Mikä ihmeen keskikoulu?
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Oli myös mahdollista päästä vapaaoppilaaksi tai saada sisarusalennusta.
Oppikoulut olivat usein yksityisiä kannatusyhdistysten pitämiä. Vapaaoppilaspaikkojen määrä oli rajatt
Ei kyllä kovin usein. Esim omalla kotikunmalla oli 7 oppikoulua, joista yksi oli yksityinen. Kymenlaaksossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Oli myös mahdollista päästä vapaaoppilaaksi tai saada sisarusalennusta.
Oppikoulut olivat usein yksityisiä kannatusyhdistysten pitäm
Ai jaa, meidän kaupungissa oli 2 ja molemmat yksityisiä.
Eikö nuo kunnalliset keskikoulut ollut ihan kokeiluja 60-luvulla vielä kun silloin vielä perustettiin uusiakin yksityisiä oppikouluja kun pistemäärän ylittäneitä oli enemmän kuin kouluihin sopi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Oli myös mahdollista päästä vapaaoppilaaksi tai saada sisarusalennusta.
Oppikoulut
Omassa kunnassani muuttui yksityinen yhteiskoulu kunnalliseksi keskikouluksi 60- ja 70-lukujen vaihteessa, lukio jäi siinä vaiheessa yksityiseksi. Ainoa vastaava koulu siinä kunnassa ja opettajatkin pysyivät samoina. Ilmeisesti petasivat peruskoulua, se aloitti kolmen vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos päästötodistuksessa lukee, että keski- tai kansalaiskoulun oppimäärän mukaisesti, niin kyllä silloin on käytännössä käynyt keski- tai kansalaiskoulun, vaikka nimellisesti olisikin ollut peruskoulussa."
Täsmälleen näin se oli. Miksi joku tätäkin on alapeukuttanut, erehdyksessäkö? Lapissa monet 1960-syntyneet jäivät luokalle, jos eivät siirtyneet keskikouluun. He ilmeisesti saivat sitten "oikean" peruskoulutodistuksen ilman kansalaiskoulun oppimäärän merkintää.
Kansa- ja kansalaiskoulu on aiheuttanut sekaannusta Tarkistin asian vuonna 1967 kirjoitetusta todistuksesta.
Siinä on etusivulla isoilla kirjaimilla KANSAKOULUN PÄÄSTÖKIRJA. Sisäsivulla kerrotaan oppilaan suorittaneen kansakoulun oppimäärän, mutta todistus on kirjoitettu kansalaiskoulusta.
..todistuksessa lukee "keski- TAI kansalaiskoulun". Kum
Luetun ymmärtäminen ei ole vahvin puolesi. Eikö sitä opetettu siinä koulussa, jota kävit.
On iso ero siinä, onko tekstissä keski- tai kansalaiskoulun vai "keski- tai kansalaiskoulun". Jälkimmäiseen sinä lisäsit lainausmerkit, alkuperäisessä tekstissä ei ollut. Tässä selvennys, jonka sinäkin ymmärtänet. Päästötodistuksessa lukee joko " keskikoulun oppimäärän mukaan" taikka "kansalaiskoulun oppimäärän mukaan". En ole aivan varma, onko jälkimmäistä vaihtoehtoa edes olemassa ja jos on, lukeeko siinä "kansakoulun oppimäärän mukaan". Saivatko kansakouluun jääneet joko vanhanaikaisen kansakoulun todistuksen vai suoraan peruskoulun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos päästötodistuksessa lukee, että keski- tai kansalaiskoulun oppimäärän mukaisesti, niin kyllä silloin on käytännössä käynyt keski- tai kansalaiskoulun, vaikka nimellisesti olisikin ollut peruskoulussa."
Täsmälleen näin se oli. Miksi joku tätäkin on alapeukuttanut, erehdyksessäkö? Lapissa monet 1960-syntyneet jäivät luokalle, jos eivät siirtyneet keskikouluun. He ilmeisesti saivat sitten "oikean" peruskoulutodistuksen ilman kansalaiskoulun oppimäärän merkintää.
Kansa- ja kansalaiskoulu on aiheuttanut sekaannusta Tarkistin asian vuonna 1967 kirjoitetusta todistuksesta.
Siinä on etusivulla isoilla kirjaimilla KANSAKOULUN PÄÄSTÖKIRJA. Sisäsivulla kerrotaan oppilaan suorittaneen kansakoulun oppimäärän, mutta todistus on kirjoitettu kansalaiskoulusta.
