Lue keskustelun säännöt.
Olen juuri muuttanut Suomeen 30 ulkomaanvuoden jälkeen. Ihmisten suhtautuminen oli minulle täysi šokki!
09.02.2020 |
Olen asunut 10 vuotta Aasiassa ja 20 vuotta Sveitsissä. Meillä on varsinainen koti Etelä-Ranskassa, missä mieheni on kotoisin.
Kun puhun suomalaisten kanssa, te olette kovin vihamielisiä minua kohtaan. Miksi? Kun joskus mainitsen elämästäni ulkomailla, osoitatte heti ettei ole sopivaa kertoa siitä.
Minun koko elämäni on muualla kuin Suomessa, eikö teitä yhtään kiinnosta kuulla siitä?
Ei minulla ole mitään puhuttavaa Suomesta kun en ole täällä asunut kuin 18 vuotiaana viimeksi!
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No Suomihan on mennyttä. Tällä vain halutaan pahaa kaikille. Tämä vihamielisyys ja ärsyntyminen ovat jotain aivan uskomatonta.
Suomalaisten mielenterveys on kaikkea muuta kuin terve. Täällä myös pidetään normaalina sellaista käytöstä jota muualla saisi sut joutumaan oikauden eteen.
Olen itse asunut Italiassa pitkään. Tulin takaisin Suomeen ja se kiusaaminen ja silmätikuksi joutuminen on ollut rankkaa.
Onneksi lähden kohta takaisin.Heh. Näitä tällaisia on ollut niin kauan kuin muistan (olen 60 v.), näitä jotka nauttivat suuresti Suomea ja suomalaisia mollatessaan. Taudin kuvaan kuuluu, että kaikki on ihan pskaa, kulttuuri, kansan luonne, politiikka, talous. Suomi on junttila, takapajula, mennyttä, kehitysmaa, sulkeutunut mennyt maailmaa, tuhon oma. Suomalaisten pitäisi nöyränä levittää punainen matto jokaiselle ulkomaailaiselle tai palvoa ulkomailla sivistynyttä ja suomalaisuutensa taakan poispessyttä entistä
suomalaista.
Samaan aikaan näinä vuosina Suomi on noussut top 10 lähes kaikessa mairittelevassa, onpa ollut jopa ykkönen 'kaikkein vähiten epäonnistunein valtio' -kategoriassa. Siinä vissiin näillä mollaajilla on sietämistä ja vtuttaahan se, jos se mitä vihaa ja kadehtii, pärjääkin. Näistä kun moni tuntuu ajattelevan, että 'meidän jälkeen vedenpaisumus' ja kun ei sitä tulekaan, kukaan ei kaipaa, eikä ole niin kauhean kiinnostunut - niin kyllähn sekin varmaan pistää ketuttamaan tällaista luonnetta. Voi, voi.
Suomi on täynnä näitä sinunkaltaisia, jotka vetävät esiin jokaisen tilausten näyttääkseen kuinka paljon parempi Suomi on. Suomi on täynnä ihmisiä, jotka halveksivat esimerkiksi naisia, jotka ovat ottaneet puolison toisesta maasta. Kaikki ovat kuulleet kuinka halveksivasti puhutaan määrättyjen kulttuurien miehistä ja naisista, heidän ruuista ja heidän sivistyksensä tasosta. Sitten kun asuu ulkomailla ja huomaa, kuinka paljon siellä on koulutettuja ja kielitaitoisia ihmisiä, joiden kodit ovat viimeisen päälle hienoja ym. Se alkaa kyllä ärsyttämään, kun Suomessa selitellään kuinka muissa maissa eletään suunnilleen savimajoissa. Kuinka moni kuvittelee tietävänsä miten jotkut asiat ovat jossain toisessa maassa, koska ovat käyneet jossain turistirysässä viikon verran ja tutustuneet yhteen hotelliomistajaan. Tai lukeneet kaksi artikkelia ylen sivuilta tai parhaimmillaan katsoneet jotain telkkusarjaa.
