Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka asutte puolisonne omistamassa asunnossa
09.02.2020 |
Olen muuttamassa mieheni omistamaan asuntoon.
Mies on sanonut minulle, ettei minun tarvitse maksaa vuokraa, mutta että voisin maksaa kaikki kuukausittaiset asumisen kulut.
Kyseessä on velaton asunto.
Tämä tuntui aluksi reilulta, sillä maksaisin tällä järjestelylläkin vähemmän kuin mitä maksan nyt vuokraa. Mutta nyt olen alkanut miettiä .
Olemme ulkosuomalaisia, eli asumisen kulut ovat hieman erilaiset kuin Suomessa.
Mies tekee töitä kotona, ja hänellä on tätä varten erillinen työhuone. Hän tarvitsee työssään tiettyä (sähkö)laitteistoa.
Itse käyn töissä muualla.
Minusta ei tunnu reilulta ratkaisulta, että joutuisin maksamaan myös koko sähkölaskun (tähän kuuluu siis lämmitys), kun oleskelen kämpässä huomattavasti vähemmän aikaa.
Lisäksi hän lainaa työtilaa välillä maksutta tuttavilleen.
Sähkölaskun lisäksi minun tulisi vielä maksaa vesi ja netti, sekä erinäisiä kuukausittaisia veroja.
Minua mietityttää se, että jos ja kun sähkölaskun määrä ei ole vakio, vaan esimerkiksi työtilan lisääntynyt käyttö nostaa sitä.
Minulla ja miehelläni on vähän erilaiset tottumukset mitä tulee sähkön ja veden käyttöön. Minä esimerkiksi kasvoin talossa, jonka varaaja ei ollut kovin suuri, ja siksi vettä ei voinut lorotella miten sattuu. Minä otan pikasuihkuja ja katkaisen veden saippuoinnin ajaksi, mutta mies saattaa seistä suihkussa jopa 15-20 min yhteen soittoon ja pitää veden auki koko tuon ajan. Lisäksi mies saattaa pitää valot päällä koko kämpässä, myös niissä tiloissa joissa ei oleskella, kun itse taas sammutan turhaan palavat valot jne.
Onko mielestänne kohtuullista vaatia ainakin sähkölaskun puolittamista myös jatkossa?
Ehdotin tätä varovasti miehelleni, mutta hänen kommenttinsa oli, etten voi sitä vaatia, kun en kerran maksa vuokraa. Haluaisin kuitenkin tietää ainakin parin kympin tarkkuudella kuinka paljon kuluja minulle tulee kuukaudessa.
Lisäksi mietin sitä, että oletteko te, jotka puolisonne omistamassa asunnossa asutte, tehneet mitään sopimusta eron varalle?
Mikään ei suhteessamme viittaa eroon, mutta koska aiempi pitkä parisuhteeni päättyi aiemmin täysin yllättäen ja ilmoitusluonteisesti, osa minusta ajattelee, että kaikkeen pitää varautua.
Jos vuokrasopimusta ei ole, miten tilanteessa toimitaan?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies vaatisi minua rahoittamaan asuntoaan, olisi itsestäänselvää, etten muuttaisi hänen asuntoonsa. Joko kumpikin pitäisi omansa ja kyläiltäisiin vuorotellen, tai sitten vuokrattaisiin/ostettaisiin yhteinen ja mies pitäisi omansa sijoitusasuntona.
Tämä on ihan käsittämätön ajatustapa. Mieluummin maksat vieraalle vuokraa ettei puoliso vain hyödy satasta tai paria. Jopa tyhmyyden huippu, kun se asuminen tulisi niin paljon edullisemmaksi kuitenkin.
Minulle olisi käsittämätön ajatustapa, että maksaisin miehen asuntoa velattomaksi, mutta en saisi mahdollisen eron tullessa siitä mukaani yhtään mitään.
Sinähän saat säästettyä asuessasi edullisesti. Miksi mieluummin maksat kallista vuokraa vieraalle vuokrantajalle etkä saa mitään säästöön? Kyse on nyt vain pienestä kulukorvauksesta puolet juoksevien kulujen lisäksi.
Ja samalla kun saisin näennäisesti säästettyä, mies ei maksaisi elämisestään mitään. Miksi se ei ole väärin?
Et siis hahmota miehen asumiskuluja tuossa.
