Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihmeen keskikoulu?
Vierailija
11.02.2020 |
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kommentit (285)
Keskikoulu, jota oppikouluksi sanottiin, oli lukukausimaksullinen, ainakin 60- 70- luvun taitteessa. Sinne pääsi vain pyrkimällä ja niissä oli alimmat keskiarvorajat, millä oli mahdollista päästä.
Olin itse vähävaraisesta perheestä, joten isäni haki minulle koulun alettua vapaaoppilaspaikkaa. En tiedä saiko, mutta kuusi vuotta kävin viittä luokkaa, koska jäin luokalleni. Paras kaverini kävi samaan aikaan kansalaiskoulua, eli jatkoi kansakoulusta ns. yläasteelle.
Molemmista koulumuodoista oli mahdollista hakea ammattikouluun, mutta se katsottiin keskikoulun käyneelle taantumiseksi. Ammattikouluun olisi riittänyt kansakoulupohja, joka oli ilmainen. Keskikoulusta oli mahdollisuus päästä lukioon, mutta itseäni ei koulunkäynti enää kiinnostanut, vaan lähdin töihin. Petin tässä isäni, joka oli odottanut ylioppilaaksi lukemista, mutta kun kannustus oli pelkkää vähättelyä ja "minä en maksa penniäkään tuollaisten pentujen kouluista"- puhetta, lopetin koulun vastalauseena ja ajatuksella "sitäpä saat mitä tilaat".
Töitä löytyi sitä aikaa heti jos vain oli halukkuutta, työttömänä ei ole tarvinnut olla. Eikä huono päästötodistukseni ollut esteenä yhteenkään paikkaan.
Keskikoulusta muistan myös sen, että söin maksullista kouluruokaa vain kahtena lukukautena, muina kausina oli omat eväät: kotitekoista marjamehua lasipullossa ja pari ruisleipäviipaletta, joiden päällä oli paistettua kananmunaa. Aina samat eväät. Saan nyt eväideni tuoksun nenään kun tätä kirjoitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmassa Suomen koulujärjestelmässä pojille viisivuotinen ja tytöille viisi- tai kuusivuotinen keskikoulu sekä kolmivuotinen lukio yhdessä muodostivat oppikoulun. Peruskoulu-uudistuksessa kansakoulu, keskikoulu ja kansalaiskoulu sulautuivat 9-vuotiseksi peruskouluksi ja lukiosta tuli erillinen koulu. Iskä oli oppikoulussa ja ehti yhden vuoden käydä oppikouluun kuulunutta lukiota, mutta siitä lähtien kun hän meni lukion toiselle, tuo lukio ei enää ollut oppikoulun osa vaan erillinen koulu. Hän siirtyi oppikoulun kuudennelta (oppikouluun kuuluneen lukion ensimmäiseltä) erillisen lukion toiselle.
Katto Wikipediasta mitä oli ennen oppikoulua ja lukioo 🤬
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siihen oppikouluun menoin vaikutti älyn lisäksi paljon muukin. Esim vanhin veljeni joutui asumaan koulu kortteleissa 11 vuotiaasta, ja ei päässyt kun harvoin kotiin. Kävi liian rankaksi, ja vuoden päästä siirtyi takaisin kansa/ kansalaiskoulussa. Sisareni pääsivöt erkkujen kanssa yhteiskortteeriin ja viihtyivät. Minun mennessäni oppikouluun muuutimme koulun lähelle.
Rahan lisäksi keskikoulun pääsyyn vaikuttivat vanhempien asenteet ja ideologia.
Naapuristossamme oli paljon tiukkoja kommareita. Aika oli 60- luvun puoliväli. Olin ensimmäinen tai ensimmäisiä siinä yhteisössä, joka haki ja pääsi oppikouluun. Naapurit kuittailivat, että pojasta tehdään herra. Tai että meidän lapsista ei riistäjäporvareita kasvateta eikä keskikouluun päästetä vääriä oppeja saamaan.
Luin alkuosaa. Ihmeen sekavia ihmiset kirjoittelevat, nuoria vaiko jo muistinsa menettäneet.
