Te, jotka asutte puolisonne omistamassa asunnossa
Olen muuttamassa mieheni omistamaan asuntoon.
Mies on sanonut minulle, ettei minun tarvitse maksaa vuokraa, mutta että voisin maksaa kaikki kuukausittaiset asumisen kulut.
Kyseessä on velaton asunto.
Tämä tuntui aluksi reilulta, sillä maksaisin tällä järjestelylläkin vähemmän kuin mitä maksan nyt vuokraa. Mutta nyt olen alkanut miettiä .
Olemme ulkosuomalaisia, eli asumisen kulut ovat hieman erilaiset kuin Suomessa.
Mies tekee töitä kotona, ja hänellä on tätä varten erillinen työhuone. Hän tarvitsee työssään tiettyä (sähkö)laitteistoa.
Itse käyn töissä muualla.
Minusta ei tunnu reilulta ratkaisulta, että joutuisin maksamaan myös koko sähkölaskun (tähän kuuluu siis lämmitys), kun oleskelen kämpässä huomattavasti vähemmän aikaa.
Lisäksi hän lainaa työtilaa välillä maksutta tuttavilleen.
Sähkölaskun lisäksi minun tulisi vielä maksaa vesi ja netti, sekä erinäisiä kuukausittaisia veroja.
Minua mietityttää se, että jos ja kun sähkölaskun määrä ei ole vakio, vaan esimerkiksi työtilan lisääntynyt käyttö nostaa sitä.
Minulla ja miehelläni on vähän erilaiset tottumukset mitä tulee sähkön ja veden käyttöön. Minä esimerkiksi kasvoin talossa, jonka varaaja ei ollut kovin suuri, ja siksi vettä ei voinut lorotella miten sattuu. Minä otan pikasuihkuja ja katkaisen veden saippuoinnin ajaksi, mutta mies saattaa seistä suihkussa jopa 15-20 min yhteen soittoon ja pitää veden auki koko tuon ajan. Lisäksi mies saattaa pitää valot päällä koko kämpässä, myös niissä tiloissa joissa ei oleskella, kun itse taas sammutan turhaan palavat valot jne.
Onko mielestänne kohtuullista vaatia ainakin sähkölaskun puolittamista myös jatkossa?
Ehdotin tätä varovasti miehelleni, mutta hänen kommenttinsa oli, etten voi sitä vaatia, kun en kerran maksa vuokraa. Haluaisin kuitenkin tietää ainakin parin kympin tarkkuudella kuinka paljon kuluja minulle tulee kuukaudessa.
Lisäksi mietin sitä, että oletteko te, jotka puolisonne omistamassa asunnossa asutte, tehneet mitään sopimusta eron varalle?
Mikään ei suhteessamme viittaa eroon, mutta koska aiempi pitkä parisuhteeni päättyi aiemmin täysin yllättäen ja ilmoitusluonteisesti, osa minusta ajattelee, että kaikkeen pitää varautua.
Jos vuokrasopimusta ei ole, miten tilanteessa toimitaan?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ajoin tämä sama aihe nousee esille yhä uudestaan ja uudestaan. Kantavana teemana on naisten kyvyttömyys ymmärtää pääoman tuottoa, joka esim. tässä tapauksessa on miehellä sidottuna yhteiseen asuntoon. Riippuu vähän asunnon koosta, mutta väitän että mies on tässäkin tapauksessa nettomaksaja, missä nainen nauttii käytännössä ilmaista asumisoikeutta miehen varallisuudesta johtuen.
Menojen tasapuoliseen jakamiseen on muutamia yleisesti käytössä olevia malleja, mutta tässäkin tapauksessa pätee, että jos asunto on puoliksi, niin asumiskulutkin jaetaan puoliksi. Jos toinen omistaa asunnon, niin se joka ei omista asuntoa, maksaa omistajalle puolet markkinavuokrasta. Käytännössä tämä menee siten, että se joka ei omista maksaa ensin kuluja niin paljon kuin mahdollista (ei mene veroa) ja jos lopun osan omistaja antaa hyvää, niin pitäisi olla vain tyytyväinen.
Meneekö asunto puoliksi, jos se pitää sisällään myös miehen työhuoneen sähkölaitteineen, joita käyttävät myös miehen kaverit? Minusta ei ole reilua, että ap:n pitäisi maksaa myös tästä työhuoneesta ja laitteista aiheutuvia kuluja, kun mies ei niitä edes kavereiltaan veloita. Vai ajatteleeko joku, että jos mies vuokraisi työtilaa jostain muualta, niin ap:n pitäisi maksaa myös siitä aiheutuvat kulut?
