Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsen irtaantumaan raadollisesta suhteesta? Olen niin ahdistunut, jopa peloissani. Inhoan itseäni.
12.02.2020 |
Viha on kääntynyt minuun, toisinaan tunnen vihaa myös miestä kohtaan. Elämä on harmaata ja ottaa päähän valinnat joita olen tehnyt suhteen aikana. En ole elänyt itselleni vaan toisen ehdoilla.
Suhde etenkin liian nopeasti, yritin jarrutella useaan otteeseen mutta lopulta aika vain vei ja heittäydyin tilanteeseen.
Mies kiusaa, mitätöi, pitää itseään mahtavana saaliina ja sitten taas epäilee jäänkö vai en, kehuu naisilla joita riittäisi, uhkailee lähes joka viikko erolla tai vihjaa jotain ympäripyöreää suhteemme jatkuvuudesta ja nauraa päälle. Silittää ja sanoo, etten saa loukkaantua.
Haluaa hyötyä minusta aika selvästi. Kuten kotityöt, seksi yms.
Mies on alkanut etoomaan, se kaikki kura mitä sieltä suusta tulee ja hämmentää. Vaikea suhtautua kun kaikki pitäisi ottaa kuin ei mitään.
Sitten on toinen puoli.
Uskoo minuun, kehuu paljon, antaa läheisyyttä, huomioi seksissä, lahjoo taloudellisesti(tosin ei hyvä juttu enää), tekee paljon töitä ja haluaa tulevaisuuden kanssani saman katon alla.
Mutta minä en voi luottaa mihinkään. Käytös on niin ristiriitaista ja ahdistaa, mieleni on sekaisin.
Olen yrittänyt olla hyvä hänelle mutta myös puolustautua tilanteissa joissa mitätöi.
Kaikki menee kuitenkin lopulta huumorin piikkiin ja minun herkkyyteen tai sitten mies sanoo, ettei edes ymmärrä loukkaavansa, eikä minun tule välittää.
Silti joskus naureskelee ja sanoo että kiusaa minua ja silti aina palaan.
Hiton ylimielistä käytöstä.
Toisena hetkenä taas anteeksipyyntöjä ja että enhän lähde hänen luotaan.
Tämän miehen myötä työkuvioni ovat menneet sekaisin, päihteitä kuluu luvattoman paljon(mies ei halua lopettaa vielä vaan haluaa olla viihteellä vapaat) ja minäkin olen sitten keventänyt ajatusmaailmaani.
Nyt tosin en tahtoisi enää, koko terveys menee ja tämä on todella paskaa koska tuntuu, etten osaa päättää enää mitä mieltä mistään asiasta olen.
Olenko itse sekaisin ja liian tuomitseva tai herkkä.
Ahdistaa kun mies laittaa viestiä kun on ikävä jne. Asumme siis erillämme ja aika kaukana toisistamme.
Pelkään jotain, mies on niin arvaamaton ja toisaalta joskus en usko, että hän on oikeasti paha, pelkästään vaan väsynyt ja masentunut ja purkaa sitä minuun.
Käytös on niin ailahtelevaa..
Kommentit (424)
Vierailija kirjoitti:
Ulkopuolisten on niin helppo huudella 'pakkaa kamas' 'jätä se sika'. Se ei ole niin helppoa!!!!!
Kyllä se on, normaalille terveelle naiselle. Olen yksi heistä, mulle riitti pari kertaa kuunnella tuollaista paskaa. Nyt tällä miehellä on uusi nainen jota myös henkisen väkivallan lisäksi hakkaa ja potkii, sylkee päälle jne. Nainen ei vaan lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sillä ole merkitystä, onko se lähteminen helppoa vai ei. Silti se on oikea vaihtoehto ja jos ja kun se ei ole helppoa niin aloittaa edes sen tiedostamisen, ettei muita vaihtoehtoja ole.
Minullakin meni vuosia siihen, että osasin lähteä ja pelotti myös se, mitä erossa tapahtuu, mutta lopulta tuli se päivä, jolloin lähdin. Ehkä se olisi tullut nopeammin, jos joku joskus olisi kehoittanut lähtemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitä rakastaa vaan aina vaikka toinen on ollut mitä on..?
Uhri on opetettu/koulutettu/koukutettu epäilemään omia ajatuksiaan. Tekijä raivoaa, mutta se on aina, aina uhrin syy. Tavalla tai toisella asia kääntyy päälaelleen tai hyvin pian puhutaan jostain ihan muusta kuin mistä alunperin piti. Varsin tyypillisesti uhria haukutaan h u o raksi, moraaliltaan järkyttävän löyhäksi pettäjäksi, jonka käytös on käsittämättömän törkeää. Tekijähän on maailman ihanin mies, eikä ole ansainnut sellaista. Tämä syytös tulee oli alkuperäinen ongelma mikä tahansa.