Jos hän on ostanut asunnon esim 300 000 eurolla, niin jo siitä tulee pysyväksi ostokuluksi joko asuntolaina tai vaihtoehtoiskustannus, jos se on ostettu käteisellä. Jos hän sijoittaisi sen 300 000 euroa esim osakkeisiin, eikä asuntoon, hän voisi saada realistisena skenaariona vaikka 10% arvonnousun ja 3% osinkotuoton. Pelkästään jälkimmäinen olisi kymppitonni käteen tulona. Vastaavasti saisi tuloa vuokraamalla asunnon. Hän menettää nämä tulot, kun on joutunut laittamaan koko summan kiinni asuntoon, jossa asuu itse. Lisäksi tulee tietysti asumisen ja talon hoidon muut kulut.Jos sinä asusit ko talossa esim maksaen joka kuuksusi miehelle 300 euroa, sinä tienaisit koko ajan todellisuudessa valtavasti rahaa, kun pystyisit säästämään ne asumiskulut, joita joutuisit muuten maksamaan omasta asumisesta yksin. Eli laske paljonko joutuisit msksamaan vuokraa jostain asunnosta tai paljonko olisi kuuksusiasumismenosi lainoineen, jos ostaisit itse asunnon. Esim 600 euton vuojra yksiöstä = erotus 300 euroa laskennallista tuloa sinulle joka kuuksusi omaan taskuusi! Se erotus on siis sinun tuloasi, kun pääset asumaan miehen asunnossa halvemmalla.
Kun mies on maksanut lainansa, jäljellä ei ole kuin juoksevia kuluja ja hänellä 300 000 euron omaisuus. Mikä silloin on veruke, että naisen pitäisi maksaa enemmän? En kertakaikkiaan ymmärrä ajatuksenjuoksuanne, ei tuossa ole mitään järkeä. Ehkä ajattelet myös, että äitiyslomalla ja hoitovapaalla nainen maksaa vähintään puolet perheen kuluista pienillä tuillaan, se selittäisi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommaa vaan oma asunto ja huomaat, ettei asunto ole ilmainen, vaikka olisi jo maksettu.
Onhan se ilmainen, jos tekee kuin ap:n mies ja ottaa sinne avopuolison, jolla maksattaa kaikki asumiskulut.
Ei todellakaan ole ilmainen. Lue kommentti 115, kunnes ymmärrät sen.
Miksiköhän ap:n pitäisi maksaa korvausta siitä, että mies on päättänyt sijoittaa rahansa omistamaansa asuntoon, eikä paremmin tuottaviin osakkeisiin?
Ja jos/kun tuohon asuntoon on jossain vaiheessa tulossa remontteja, niin kuka uskoo, ettei mies perisi niistäkin ap:lta rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommaa vaan oma asunto ja huomaat, ettei asunto ole ilmainen, vaikka olisi jo maksettu.
Onhan se ilmainen, jos tekee kuin ap:n mies ja ottaa sinne avopuolison, jolla maksattaa kaikki asumiskulut.
No eihän maksata. Meidän taloyhtiö maalattiin sekä tehtiin kattoremppa viime kesänä, vaihdettiin ulko-ovi ja laitettiin uudet laatat takapihan terassille, joka on kaikkien käytössä. Putkiremontin aikana uusittiin täysin keittiö ja kylppäri. Tällaisia pieniä kuluja voi tulla niiden juoksevien kulujen lisäksi. Mutta en valita, tosin en eron jälkeen edes halua tänne ketään miestä enää asumaan varsinkaan maksaen vain puolet juoksevista kuluista. Mieluummin pidän koko asunnon omassa käytössäni. Omat asunnot molemmilla on paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies vaatisi minua rahoittamaan asuntoaan, olisi itsestäänselvää, etten muuttaisi hänen asuntoonsa. Joko kumpikin pitäisi omansa ja kyläiltäisiin vuorotellen, tai sitten vuokrattaisiin/ostettaisiin yhteinen ja mies pitäisi omansa sijoitusasuntona.
Tämä on ihan käsittämätön ajatustapa. Mieluummin maksat vieraalle vuokraa ettei puoliso vain hyödy satasta tai paria. Jopa tyhmyyden huippu, kun se asuminen tulisi niin paljon edullisemmaksi kuitenkin.
Minulle olisi käsittämätön ajatustapa, että maksaisin miehen asuntoa velattomaksi, mutta en saisi mahdollisen eron tullessa siitä mukaani yhtään mitään.
Sinähän saat säästettyä asuessasi edullisesti. Miksi mieluummin maksat kallista vuokraa vieraalle vuokrantajalle etkä saa mitään säästöön? Kyse on nyt vain pienestä kulukorvauksesta puolet juoksevien kulujen lisäksi.
Ja samalla kun saisin näennäisesti säästettyä, mies ei maksaisi elämisestään mitään. Miksi se ei ole väärin?