..t
He saivat kansakoulun oppimäärän mukaisen todistuksen. Viimeisestä kansakouluikäluokasta moni kävi kuudennen luokan kahteen kertaan siirtyäkseen peruskouluun.
Siis mitämitä?
onko keskikoulu = oppikoulu ?
Mikä oli kansalaiskoulu?
Vierailija kirjoitti:
Siis mitämitä?
onko keskikoulu = oppikoulu ?
Mikä oli kansalaiskoulu?
Keskikoulu oppikoulun viisi ensimmäistä luokkaa. Siitä jatkettiin lukioon tai ei. Siihen aikaan opistotason koulutukseen riitti keskikoulu.
Kansakoulu oli 8 vuotta. Kaksi (tai kuntakohtaisesti) viimeistä luokkaa oli käytännöllispainotteista kansalaiskoulua. Kuitenkin pakollista oppivelvollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitämitä?
onko keskikoulu = oppikoulu ?
Mikä oli kansalaiskoulu?
Tämä on selitetty tähän mennessä noin 260 kertaa, mutta tässä vielä yksi versio:
Kansalaiskoulu oli kansakoulun jatkoluokat 7-9, eli jokseenkin nykyisen peruskoulun yläkoulua vastaavat. Ennen 7. luokkaa keskikouluun siirtyneet eivät käyneet näitä luokkia. Oppiaineet olivat erit, kuten aiemmin on kirjoitettu. Vain äidinkieli, laskento ja uskonto olivat kummallakin puolella samannimiset.
Kolmas koulumuoto oli apukoulu niille, jotka eivät pärjänneet edes kansakoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitämitä?
onko keskikoulu = oppikoulu ?
Mikä oli kansalaiskoulu?
Tämä on selitetty tähän mennessä noin 260 kertaa, mutta tässä vielä yksi versio:
Kansalaiskoulu oli kansakoulun jatkoluokat 7-9, eli jokseenkin nykyisen peruskoulun yläkoulua vastaavat. Ennen 7. luokkaa keskikouluun siirtyneet eivät käyneet näitä luokkia. Oppiaineet olivat erit, kuten aiemmin on kirjoitettu. Vain äidinkieli, laskento ja uskonto olivat kummallakin puolella samannimiset.
Kolmas koulumuoto oli apukoulu niille, jotka eivät pärjänneet edes kansakoulussa.
Viimeiseen virkkeesi oikaisu. Kansakouluun jääneet eivät olleet sikatyhmiä kuitenkaan. Kun muutin kaupunkiin kävin iltakouluna työn ohessa keskikoulun ja senjälkeen päiväkouluna opistotasoisen koulun.
Oppikouluun haettiin yleensä neljänneltä luokalra, jotkut vielä viidenneltä. Ei enää juurikaan kuudennelta luokalta.
Toisaalta oppikoulusta tuli takaisin kansakouluun ehtoja saaneita (eivät dmsuorittaneet niitä) tai käytöksen takia erotettuja.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Oppikoulu muodostui 5-vuotisesta keskikoulussa ja kolmevuotisesta lukiosta. Suurin osa lopetti pelkkään keskikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Oppikoulu muodostui 5-vuotisesta keskikoulussa ja kolmevuotisesta lukiosta. Suurin osa lopetti pelkkään keskikouluun.
Esim suurista ikäluokista vain noin 11 % on ylioppilaita. Joskus -65 noin 6000 ylioppilasta koko maassa, nykyisin melkein koko ikäluokat.
Miten vaikea on tajuta että oppikouluun oli pääsykokeet. Sinne haettiin. Keskikoulu oli oppikoulun viisi ensimmäistä luokkaa.
Jostain syystä keskustelua tahtoo hämärtää juuri peruskoulua edeltäneinä vuosina kunnallisia kokeilu-keskikouluja käyneet, joilla testattiin tulevaa peruskoulua. Niitä ei edes ollut joka puolella.
