Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihmeen keskikoulu?
Vierailija
11.02.2020 |
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kommentit (285)
Eikö tosiaan nykyisessä peruskulussa opeteta koululaitoksen historiaa? Kiertokoulu, kansakoulu keskikoulu, lukio ja yliopisto tuntuvat olevan historiaa. No tämän järjestelmän ja nykyisen opetusjärjestelmän välissä taisi olla joku yhtenäiskoulu, tai muu sellainen, josta ei paljon viitsi puhua. Siellä matematiikka oli jotain alkio-oppia ja prinkkalan moniste oppiaineena. Tulokset ovat nähtävissä tälläkin palstalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
Vähän riippuu, missä sattui asumaan. Peruskoulu tuli vuosina 1972-77 pohjoisesta lähtien ja viimeisenä pk-seutu.
Itse myös 1960 syntynyt. Omassa oppikoulussa ja lukiossa muistan jonakin syksynä luokkien oviin tulleeen uusi numerointi. Luokat 5-9 korvasivat luokat 1-5, tuolloin olin jo lukiossa.
Tietenkin se peruskoulun tulo riippui asuinpaikasta, mutta ihan ylipäätään Suomessa ei enää kukaan vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt enää välttänyt täysin peruskoulua.
Peruskoulu alkoi pohjoisesta ja valui alas.
Jos päästötodistuksessa lukee, että keski- tai kansalaiskoulun oppimäärän mukaisesti, niin kyllä silloin on käytännössä käynyt keski- tai kansalaiskoulun, vaikka nimellisesti olisikin ollut peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulu oli 8 lk. En ikinä ole kuullut 9-luokkaisesta kansakoulusta.
Kansakoulu oli luokat 1-6, luokat 7-8 (7-9) olivat kansalaiskoulua.
Ainakin 70-luvulla kansalaiskoulun 9.luokka oli vapaaehtoinen. Osa kävi vain 8 vuotta.
9. luokka ei ollut vapaaehtoinen vaan vaihtoehto ammattikoululle. Silloinkin oli oppivelvollisuus 16-vuotiaaksi ja harva ehti täyttää 16 jo 8. luokan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulu oli 8 lk. En ikinä ole kuullut 9-luokkaisesta kansakoulusta.
Kansakoulu oli luokat 1-6, luokat 7-8 (7-9) olivat kansalaiskoulua.
Ainakin 70-luvulla kansalaiskoulun 9.luokka oli vapaaehtoinen. Osa kävi vain 8 vuotta.
9. luokka ei ollut vapaaehtoinen vaan vaihtoehto ammattikoululle. Silloinkin oli oppivelvollisuus 16-vuotiaaksi ja harva ehti täyttää 16 jo 8. luokan jälkeen.
Oppivelvollisuus oli kansakoulu tai 16 vuotta heille jotka jäivät luokalleen eivätkä saaneet kansakoulua suoritettua 15-vuotiaana kuten muut.
Tuo lienee joku kuntakohtainen juttu tuo 9. Luokka vai olisiko sitten sattunut peruskoulun tuloon, oppikoululaiset lopettivat peruskoululaisina keskikoulun, johtiko se siihen että myös kansakoulua käytiinkin siirtymävaiheesa vuosi kauemmin?
Olen vanhempaa ikäluokkaa enkä täällä tuntenut peruskoulun tultua sukulaisissa kuin oppikoululaisia joilla systeemi muuttui kesken keskikoulun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulu oli 8 lk. En ikinä ole kuullut 9-luokkaisesta kansakoulusta.
Kansakoulu oli luokat 1-6, luokat 7-8 (7-9) olivat kansalaiskoulua.
Ainakin 70-luvulla kansalaiskoulun 9.luokka oli vapaaehtoinen. Osa kävi vain 8 vuotta.
30- ja 40-luvuilla syntyneet puhuivat näistä kansalaiskoulun viimeisistä luokista jatkoluokkina tai jatkokouluna.
Oikaisen, kansakoulun viimeisIStä luokista nimeä kansalaiskoulu tai jatkokoulu. Koulu oli KANSAKOULU,
Sitten saatiin kansakoulun päästö/päättötodistus. Ei mitään kansalaiskoulun todistusta.
Kansakoulun loppuun käynyt, iltakoulunA nuorena aikuisena keskikoulu ja opistotaso sen jälkee .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos päästötodistuksessa lukee, että keski- tai kansalaiskoulun oppimäärän mukaisesti, niin kyllä silloin on käytännössä käynyt keski- tai kansalaiskoulun, vaikka nimellisesti olisikin ollut peruskoulussa."
