Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa kivikautisia käytäntöjä työelämästä
Mun edellisessä työpaikassa tehdyt työtunnit piti kirjoittaa ruutupaperille ja joka kuukauden viimeinen päivä piti erikseen ajaa päivän päätteeksi toimistolle viedäkseen se lappu. En voinut käsittää miksei kukaan ollut äkännyt, että internet on keksitty. Lopulta vaan laitoin ne tunnit sähköpostilla.
Kommentit (769)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja aloin käyttämään etäopetusmenetelmiä lähiopetuksen rinnalla yli 15 v sitten. Joidenkin kollegojen mielestä se oli epäilyttävää ja ilmiselvää lusmuilua niin opettajan kuin opiskelijoiden osalta. Ei auttanut selittää, että tavattoman paljon enemmän työtä vaatii sen verkkokurssin suunnittelu ja toteutus kuin, että pitäisin luentoa luokassa ja teettäisin tuntitehtäviä. Toinen toteutus on se, jossa korjataan ekan virheet ja kolmannella kerralla asiat alkaa toimia. Sitten onkin jo taas asiat muuttuneet niin paljon, että pitää myllätä sisältöä uusiksi.
Nyt sitten ovat olleet tänä talvena pakon edessä opettelemassa etäopetusvälineiden käyttöä. Itku ja poru on suunnaton.
Ei ainoastaan kollegat. Meidän oppilaitoksessamme on perinteisesti johdon toimesta resursoitu verkko- ym. etäopetukseen 50 % pienempi tuntiresurssi. Eli jos jostain opinnosta opettaja saa 30 h, niin samasta opinnosta verkkototeutuksella saa 15 h. Tämä on tehokkaasti karsinut etäopetusmenetelmien kehittämisen oppilaitoksessamme.
No huh. Omalla työnantajalla on ainakin tähän asti ollut melko reilut periaatteet sen suhteen, miten töitä resurssoidaan. Ennemmin on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka monetta kertaa sama toteutus pyörii, olipa sitten kyse lähi- tai etäopetuksesta. Lisäksi otetaan huomioon opintojaksoille osallistujien määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokoukset, työhaastattelut, puheet, juhlatilaisuudet, pikkujoulut. Kaikenlainen turha työtuntien jne ylös rustaaminen niinkuin ap mainitsi, myös muut typerät todistukset ja kuitit jne niinkuin vaikkapa ne joilla haetaan kilometrikorvauksia tai verovähennyksiä tai mitä vain.
Jokunen vuosi sitten olin palvelutalossa siivoojana (Helsinki)niin minun olisi pitänyt käyttää samoja keltasia tiskihanskoja huoneesta toiseen. En suostunut! Kyllä pöpöt leviäisi kun edellisessä huoneistossa olisi pytyn pessyt ja seuraavassa samoin hanskoin keittötä ym kosketuspintoja... Vaihdoin kotisiivoukseen ja taas sama juttu, pomo antoi yhdet tiskihanskat millä huseerata!!! Pyysin kertishanskoja. Pomo oli ihmeissään ja tykkäsi että "pesethän sä käsiäkin" Itse kustansin sitten hanskani. Nykyään toimin yksityisyrittäjänä eikä tarvitse kärsiä pomojen piheydestä.
Vierailija kirjoitti:
Siivouksessa on pari kertaa tullut vastaan tyyppi joka kantaa vesisankkoa mukana. Yäks!
Kai tiedät että siellä ämpärissä käytetään vain puhdasta luutua. Kuiva, puhdas luutu kastellaan ämpärissä, pyyhitään ja luutu pois. Uusi luutu ja kastellaan ämpärissä jne
Vierailija kirjoitti:
Olen itse työskennellyt parissa julkisen sektorin virastossa ja olen nimenomaan kiinnittänyt huomiota siihen, että tehtävät ovat erittäin vaativia usein, mutta siellä voi olla viroissa iäkkäämpiä henkilöitä, joilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa eivätkä ole tehtäviensä tasalla.
Siksi ymmärrän täysin miksi nykyään vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa.
