhemmille ja sisaruksille on!

Minäkin sain yllärivauvan 42-vuotiaana. Helppoa hänen kanssaan ei aina ole ollut, mutta antoisaa kyllä. Lapsi on jo 17-vuotias.  

Onnea. Itse olisin halunnut toisen lapsen, mutta elämä ei mahdollisuutta tarjonnut. Nyt olen jo lähes täysi-ikäisen lapsen äiti. Lapset ovat ihania.