Etenkin tuo kansalaiskoulu on monella päässään ihan sekaisin. Kansalaiskoulu oli kansakoulun osa. Kansakoulu oli 8-luokkainen, siitä esim lähikaupungissa oli kaksi viimeistä luokkaa luokat 7 ja 8 kansalaiskoulua, käytännön aineopetusta. Maalaiskunnan puolells käytiin kyläkoulua 7 vuotta oppikirjoina maalaiskansakoulun oppikirjat. Kansalaiskoulu oli puoli vuotta "soppakoulua " kirkonkylällä koottuna kyläkoulujen 8. luokkalaisista, puolet syksylukukauden, puolet kevätlukukauden.
Oppikouluun, jonka osat olivat keskikoulu ja lukio, pyrittiin yleensä neljänneltä luokalta.
Parempia oppilaita jäi meidänkin kyläkouluun kuin oppikouluun lähtijät olivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin alkuosaa. Ihmeen sekavia ihmiset kirjoittelevat, nuoria vaiko jo muistinsa menettäneet.
Etenkin tuo kansalaiskoulu on monella päässään ihan sekaisin. Kansalaiskoulu oli kansakoulun osa. Kansakoulu oli 8-luokkainen, siitä esim lähikaupungissa oli kaksi viimeistä luokkaa luokat 7 ja 8 kansalaiskoulua, käytännön aineopetusta. Maalaiskunnan puolells käytiin kyläkoulua 7 vuotta oppikirjoina maalaiskansakoulun oppikirjat. Kansalaiskoulu oli puoli vuotta "soppakoulua " kirkonkylällä koottuna kyläkoulujen 8. luokkalaisista, puolet syksylukukauden, puolet kevätlukukauden.
Oppikouluun, jonka osat olivat keskikoulu ja lukio, pyrittiin yleensä neljänneltä luokalta.
Parempia oppilaita jäi meidänkin kyläkouluun kuin oppikouluun lähtijät olivat.
1940-luvulla? Itse aloitin koulunkäynnin 1960-luvulla. Silloin oli kansakoulua 1-6 luokkaa ja 7-9 luokat kansalaiskoulua. Jossakin vaiheessa saattoi 8. luokan jälkeen siirtyä ammattikouluun, kun jo silloin oppivelvollisuus oli 16-vuotiaaksi. Keskikoulu oli erikseen ja sinne pyrittiin 4-6 kansakoululuokilta. Sieltä saatiin päästötodistus, jolla saattoi päästä paikka pankkiin töihin. Osa jatkoi lukioon, osa opistoon ja osa ammattikouluun. Ja osa meni töihin, johonkin muuhun kouluun tai meni naimisiin ja perusti perheen.
Osa kommareistakin halusi kouluttaa lapsensa näyttääkseen, että kyllä täälläkin osataan. Muinaiselle poikakaverille oli erityisen tärkeää käyttää vappumarssilla ylioppilaslakkia, jotta sivullisetkin näkevät, että kyllä niitä tässäkin joukossa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppik
Harmi kun en voi lainata pitkää tekstiäsi, mutta tähän:
"Sinä toit kommenttiisi tämän lausunnon yliopistoon. Eihän 1982 tarvittu mitään lausuntoja, kun yliopistoon haettiin ja mentiin pääsykokeiden kautta."
- Ehkä ilmaisin edellisen epäselvästi, eli kyseessä oli ERIVAPAUS YLIOPPILASTUTKINNOSTA, ei lausunnolla opiskeluun pääsemisestä. Helsingin yliopistoon piti olla erivapaus vielä vuonna 1983. Enhän minä muuten sitä olisi hakenut, jos ei olisi tarvinnut! Lukiota en ole käynyt päivääkään enkä ole koskaan kirjoittanut ylioppilaaksi. . En päässyt opiskelemaan silloin, kun en käynyt edes pääsykokeissa. Myöhemmin hain toiseen yliopistoon, johon ei tarvinnut erivapautta vaan mentiin pelkän pääsykokeen kautta. Pisteitä piti olla vähintään saman verran kuin viimeksi valituksi tulleella ylioppilaalla. Valmistuin maisteriksi, en kuitenkaan äidin- tai minkään muun kielen.
Oletko koskaan kuullut avoimen väylästä yliopistoon? Sitä kautta olisi voinut päästä vaikka kiertokoulun käynyt. En tiedä, mistä alkaen se on ollut mahdollista, eli ehkä ei olisi ollut vielä 1980-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin alkuosaa. Ihmeen sekavia ihmiset kirjoittelevat, nuoria vaiko jo muistinsa menettäneet.