Saattaa olla noinkin. Itselläni on kokemuksia vanhoista työntekijöistä, jotka ovat aikamoisia käveleviä tietopankkeja. Olen HR töissä ja esim. palkanlaskentaa ja työehtosopimuksia ei opi kuin työn kautta ja vanhat työntekijät, jotka on tulleet suoraan aikanaan keskikoulusta ja olleet nyt yli 40 vuotta töissä, osaavat 70-luvulta lähtien vessit ja tessit ja niiden muutokset. Olleet töissä jo kun tärkemmät työkalut oli ruutupaperi, lyijykynä ja kumi, sähkökirjoituskoneista haaveiltiin. Ovat joutuneet netin pyörteisiin ja henkilökuntaa ei ole palkattu vuosikausiin. Ennen samaa työtä teki 4-5 ihmistä, nyt yksi. Muistavat miksi joku asia on nyt näin ja noin - "toi taisi tulla silloin eläkeuudistuksen aikaan 90-luvulla" ja tuo lisä oli se kinkkuraha jne. Mahtava näkemys asioiden kokonaisuudesta, mikä vaikuttaa mihinkin. Kun kysyy jotain, ne vastaa, että katso tes. sivulla se ja se. Ihan hirvittää kun ne lähtee eläkkeelle. Ainoa missä osa heistä on jäljessä on tietotekniikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohdin äsken vielä tästä, että nämä kunnan palkanlaskennan tietopankit huomaavat myös aina kun kone laskee väärin eli sinne on ohjelmoitu väärä kaava. Ovat tottuneet laskemaan laskukoneella vuosikymmeniä ja jos koneessa on ohjelmistovirhe, ei mene heiltä läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja aloin käyttämään etäopetusmenetelmiä lähiopetuksen rinnalla yli 15 v sitten. Joidenkin kollegojen mielestä se oli epäilyttävää ja ilmiselvää lusmuilua niin opettajan kuin opiskelijoiden osalta. Ei auttanut selittää, että tavattoman paljon enemmän työtä vaatii sen verkkokurssin suunnittelu ja toteutus kuin, että pitäisin luentoa luokassa ja teettäisin tuntitehtäviä. Toinen toteutus on se, jossa korjataan ekan virheet ja kolmannella kerralla asiat alkaa toimia. Sitten onkin jo taas asiat muuttuneet niin paljon, että pitää myllätä sisältöä uusiksi.
Nyt sitten ovat olleet tänä talvena pakon edessä opettelemassa etäopetusvälineiden käyttöä. Itku ja poru on suunnaton.
Ei ainoastaan kollegat. Meidän oppilaitoksessamme on perinteisesti johdon toimesta resursoitu verkko- ym. etäopetukseen 50 % pienempi tuntiresurssi. Eli jos jostain opinnosta opettaja saa 30 h, niin samasta opinnosta verkkototeutuksella saa 15 h. Tämä on tehokkaasti karsinut etäopetusmenetelmien kehittämisen oppilaitoksessamme.
No huh. Omalla työnantajalla on ainakin tähän asti ollut melko reilut periaatteet sen suhteen, miten töitä resurssoidaan. Ennemmin on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka monetta kertaa sama toteutus pyörii, olipa sitten kyse lähi- tai etäopetuksesta. Lisäksi otetaan huomioon opintojaksoille osallistujien määrä.
No näinhän sen pitäisi mennäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse työskennellyt parissa julkisen sektorin virastossa ja olen nimenomaan kiinnittänyt huomiota siihen, että tehtävät ovat erittäin vaativia usein, mutta siellä voi olla viroissa iäkkäämpiä henkilöitä, joilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa eivätkä ole tehtäviensä tasalla.
Siksi ymmärrän täysin miksi nykyään vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa.