Miksi se olisi joku ongelma ottaa tämä huomioon? Eihän se ole pakko jakaa kuluja tasan puoliksi vaan vaikka kolmeen osaan. Naisen osuus, miehen osuus, yrityksen osuus. Sitten mies hoitaa oman ja yrityksensä osuuden ja nainen omansa.
Tai miten nyt vaan tapauskohtaisesti on järkevin ja reiluin tapa toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ajoin tämä sama aihe nousee esille yhä uudestaan ja uudestaan. Kantavana teemana on naisten kyvyttömyys ymmärtää pääoman tuottoa, joka esim. tässä tapauksessa on miehellä sidottuna yhteiseen asuntoon. Riippuu vähän asunnon koosta, mutta väitän että mies on tässäkin tapauksessa nettomaksaja, missä nainen nauttii käytännössä ilmaista asumisoikeutta miehen varallisuudesta johtuen.
Menojen tasapuoliseen jakamiseen on muutamia yleisesti käytössä olevia malleja, mutta tässäkin tapauksessa pätee, että jos asunto on puoliksi, niin asumiskulutkin jaetaan puoliksi. Jos toinen omistaa asunnon, niin se joka ei omista asuntoa, maksaa omistajalle puolet markkinavuokrasta. Käytännössä tämä menee siten, että se joka ei omista maksaa ensin kuluja niin paljon kuin mahdollista (ei mene veroa) ja jos lopun osan omistaja antaa hyvää, niin pitäisi olla vain tyytyväinen.
Kukaan täysijärkinen ei lähde mukaan tuollaiseen diiliin. Asunnon omistajalle se on edullinen, "vuokralaiselle" ei. Parempi maksaa se markkinahintainen vuokra kokonaan tai puoliksi jonkun toisen omistamassa asunnossa.
Juu kiitos vain asumaan kalliisti vuokralla. En ikinä luopuisi puolesta asunnostani vain juoksevien kulujen hinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä siis maksat vuokraa, erona että mies voi ilman vuokrasopimusta heittää sinut ulos koska vain.
Niin paitsi AP:n maksut ison asunnon kuluista ovat varmaan luokkaa 300 - 400 €/kk, kun ne olisivat vastaavasta vuokra-asunnosta yli tuplat.
Parempi olisi, jos maksat vuokraa ja säilytät itsenäisyytesi. Et ole miehen armoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ajoin tämä sama aihe nousee esille yhä uudestaan ja uudestaan. Kantavana teemana on naisten kyvyttömyys ymmärtää pääoman tuottoa, joka esim. tässä tapauksessa on miehellä sidottuna yhteiseen asuntoon. Riippuu vähän asunnon koosta, mutta väitän että mies on tässäkin tapauksessa nettomaksaja, missä nainen nauttii käytännössä ilmaista asumisoikeutta miehen varallisuudesta johtuen.
Menojen tasapuoliseen jakamiseen on muutamia yleisesti käytössä olevia malleja, mutta tässäkin tapauksessa pätee, että jos asunto on puoliksi, niin asumiskulutkin jaetaan puoliksi. Jos toinen omistaa asunnon, niin se joka ei omista asuntoa, maksaa omistajalle puolet markkinavuokrasta. Käytännössä tämä menee siten, että se joka ei omista maksaa ensin kuluja niin paljon kuin mahdollista (ei mene veroa) ja jos lopun osan omistaja antaa hyvää, niin pitäisi olla vain tyytyväinen.
Meneekö asunto puoliksi, jos se pitää sisällään myös miehen työhuoneen sähkölaitteineen, joita käyttävät myös miehen kaverit? Minusta ei ole reilua, että ap:n pitäisi maksaa myös tästä työhuoneesta ja laitteista aiheutuvia kuluja, kun mies ei niitä edes kavereiltaan veloita. Vai ajatteleeko joku, että jos mies vuokraisi työtilaa jostain muualta, niin ap:n pitäisi maksaa myös siitä aiheutuvat kulut?
Miksi se olisi joku ongelma ottaa tämä huomioon? Eihän se ole pakko jakaa kuluja tasan puoliksi vaan vaikka kolmeen osaan. Naisen osuus, miehen osuus, yrityksen osuus. Sitten mies hoitaa oman ja yrityksensä osuuden ja nainen omansa.