Etenkin tuo kansalaiskoulu on monella päässään ihan sekaisin. Kansalaiskoulu oli kansakoulun osa. Kansakoulu oli 8-luokkainen, siitä esim lähikaupungissa oli kaksi viimeistä luokkaa luokat 7 ja 8 kansalaiskoulua, käytännön aineopetusta. Maalaiskunnan puolells käytiin kyläkoulua 7 vuotta oppikirjoina maalaiskansakoulun oppikirjat. Kansalaiskoulu oli puoli vuotta "soppakoulua " kirkonkylällä koottuna kyläkoulujen 8. luokkalaisista, puolet syksylukukauden, puolet kevätlukukauden.
Oppikouluun, jonka osat olivat keskikoulu ja lukio, pyrittiin yleensä neljänneltä luokalta.
Parempia oppilaita jäi meidänkin kyläkouluun kuin oppikouluun lähtijät olivat.
1940-luvulla? Itse aloitin koulunkäynnin 1960-luvulla. Silloin oli kansakoulu
Selität ihan samaa kuin minäkin. Kansakoulu oli 8lk , kunnasta riippuen kansalaiskoulun pituus vaihteli miten se oli kunnassa järjestetty. Kaupungeissa kai se 2 viimeistä luokkaa.
Aloitin koulun 1953, 1961 kevättalven olin jo töissä kun joululta tuli kansalaiskoulu käytyä. Todistus kyllä tuli vasta keväällä yhtä aikaa kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin alkuosaa. Ihmeen sekavia ihmiset kirjoittelevat, nuoria vaiko jo muistinsa menettäneet.
Etenkin tuo kansalaiskoulu on monella päässään ihan sekaisin. Kansalaiskoulu oli kansakoulun osa. Kansakoulu oli 8-luokkainen, siitä esim lähikaupungissa oli kaksi viimeistä luokkaa luokat 7 ja 8 kansalaiskoulua, käytännön aineopetusta. Maalaiskunnan puolells käytiin kyläkoulua 7 vuotta oppikirjoina maalaiskansakoulun oppikirjat. Kansalaiskoulu oli puoli vuotta "soppakoulua " kirkonkylällä koottuna kyläkoulujen 8. luokkalaisista, puolet syksylukukauden, puolet kevätlukukauden.
Oppikouluun, jonka osat olivat keskikoulu ja lukio, pyrittiin yleensä neljänneltä luokalta.
Parempia oppilaita jäi meidänkin kyläkouluun kuin oppikouluun lähtijät olivat.
1940-luvulla? Itse aloitin koulunkäynnin 1960-luvulla. Silloin oli kansakoulu
Kansakoulu oli 8 lk. En ikinä ole kuullut 9-luokkaisesta kansakoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulu tarkoitti nykyisiä luokkia 5-9, siis oppikoulun luokat ennen lukiota.
Niin jos ensin oli pyrkinyt ja päässyt sinne oppikouluun. Jos ei niin jatkoi kansakoulussa 6 luokkaan saakka ja sitten 7-9 luokat olivat kansalaiskoulun nimellä. Kansalaiskoulusta ei päässyt pyrkimään lukioon.
Olin kiertokoulussa ,vieläkin huippaa moinen karuselli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua. -63 syntynyt enkä siis käynyt peruskoulua, kun se tuli sen verran hy ään stadiin. Oliskohan -66 syntyneet viimeiset, jotka eivät siirtyneet peruskouluun, kun itse olin kolme vuotta liian vanha, jotta olisin siirtynyt peruskouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
Vähän riippuu, missä sattui asumaan. Peruskoulu tuli vuosina 1972-77 pohjoisesta lähtien ja viimeisenä pk-seutu.
Itse myös 1960 syntynyt. Omassa oppikoulussa ja lukiossa muistan jonakin syksynä luokkien oviin tulleeen uusi numerointi. Luokat 5-9 korvasivat luokat 1-5, tuolloin olin jo lukiossa.
Tietenkin se peruskoulun tulo riippui asuinpaikasta, mutta ihan ylipäätään Suomessa ei enää kukaan vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt enää välttänyt täysin peruskoulua.
Peruskoulu alkoi pohjoisesta ja valui alas.
Minä olen syntynyt -63 enkä ole känyt päivääkään peruskoulua. Olin kolme vuotta liian vanha, joten viimeiset kolme vuotta menivät kansalaiskoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kansakoulusta joko keskikouluun, jonne pyrittiin tai kansalaiskoulùun, jonne muut oppivelvolliset menivät.