Saattaa olla noinkin. Itselläni on kokemuksia vanhoista työntekijöistä, jotka ovat aikamoisia käveleviä tietopankkeja. Olen HR töissä ja esim. palkanlaskentaa ja työehtosopimuksia ei opi kuin työn kautta ja vanhat työntekijät, jotka on tulleet suoraan aikanaan keskikoulusta ja olleet nyt yli 40 vuotta töissä, osaavat 70-luvulta lähtien vessit ja tessit ja niiden muutokset. Olleet töissä jo kun tärkemmät työkalut oli ruutupaperi, lyijykynä ja kumi, sähkökirjoituskoneista haaveiltiin. Ovat joutuneet netin pyörteisiin ja henkilökuntaa ei ole palkattu vuosikausiin. Ennen samaa työtä teki 4-5 ihmistä, nyt yksi. Muistavat miksi joku asia on nyt näin ja noin - "toi taisi tulla silloin eläkeuudistuksen aikaan 90-luvulla" ja tuo lisä oli se kinkkuraha jne. Mahtava näkemys asioiden kokonaisuudesta, mikä vaikuttaa mihinkin. Kun kysyy jotain, ne vastaa, että katso tes. sivulla se ja se. Ihan hirvittää kun ne lähtee eläkkeelle. Ainoa missä osa heistä on jäljessä on tietotekniikka.
Kiitos arvostuksesta <3
Puhelimen käyttö on kiellettyä koko työpäivän aikana, myös tauoilla. Puhelin on säilytettävä pukukaapissa. Poikkeuksena jos odotat lääkäriltä puhelua tai sulla on lapsia tms. Taukohuoneeseen puhelinta ei missään nimessä saanut tuoda.
Lähdin vetää moisesta paikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ja kun kaikki, kaikki automatisoituu, ja robotisoituu niin kuinka naisihmisen keho muuttuuko? ja kynen työ hänessä. Robotti työntää kylmän seipään jossa kaikenmaailman laitteita ja tutkain, mittausohjelmat ja tikittää naisen kohdun sisällön :) onneksi olen jo niin vanha, että tuskin mitään robottiaikaa tulen näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun kaikki, kaikki automatisoituu, ja robotisoituu niin kuinka naisihmisen keho muuttuuko? ja kynen työ hänessä. Robotti työntää kylmän seipään jossa kaikenmaailman laitteita ja tutkain, mittausohjelmat ja tikittää naisen kohdun sisällön :) onneksi olen jo niin vanha, että tuskin mitään robottiaikaa tulen näkemään.
En minäkään, vaikken ole vanha.
Eihän kukaan käy ufolla kaupassa, vaikka sen piti olla normisettiä jo 2000.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse työskennellyt parissa julkisen sektorin virastossa ja olen nimenomaan kiinnittänyt huomiota siihen, että tehtävät ovat erittäin vaativia usein, mutta siellä voi olla viroissa iäkkäämpiä henkilöitä, joilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa eivätkä ole tehtäviensä tasalla.
Siksi ymmärrän täysin miksi nykyään vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa.
Saattaa olla noinkin. Itselläni on kokemuksia vanhoista työntekijöistä, jotka ovat aikamoisia käveleviä tietopankkeja. Olen HR töissä ja esim. palkanlaskentaa ja työehtosopimuksia ei opi kuin työn kautta ja vanhat työntekijät, jotka on tulleet suoraan aikanaan keskikoulusta ja olleet nyt yli 40 vuotta töissä, osaavat 70-luvulta lähtien vessit ja tessit ja niiden muutokset. Olleet töissä jo kun tärkemmät työkalut oli ruutupaperi, lyijykynä ja kumi, sähkökirjoituskoneista haaveiltiin. Ovat joutuneet netin pyörteisiin ja henkilökuntaa ei ole palkattu vuosikausiin. Ennen samaa työtä teki 4-5 ihmistä, nyt yksi. Muistavat miksi joku asia on nyt näin ja noin - "toi taisi tulla silloin eläkeuudistuksen aikaan 90-luvulla" ja tuo lisä oli se kinkkuraha jne. Mahtava näkemys asioiden kokonaisuudesta, mikä vaikuttaa mihinkin. Kun kysyy jotain, ne vastaa, että katso tes. sivulla se ja se. Ihan hirvittää kun ne lähtee eläkkeelle. Ainoa missä osa heistä on jäljessä on tietotekniikka.
