Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka asutte puolisonne omistamassa asunnossa
09.02.2020 |
Olen muuttamassa mieheni omistamaan asuntoon.
Mies on sanonut minulle, ettei minun tarvitse maksaa vuokraa, mutta että voisin maksaa kaikki kuukausittaiset asumisen kulut.
Kyseessä on velaton asunto.
Tämä tuntui aluksi reilulta, sillä maksaisin tällä järjestelylläkin vähemmän kuin mitä maksan nyt vuokraa. Mutta nyt olen alkanut miettiä .
Olemme ulkosuomalaisia, eli asumisen kulut ovat hieman erilaiset kuin Suomessa.
Mies tekee töitä kotona, ja hänellä on tätä varten erillinen työhuone. Hän tarvitsee työssään tiettyä (sähkö)laitteistoa.
Itse käyn töissä muualla.
Minusta ei tunnu reilulta ratkaisulta, että joutuisin maksamaan myös koko sähkölaskun (tähän kuuluu siis lämmitys), kun oleskelen kämpässä huomattavasti vähemmän aikaa.
Lisäksi hän lainaa työtilaa välillä maksutta tuttavilleen.
Sähkölaskun lisäksi minun tulisi vielä maksaa vesi ja netti, sekä erinäisiä kuukausittaisia veroja.
Minua mietityttää se, että jos ja kun sähkölaskun määrä ei ole vakio, vaan esimerkiksi työtilan lisääntynyt käyttö nostaa sitä.
Minulla ja miehelläni on vähän erilaiset tottumukset mitä tulee sähkön ja veden käyttöön. Minä esimerkiksi kasvoin talossa, jonka varaaja ei ollut kovin suuri, ja siksi vettä ei voinut lorotella miten sattuu. Minä otan pikasuihkuja ja katkaisen veden saippuoinnin ajaksi, mutta mies saattaa seistä suihkussa jopa 15-20 min yhteen soittoon ja pitää veden auki koko tuon ajan. Lisäksi mies saattaa pitää valot päällä koko kämpässä, myös niissä tiloissa joissa ei oleskella, kun itse taas sammutan turhaan palavat valot jne.
Onko mielestänne kohtuullista vaatia ainakin sähkölaskun puolittamista myös jatkossa?
Ehdotin tätä varovasti miehelleni, mutta hänen kommenttinsa oli, etten voi sitä vaatia, kun en kerran maksa vuokraa. Haluaisin kuitenkin tietää ainakin parin kympin tarkkuudella kuinka paljon kuluja minulle tulee kuukaudessa.
Lisäksi mietin sitä, että oletteko te, jotka puolisonne omistamassa asunnossa asutte, tehneet mitään sopimusta eron varalle?
Mikään ei suhteessamme viittaa eroon, mutta koska aiempi pitkä parisuhteeni päättyi aiemmin täysin yllättäen ja ilmoitusluonteisesti, osa minusta ajattelee, että kaikkeen pitää varautua.
Jos vuokrasopimusta ei ole, miten tilanteessa toimitaan?
Kommentit (222)
Pahinta on asua puolison VANHEMPIEN omistamassa asunnossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun Pk seudulla tosi kivassa asunnossa, yhtiövastike on 342 euroa.
Asun perheeni kanssa, mutta jos asuisin yksin, Oikeestiko ottaisin jonkun asumaan siihen 170 eurolla tai 342 eurolla ? Markkina-arvo on n 2000 euroa.
Jos sinne joku ukko tulisi, kyllä saisi pikkasen enemmän maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Parempi olisi, jos maksat vuokraa ja säilytät itsenäisyytesi. Et ole miehen armoilla.
Maksa 800 euroa vuokraa ja päälle kulut vieraalle mielummin kuin kuluineen 300 euroa puolisolle. Hemmetin huono diili kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Asun Pk seudulla tosi kivassa asunnossa, yhtiövastike on 342 euroa.
Asun perheeni kanssa, mutta jos asuisin yksin, Oikeestiko ottaisin jonkun asumaan siihen 170 eurolla tai 342 eurolla ? Markkina-arvo on n 2000 euroa.Jos sinne joku ukko tulisi, kyllä saisi pikkasen enemmän maksaa.
Miksi? Puhun nyt tilanteesta, jossa olisit siihen ukkoon rakastunut. Niin rakastunut, että haluaisit viettää hänen kanssaan mahdollisimman paljon aikaa yhdessä. Sinusta olisi silti parempaa, että sinä maksaisit yksin yhtiövastikkeesi ja se mies vuokransa, vaikka viettäisitte lähes kaiken ajan yhdessä jomman kumman luona? Sen sijaan, että sinun yhtiövastikkeesi puolittuisi samalla kun muutkin yhteiset menot (ruoka, mahdollinen yhteinen auto)?
Onneksi oma puolisoni ei ollut noin ahne. Hän ehdotti juoksevien asumiskulujen (+ ruoka ja auto) jakamista puoleksi. Molemmat voitimme. Tosin minun työmatkakuluni nousivat yli 250 euroon/kk (200 e/kk enemmän kuin ennen). Silti valitsin mieluummin viettää hänen kanssaan aikaa enemmän kuin aikaisemmin.