Et siis hahmota miehen asumiskuluja tuossa.
Jos hän on ostanut asunnon esim 300 000 eurolla, niin jo siitä tulee pysyväksi ostokuluksi joko asuntolaina tai vaihtoehtoiskustannus, jos se on ostettu käteisellä. Jos hän sijoittaisi sen 300 000 euroa esim osakkeisiin, eikä asuntoon, hän voisi saada realistisena skenaariona vaikka 10% arvonnousun ja 3% osinkotuoton. Pelkästään jälkimmäinen olisi kymppitonni käteen tulona. Vastaavasti saisi tuloa vuokraamalla asunnon. Hän menettää nämä tulot, kun on joutunut laittamaan koko summan kiinni asuntoon, jossa asuu itse. Lisäksi tulee tietysti asumisen ja talon hoidon muut kulut.Jos sinä asusit ko talossa esim maksaen joka kuuksusi miehelle 300 euroa, sinä tienaisit koko ajan todellisuudessa valtavasti rahaa, kun pystyisit säästämään ne asumiskulut, joita joutuisit muuten maksamaan omasta asumisesta yksin. Eli laske paljonko joutuisit msksamaan vuokraa jostain asunnosta tai paljonko olisi kuuksusiasumismenosi lainoineen, jos ostaisit itse asunnon. Esim 600 euton vuojra yksiöstä = erotus 300 euroa laskennallista tuloa sinulle joka kuuksusi omaan taskuusi! Se erotus on siis sinun tuloasi, kun pääset asumaan miehen asunnossa halvemmalla.
Kun mies on maksanut lainansa, jäljellä ei ole kuin juoksevia kuluja ja hänellä 300 000 euron omaisuus. Mikä silloin on veruke, että naisen pitäisi maksaa enemmän? En kertakaikkiaan ymmärrä ajatuksenjuoksuanne, ei tuossa ole mitään järkeä. Ehkä ajattelet myös, että äitiyslomalla ja hoitovapaalla nainen maksaa vähintään puolet perheen kuluista pienillä tuillaan, se selittäisi paljon.
Se on aika arvokas etu jos saa käyttöönsä puolet 300 000 euron hankinnasta.
Jos ajatellaan naisella olevan myös 300 000 euroa. Laittanut sen vaikka pörssiosakkeisiin ja saisi niistä 15 000 euroa osinkoa joka vuosi. Pitäisikö hänen jakaa näistä osingoista puolet miehelleen?
Sitä voi ajatella osakkeiden tuottavan osinkoa ja asuntojen tuottavan "asumista". Jos ei olisi omaa asuntoa niin tämä "asuminen" pitäisi sitten ostaa käyttöönsä vuokraamalla.
PALJONKO NE KULUT ON VS. ALUEEN YLEINEN VUOKRATASO?
Tähän ei tämä ikiprovoaja pysty vastaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommaa vaan oma asunto ja huomaat, ettei asunto ole ilmainen, vaikka olisi jo maksettu.
Onhan se ilmainen, jos tekee kuin ap:n mies ja ottaa sinne avopuolison, jolla maksattaa kaikki asumiskulut.
No eihän maksata. Meidän taloyhtiö maalattiin sekä tehtiin kattoremppa viime kesänä, vaihdettiin ulko-ovi ja laitettiin uudet laatat takapihan terassille, joka on kaikkien käytössä. Putkiremontin aikana uusittiin täysin keittiö ja kylppäri. Tällaisia pieniä kuluja voi tulla niiden juoksevien kulujen lisäksi. Mutta en valita, tosin en eron jälkeen edes halua tänne ketään miestä enää asumaan varsinkaan maksaen vain puolet juoksevista kuluista. Mieluummin pidän koko asunnon omassa käytössäni. Omat asunnot molemmilla on paras ratkaisu.
Kaikki ei vissiin hahmota faktaa, että asuminen maksaa aina. Tai toki, jos joku muu suostuu maksamaan asumisesi, niin sitten se on sinulle ilmaista, muuten ei koskaan. Joko maksat vuokraa tai sitten satsaat siihen omistusasuntoon, jolloin maksat ylläpitokuluja korjausten muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommaa vaan oma asunto ja huomaat, ettei asunto ole ilmainen, vaikka olisi jo maksettu.
Onhan se ilmainen, jos tekee kuin ap:n mies ja ottaa sinne avopuolison, jolla maksattaa kaikki asumiskulut.