Et sitten ole varmaan sitten kuullut kansalaiskoulustakaan!
Kansakoulu, kansalaiskoulu, keskikoulu, lukio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Ei se ihan näin mennyt.
Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.
Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!
Minä olin vapaaoppilaana joka tarkoitti ettei lukukausimaksuja tarvinnut maksaa. Kirjat ja ruokailu piti itse maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
Vähän riippuu, missä sattui asumaan. Peruskoulu tuli vuosina 1972-77 pohjoisesta lähtien ja viimeisenä pk-seutu.
Itse myös 1960 syntynyt. Omassa oppikoulussa ja lukiossa muistan jonakin syksynä luokkien oviin tulleeen uusi numerointi. Luokat 5-9 korvasivat luokat 1-5, tuolloin olin jo lukiossa.
Tietenkin se peruskoulun tulo riippui asuinpaikasta, mutta ihan ylipäätään Suomessa ei enää kukaan vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt enää välttänyt täysin peruskoulua.
Peruskoulu alkoi pohjoisesta ja valui alas.
Minä olen syntynyt -63 enkä ole känyt päiv
On sinun ollut pakko käydä hetki peruskoulua. Helsingin seutu siirtyi viimeisenä peruskoulusysteemiin 1.1.1978, joten oma kertomasi ei voi olla totta. Sinun 9. luokkasi on päättynyt keväällä 1979 tai myöhemmin, jos vaikka tuplasit. Viimeisen luokan todistuksesi sen kertoo, todennäköisesti siinä lukee peruskoulun päästötodistus sen ja sen oppimäärän mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin alkuosaa. Ihmeen sekavia ihmiset kirjoittelevat, nuoria vaiko jo muistinsa menettäneet.
Etenkin tuo kansalaiskoulu on monella päässään ihan sekaisin. Kansalaiskoulu oli kansakoulun osa. Kansakoulu oli 8-luokkainen, siitä esim lähikaupungissa oli kaksi viimeistä luokkaa luokat 7 ja 8 kansalaiskoulua, käytännön aineopetusta. Maalaiskunnan puolells käytiin kyläkoulua 7 vuotta oppikirjoina maalaiskansakoulun oppikirjat. Kansalaiskoulu oli puoli vuotta "soppakoulua " kirkonkylällä koottuna kyläkoulujen 8. luokkalaisista, puolet syksylukukauden, puolet kevätlukukauden.
Oppikouluun, jonka osat olivat keskikoulu ja lukio, pyrittiin yleensä neljänneltä luokalta.
Parempia oppilaita jäi meidänkin kyläkouluun kuin oppikouluun lähtijät olivat.
1940-luvulla? Itse aloitin
Tässä on yritetty vääntää moneen kertaan rautalankamallia, että viimeiset luokat olivat KANSALAIS-koulua niillä, jotka eivät menneet keskikouluun. Kaikissa paikoissa oli vähintään 6 luokkaa kansakoulua ja sen jälkeen eri aikoina ja eri paikoissa kansalaiskoululuokat.
Kansakoulu oli 8 lk. En ikinä ole kuullut 9-luokkaisesta kansakoulusta.
Kansakoulu oli luokat 1-6, luokat 7-8 (7-9) olivat kansalaiskoulua.
Ainakin 70-luvulla kansalaiskoulun 9.luokka oli vapaaehtoinen. Osa kävi vain 8 vuotta.
Ehkäpä muistat väärin. Jos saa numeroksi 6, ei siitä jäänyt keskikouluaikaan luokalle. Itse jäin luokalleni matikan nelosesta. En muista paljonko keskiarvoni oli silloin, mutta kun toisen kerran uhkasi sama nelonen, sain sen venkoiltua vitoseksi. Näin ollen keskikoulun käyneenä, mutta juuri siirtymävaiheessa luokalle jääneenä peruskoulun päästötodistukseni keskiarvo oli 6.2.
Nähtävästi minuakin huonompia meidän, jo kerran luokalle jääneiden joukossa oli, koska koko luokan keskiarvo oli 6.3.
...ja jatkan vielä: kahdet ehdot (4) sai yrittää suorittaa kesän aikana. Jos sai kolme nelosta, jäi suoraan luokalle.