Tai miten nyt vaan tapauskohtaisesti on järkevin ja reiluin tapa toimia.
Tuntuu tuossa ongelma olevan, kun miehen mielestä ap:n pitää maksaa kaikki juoksevat kulut, pitäen sisällään myös työhuoneen kulut.
Mies voisi olla reilu ja tarjota vaikka 100e markkinahintaa halvempaa vuokraa plus muut asumiskulut puoliksi. Saisit silti rahaa myös säästöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä siis maksat vuokraa, erona että mies voi ilman vuokrasopimusta heittää sinut ulos koska vain.
Niin paitsi AP:n maksut ison asunnon kuluista ovat varmaan luokkaa 300 - 400 €/kk, kun ne olisivat vastaavasta vuokra-asunnosta yli tuplat.
Asuisiko AP yhtä isossa asunnossa ilman miestä?
Ap maksa vuokraa äläkä kitise. Silloin molemmat häviävät kun taas miehen ehdottamassa mallissa molemmat voittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ajoin tämä sama aihe nousee esille yhä uudestaan ja uudestaan. Kantavana teemana on naisten kyvyttömyys ymmärtää pääoman tuottoa, joka esim. tässä tapauksessa on miehellä sidottuna yhteiseen asuntoon. Riippuu vähän asunnon koosta, mutta väitän että mies on tässäkin tapauksessa nettomaksaja, missä nainen nauttii käytännössä ilmaista asumisoikeutta miehen varallisuudesta johtuen.
Menojen tasapuoliseen jakamiseen on muutamia yleisesti käytössä olevia malleja, mutta tässäkin tapauksessa pätee, että jos asunto on puoliksi, niin asumiskulutkin jaetaan puoliksi. Jos toinen omistaa asunnon, niin se joka ei omista asuntoa, maksaa omistajalle puolet markkinavuokrasta. Käytännössä tämä menee siten, että se joka ei omista maksaa ensin kuluja niin paljon kuin mahdollista (ei mene veroa) ja jos lopun osan omistaja antaa hyvää, niin pitäisi olla vain tyytyväinen.
Meneekö asunto puoliksi, jos se pitää sisällään myös miehen työhuoneen sähkölaitteineen, joita käyttävät myös miehen kaverit? Minusta ei ole reilua, että ap:n pitäisi maksaa myös tästä työhuoneesta ja laitteista aiheutuvia kuluja, kun mies ei niitä edes kavereiltaan veloita. Vai ajatteleeko joku, että jos mies vuokraisi työtilaa jostain muualta, niin ap:n pitäisi maksaa myös siitä aiheutuvat kulut?
Ollaan taas lillukanvarsissa... nuo sähkö ja vesikulut nyt on ihan naurattevan pieni korvaus muutenkin.
No entä jos kuvitellaan, että joku on ostanut käteisellä auton, jota tarvitsee myös työssään ja antaa sitä silloin tällöin ystävilleen lainaan ilmaiseksi. Kuitenkin muuttaessaan avoliittoon, hän alkaisi vaatia, että puoliso maksaa kaikki auton juoksevat kulut veroineen, vakuutuksineen, katsastuksineen ja bensoineen. Auton omistajan ei tarvitsisi maksaa autosta enää kuin pakolliset huollot, koska onhan hän sen jo kertaalleen ostanut ja nyt puoliso saa sillä ajella sen sijaan, että joutuisi joka kuukausi ostamaan bussilipun ja kulkemaan julkisilla. Miksi puolison pitäisi maksaa myös työstä ja ystäville lainaamisesta aiheutuvat kulut?
Vierailija kirjoitti:
Aika ajoin tämä sama aihe nousee esille yhä uudestaan ja uudestaan. Kantavana teemana on naisten kyvyttömyys ymmärtää pääoman tuottoa, joka esim. tässä tapauksessa on miehellä sidottuna yhteiseen asuntoon. Riippuu vähän asunnon koosta, mutta väitän että mies on tässäkin tapauksessa nettomaksaja, missä nainen nauttii käytännössä ilmaista asumisoikeutta miehen varallisuudesta johtuen.
