Olen introvertti ja työpari on ylisosiaalinen...

Vastamelukuulokkeet päähän. Avokonttoreissa niitä käytetään paljonkin.

Ei sen pitäisi olla niin, se on alistumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa se ei ole sosiaalisuutta, ettei kykene ottamaan muita huomioon vuorovaikutuksissa. Se on epäsosiaalisuutta. Mitä jos juttelisit pomon kanssa, jos sinulle voisi löytyä työrauhaa? Ihmiset on erilaisia, eikä ole huono asia ehdottaa kehitystä oltaviin.

Nykyajan pomot on täysiä lampaita, eikä mihinkään uskalleta puuttua, ja tuskin pomo näkisi siinä mitään ongelmaa.[/quote

Valitettavasti olet oikeassa. Suomesta puuttuu ihan kammottavalla johtajuustaidot... Hirveästi komplekseja, pelkuruutta, oma "ego" menee kunnian edelle jne. Jos pikkumomo pelkää vastuuta ja muutosta, ap kääntyy ison kihon puoleen ja ellei sekään auta, ap saa olla kiitollinen siitä, kun tuli ilmi millaisessa mulqqumestassa hän kituuttelee.

Vierail6ija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ota siitä mitään paineita, anna mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Näinhän se on meillä introverteillä että sosiaalinen kanssakäyminen kyllä onnistuu tarvittaessa, mutta se vaan purkaa akut todella nopeasti, kun taas ekstroverteillä se paremminkin lataa ne.

EI! Väkivallan kokemisen hyväksymistä (oli väkivaltaa eli tahallisuutta tai ei) ei pidä hyväksyä... Se on lopetettava, ennen kuin se eskaloituu burnoutiksi tms.

Nyt jokin raja tuohon väkivalta-termin väärinkäyttöön . Rasittavaa? Kyllä. Jotain mikä pitää saada loppumaan? Kyllä. Väkivaltaa? Höpö höpö. -eri

Pointti on se, että tuo tilanne ei voi jatkua.

Ap:n on oltava tarkkana siinä, ettei häntä jyrätä hymyssäsuin, jotta kenellekkään ei tulisi paha mieli ja pikkupomo säilyttäisi kiiltokuvamaisen imagonsa "kaikki hyvin" -lintukodossa. Älä anna senkään tapahtua, ap. Pyri parempiin työoloihin, ja mikäli todella uskot muutoksen tarpeeseen, ole valmis myös asiallisesti ja ystävällisesti puolustamaan sitä mihin uskot.

Korjataan nyt sen verran, että eihän introverttius liity mitenkään sosiaalisuuteen. Samoin kuin ekstroverttius ei tarkoita, että ihminen olisi erityisen sosiaalinen. Se, että pakottaa muut kuuntelemaan omia typeriä juttujaan 24/7 viittaa enemmänkin narsistiseen persoonallisuushäiriöön tms. Vastaavasti se, jos ei yhtään jaksa muiden juttuja, viittaa enemmänkin mt-ongelmiin, eikä introverttiuteen. Ei sekoiteta asioita toisiinsa. Kumpaakaan termiä ei pitäisi käyttää oikeuttamaan kenenkään sosiaalista kyvyttömyyttä. 

Ja kyllä työpaikallakin pitäisi olla työrauha. Huonoa johtamista tuollaisen pälätyksen salliminen. Esimiehen vastuulla on luoda työntekijälle sellaiset työolot, että työt pystyy tekemään ilman häiriöitä ja ihan avokonttorissakin ilman mitään kuulokkeita tmp.  Ennemmin tai myöhemmin vaikutus alkaa näkyä työtuloksessasi ja voit olla aika varma, että esimies ei sinua silloin ymmärrä ellet valita asiasta ajoissa ja useita kertoja. Ja aika varma voi olla myös siitä, ettei Suomesta löydy esimiestä, joka siihen osaisi ja uskaltaisi puuttua proaktiivisesti, joten valmistaudu hankaliin keskusteluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierail6ija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ota siitä mitään paineita, anna mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Näinhän se on meillä introverteillä että sosiaalinen kanssakäyminen kyllä onnistuu tarvittaessa, mutta se vaan purkaa akut todella nopeasti, kun taas ekstroverteillä se paremminkin lataa ne.

EI! Väkivallan kokemisen hyväksymistä (oli väkivaltaa eli tahallisuutta tai ei) ei pidä hyväksyä... Se on lopetettava, ennen kuin se eskaloituu burnoutiksi tms.

Nyt jokin raja tuohon väkivalta-termin väärinkäyttöön . Rasittavaa? Kyllä. Jotain mikä pitää saada loppumaan? Kyllä. Väkivaltaa? Höpö höpö. -eri

Jos joku potkaisee sua ja aiheuttaa mustelman, se kyllä paranee  - joten miksi nipottaa pikku mustelmasta?  Mutta kyse on myös henkisestä loukkauksesta: potkija on rikkonut sinun koskemattomuuttasi, kohdellut sinua epäkunnioittavasti jne.

Entä jos sinä sallit potkimisen? Eikö se silloin olekkaan väkivaltaa?

Ap:n kollega ei ehkä potki, mutta kolhuja tulee silti, ja kolhun synty on väkivaltainen tapahtuma. Siksi ap on vastuussa siitä, ettei ota enää kolhuja vastaan, eli ei harjoita väkivaltaa itseään kohtaan.

25 on oikeassa!!! Ellet puutu ongelmaan AJOISSA... rupea selittämään, kun olet hermoraunio. Saatat menettää työsi, ja se pölöttäjä jää pölöttämään.

Eikö työpaikoissa ole säännöllisiä hyvinvointikeskusteluja? Eikä kehityskeskusteluihin muka kuulu hyvinvointi sosiaalisissa suhteissa työpaikalla?? Robotitko sitä kehitystä ajaa?

Suomesta puuttuu kyllä johtamistaidon lisäksi myös avoimuus.

Tässä olisi hyvä bisnessarka... aika vaativa tosin, pitäisi todella osata nähdä ihmisten heikkoudet ja vahvuudet, sekä niiden yhteensopivuus.

Minulla on sama tilanne. Jaksan kyllä jutella jopa parikin tuntia putkeen mutta sitten riittäisi. Tuokin on aika paljon putkeen ihmisen kanssa joka puhuu lähinnä itsestään ja aiheissa ei ole paljon tarttumapintaa. Kollega ei tajua vihjeitä yhtään kun alan olla kyllästynyt vaan jatkaa ja jatkaa puhumistaan. Hän kaipaa selvästi virikkeitä, kun meillä on hiljainen työpaikka jossa ei tapahdu paljon mitään sosiaalista työn ohessa. Mutta itse kaipaisin rauhaa. En tiedä miten tästä voisi sanoa. On vielä esimiesasemassa. Sinänsä mukava tyyppi kai mutta hän puhuu tosi paljon itsestään eikä vaan jotenkin olla samalla aaltopituudella. Tai no, totta puhuen hän on itsekäs monella muullakin tapaa huomaamatta (?), joten hän ärsyttää minua välillä. On jotenkin raskas tyyppi. Mutta tiedostan että ollaan vaan tosi erilaisia persoonia. Itse en kaipaa ulkoista viihdykettä juurikaan, jos on hiljainen hetki olen mieluiten omissa oloissani.