Täsmälleen näin se oli. Miksi joku tätäkin on alapeukuttanut, erehdyksessäkö? Lapissa monet 1960-syntyneet jäivät luokalle, jos eivät siirtyneet keskikouluun. He ilmeisesti saivat sitten "oikean" peruskoulutodistuksen ilman kansalaiskoulun oppimäärän merkintää.
Kansa- ja kansalaiskoulu on aiheuttanut sekaannusta Tarkistin asian vuonna 1967 kirjoitetusta todistuksesta.
Siinä on etusivulla isoilla kirjaimilla KANSAKOULUN PÄÄSTÖKIRJA. Sisäsivulla kerrotaan oppilaan suorittaneen kansakoulun oppimäärän, mutta todistus on kirjoitettu kansalaiskoulusta.
Kadun varrella olevien kolmen koulun keskellä oleva koulu, siis keskellä oleva koulu on keskikoulu. Mäellä oleva on yläkoulu ja mäen alla oleva taas alakoulu.
Selkiskö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Kyllä se "pääseminen" ennen oli myös varallisuuskysymys.
Moni lahjakas ei voinut jatkaa koulunkäyntiä maksullisessa oppikoulussa, kun ei perheellä ollut varaa hankkia kaikkia koulutarvikkeita. Vaikka olisi saanut vapaaoppilaspaikan (vapautuksen lukukausimaksusta), ruokailu oli maksullista.
Maaseudulla asuvat joutuivat järjestämään myös asumisen koulupaikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
"Jos päästötodistuksessa lukee, että keski- tai kansalaiskoulun oppimäärän mukaisesti, niin kyllä silloin on käytännössä käynyt keski- tai kansalaiskoulun, vaikka nimellisesti olisikin ollut peruskoulussa."
Täsmälleen näin se oli. Miksi joku tätäkin on alapeukuttanut, erehdyksessäkö? Lapissa monet 1960-syntyneet jäivät luokalle, jos eivät siirtyneet keskikouluun. He ilmeisesti saivat sitten "oikean" peruskoulutodistuksen ilman kansalaiskoulun oppimäärän merkintää.
Kansa- ja kansalaiskoulu on aiheuttanut sekaannusta Tarkistin asian vuonna 1967 kirjoitetusta todistuksesta.
Siinä on etusivulla isoilla kirjaimilla KANSAKOULUN PÄÄSTÖKIRJA. Sisäsivulla kerrotaan oppilaan suorittaneen kansakoulun oppimäärän, mutta todistus on kirjoitettu kansalaiskoulusta.
Noin on minullakin 1961 saadussa todistuksessa.
Kasakoulun päästätodistus ( ei päättö vaikka ihmiset nauraa, et ees tyhmä tiiä että se on päättö)
Sen jakoi kansalaiskoulun johtajaopettaja. Toisella sivulla oli kyläkoulun viimeisen luokan arvosanat, toisella sivulla kansalaiskoulun arvosanat, kotitaloutta, lastenhoitoa, käsitöitä, yms. Asiakirjojen opettelua eli hyvin käytännön läheistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kadun varrella olevien kolmen koulun keskellä oleva koulu, siis keskellä oleva koulu on keskikoulu. Mäellä oleva on yläkoulu ja mäen alla oleva taas alakoulu.
Selkiskö?
Ai se tärkein unohtui. Vuorella oleva koulu on taas korkeakoulu ;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos päästötodistuksessa lukee, että keski- tai kansalaiskoulun oppimäärän mukaisesti, niin kyllä silloin on käytännössä käynyt keski- tai kansalaiskoulun, vaikka nimellisesti olisikin ollut peruskoulussa."
Täsmälleen näin se oli. Miksi joku tätäkin on alapeukuttanut, erehdyksessäkö? Lapissa monet 1960-syntyneet jäivät luokalle, jos eivät siirtyneet keskikouluun. He ilmeisesti saivat sitten "oikean" peruskoulutodistuksen ilman kansalaiskoulun oppimäärän merkintää.
Kansa- ja kansalaiskoulu on aiheuttanut sekaannusta Tarkistin asian vuonna 1967 kirjoitetusta todistuksesta.
Siinä on etusivulla isoilla kirjaimilla KANSAKOULUN PÄÄSTÖKIRJA. Sisäsivulla kerrotaan oppilaan suorittaneen kansakoulun oppimäärän, mutta todistus on kirjoitettu kansalaiskoulusta.
&nbs
Jopa taas sattui nolo kirjoitusvirhe tärkeeän kohtaan.
Piti olla: Kansakoulun päästökirja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Köyhät ei voineet mennä oppikouluun, koska kaikki maksoi!!! Ei ollut heikompi aines!