Ostin juuri tänään meille yhteisen lomamatkan keväälle. Minä tarjoan. En korvaukseksi asumisesta, koska sen kulut jaamme mielestäni nyt oikeudenmukaisesti, vaan siksi, että haluan hänet seurakseni mutta hän ei halua laittaa nyt matkoihin rahaa koska haaveilee moottoripyörän vaihdosta.
En enää suostu ottamaan tänne ketään asumaan etten vain hyötyisi kenestäkään. Mulle on vain kulua, että joku muuttaisi tänne maksaen puolet asumiskuluista. Halvemmaksi tulee asua yksi kaikkinensa kuluinensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun mieheni kanssa hänen omistamassa omakotitalossa. Hän maksaa kaikki talon lainakulut. Yhteiset kulut (vesi, sähkö, jätehuolto jne) maksamme puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Asun Pk seudulla tosi kivassa asunnossa, yhtiövastike on 342 euroa.
Asun perheeni kanssa, mutta jos asuisin yksin, Oikeestiko ottaisin jonkun asumaan siihen 170 eurolla tai 342 eurolla ? Markkina-arvo on n 2000 euroa.Jos sinne joku ukko tulisi, kyllä saisi pikkasen enemmän maksaa.
Ap:n mies ei ole ottamassa asuntoonsa jotain random-ihmistä, vaan oman puolisonsa eli perheenjäsenensä, kuten sinullakin. Miten itse jaat asumiskulut perheesi kesken?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loisitpa makoisasti, oikea iilimato
Ei tuollainen kevyt suhde oli perhettä nähnytkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoista että asunnonomistajan tulisi kartuttaa vuokralaisen omaisuuden kertymistä.
Aviopuoliso on eri asia kuin joku irtonumero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erikoista että asunnonomistajan tulisi kartuttaa vuokralaisen omaisuuden kertymistä.
Toki on erikoista, mikäli kysessä on vuokranantaja-vuokralaissuhde eikä parisuhde.
Hyvä kun syntyy keskustelua, ja kaikilla on oikeus mielipiteeseensä. On kuitenkin turhaa energianhaaskausta itkeä täällä toisten loisimisesta. Jokainen pariskunta tehköön ne järjestelyt, jotka heille sopivat. Ja jos joku ei ole vielä tajunnut, niin on myös olemassa välimuotoja vaihtoehdoista, että asuntoa omistamaton ei maksa mitään tai maksaa kaikki kuukausittaiset menot.
Valitettavasti on aina niitä henkilöitä, jotka eivät jossain tilanteessa - oli kyse sitten toisen asuntoon muuttamisesta tai siitä että ottaa jonkun omaan asuntoonsa - osaa tehdä taloudellisesti järkeviä ratkaisuja, koska ovat liian kilttejä tai koska eivät ole osanneet varautua mahdolliseen eroon tai muihin vastoinkäymisiin. En tarkoita "liian kiltillä" tai ajattelemattomalla sellaista henkilöä, joka omista lähtökohdistaan (ei siksi että joku painostaa) tietoisen harkitusti vähemmän tarkka omista rahoistaan ja hyväksyy sen ja toimii sen mukaan, vaan sitä että antaa esimerkiksi rakkauden tai toisen puhelahjojen sokaista näkemästä omaa etuaan tavalla, jota tulee katumaan myöhemmin.
Siksi on hyvä että täällä voidaan kysyä neuvoa ja jakaa eri näkökulmia.
Asun yksin, mutta omasta puolestani sanoisin niin, että en halua että kukaan joutuu köyhtymään takiani, mutta en myöskään mahdollistaisi tilannetta, jossa varakkaampi puoliso pääsisi kokonaan eroon asumiskuluista sen takia että muuttaisin hänen asuntoonsa. Saati sitten että joutuisin sokeasti maksamaan kaikki syntyvät laskut, joiden suuruuteen en pystyisi vaikuttamaan. En suinkaan ehdottaisi että en maksa mitään, totta kai osallistuisin juokseviin menoihin sovitun kokoisella osuudella. Ilman muuta olisi myös täysin ymmärrettävää että tehtäisiin avioehto, ei minun pitäisi saada erossa viedä puolta asunnosta josta en ole mitään maksanut. Avioliitossa on kuitenkin nähdäkseni tarkoitus olla tiimi ja tarkastella kokonaisuutena molempien näkökulmasta, eli miten yhdessä hoidetaan asiat perheenä ja miten voidaan jatkossa ehkä lisätä molempien varallisuutta, missä hyvänä ponnahduslautana toimii se, että asumiskulut ovat kohtuulliset.
En siis yrittäisi vallata osaa asunnosta itselleni ilman että vastineeksi rahoitan sen ylläpitoa, mutta en myöskään lähtisi tilanteeseen, jossa puolisolla on omaan tilanteeseeni nähden ylimitoittunut mahdollisuus kartuttaa omaa omaisuuttaan edelleen, koska voi nyt sijoittaa kaikki muuten asumiseen menevät rahat, koska minä maksaisin kaiken. Kultainen keskitie siis.