No eihän maksata. Meidän taloyhtiö maalattiin sekä tehtiin kattoremppa viime kesänä, vaihdettiin ulko-ovi ja laitettiin uudet laatat takapihan terassille, joka on kaikkien käytössä. Putkiremontin aikana uusittiin täysin keittiö ja kylppäri. Tällaisia pieniä kuluja voi tulla niiden juoksevien kulujen lisäksi. Mutta en valita, tosin en eron jälkeen edes halua tänne ketään miestä enää asumaan varsinkaan maksaen vain puolet juoksevista kuluista. Mieluummin pidän koko asunnon omassa käytössäni. Omat asunnot molemmilla on paras ratkaisu.
Jos leikitään, että sinulla olisi omistusasunnon sijasta sijoitussalkku, niin et sinä senkään kuluja maksattaisi puolisollasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asun puolison omistamassa asunnossa. Muutin omasta asunnostani tähän ja jätin oman asuntoni vuokralle. Puoliso on saanut oman asuntolainansa maksettua ja minulla on vielä hieman jäljellä omaan asuntooni. Päätös muuttaa yhteen tähän puolison asuntoon oli se, että tämä asunto on tilavampi.
Maksan puolet asunnon hoitovastikkeesta, eli en siis kerrytä puolison pääomaa maksamalla taloyhtiön ottamia lainoja. Olemme kirjanneet ylös myös kaikki asumiseen kuuluvat kuukausittaiset menot, ja maksan näistä puolet. Oman asuntoni vuokratuoton pidän itselläni.
Yhteen muuttaessa molemmat saivat yhtä paljon palkkaa, mutta minun tulot ponkaisi työpaikan vaihdoksen myötä +40%. Olen kysynyt puolisolta, että haluaako minun maksavan jotain enemmän, sillä nykyään olen selkeästi suurempituloinen. Ei, hän on tyytyväinen tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies vaatisi minua rahoittamaan asuntoaan, olisi itsestäänselvää, etten muuttaisi hänen asuntoonsa. Joko kumpikin pitäisi omansa ja kyläiltäisiin vuorotellen, tai sitten vuokrattaisiin/ostettaisiin yhteinen ja mies pitäisi omansa sijoitusasuntona.
Tämä on ihan käsittämätön ajatustapa. Mieluummin maksat vieraalle vuokraa ettei puoliso vain hyödy satasta tai paria. Jopa tyhmyyden huippu, kun se asuminen tulisi niin paljon edullisemmaksi kuitenkin.
Minulle olisi käsittämätön ajatustapa, että maksaisin miehen asuntoa velattomaksi, mutta en saisi mahdollisen eron tullessa siitä mukaani yhtään mitään.
Sinähän saat säästettyä asuessasi edullisesti. Miksi mieluummin maksat kallista vuokraa vieraalle vuokrantajalle etkä saa mitään säästöön? Kyse on nyt vain pienestä kulukorvauksesta puolet juoksevien kulujen lisäksi.
Ja samalla kun saisin näennäisesti säästettyä, mies ei maksaisi elämisestään mitään. Miksi se ei ole väärin?
Et siis hahmota miehen asumiskuluja tuossa.
Jos hän on ostanut asunnon esim 300 000 eurolla, niin jo siitä tulee pysyväksi ostokuluksi joko asuntolaina tai vaihtoehtoiskustannus, jos se on ostettu käteisellä. Jos hän sijoittaisi sen 300 000 euroa esim osakkeisiin, eikä asuntoon, hän voisi saada realistisena skenaariona vaikka 10% arvonnousun ja 3% osinkotuoton. Pelkästään jälkimmäinen olisi kymppitonni käteen tulona. Vastaavasti saisi tuloa vuokraamalla asunnon. Hän menettää nämä tulot, kun on joutunut laittamaan koko summan kiinni asuntoon, jossa asuu itse. Lisäksi tulee tietysti asumisen ja talon hoidon muut kulut.Jos sinä asusit ko talossa esim maksaen joka kuuksusi miehelle 300 euroa, sinä tienaisit koko ajan todellisuudessa valtavasti rahaa, kun pystyisit säästämään ne asumiskulut, joita joutuisit muuten maksamaan omasta asumisesta yksin. Eli laske paljonko joutuisit msksamaan vuokraa jostain asunnosta tai paljonko olisi kuuksusiasumismenosi lainoineen, jos ostaisit itse asunnon. Esim 600 euton vuojra yksiöstä = erotus 300 euroa laskennallista tuloa sinulle joka kuuksusi omaan taskuusi! Se erotus on siis sinun tuloasi, kun pääset asumaan miehen asunnossa halvemmalla.