Kiitos arvostuksesta <3
Minäkin olen aina arvostanut vanhan ajan toimistotyöläisiä. Niitä sivistyneitä ja mukavia ihmisiä, jotka tulevat toimeen kaikkien kanssa.
Eri.
"Onneksi olen jo niin vanha, että tuskin mitään robottiaikaa tulen näkemään."
Parhaimpien lukemieni ennusteiden mukaan kaikki ihmistyö olisi korvattavissa automaation ja robottien avulla vasta muutaman vuosikymmenen päästä.
Perustuu ihan tekoälyn eksponentiaaliseen kehitykseen.
Nytkin tämä kävisi päinsä, mutta olisi vielä liian kallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noiden robottien käyttö on siinäkin mielessä järkevää, että nytkin, korona-aikana, painavat töitä palkatta 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin 80-luvun alkupuolella ylioppilaaksi. Sen jälkeen toimin usean vuoden työtehtävissä, joissa tarvittiin taloushallinnon osaamista, it-pääkäyttäjän ja järjestelmäasiantuntijan osaamista, teknikon osaamista (varmaan joku nykyajan amk-insinööri) jne. Kaikki taidot opin työssäni eikä ollut tiukkaa.
Mielestäni sanonta "työ tekijäänsä opettaa" pitää edelleen paikkaansa, mutta jostain työvoima- ja koulutuspoliittisista syistä (tulisi liikaa työttömiä), täytyy jokainen täsmäkouluttaa eri ammatteihin - ei voi kuvitellakaan tänä päivänä, että ylioppilaat kykenisivät työskentelemään eri organisaatioissa ilman täsmäpapereita. Tämä näkyy myös nykynuorten itsevarmuuden karisemisena - kun heiltä ei odoteta mitään osaamista, älyämistä - ei heidän itsekään tarvitse ponnistella oppiakseen.
Tämä oli pitkään duunarialojen vitsaus. Tietyllä statuksella sai tehdä vain tietyt asiat.
Vaikka lama oli paha juttu, se hävitti turhia rutiineja sieltä, missä yhdet ja samat ihmiset tekivät hierarkkisia töitään vuodesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
"Onneksi olen jo niin vanha, että tuskin mitään robottiaikaa tulen näkemään."
Parhaimpien lukemieni ennusteiden mukaan kaikki ihmistyö olisi korvattavissa automaation ja robottien avulla vasta muutaman vuosikymmenen päästä.
Perustuu ihan tekoälyn eksponentiaaliseen kehitykseen.
Nytkin tämä kävisi päinsä, mutta olisi vielä liian kallista.
Tietokoneella ei pyyhitä "tiedät kyllä mitä."
Hoitoala, siivous ja kaikenlainen ihmisten/elollisten olentojen kanssa toimiminen tarvitsee ihmistä.
Vanhat rakennukset ovat kaikkea muuta kuin robotiikalle soveltuvia.
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Tutkintojen vaatiminen.
Moni on varmasti lähtenyt oman käden kautta tai syrjäytynyt, kun työpaikalla nopeasti opetettava työ olisi vaatinut muuttamisen Rovaniemeltä Helsinkiin ja kirskutella hampaita soluasunnossa viisi vuotta tutkintopaperia varten sen jälkeen, kun joskus "pääsee" kouluun.
Kaikki hallintoasteet (amis, AMK, yliopisto) voitaisiin yhdistää yhdeksi oppisopimuksia kaikille aloille tarjoavaksi rekisterilaitokseksi, jossa teoria-asiat miltä tahansa alalta voisi tenttiä tietokoneella koulutustaustasta, iästä ja etnisyydestä riippumatta mihin aikaan tahansa. Sen jälkeen, kun teoriatiedot on osoitettu etänä ja anonyyminä, ihminen lisätään rekisteriin, josta voi lähteä hakemaan työharjoittelupaikkaa käytännön pätevyyden saamiseksi ja viranomaiset auttavat harjoittelupaikan saamisessa eivätkä vetoa siihen, että nyt ollaan korkeakoulussa, joten ei auteta...koska korkeakouluja ja turhaa hallintokerrosta ei ole enää olemassa, vaan koulutuksellinen tasa-arvo pääsee lopulta toteutumaan.