Suomi on varmasti paras paikka monelle suomalaiselle, mutta ei ulkomailla nyt mitään kauheaa ole. Monella on siellä asiat todella hyvin. Maailmassa on paljon hyvätuloisia,varakkaita ja rikkaita ja Ihan keskiverto tuloilla eläviä. Mutta televisiot näyttävät lähinnä köyhien olosuhteita. Muiden maiden kouluista kun puhutaan, niin nehän nyt ovat aina ihan hirveitä suomalaisista. Jostain syystä noissa huippuyliopistoissa kuitenkin suurimmaksi osaksi opiskelee muut kuin suomalaiset. On se ihme.
20 vuotta Italiassa asuneena, voisin kirjoittaa romaanin, kuinka paljon kliseitä ja amerikkalaisten keksimiä satuja pidetään todellisuutena Suomessa sekä italialaisista, että Italiasta. Onhan kerran käyty Riminillä tai Venetsiassa tai Roomassa ja katsottu Don Matteo televisiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaas mammulit siellä autereisessa Keski-Euroopassa; oletteko kotirouvia lapset helmoissa vai muuten vain miehen siivellä "etelään" "päässeitä"? Aika monelle kotirouvalle menee kertakaikkiaan pissi päähän, kun pääsevät kerrankin Suomen rajojen ulkopuolelle. Välittömästi alkaa se kotimaan ja suomalaisten nälvintä, vaikka itse ollaan opiskeltu ja nautittu suht halvasta hyvinvoinnista "karmeassa" Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kerro jotain negatiivista niistä muista maista niin johan alkavat suomalaisten silmät loistaa.
T. 25 v ulkomailla asunut, tosin Suomeen en tullut jäädäkseni
Totta! Kun olin asunut pari vuotta ulkomailla
(Etelä-Espanjassa) ja tulin vierailulle kotimaahani, törmäsin entiseen esimieheeni ja hän kyseli millaista uudessa kotimaassa elämäni on.
Vastasin kertoen sekä hyviä, että huonoja puolia, mutta vasta huonoja puolia kertoessani ex-esimiehen silmät alkoi loistaa ja hänen kommenttinsa oli:
”Jaa, ei se Espanja sitten mikään paratiisi ollutkaan”.
Vastasin hänelle, että: ”Niin en kyllä koskaan väittänytkään”.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas mammulit siellä autereisessa Keski-Euroopassa; oletteko kotirouvia lapset helmoissa vai muuten vain miehen siivellä "etelään" "päässeitä"? Aika monelle kotirouvalle menee kertakaikkiaan pissi päähän, kun pääsevät kerrankin Suomen rajojen ulkopuolelle. Välittömästi alkaa se kotimaan ja suomalaisten nälvintä, vaikka itse ollaan opiskeltu ja nautittu suht halvasta hyvinvoinnista "karmeassa" Suomessa.
Asun keskieuroopassa, ja olen töissä toimistossa. Työhön olen ihan haastattelulla mennyt.
Mulla on paikallinen avopuoliso joka on myös töissä toisessa firmassa.
Meillä ei ole lapsia vielä.
Moni asia on täällä hyvin, monet asiat ei. Sama se on joka paikassa. N30
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas mammulit siellä autereisessa Keski-Euroopassa; oletteko kotirouvia lapset helmoissa vai muuten vain miehen siivellä "etelään" "päässeitä"? Aika monelle kotirouvalle menee kertakaikkiaan pissi päähän, kun pääsevät kerrankin Suomen rajojen ulkopuolelle. Välittömästi alkaa se kotimaan ja suomalaisten nälvintä, vaikka itse ollaan opiskeltu ja nautittu suht halvasta hyvinvoinnista "karmeassa" Suomessa.
Hä? Pääsevät kerrakin Suomen rajojen ulkopuolelle? Kuka nälvii ja miksi? Halvasta hyvinvoinnista se saksalainen kotirouvakin nauttii. Sairasvakuutus perheille halpa, terveydenhoito hyvä, koulut ja opiskelu ilmaista jne. Ja miksi pitäisi Suomea nälviä, onhan sielläkin asiat suht hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletpa ulkomaalainen tai paluumuuttaja, yleensä ei kannata alkaa mollaamaan maata ja kansaa, jossa sillä hetkellä olet. Voin kuvitella, että suhtautuminen sinuun Aasiassa ja Sveitsissä olisi ollut ihan toisenlainen, jos olisit alkanut kertoa, miten kuvottavan likaista ja köyhää Aasiassa on, miten ihmiset ovat sivstymättömiä ja taikauskoisia, ihmisoikeudet olemattomat, eläinten kohtelu julmaa, miten pahaa ruoka on ja miten epähygienistä kaikki on. Tai Sveitsissä olisit alkanut arvostella kaikkea siellä näkemääsi ja kokemaasi, sveitsiläisen ihmiset mukaanlukien. Ja kertonut, miten Suomessa on kaikki NIIIIIIIIIIN paljon paremmin. Kasvokkain tai edes paikallisissa keskusteluryhmissä. "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" pitää paikkansa ihan kaikkialla, ei vain Suomessa.