Kun mies on maksanut lainansa, jäljellä ei ole kuin juoksevia kuluja ja hänellä 300 000 euron omaisuus. Mikä silloin on veruke, että naisen pitäisi maksaa enemmän? En kertakaikkiaan ymmärrä ajatuksenjuoksuanne, ei tuossa ole mitään järkeä. Ehkä ajattelet myös, että äitiyslomalla ja hoitovapaalla nainen maksaa vähintään puolet perheen kuluista pienillä tuillaan, se selittäisi paljon.
Se on aika arvokas etu jos saa käyttöönsä puolet 300 000 euron hankinnasta.
Jos ajatellaan naisella olevan myös 300 000 euroa. Laittanut sen vaikka pörssiosakkeisiin ja saisi niistä 15 000 euroa osinkoa joka vuosi. Pitäisikö hänen jakaa näistä osingoista puolet miehelleen?
Sitä voi ajatella osakkeiden tuottavan osinkoa ja asuntojen tuottavan "asumista". Jos ei olisi omaa asuntoa niin tämä "asuminen" pitäisi sitten ostaa käyttöönsä vuokraamalla.
Ei pitäisi. Kun ei miehenkään pitäisi jaksaa osinkoja naiselle. Eikä miehen (tai naisen) kuulu luovuttaa puolta myyntivitosta puolisolle, jos hän päättää myydä asuntonsa, eikä veloittaa puolisolta puolta tappiosta, jos asunnosta ei saakaan voittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mieheni muutti aikoinaan minun omistamaan perheasuntoon. Siinä ei ollut lainaa, Avoparilta ei saa ottaa vuokraa. Minä muistaaakseni maksoin vastikkeen. vesimaksua ei ollut. Menimme siinä puolen vuoden jälkeen naimisiin ja sen jälkeen hän maksoi yhtiövastikkeen. Alussa elimme minun palkallani ja seuraavan vuonna hänen palkallaan. Hänellä on ainakin kolme kertaa suurempi palkka ja autoetu. Minulla oli uusi jo maksettu auto. Kun jäin sitten myöhemmin vauvalomalle hän maksoi kaikki kulut, no ehkä vakuutukset ja sähkö tulivat minulle. Ei meillä ollut koskaan riitaa rahasta. Näyttää siltä että teidän suhde ei oikein taida olla kunnossa. En kuitenkaan suostuisi siihen mitä miehesi vaatii maksamaan heti alussa. Hän aikoo hyötyä laskemalla sinut maksajaksi heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommaa vaan oma asunto ja huomaat, ettei asunto ole ilmainen, vaikka olisi jo maksettu.
Onhan se ilmainen, jos tekee kuin ap:n mies ja ottaa sinne avopuolison, jolla maksattaa kaikki asumiskulut.
No eihän maksata. Meidän taloyhtiö maalattiin sekä tehtiin kattoremppa viime kesänä, vaihdettiin ulko-ovi ja laitettiin uudet laatat takapihan terassille, joka on kaikkien käytössä. Putkiremontin aikana uusittiin täysin keittiö ja kylppäri. Tällaisia pieniä kuluja voi tulla niiden juoksevien kulujen lisäksi. Mutta en valita, tosin en eron jälkeen edes halua tänne ketään miestä enää asumaan varsinkaan maksaen vain puolet juoksevista kuluista. Mieluummin pidän koko asunnon omassa käytössäni. Omat asunnot molemmilla on paras ratkaisu.
Jos leikitään, että sinulla olisi omistusasunnon sijasta sijoitussalkku, niin et sinä senkään kuluja maksattaisi puolisollasi.
Jos saan sijoitussalkusta puolet käyttööni (puolet tuotosta) niin minusta olisi vähintäänkin kohtuullista, että maksan jotain korvausta tästä saamastani edusta!
Yhtäläiseen jos muutan asumaan jonkun asuntoon pidän kohtuullisena, että maksan siitä jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi jokainen voi itse päättää, ottaako loisen asumaan kotiinsa. Jos se ap:n mies katsoo haluavansa elättää ap:ta kustantamalla tälle asumisen vaikka seksiä vastaan, niin se on hänen valintansa. Ei ole kuitenkaan pakko.
Ehkä se markkina-arvoteoria toimii lopulta tässökin. Jos on itsellä kallis asunto, mutta ei ole muuten vetovoimainen esim ulkonäöltään tai käytökseltään, voi saada sinne kauniin misun asumaan ilmaiseksi ja periä maksun ns luonnossa seurustelun muodossa. Oikein rikkailla se menee niin ja on paljon tarjokkaita gold diggereitä, joista valita. Voi sitten vaihtaa nuorempaan aikanaan. Näissä elätettävä voi joutua hyvöksymään esim uskottomuutta varakkaamalta osapuolelta. Ap haluaa tällaisen suhteen.