Sulle on ilmeisesti yliopistomaailma täysin vieras. Yliopiston idea kun ei ole tuottaa tutkintoja kuin joku makkaratehdas makkaraa.
No kylläpä tästä vastauksesta jo näkee miten heikoilla kantimilla nykysysteemi on.
Tutkimusta tekee ja voidaan tehdä vaikka minkä nimisessä laitoksessa ja osa niistä on valtion ja osa yksityisiä laitoksia.
Kukaan ei ole sanonut, että tutkimus laitoksessa nimeltä X pitää lopettaa, vaan että ihmisiä ei enää suljettaisi pois työelämästä samalla tavalla kuin nyt. Suurelle osalle ihmisistä myös yliopisto on amiska, josta käydään hakemassa rekryporukalle riittävä paperi tai muodollinen virkapätevyys. Esim.papeille teologinen on pappiamis, jonka jälkeen käydään pikkumuodollisuutena kirkkopiirien oma kypsyyskoe.
Statustietoiset nuoret eivät hihku kauppatieteitä, oikeustiedettä tai lääketiedettä opiskelemaan sen takia, että pääsevät tutkijoiksi, vaan että saavat yliamiksesta luvan toimia rahakkaassa ammatissa.
Aivan, sun vastauksesta näkee miten heikoissa kantimissa (!) nykysysteemi on, jos sinusta riippuu.
Puhut yliopistotutkinnoista kuin ne olisivat ylhäältä suunniteltuja valmiita paketteja kuten monet amisopinnot. Vain harvat aineet ovat sellaisia. Niissäkin, joissa on enemmän yhteneväisyyksiä, kuten mainitsemassasi lääketieteessä, ei voi valmistua kandiksi, vaan opinnot on suoritettava aina ylempään kk-tutkintoon asti. Sitä ei voi muuttaa.
Lisäksi unohdat täysin että jokainen yliopisto on itsenäinen ja autonominen laitos, joka suunnittelee itse omat tutkintorakenteensa. Samalla lailla jokaisella opiskelijalla on vapaus suunnitella itsenäisesti oma tutkintonsa annetuissa (väljissä) malleissa.
Unohdat senkin, että yliopistotutkinnon (etenkin maisteri ja tohtori) sisältöjen luonne on täysin erilainen kuin amistutkintojen ja suurimman osan amk-tutkintojenkin. Yliopistotutkintojen tarkoitus ei ole valmistaa opiskelijaa tarkasti rajatun alan melko yleisluonteisiin ja käytännönläheisiin tehtäviin kuten edellä, eli kuten monet sanovat "ammattiin". Yliopisto-opinnoissa korostuu nimenomaan heti maisterivaiheessa alan syventävät opinnot, tieteellinen ajattelu ja teoreettisyys. Yliopistot kouluttavat laaja-alaisia ja syvällisesti omaan alaansa tutustuneita asiantuntijoita, jotka voivat amista ja amk:ta vapaammin sijoittua työelämässä monenlaisiin tehtäviin. Tämä on ero joka on jo itse asiassa määritelty Suomen laissa.
Nyt perustelet nykykäytäntöjä nykykäytännöillä ("pitää olla ylempi kk-tutkinto" jne) ja käytät myös oppilaitosten omia mainospuheita perusteluina. Ihan samanlaisia mainospuheita löytyy muiltakin kouluilta kuin yliopistolta. Peruskoulunhan ei tarvitse mainostaa itseään, kun se on pakollista kuitenkin.
Jos yliopistotutkintojen ei ole tarkoitus valmistaa ammattiin, niin miksei sitten vaikka lääkäreitä voitaisi ruveta kouluttamaan ammattiopistossa, lukiossa, AMK:ssa, oppisopimuksella tai siten, että luodaan joku kaikille avoin sähköinen rekisteri, minne voi rakentaa omaa portfoliota teoriaosaamisesta ja sitten hommata työharjoitteluita vaikka oppisopimuskeskuksen kautta?