ilmeisesti turun torilla kun menet kehuskelemaan itseäsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen nälvimistä on mm. se, että et ole tulossa takaisin sinne. Tai se, että kysyttäessä vakuutat, että uudessa kotimaassa on myös ns. ilmainen terveydenhuolto tai lapsilisät. Tai jos oikaiset harhaluulot, että kaikkialla muualla oulu tai yliopisto olisi maksullinen. Tai jos erehdyt kehumaan jotain uudessa kotimaassasi. Sitten saat kyllä kuulla, että pysy siellä onnelassasi ja takaisin ei oo tulemista ja mitään ei kyllä menetetty. Maanpetturi kertakaikkiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet suomalaiset eivät kestä sitä, että joku on onnellinen. Lisäksi täällä on paljon kateutta. Ihmiset ovat helposti vihaisia ja katkeria.
Täällä halutaan hoitaa kaikki, jopa perheen ihmissuhteet, omien sairaiden lasten tai kuolevien vanhusten hoito rahalla. Ihmisiä kaiken lisäksi arvostetaan veronmaksukyky edellä. Sen lisäksi ei esimerkiksi tarvitse kyetä empatiaan.
Olen ylpeästi suomalainen (kulttuuri, luonto, tiede), asun täällä enkä haikaile muualle - mutta pidän meitä suomalaisia jollain tapaa kollektiivisesti sairaina, masentuneina.
Raha on saanut täällä aivan suhteettoman aseman. Jopa vähäisestä syntyvyydestä, lasten saamisesta, puhutaan täällä lähinnä vain kansantalouden näkökulmasta, muutoin negatiivisen kautta.
On helppo uskoa, että muualla asuneilla paluumuuttajilla on vaikeaa tässä henkisessä ilmapiirissä. Itsekin tätä usein ihmettelen. Aivan kuin elämä täällä olisi suunnatonta paskaa ja jos joku onkin onnellinen täällä - taikka muualla - hänet pitää psykologisin keinoin tuhota.
Tässäkin on kaksi asiaa: media ja oikeat ihmissuhteet. On ihan totta kaikki tuo, mitä sanoit. Siis kun tarkoitetaan medialla sitä, mistä Suomessa puhutaan. Kun taas puhutaan läheisten ja ystävien kanssa, ei taideta kovinkaan usein puhua syntyvyydestä kansantalouden näkökulmasta eikä välttämättä syntyvyydestä yleensäkään. Puhutaan ihan muista asioista. Asioista, joita puhujien elämässä on. Tehdään yhdessä, nautitaan toisten seurasta ja puhutaan elämästä. Jaetaan niin ilot kuin surutkin.
Tämä juuri on se ongelma meille paluumuuttajille! Kun ne asiat, joita meidän elämässä on ollut ja joita haluaisi jakaa muiden kanssa, ärsyttää ja saa jopa raivon valtaan! Ihan vaikka kyläpaikassa on toinen vieras alkanut haukkua minua kun kerroin millaista oli asua talossa, joka oli 30 metrin päässä Tyynen valtameren rannasta. Kun siis puhuttiin rannoista ja mökkirannoista! Ja jotenkin epäilevästi monet suhtautuu kun kuulee, että on asunut koko aikuisikänsä toisessa maassa ja toisella kielellä. Suomalaisten sielunmaisema on karu ja ahdas, siihen ei mahdu mitään muuta kuin Suomi. Ihmiset ei esim ymmärrä miksi minun lapsilla on englantilaiset nimet! Vaikka he ovat asuneet englanninkielisessä maassa koko elämänsä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet suomalaiset eivät kestä sitä, että joku on onnellinen. Lisäksi täällä on paljon kateutta. Ihmiset ovat helposti vihaisia ja katkeria.