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Miten niin heikompi aines? Jotkut kävivät kansalaiskoulun ja sen jälkeen ammatillisen koulun ja sieltä etenivät opistotasoiseen kouluun ja suorittaneet vaikkapa insinöörin, merkonomin tai vaikka sairaanhoitajan tutkinnon. Jotkut ovat kansalaiskoulun, ammattikoulun ja opistotason tutkinnon jälkeen edenneet jopa yliopistoon. Tiedän monia, jotka ovat kansalaiskoulun ja ammatillisen koulun jälkeen menneet työelämään ja työn ohessa sitten suorittaneet lukion ja ylioppilastutkinnon ja sitten hankkineet jonkun korkeamman tason koulutuksen. Nuorena tehtyjen koulupolkuvalintojen ei tarvitse sulkea pois myöhempiä opintoja ja etenemistä työelämässä. Onhan niitäkin, jotka ovat saavuttaneet työelämässä suuria pelkällä peruskoulutason koulutuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Oli myös mahdollista päästä vapaaoppilaaksi tai saada sisarusalennusta.
Keskikouluun saattoi pyrkiä myös kansakoulun 5. luokalta jos vaikka ei päässyt sinne neljänneltä. Pääsykokeet pisteytettiin ja yleensä valtion kouluihin oli vaikeampi päästä kuin yksityisiin oppikouluihin. Keskikoulu saattoi kestää myös 6 vuotta, kuten minulla, siitä syystä että kyseinen keskikoulu (tyttökoulu) oli kielipainotteinen, opiskeltiin kolmea kieltä kahden asemesta. Veljeni kävi poikanorssia. Toki silloinkin oli ns. yhteiskouluja joissa oli poikia ja tyttöjä.
Oli se tosiaan sekavaa meidän aikaankin ja aina vaan sekavammaksi muuttuu. Oli ala-aste sitten yläaste. Ja sitten mentiin keskiasteen kouluun, lukio tai ammattikoulu. Sitten tuli opistoaste, joka sekin jakaantui kahtee, ylempään ja alempaan. Hopeareunus on kun firmat kuitenkin joutuvat porukat kouluttamaan. Mikä muuten oli amk-uudistuksen alkuperäinen ajatuskin. Siis firman järjestämä vuoden työn ohessa koulutus. En tuota muistanut, ellei yksi taannnoinen haastateltava olisi hoksannut asiaa kysyä ja kun se kiellettiin, muistutti tästä. Eli amk:n suorittaneet muistakaa kysyä siinä ensimmäsitä työpaikka hakiessanne tuosta työn ohessa koulutuksesta. Sitä ei moni työnantaja muista mitä 30 vuotta sitten tuli järjestötsolla sovittua.
Vierailija kirjoitti:
"Jos päästötodistuksessa lukee, että keski- tai kansalaiskoulun oppimäärän mukaisesti, niin kyllä silloin on käytännössä käynyt keski- tai kansalaiskoulun, vaikka nimellisesti olisikin ollut peruskoulussa."
Täsmälleen näin se oli. Miksi joku tätäkin on alapeukuttanut, erehdyksessäkö? Lapissa monet 1960-syntyneet jäivät luokalle, jos eivät siirtyneet keskikouluun. He ilmeisesti saivat sitten "oikean" peruskoulutodistuksen ilman kansalaiskoulun oppimäärän merkintää.
Kansa- ja kansalaiskoulu on aiheuttanut sekaannusta Tarkistin asian vuonna 1967 kirjoitetusta todistuksesta.
Siinä on etusivulla isoilla kirjaimilla KANSAKOULUN PÄÄSTÖKIRJA. Sisäsivulla kerrotaan oppilaan suorittaneen kansakoulun oppimäärän, mutta todistus on kirjoitettu kansalaiskoulusta.
..todistuksessa lukee "keski- TAI kansalaiskoulun". Kumman henkilö on sitten käynyt? Jos on molemmat, siinä pitäisi olla tai-sanan kohdalla JA. Oudolta kuulostaa, enkä ihan heti tuota niele. Tosin pääsin keskikouluun ja sitten tyttölukioon jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Oli myös mahdollista päästä vapaaoppilaaksi tai saada sisarusalennusta.
Oppikoulut olivat usein yksityisiä kannatusyhdistysten pitämiä. Vapaaoppilaspaikkojen määrä oli rajattu. Jostainhan se pienikin raha piti saada.
30- ja 40-luvuilla syntyneet puhuivat näistä kansalaiskoulun viimeisistä luokista jatkoluokkina tai jatkokouluna.