Automaatioajatus normaalilla ihmisellä on, että "en ole tuollainen, enkä ole ansainnut tällaista huutoa ja haukkumista." ja automaatioteko on pyytää tekijää poistumaan tai soitan vaikka poliisit.
Koukutettu, alistettu, mitätöity, kaasuvalotettu uhri ajattelee, että kauheaa, en minä kyllä ole koskaan pettänyt, enhän, vai olenko, en ole, siis sairasta, mitä ihmettä...tai ehkä olen käyttäytynyt niin, että toinen joutuu olemaan mustasukkainen, minä varmaan ruokin tätä nyt jotenkin, kamalaa, että aiheutan toiselle näin pahan mielen. Uhri lakkaa meikkaamasta, pukeutuu virttyneisiin oloasuihin, lakkaa käymästä missään jne, ettei vain epäilyjä heräisi. Ja tottakai anelee anteeksiantoa.
Jonain päivänä uhri tajuaa, ettei koskaan mitään rakkautta ollutkaan. Ei se omakaan vahva tunne rakkautta ollut. Se oli pelkoa, kauhua, huolta ja mieletön määrä toivoa paremmasta., jota ei koskaan tulisi.
En ole koskaan tullut kutsutuksi huoraksi. Heikoksi, tyhmäksi, idiootiksi, mielisairaaksi lähinnä.. En koe sitä niin vakavana. Olen myös saanut suurta rakkautta ja helliä sanoja. Ne kumoavat kaiken huonon.
Tuostahan on kyse, että 'uhri' on yhtä sairas kun se 'kiusaaja', hyvä muka kumoaa huonon. Jos olisi terve, tajuaisi ettei se huono ole mitenkään pakollinen elementti, että terveessä suhteessa kohdellaan hyvin koko ajan.
Mulla ei ole myötätuntoa kummallekaan sairaassa suhteessa, sitä saavat mitä tilaavat. Jos joskus löytävät hyvän kumppanin, niin jättävät tämän, he oikein kaipaavat sitä huonoa.
Surullista on vaan se, että noihin vuoristoratoihin tehdään lapsia, opetetaan se sairas malli heillekin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naisilla on pakottava tarve diagnosoida miehet narsistiksi.. Toiset ovat äkkipikaisia ja sanovat asioita mitä eivät tarkoita
Mitä tarkoitat äkkipikaisella ihmisellä, joka sanoo mitä ei tarkoita. Kuinka usein tätä tapahtuu ja millaisissa olosuhteissa? Kerran vuodessa tai viidessä vuodessa vai mies on koko ajan kuin p.erseeseen ammuttu karhu?
Jos kyse on vaan äkkipikaisuudesta ja huonoista sanavalinnoista, mies on moukka, joka ei ole saanut kasvatusta tai jotenkin häiriintynyt, ei narsisti. Ei silti mikään kultakimpale ja moni arvostaa seesteistä ja rentoa tunnelmaa kotona enemmän kuin jotain jurottavaa örrikkää sohvannurkan täytteenä ilmapiiriä pilaamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset muuttuvat.
Hyvään suuntaan yleensä vain tiedostetuilla valinnoilla ja motivaatiolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset muuttuvat.
Eivät muutu muiden toiveiden perusteella. Muuttuminen on hyvin vaikeaa, vaikka sitä oikeasti tahtoisi.
Jos siinä on joku tossukka sietämässä ja antamassa aina anteeksi huonoa käytöstä, miksi ihmeessä muuttuisi. Jokainen sikailu, jonka saa anteeksi, vaan vahvistaa käsitystä, että näin on ihan ok toimia.
Itse olen valmis hyvien hetkien varjolla sietämään vähän huonoakin. Hyviä hetkiä on kuitenkin ajallisesti enemmän. Huonot hetket ovat vain räiskähdyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sitä rakastaa vaan aina vaikka toinen on ollut mitä on..?
Se on aitoa tosirakkautta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitä rakastaa vaan aina vaikka toinen on ollut mitä on..?
Rakastat näytelmän päähenkilöä, joka ei ole todellinen. Rakastaisitko miestä jos hän koko ajan haukkuisi ja nöyryyttäisi?