Täällä halutaan hoitaa kaikki, jopa perheen ihmissuhteet, omien sairaiden lasten tai kuolevien vanhusten hoito rahalla. Ihmisiä kaiken lisäksi arvostetaan veronmaksukyky edellä. Sen lisäksi ei esimerkiksi tarvitse kyetä empatiaan.
Olen ylpeästi suomalainen (kulttuuri, luonto, tiede), asun täällä enkä haikaile muualle - mutta pidän meitä suomalaisia jollain tapaa kollektiivisesti sairaina, masentuneina.
Raha on saanut täällä aivan suhteettoman aseman. Jopa vähäisestä syntyvyydestä, lasten saamisesta, puhutaan täällä lähinnä vain kansantalouden näkökulmasta, muutoin negatiivisen kautta.
On helppo uskoa, että muualla asuneilla paluumuuttajilla on vaikeaa tässä henkisessä ilmapiirissä. Itsekin tätä usein ihmettelen. Aivan kuin elämä täällä olisi suunnatonta paskaa ja jos joku onkin onnellinen täällä - taikka muualla - hänet pitää psykologisin keinoin tuhota.
Tässäkin on kaksi asiaa: media ja oikeat ihmissuhteet. On ihan totta kaikki tuo, mitä sanoit. Siis kun tarkoitetaan medialla sitä, mistä Suomessa puhutaan. Kun taas puhutaan läheisten ja ystävien kanssa, ei taideta kovinkaan usein puhua syntyvyydestä kansantalouden näkökulmasta eikä välttämättä syntyvyydestä yleensäkään. Puhutaan ihan muista asioista. Asioista, joita puhujien elämässä on. Tehdään yhdessä, nautitaan toisten seurasta ja puhutaan elämästä. Jaetaan niin ilot kuin surutkin.
Tämä juuri on se ongelma meille paluumuuttajille! Kun ne asiat, joita meidän elämässä on ollut ja joita haluaisi jakaa muiden kanssa, ärsyttää ja saa jopa raivon valtaan! Ihan vaikka kyläpaikassa on toinen vieras alkanut haukkua minua kun kerroin millaista oli asua talossa, joka oli 30 metrin päässä Tyynen valtameren rannasta. Kun siis puhuttiin rannoista ja mökkirannoista! Ja jotenkin epäilevästi monet suhtautuu kun kuulee, että on asunut koko aikuisikänsä toisessa maassa ja toisella kielellä. Suomalaisten sielunmaisema on karu ja ahdas, siihen ei mahdu mitään muuta kuin Suomi. Ihmiset ei esim ymmärrä miksi minun lapsilla on englantilaiset nimet! Vaikka he ovat asuneet englanninkielisessä maassa koko elämänsä!
Tähän ei voi sanoa muuta kuin että valitse ystäväsi ja tuttavasi paremmin. Nykyisin Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, joilla on sekä ystäväpiirissään että sukulaisissaankin ulkomaalaisia tai jotka ovat naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Ihmisiä, joilla on työkavereissa ja opiskelukavereissakin ulkomaalaisia. Asun pääkaupunkiseudulla ja vain yhdellä ystävälläni on suomalainen puoliso. Omalla lapsellanikin on ulkomaalainen puoliso. Työkaverillanikin on ulkomaalainen puoliso. Seinän takana asuu ulkomailta kotoisin oleva lääkäri perheineen ja vastapäiseen taloon muutti just albanialainen perhe. Ei suomalaisten sielunmaisema ole mitenkään karu tai ahdas. Pikemminkin on kyse yksilöistä kuin kansallisesta ominaisuudesta.
Suomalaiset ovat ahdasmielistä kansaa. Muualta tulleet ovat epäilyttäviä ja muualle lähteneet pettureita. Ei tarvitse kuin muuttaa kotipaikkakunnalta isompaan kaupunkiin, niin tämä jantelaisuus-efekti aktivoituu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi oudoimmista itselleni (asun ulkomailla edelleen nykyään) on monien suomalaisten tuttujen oletus siitä, että inhoan/vihaan Suomea. Muutin ulkomaille parempien työmahdollisuuksien ja uusien kokemusten perässä, en siksi ettenkö rakastaisi ja arvostaisi synnyinmaatani. Mutta todella usein kun käyn Suomessa niin saan kommentteja tyyliin "varmaan jo mietit että pääsisipä jo pois täältä" ja "no susta varmaan tosi ankeaa täällä" yms. Vaikka siis olen syntyperäinen suomalainen! Kai minä nyt tiedän millaista Suomessa on, en järkyty loskakeleistä ym..