Kansalaisopistot kansakoulut kansalaiskoulut oli vähän parempia kuin työväen opistot kristilliset opistot oli erikseen. Pilkku pilkku pilkku. Suomen kielessä nimikkeet muuttuu usein. Ylä ja ala aste peruskoulu keskikoulu oppikoulu ammattikoulu lukio lyseo ammatilliset koulut jne. Peruskoulu käsitti ennen ihan kuin nytkin ala asteen 6 vuotta ja ylä asteen 2-3 vuotta. ( Toisten yksityisyyden suoja ja yksityiset asiat ei kuulu muille ). Ammatilliset koulut kestää edelleen samoin 1-4 vuotta ja erikoistumiset päälle. Nopeasti ammattiin lyhin tie oli ammatilliset opinnot. Ja jo yläasteella ennen kansalais joulu opisto valittiin linjat mihin menee kuten liikelinja tai puutyö tai muuta. Siitä ammattikouluun tai kauppakouluun. Naiset usein kampaaja kouluun tai pankki aloille. Ei niissä suuria eroja ole mutta lukioissa oli enemmän kemiaa kun taas kansalaiskouluissa enemmän liiketoimintaa kuten kirjanpitoa konekirjoitusta kieliä ja leikki kauppaa. Ei mene kauaa kun nykyiset nimikkeet jälleen muutetaan. Onhan lastentarha nykyään päiväkoti. Koulutodistukset pitää tallettaa muistona . Sitten on tietysti löyty autokoulut kuin kursseja ja lisäkoulutukset. Ette kai te nyt vaan sekoita vanhojen ihmisten asioita jotka on tehnyt 40-50 vuotta työtä sen alkukoulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
Olen samanikäinen ja ehdin käydä vuoden peruskoulua (tosin keskikoulun opetussuunnitelman mukaan). Siirryin siis keskikoulun neljänneltä peruskoulun yhdeksännelle.
Ennenvanhaan opettajat oli tiukempia ja vihaisia. Monet pelkäsi opettajia siksi tunnilla oli jäykkänä hiljaa. Ei nykyäänkään saa häiritä toisten opiskelua tunnilla. Mutta siihen vanhaan aikaan ei ollut tietokoneita eikä digijuttuja. Ekat TV tuli joskus 50- 60- luvulla ja mustavalkoisia. Värikuvat tuli myöhemmin. Oli puhelin kioskit ja ei ollut asfalttia edes kuin kivetystä jossain. Ette te tiedä mitään sen ajan olosuhteista . Ei ollut mitään kännyköitä vielä keksitty. Konekirjoitus koneet oli isoja kovaa ääntä pitäviä. Kassakoneet suuria ja paksuja . Ei niitä museo juttuja enää ole. Museoissa näkee näitä . Tytöt meni emäntä kouluun tai talouskouluun tai kodinhoitaja kouluun. Nykyään nimellä Catering tai maatalouslomittaja tai hoitaja. Suomessa oli kutomoita missä naiset teki työtä ja kenkätehtaita. Monet opiskeli kellosepiksi tai puusepiksi huonekaluja tekemään tai muuta. Museoissa voi ihailla vanhoja autoja kuin puhelinkoneita. Apukoulu oli pienimmille joilla oli ruumiinrakenne pieni heikko ja keskittymis tai oppimisvaikeuksia eli heille sopi kertaus ja hitaampi tahti mutta moni jatkoi siitä pitkällekin. Oli myös niitä jotka lintasivat ja jäivät luokalle eli kävivät saman luokan kahteen kertaan ja näin oppivat saman kuin muut. Opettajat seuraa opitko sinä. Sitten oli muotia löydä kursseja. Moni ei uskaltanut hakea tukia opintoihin tai ei tiennyt niistä siksi opinnot jäi työssä käynnin taakse.Pääasia että ihminen tienaa perustarpeet. Nykyajan sähköiset välineet on puolet pienempiä ja nopeampia . Myös kamerat vertaa museoissa vanhoja . Oli filmirullat. Ensin oli mustavalkoiset kuvat sitten värilliset . Niin se historia muuttuu. Ei tiedä millaista on 50 vuoden päästä. Älkää nuoret sotkeko muiden asioita ja tietoja kun Digi aika tuli.
Kansalaisille pakollinen peruskoulu . Sitä se on . Kaikkien on pakko osata lukea.
Nimikkeet muuttuu ja tekniikka. Menkää töihin. Nuoret. Muut on tehnyt vuosikymmenet työtä. Myös ne opettajat.
Keskikoulu oli periaatteessa sama kuin oppikoulu. Olen itse käynyt kunnallisen keskikoulun/ oppikoulun vuosina 1962-1965. Asuin paikkakunnalla, missä se keskikoulu oli ilmainen kaikille - eli kunnan ylläpitämä.
Tarkoitin tietysti, että "keskikoulun oppimäärän mukaisesti" tai "kansalaiskoulun oppimäärän mukaisesti" sen mukaan, kumman henkilö on käynyt.