Tai perinteinen versio, jossa tavismies maksaa asumisesta ja elämisestä enemmän ja vaimo hoitaa kodin, lapset ja antaa seksiä. Jollei ole avioehtoa, se on tasapuolisempaa, jos vaimo voi ottaa eron ja viedä puolet omaisuudesta. Se on ikäänkuin yhteinen perheyritys, johon panostetaan vain eri muodoissa. Moni ketjun kommentoija kuuluu tähän kategoriaan. Tilannetta ei voi kuitenkaan mitenkään verrsta lapsettomaan pariin, joihin ap kuuluu.
Oikein komea ja mukava mies voi saada tietysti taloydellisen asumisedun vähemmän haluttavalta ja varakkaalta naiselta tietysti myös. Se on kuitenkin varmaan harvinaisempaa, koska varakkaita naisia on vähemmän ja koska hekin luultavasti haluavat parisuhteelta muuta kuin pelkkää seksiä. Miehelle se riittää helpommin.
Sitten on se lapseton nuoripari, joilla on tasa-arvoinen suhde ja ostavat esim kodin puoliksi. Ja lapsia saaneet tasa-arvoiset, jotka omistavat asunnon puoliksi ja joissa kumpikin käy töissä ja tekee kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies vaatisi minua rahoittamaan asuntoaan, olisi itsestäänselvää, etten muuttaisi hänen asuntoonsa. Joko kumpikin pitäisi omansa ja kyläiltäisiin vuorotellen, tai sitten vuokrattaisiin/ostettaisiin yhteinen ja mies pitäisi omansa sijoitusasuntona.
Tämä on ihan käsittämätön ajatustapa. Mieluummin maksat vieraalle vuokraa ettei puoliso vain hyödy satasta tai paria. Jopa tyhmyyden huippu, kun se asuminen tulisi niin paljon edullisemmaksi kuitenkin.
Minulle olisi käsittämätön ajatustapa, että maksaisin miehen asuntoa velattomaksi, mutta en saisi mahdollisen eron tullessa siitä mukaani yhtään mitään.
Sinähän saat säästettyä asuessasi edullisesti. Miksi mieluummin maksat kallista vuokraa vieraalle vuokrantajalle etkä saa mitään säästöön? Kyse on nyt vain pienestä kulukorvauksesta puolet juoksevien kulujen lisäksi.
Ja samalla kun saisin näennäisesti säästettyä, mies ei maksaisi elämisestään mitään. Miksi se ei ole väärin?
Et siis hahmota miehen asumiskuluja tuossa.
Jos hän on ostanut asunnon esim 300 000 eurolla, niin jo siitä tulee pysyväksi ostokuluksi joko asuntolaina tai vaihtoehtoiskustannus, jos se on ostettu käteisellä. Jos hän sijoittaisi sen 300 000 euroa esim osakkeisiin, eikä asuntoon, hän voisi saada realistisena skenaariona vaikka 10% arvonnousun ja 3% osinkotuoton. Pelkästään jälkimmäinen olisi kymppitonni käteen tulona. Vastaavasti saisi tuloa vuokraamalla asunnon. Hän menettää nämä tulot, kun on joutunut laittamaan koko summan kiinni asuntoon, jossa asuu itse. Lisäksi tulee tietysti asumisen ja talon hoidon muut kulut.Jos sinä asusit ko talossa esim maksaen joka kuuksusi miehelle 300 euroa, sinä tienaisit koko ajan todellisuudessa valtavasti rahaa, kun pystyisit säästämään ne asumiskulut, joita joutuisit muuten maksamaan omasta asumisesta yksin. Eli laske paljonko joutuisit msksamaan vuokraa jostain asunnosta tai paljonko olisi kuuksusiasumismenosi lainoineen, jos ostaisit itse asunnon. Esim 600 euton vuojra yksiöstä = erotus 300 euroa laskennallista tuloa sinulle joka kuuksusi omaan taskuusi! Se erotus on siis sinun tuloasi, kun pääset asumaan miehen asunnossa halvemmalla.
Kun mies on maksanut lainansa, jäljellä ei ole kuin juoksevia kuluja ja hänellä 300 000 euron omaisuus. Mikä silloin on veruke, että naisen pitäisi maksaa enemmän? En kertakaikkiaan ymmärrä ajatuksenjuoksuanne, ei tuossa ole mitään järkeä. Ehkä ajattelet myös, että äitiyslomalla ja hoitovapaalla nainen maksaa vähintään puolet perheen kuluista pienillä tuillaan, se selittäisi paljon.