Jatkaa loisimista sitten,ei heillä ole yleensä paljo kerrottavaa muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletpa ulkomaalainen tai paluumuuttaja, yleensä ei kannata alkaa mollaamaan maata ja kansaa, jossa sillä hetkellä olet. Voin kuvitella, että suhtautuminen sinuun Aasiassa ja Sveitsissä olisi ollut ihan toisenlainen, jos olisit alkanut kertoa, miten kuvottavan likaista ja köyhää Aasiassa on, miten ihmiset ovat sivstymättömiä ja taikauskoisia, ihmisoikeudet olemattomat, eläinten kohtelu julmaa, miten pahaa ruoka on ja miten epähygienistä kaikki on. Tai Sveitsissä olisit alkanut arvostella kaikkea siellä näkemääsi ja kokemaasi, sveitsiläisen ihmiset mukaanlukien. Ja kertonut, miten Suomessa on kaikki NIIIIIIIIIIN paljon paremmin. Kasvokkain tai edes paikallisissa keskusteluryhmissä. "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" pitää paikkansa ihan kaikkialla, ei vain Suomessa.
Minulla ei ole muuta kuin pahaa sanottavaa Sveitsistä ja sveitsiläisistä. Hyvin ovat osanneet brändätä maansa, mutta totuus on toinen enkä sitä ole koskaan piilotellut missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet suomalaiset eivät kestä sitä, että joku on onnellinen. Lisäksi täällä on paljon kateutta. Ihmiset ovat helposti vihaisia ja katkeria.
Täällä halutaan hoitaa kaikki, jopa perheen ihmissuhteet, omien sairaiden lasten tai kuolevien vanhusten hoito rahalla. Ihmisiä kaiken lisäksi arvostetaan veronmaksukyky edellä. Sen lisäksi ei esimerkiksi tarvitse kyetä empatiaan.
Olen ylpeästi suomalainen (kulttuuri, luonto, tiede), asun täällä enkä haikaile muualle - mutta pidän meitä suomalaisia jollain tapaa kollektiivisesti sairaina, masentuneina.
Raha on saanut täällä aivan suhteettoman aseman. Jopa vähäisestä syntyvyydestä, lasten saamisesta, puhutaan täällä lähinnä vain kansantalouden näkökulmasta, muutoin negatiivisen kautta.
On helppo uskoa, että muualla asuneilla paluumuuttajilla on vaikeaa tässä henkisessä ilmapiirissä. Itsekin tätä usein ihmettelen. Aivan kuin elämä täällä olisi suunnatonta paskaa ja jos joku onkin onnellinen täällä - taikka muualla - hänet pitää psykologisin keinoin tuhota.
Tässäkin on kaksi asiaa: media ja oikeat ihmissuhteet. On ihan totta kaikki tuo, mitä sanoit. Siis kun tarkoitetaan medialla sitä, mistä Suomessa puhutaan. Kun taas puhutaan läheisten ja ystävien kanssa, ei taideta kovinkaan usein puhua syntyvyydestä kansantalouden näkökulmasta eikä välttämättä syntyvyydestä yleensäkään. Puhutaan ihan muista asioista. Asioista, joita puhujien elämässä on. Tehdään yhdessä, nautitaan toisten seurasta ja puhutaan elämästä. Jaetaan niin ilot kuin surutkin.
Tämä juuri on se ongelma meille paluumuuttajille! Kun ne asiat, joita meidän elämässä on ollut ja joita haluaisi jakaa muiden kanssa, ärsyttää ja saa jopa raivon valtaan! Ihan vaikka kyläpaikassa on toinen vieras alkanut haukkua minua kun kerroin millaista oli asua talossa, joka oli 30 metrin päässä Tyynen valtameren rannasta. Kun siis puhuttiin rannoista ja mökkirannoista! Ja jotenkin epäilevästi monet suhtautuu kun kuulee, että on asunut koko aikuisikänsä toisessa maassa ja toisella kielellä. Suomalaisten sielunmaisema on karu ja ahdas, siihen ei mahdu mitään muuta kuin Suomi. Ihmiset ei esim ymmärrä miksi minun lapsilla on englantilaiset nimet! Vaikka he ovat asuneet englanninkielisessä maassa koko elämänsä!