Menojen tasapuoliseen jakamiseen on muutamia yleisesti käytössä olevia malleja, mutta tässäkin tapauksessa pätee, että jos asunto on puoliksi, niin asumiskulutkin jaetaan puoliksi. Jos toinen omistaa asunnon, niin se joka ei omista asuntoa, maksaa omistajalle puolet markkinavuokrasta. Käytännössä tämä menee siten, että se joka ei omista maksaa ensin kuluja niin paljon kuin mahdollista (ei mene veroa) ja jos lopun osan omistaja antaa hyvää, niin pitäisi olla vain tyytyväinen.
Jos omistaja perii avopuolisoltaan puolet markkinavuokrasta, niin hänhän tienaa puolison kustannuksella joka kuukausi verojen verran. Jos avopuolisolla olisi vuokrasopimus, niin omistajan pitäisi maksaa veroa vuokratuotoista.
Älä muuta. Osta oma kämppä, ja mies voi sitten muuttaa sinne maksamaan sinun elämisesi jos häntä huvittaa. Onko kyseessä asunto josta maksetaan vastiketta, vai eikö mies siis maksaisi asumisestaan enää mitään? Jos olisin sinä suostuisin maksamaan kaiken puoliksi, myös vastikkeen, mutta en enempää.
Ei kannata muuttaa noin ajattelevan miehen kanssa yhteen oikeastaan ollenkaan, vaikka saisittekin järjsetettyä asiat molemmille sopivaksi.
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta. Osta oma kämppä, ja mies voi sitten muuttaa sinne maksamaan sinun elämisesi jos häntä huvittaa. Onko kyseessä asunto josta maksetaan vastiketta, vai eikö mies siis maksaisi asumisestaan enää mitään? Jos olisin sinä suostuisin maksamaan kaiken puoliksi, myös vastikkeen, mutta en enempää.
Ei kannata muuttaa noin ajattelevan miehen kanssa yhteen oikeastaan ollenkaan, vaikka saisittekin järjsetettyä asiat molemmille sopivaksi.
Ei taida siivellä eläjällä riittää pelimerkkejä oman asunnon ostoon.
Ap on palstan vakiotrolli, mutta myös surullinen esimerkki naisten ajatusmaailmasta, jossa eletään ilmaiseksi miehen siivellä.
Ap voi vuokrata sen oman murjunsa sieltä Porvoosta.
Itse en ikinä menisi naimisiin miehen kanssa joka pyytää vuokraa perheen yhteisen omaisuuden tai adunnon käytöstä, vaikka hän olisinkin ostanut sen ennen avioliittoa. Sama pätee minun omistamaan omaisuuteen, olkoonsa auto, tv, huonekalut, mökki, jne. Avioliitossa kaikesta tulee yhteistä ja ilmaisesti jaettavaa. Jos joku pyytää vaimoltaan vuokraa ei ymmärrä avioliittoa ja pysyköön sinkkuna, siitä vaan. Jos minä voitan lotossa, yhdessä sen käytämme, sama pätee asuntoihin, mökkeihin, autoihin, pankkitileihin,.
Niin jos jos jos :D tyhjätaskun on helppo huudella
Muutatte yhdessä vuokralle ja maksatte vuokrakämpän kulut puoleksi. Mies vuokraa asuntonsa ulkopuoliselle. Mies maksaa tietysti veroa nettovuokratulosta, mutta tällä päästää kannaltasi taspuoliseen ja todennäköisesti molempien kannalta kallliimpaan ratkaisuun.
Sopikaa joki vuosittainen maksimikatto kuluillesi, esim. maksat 400 e/kk asumiskuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä siis maksat vuokraa, erona että mies voi ilman vuokrasopimusta heittää sinut ulos koska vain.
Niin paitsi AP:n maksut ison asunnon kuluista ovat varmaan luokkaa 300 - 400 €/kk, kun ne olisivat vastaavasta vuokra-asunnosta yli tuplat.
Millä perusteella? Asun ulkomailla ja asuntoni kustannukset ovat noin 300 euroa kuukaudessa. Vastaaavasta asunnosta vuokra on 1500 euroa ja kulut päälle.
Pyydä vuokraa mökkisi käytöstä, korkoineeen ja viivästyskuluineen, samoin autosi ja huonekalusi käytöstä, samoin jos lainaa sinun maitotölkistä tilkan. Asun kimppakämpässsä ja näin se toimii.
Ollaan taas lillukanvarsissa... nuo sähkö ja vesikulut nyt on ihan naurattevan pieni korvaus muutenkin.