Miehen panostus asumiseen: 300 000 euroa kertamaksu + puolet kk kuluista
Naisen panostus asumiseen: 0 euroa kertamaksu + puolet kk kuluista
Ei tämä nyt minusta kovin reilulta diililtä vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä siis maksat vuokraa, erona että mies voi ilman vuokrasopimusta heittää sinut ulos koska vain.
Jos ollaan aviossa niin miksi heittäisi pihalle? Jos ero tulisi niin en tähän edes haluaisi jäädä. Vuokralle en tällä alueella pääsisi alle 850:- kk plus sähköt, vakuutukset , vesi se on 1000 kk.
Kukaan ei voi olla noin naiivi.
Te joiden mielestä on oikein että ap asuu ilmaiseksi, onko oikein myös seuraava tilanne:
Ap omistaa asunnon. Mies on vuokralla. Ap muuttaa miehen luokse mutta ei maksa ollenkaan vuokraa - koska joutuisihan mies maksamaan vuokran yksinkin. Ap maksaa vain puolet sähkölaskusta ja vedestä. Samalla ap laittaa oman asuntonsa vuokralle, ja pitää itse kaikki vuokratulot. Mies saa apn seuraa ja parisuhdestatuksen, sekä hyötyy kun ap maksaa osan laskuista. Oikein vai väärin?
Entäs sama tilanne mutta niin että molemmat ovat vuokralla ja toinen muuttaa toisen asuntoon mutta ei osallistu vuokraan?
Entä jos molemmilla on omistusasunnot, muutetaan yhteen, ja se jonka asunto jäi tyhjäksi laittaa sen vuokralle ja pitää itse tulot. Se jonka asunnossa asutaan voittaa luokkaa satasen kuussa, se jonka asunto vuokrataan, tienaa jopa tonnin kuussa. Oikein vai väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies vaatisi minua rahoittamaan asuntoaan, olisi itsestäänselvää, etten muuttaisi hänen asuntoonsa. Joko kumpikin pitäisi omansa ja kyläiltäisiin vuorotellen, tai sitten vuokrattaisiin/ostettaisiin yhteinen ja mies pitäisi omansa sijoitusasuntona.
Tämä on ihan käsittämätön ajatustapa. Mieluummin maksat vieraalle vuokraa ettei puoliso vain hyödy satasta tai paria. Jopa tyhmyyden huippu, kun se asuminen tulisi niin paljon edullisemmaksi kuitenkin.
Minulle olisi käsittämätön ajatustapa, että maksaisin miehen asuntoa velattomaksi, mutta en saisi mahdollisen eron tullessa siitä mukaani yhtään mitään.
Sinähän saat säästettyä asuessasi edullisesti. Miksi mieluummin maksat kallista vuokraa vieraalle vuokrantajalle etkä saa mitään säästöön? Kyse on nyt vain pienestä kulukorvauksesta puolet juoksevien kulujen lisäksi.
Ja samalla kun saisin näennäisesti säästettyä, mies ei maksaisi elämisestään mitään. Miksi se ei ole väärin?
Et siis hahmota miehen asumiskuluja tuossa.
Jos hän on ostanut asunnon esim 300 000 eurolla, niin jo siitä tulee pysyväksi ostokuluksi joko asuntolaina tai vaihtoehtoiskustannus, jos se on ostettu käteisellä. Jos hän sijoittaisi sen 300 000 euroa esim osakkeisiin, eikä asuntoon, hän voisi saada realistisena skenaariona vaikka 10% arvonnousun ja 3% osinkotuoton. Pelkästään jälkimmäinen olisi kymppitonni käteen tulona. Vastaavasti saisi tuloa vuokraamalla asunnon. Hän menettää nämä tulot, kun on joutunut laittamaan koko summan kiinni asuntoon, jossa asuu itse. Lisäksi tulee tietysti asumisen ja talon hoidon muut kulut.Jos sinä asusit ko talossa esim maksaen joka kuuksusi miehelle 300 euroa, sinä tienaisit koko ajan todellisuudessa valtavasti rahaa, kun pystyisit säästämään ne asumiskulut, joita joutuisit muuten maksamaan omasta asumisesta yksin. Eli laske paljonko joutuisit msksamaan vuokraa jostain asunnosta tai paljonko olisi kuuksusiasumismenosi lainoineen, jos ostaisit itse asunnon. Esim 600 euton vuojra yksiöstä = erotus 300 euroa laskennallista tuloa sinulle joka kuuksusi omaan taskuusi! Se erotus on siis sinun tuloasi, kun pääset asumaan miehen asunnossa halvemmalla.