Tähän ei voi sanoa muuta kuin että valitse ystäväsi ja tuttavasi paremmin. Nykyisin Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, joilla on sekä ystäväpiirissään että sukulaisissaankin ulkomaalaisia tai jotka ovat naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Ihmisiä, joilla on työkavereissa ja opiskelukavereissakin ulkomaalaisia. Asun pääkaupunkiseudulla ja vain yhdellä ystävälläni on suomalainen puoliso. Omalla lapsellanikin on ulkomaalainen puoliso. Työkaverillanikin on ulkomaalainen puoliso. Seinän takana asuu ulkomailta kotoisin oleva lääkäri perheineen ja vastapäiseen taloon muutti just albanialainen perhe. Ei suomalaisten sielunmaisema ole mitenkään karu tai ahdas. Pikemminkin on kyse yksilöistä kuin kansallisesta ominaisuudesta.
Miksi et kirjoittanut, että sinun pääkaupunkilaisten ystäviesi piirissä? Suomi on paljon muutakin kuin pääkaupunkiseutu ja yliopistopiirit.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Työkaverit aina reagoi että "ainako sitä pitää niistä ulkomaista jauhaa". Täh? Mistä sitten? Koko elämä ollut siellä viimeiset 10v. Ihme taukkeja suomalaiset.
Niin joo, jos asuu "ulkomailla", niin voi sitten kategorisesti myös "ulkomaista" puhua... Mitähän kieltä siellä "ulkomailla" puhutaan...
Suomi on pska maa. Älä jää tänne junttien seuraan. Kateellisia mlkkuja on joka lähtöön. Itse lähtisin heti jos voisin,
Vierailija kirjoitti:
Jatkaa loisimista sitten,ei heillä ole yleensä paljo kerrottavaa muutenkaan.
Suomi on loisijoitten paratiisi. Rahaa saa vaikka kuinka paljon vaikka ei tekisi mitään tämän maan hyväksi. Muualla ei tällaista laiskuriprseilyä. ole.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä taas kommenteista näkee mikä on maassa tunnelma. On se kovaa kestää, että jollakin on mennyt elämässä hyvin ja paremmin kun itsellä. Just niin perisuomalaista kun voi vaan olla.
Kun joku kertoo ap:n tavoin asuneensa Sveitsissä jne. niin heti ollaan lyttäämässsä mikä sinä oikeen luulet olevasi.
En voi sille mitään, mutta myötähäpeää tässä väkisinkin tuntee kun osalla suomalaisia, varsin monella, on niin heikko itsetunto ettei voi olla tuntematta huonoutta ja pitää osoittaa mieltä tai alkaa ripittämään sitä ihmistä asiasta. Eikö nämä ihmiset tajua, että se jos mikä kun ei osaa edes hieman myötäelää toisen onnea osoittaa oman pienuutensa.
Osoitat juuri, mikä näissä maailmanmatkaajien asenteissa ärsyttää. Ajattelette, että on "elämässä hyvin menemistä" ja "paremmin menemistä", jos on sattunut asumaan ulkomailla.
Ei ole. Se on vaan erilainen valinta. Jokainen meistä voi lähteä ulkomaille jos haluaa. Toiset meistä vaan arvostaa huomattavasti enemmän jotain muuta. Kuten vaikka minä. Vihaan matkustelua.
Aloin oikein miettiä miten monet kaverini on olleet ulkomailla töissä ja niitähän on aika liuta. Hoitsut heittää keikkaa Norjassa, insinöörit ravaa jossain Shangaissa parin viikon komennuksilla tämän tuosta (ja vihaavat joka hetkeä) jne. Jopa mieheni työskenteli ulkomailla joskus, vissiin kolmessa eri maassa ainakin. En vaan muistanut sitä kun toisilla ei ole tarvetta lesota ulkomaankomennuksilla...
Oikeasti se että työskennellään jonkin aikaa ulkomailla on nykyään aika tavallista. Luulen että kielteinen vastaanotto tulee siitä että joku oikeasti kuvittelee saavuttaneensa jotain hyvinkin ihmeellistä sillä ulkomailla asumisella ja kuvittelee levittävänsä jotain ilosanomaa.
Samoin