Jos tutkimus on yliopistojen kannalta olennaista samalla, kun suurin osa opiskelijoista kohtelee sitä ammattikouluna, soisiko yliopistojen väki muille sen, että voisivat pätevöityä haluamiinsa ammatteihin ilman yliopistoa? Nykyäänhän se ei monessakaan tapauksessa onnistu.
Lisäksi tutkimusta tehdään jo nykyisellään monissa yksityisissä ja valtiollisissa laitoksissa ja suuri osa siitä, mitä ihminen maailmasta tietää on keksitty jo ennen kuin yliopistoja on ollut olemassa; esim.monet lääkkeet ja yrtit ja ihmisten käytöstä koskevat lainalaisuudet. Jokainen kirjailija, bloggaaja yms. teoksiaan suurelle yleisölle julkaistessaan myös tuo uutta tietoa julki tai järjestelee sitä uudella tavalla tulkittavaksi. Jokainen jossain ammatissa elämäntyönsä tehnyt ihminen voisi julkaista jonkun kirjan omista kokemuksistaan ja se toisi uutta tietoa julkiseen tilaan.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Tutkintojen vaatiminen.
Moni on varmasti lähtenyt oman käden kautta tai syrjäytynyt, kun työpaikalla nopeasti opetettava työ olisi vaatinut muuttamisen Rovaniemeltä Helsinkiin ja kirskutella hampaita soluasunnossa viisi vuotta tutkintopaperia varten sen jälkeen, kun joskus "pääsee" kouluun.
Kaikki hallintoasteet (amis, AMK, yliopisto) voitaisiin yhdistää yhdeksi oppisopimuksia kaikille aloille tarjoavaksi rekisterilaitokseksi, jossa teoria-asiat miltä tahansa alalta voisi tenttiä tietokoneella koulutustaustasta, iästä ja etnisyydestä riippumatta mihin aikaan tahansa. Sen jälkeen, kun teoriatiedot on osoitettu etänä ja anonyyminä, ihminen lisätään rekisteriin, josta voi lähteä hakemaan työharjoittelupaikkaa käytännön pätevyyden saamiseksi ja viranomaiset auttavat harjoittelupaikan saamisessa eivätkä vetoa siihen, että nyt ollaan korkeakoulussa, joten ei auteta...koska korkeakouluja ja turhaa hallintokerrosta ei ole enää olemassa, vaan koulutuksellinen tasa-arvo pääsee lopulta toteutumaan.
Sulle on ilmeisesti yliopistomaailma täysin vieras. Yliopiston idea kun ei ole tuottaa tutkintoja kuin joku makkaratehdas makkaraa.
No kylläpä tästä vastauksesta jo näkee miten heikoilla kantimilla nykysysteemi on.
Tutkimusta tekee ja voidaan tehdä vaikka minkä nimisessä laitoksessa ja osa niistä on valtion ja osa yksityisiä laitoksia.
Kukaan ei ole sanonut, että tutkimus laitoksessa nimeltä X pitää lopettaa, vaan että ihmisiä ei enää suljettaisi pois työelämästä samalla tavalla kuin nyt. Suurelle osalle ihmisistä myös yliopisto on amiska, josta käydään hakemassa rekryporukalle riittävä paperi tai muodollinen virkapätevyys. Esim.papeille teologinen on pappiamis, jonka jälkeen käydään pikkumuodollisuutena kirkkopiirien oma kypsyyskoe.
Statustietoiset nuoret eivät hihku kauppatieteitä, oikeustiedettä tai lääketiedettä opiskelemaan sen takia, että pääsevät tutkijoiksi, vaan että saavat yliamiksesta luvan toimia rahakkaassa ammatissa.
Aivan, sun vastauksesta näkee miten heikoissa kantimissa (!) nykysysteemi on, jos sinusta riippuu.
Puhut yliopistotutkinnoista kuin ne olisivat ylhäältä suunniteltuja valmiita paketteja kuten monet amisopinnot. Vain harvat aineet ovat sellaisia. Niissäkin, joissa on enemmän yhteneväisyyksiä, kuten mainitsemassasi lääketieteessä, ei voi valmistua kandiksi, vaan opinnot on suoritettava aina ylempään kk-tutkintoon asti. Sitä ei voi muuttaa.