Kun mies on maksanut lainansa, jäljellä ei ole kuin juoksevia kuluja ja hänellä 300 000 euron omaisuus. Mikä silloin on veruke, että naisen pitäisi maksaa enemmän? En kertakaikkiaan ymmärrä ajatuksenjuoksuanne, ei tuossa ole mitään järkeä. Ehkä ajattelet myös, että äitiyslomalla ja hoitovapaalla nainen maksaa vähintään puolet perheen kuluista pienillä tuillaan, se selittäisi paljon.
Miehen panostus asumiseen: 300 000 euroa kertamaksu + puolet kk kuluista
Naisen panostus asumiseen: 0 euroa kertamaksu + puolet kk kuluista
Ei tämä nyt minusta kovin reilulta diililtä vaikuta.
Entäs se, että avioerossa (ilman avioehtoa) asunto menee kahtia.
Avioliitossa lähtökohtaisesti kaikki kulut ja omaisuus ovat yhteisiä.
Ja ositetaan erossa 50-50.
Minusta järkevin tapa olisi maksaa puolet asumiskuluista, vähennettynä miehen työtila ja sähkö, koska hän saa sen laittaa vähennyksenä kirjanpitoon, jos asutte Eu-alueella.
Sen lisäksi 50% asunnon pääomalle sijoitettu korko, joka esim. Suomessa on 2-4% -miinus vero.
Miehesi ehdotus on mielestäni kohtuuton, meillä mies asuu minun omistamassa asunnossa ja meillä tehdään näin.
Ja silti voitan, kun saan asua asunnossa, mutta saan siitä silti hiukan tuottoa.
Tietysti itse maksan remontti-ja muut kulut, jotka liittyy kiinteistöön. Mies maksaa puolet vain juoksevista kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan eri asia muuttaa yhteen, mikäli ollaan naimisissa ilman avioehtoa, kuin että eletään avoliitossa. Avioehtokaan ei pysty sulkemaan pois lesken asumisoikeutta kuoleman koittaessa. Kukaan ei enää nykypäivänä luulisi olevan niin typerä, että muuttaa avoliittoon vain toisen nimissä olevaan asuntoon, ilman, että itse sitten pystyy sijoittamaan omasta tilipussistaan osansa omaksi turvakseen.
Kyllä, olin niin "tyhmä", että muutin vain puolisoni nimissä olevaan asuntoon. Edellä olen jo kertonut miksi. Jos ottaisin lainaa maksaakseni tästä puolet, pankki ja kiinteistönvälittäjä (joka arvioisi kiinteistön arvon) taputtaisivat nauraen karvaisia käsiään ja minä olisin suunnilleen loppuelämäni asuntovelkainen.
Sen sijaan nyt maksan puolet juoksevista kuluista, minulle jää säästöön paljon enemmän kuin jos olisimme jatkaneet erillään asuen ja olisin maksanut yksin vuokraa. Jos eroamme, saan asunnon viikossa-parissa. Olen vuokranantajien unelma; työssä käyvä, keski-ikäinen nainen, jolla on kohtuulliset tulot ja tietysti luottotiedot kunnossa.
Olet jo toinen lukutaidoton tyhmä näköjään. "Ilman, että itselle jää rahaa säästöön omaksi turvaksi " Sinulle jää ja viesti johon vasatasit ei koske sinunlaisia. -ohis-
Ei kukaan ole vaatimassa, että sinun täytyy vaatia korvaus puolisoltasi. Saat tietenkin antaa asunnostasi osan hänen käyttöönsä. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että tällöin annat hänelle jotain ilmaiseksi. Parisuhteissa on täysin normaalia antaa kumppanin käyttöön vastikkeettomasti milloin mitäkin. Eihän sitä aina olla omaa hyötyä miettiämässä. Jos minulla on vaikka auto ja sanon puolisolle, että saat käyttää sitä vapaasti ja ajella miten tykkään. Saahan silloin puolisoni rahanarvoisen edun käyttöönsä! Jos raakasti rahaa laskemaan aletaan niin häviän vähintään kilometrikorvauksen verran aina kun hän ajelee tällä autolla. Silti mielelläni annan tämän mahdollisuuden puolisolleni. Ihan samanlainen tilanne on jos asutaan minun omistamassa asunnossa. Loppuviimeksi se on meidän kahdenvälinen asia miten haluamme sopia mahdollisesta tasaavasta korvauksesta. Voidaan myös sopia, ettei tarvitse osallistua kustannuksiin. Vaikka tilanne silloin jää tavallaan "epäreiluksi".