Miksei toista voi tunnekuohun vallassa haukkua ja nöyryyttää vaikka rakastaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitä rakastaa vaan aina vaikka toinen on ollut mitä on..?
Se on aitoa tosirakkautta <3
Ei ole kyllä rakkautta omaa itseä kohtaan. Myös itseä ja omaa elämää pitää arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole sama sinulle ap onko hän pohjimmiltaan hyvä vai paha. Käytös sinua kohtaan on sietämätöntä ja se ratkaisee. Rakkautta ei tuo ole etkä voi asiaa muuttaa. Järjestät vain itsesi irti. Ei sun tarvitse huolehtia hänestä, hänellä riittää ksta päässä, alunperinkin tulit petkutetuksi.
Mitä rakkaus sitten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voivatko sellaiset ihmiset oikeasti muuttua ja mitä se vaatiikaan
Olet siitä onnellisessa asemassa, ettet ole muuttanut miehen kanssa yhteen, joten lähteminen suhteesta on vielä suht helppoa. Miksi ihmeessä pilaisit loppuelämäsi tuollaisen ihmisen kanssa, joka pilaa mielenterveytes ja lopulta myös fyysisen terveytesi? Joko annat miehen jättää sinut, kun kerran sillä jo uhkailee. Siinä on helppo rako sanoa, että sinulle sopii hyvin, että tämä oli tässä. Itse en jäisi edes odottamaan seuraavaa uhkausta, vaan ilmoittaisin vain välittömästi, että minulle riittää tämä pahoinvointi suhteessa, joten parempi lopettaa se. Sen jälkeen kaikki estot päälle miehen suunnasta, etkä enää avaa ovea, jos pyrkii luoksesi, etkä mene enää ikinä käymään miehen luona, koska yrittää kuitenkin taas kerran saada sinut pauloihisi ja sen jälkeen sama paska vain jatkuu. Oikeasti hyväkin miehiä on olemassa. Ansaitset parempaa. Älä jää tuollaisen hullun armoille. Rakkaudesta tuossa ei ole kyse. Kukaan ei kohtele rakastamaansa ihmistä noin.
Jokainen ilmaisee rakkauttaan eri tavoin.
Taas naiset ovat tuomitsemassa miehet...
Vierailija kirjoitti:
Olet siitä onnellisuudestaessa asemassa, ettet ole muuttanut miehen kanssa yhteen, joten lähteminen suhteesta on vielä suht helppoa. Miksi ihmeessä pilaisit loppuelämäsi tuollaisen ihmisen kanssa, joka pilaa mielenterveytes ja lopulta myös fyysisen terveytesi? Joko annat miehen jättää sinut, kun kerran sillä jo uhkailee. Siinä on helppo rako sanoa, että sinulle sopii hyvin, että tämä oli tässä. Itse en jäisi edes odottamaan seuraavaa uhkausta, vaan ilmoittaisin vain välittömästi, että minulle riittää tämä pahoinvointi suhteessa, joten parempi lopettaa se. Sen jälkeen kaikki estot päälle miehen suunnasta, etkä enää avaa ovea, jos pyrkii luoksesi, etkä mene enää ikinä käymään miehen luona, koska yrittää kuitenkin taas kerran saada sinut pauloihisi ja sen jälkeen sama paska vain jatkuu. Oikeasti hyväkin miehiä on olemassa. Ansaitset parempaa. Älä jää tuollaisen hullun armoille. Rakkaudesta tuossa ei ole kyse. Kukaan ei kohtele rakastamaansa ihmistä noin.
Koska ap ei ole vielä muuttanut miehen kanssa yhteen, mies on nyt parhaalla käytöksellä. Ennustan että sitten kun ap nalkittaa itsensä yhteiseen asuntoon, laitetaan kakkosvaihde päälle. Ap:lle on nyt sanottu selvästi mitä tehdä ja että vaihtoehtoa ei ole. Jos hän kuitenkin päättää pilata elämänsä niin evvk, sympatiaa ei heru, ei voi väittää ettei varoitettu. Mutta ajatus lapsista särkee sydämen, lapset eivät voi valita vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Taas naiset ovat tuomitsemassa miehet...
Mitä vit...? Miehet? Juurihan täällä yritetään saada ap ymmärtämään että on paljon parempia miehiä kuin tämä yksi miehen irvikuva. Jos tunnistat itsessäsi samoja sairaita piirteitä, se ei todellakaan tarkoita että kaikki miehet sitä ja tätä. Vain sinä ja ap:n ahdistava miesystävä.
Joku psykopaatti narsisti alapeukuttelee.