Lisäksi unohdat täysin että jokainen yliopisto on itsenäinen ja autonominen laitos, joka suunnittelee itse omat tutkintorakenteensa. Samalla lailla jokaisella opiskelijalla on vapaus suunnitella itsenäisesti oma tutkintonsa annetuissa (väljissä) malleissa.
Unohdat senkin, että yliopistotutkinnon (etenkin maisteri ja tohtori) sisältöjen luonne on täysin erilainen kuin amistutkintojen ja suurimman osan amk-tutkintojenkin. Yliopistotutkintojen tarkoitus ei ole valmistaa opiskelijaa tarkasti rajatun alan melko yleisluonteisiin ja käytännönläheisiin tehtäviin kuten edellä, eli kuten monet sanovat "ammattiin". Yliopisto-opinnoissa korostuu nimenomaan heti maisterivaiheessa alan syventävät opinnot, tieteellinen ajattelu ja teoreettisyys. Yliopistot kouluttavat laaja-alaisia ja syvällisesti omaan alaansa tutustuneita asiantuntijoita, jotka voivat amista ja amk:ta vapaammin sijoittua työelämässä monenlaisiin tehtäviin. Tämä on ero joka on jo itse asiassa määritelty Suomen laissa.
Nyt perustelet nykykäytäntöjä nykykäytännöillä ("pitää olla ylempi kk-tutkinto" jne) ja käytät myös oppilaitosten omia mainospuheita perusteluina. Ihan samanlaisia mainospuheita löytyy muiltakin kouluilta kuin yliopistolta. Peruskoulunhan ei tarvitse mainostaa itseään, kun se on pakollista kuitenkin.
Jos yliopistotutkintojen ei ole tarkoitus valmistaa ammattiin, niin miksei sitten vaikka lääkäreitä voitaisi ruveta kouluttamaan ammattiopistossa, lukiossa, AMK:ssa, oppisopimuksella tai siten, että luodaan joku kaikille avoin sähköinen rekisteri, minne voi rakentaa omaa portfoliota teoriaosaamisesta ja sitten hommata työharjoitteluita vaikka oppisopimuskeskuksen kautta?
Jos tutkimus on yliopistojen kannalta olennaista samalla, kun suurin osa opiskelijoista kohtelee sitä ammattikouluna, soisiko yliopistojen väki muille sen, että voisivat pätevöityä haluamiinsa ammatteihin ilman yliopistoa? Nykyäänhän se ei monessakaan tapauksessa onnistu.
Lisäksi tutkimusta tehdään jo nykyisellään monissa yksityisissä ja valtiollisissa laitoksissa ja suuri osa siitä, mitä ihminen maailmasta tietää on keksitty jo ennen kuin yliopistoja on ollut olemassa; esim.monet lääkkeet ja yrtit ja ihmisten käytöstä koskevat lainalaisuudet. Jokainen kirjailija, bloggaaja yms. teoksiaan suurelle yleisölle julkaistessaan myös tuo uutta tietoa julki tai järjestelee sitä uudella tavalla tulkittavaksi. Jokainen jossain ammatissa elämäntyönsä tehnyt ihminen voisi julkaista jonkun kirjan omista kokemuksistaan ja se toisi uutta tietoa julkiseen tilaan.
Erinomainen esimerkki siitä miksi yliopistoja edelleen tarvitaan.
Vanhan työpaikan toimistomamma tulosti aina sähköpostinsa, luki ne vasta paperilta ja mapitti sen jälkeen huolellisesti arkistoonsa. Tapahtui 2010-luvun puolivälissä.
Alue: Aihe vapaa
Ei ainoastaan kollegat. Meidän oppilaitoksessamme on perinteisesti johdon toimesta resursoitu verkko- ym. etäopetukseen 50 % pienempi tuntiresurssi. Eli jos jostain opinnosta opettaja saa 30 h, niin samasta opinnosta verkkototeutuksella saa 15 h. Tämä on tehokkaasti karsinut etäopetusmenetelmien kehittämisen oppilaitoksessamme.