Joku muu tekisi ehkä toisella tavalla, ja se on ok, niin kauan kuin valinnat ovat molemmille vapaaehtoisia ja mietittyjä eivätkä tapahdu painostuksen alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika ajoin tämä sama aihe nousee esille yhä uudestaan ja uudestaan. Kantavana teemana on naisten kyvyttömyys ymmärtää pääoman tuottoa, joka esim. tässä tapauksessa on miehellä sidottuna yhteiseen asuntoon. Riippuu vähän asunnon koosta, mutta väitän että mies on tässäkin tapauksessa nettomaksaja, missä nainen nauttii käytännössä ilmaista asumisoikeutta miehen varallisuudesta johtuen.
Menojen tasapuoliseen jakamiseen on muutamia yleisesti käytössä olevia malleja, mutta tässäkin tapauksessa pätee, että jos asunto on puoliksi, niin asumiskulutkin jaetaan puoliksi. Jos toinen omistaa asunnon, niin se joka ei omista asuntoa, maksaa omistajalle puolet markkinavuokrasta. Käytännössä tämä menee siten, että se joka ei omista maksaa ensin kuluja niin paljon kuin mahdollista (ei mene veroa) ja jos lopun osan omistaja antaa hyvää, niin pitäisi olla vain tyytyväinen.
Höpö höpö nyt.
Jos puhutaan kerrostaloasunnosta, niin asunnossa on aina vastike. Vastikkeeseen kuulua taloyhtiön lainoja ja sitten on sitten se ns hoitovastike. Vastikkeessa olevat lainat ovat kuin normaalitkin lainat, ovat siis kerryttämässä omistajan pääomaa. Hoitovastike on sen sijaan tarkoitettu talon ja muiden juoksevien kulujen hoitamiseen.
Ja tämähän vastike ei *pufff* häviä tyhjyyteen, jos asuntoa vuokrataan. Vuokralainen maksaa vuokraa, ja vuokranantaja usein tästä vuokrasta sitten vastaavasti maksaa asunnon vastikkeen JA verot. Pääomatuloista voi ainoastaan vähentää sen osuuden, mikä on hoitovastikkeen osuus, ei siis koko vastikkeen jossa voi siis olla näitä taloyhtiön lainoja. Veroja on noin 1/3 osuus, eli aika mojova potti. Ja tämä on yksi syy vallitsevaan vuokratasoon, joskin taso vaihtelee alueittain kysynnän mukaan.
Itse vuokraan tosiaan omaa asuntoani ja pidän nämä hurjat 4000 euron pääomatulot itselläni. Ai että kun olo on kuin kroisoksella. Tosiaan, vuokraaminen ei ole mikään tuottoisa bisnes.
Mielestäni reiluin diili on se, että kumpikaan ei kerrytä toisen pääomaa vaan rahat pidetään siististi erillään. Minä maksan hoitovastikkeen puolikasta siksi, koska se on ns juokseva kulu. Sähköt, vedet, vakuutukset, ruokakustannukset yms laitetaan puoliksi. Pienremonteissa kulut laitetaan myös puoliksi, mutta esimerkiksi jos kylpyhuone uudistettaisiin, niin katson sen olevan jo niin paljon asunnon arvoon vaikuttava tekijä, että joko en osallistu remontin kustannuksiin tai sitten pitää tehdä muutoksia omistajuuteen.
Sinun mallissasi laitetaan omistamaton osapuoli kerryttämään toisen pääomaa ja annat vielä ymmärtää, että ihan hyvää hyvyyttään mies elättää tyhmää ja ymmärtämätöntä naista. Onko parisuhde tässä tapauksessa kuinka paljon lisäarvoa tuova tekijä naiselle, on hyvä kysymys. Ja jos asiaa jatkojalostaa eteenpäin sillä teesillä, että on, niin eikö siinä tapauksessa mies ole ikäänkuin nelinkontin tienaamassa itselleen vähän pääomaa. Mitäs temppuja maksullinen mies osaa, jos kerran sellainen on sen verran viihdyttävä?
Vierailija kirjoitti:
Eli mies elää siivelläsi, koska ei maksa mistään mitään? Asunto on miehen, kyllä, mutta sinä maksat sen kulut. Kokeile sopia miehen kanssa, että maksatte kaiken puoliksi. Jos ei käy, niin muuta omaan asuntoon. Aivan sama vaikka maksaisi enemmän, mutta saat sen vapauden päättää kaikesta. Suhdetta ei tarvitse päättää, mutta tuollaiseen hyväksikäyttöön ei tarvitse alentua.
Luultavasti mies on maksanut sen asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ikinä menisi naimisiin miehen kanssa joka pyytää vuokraa perheen yhteisen omaisuuden tai adunnon käytöstä, vaikka hän olisinkin ostanut sen ennen avioliittoa. Sama pätee minun omistamaan omaisuuteen, olkoonsa auto, tv, huonekalut, mökki, jne. Avioliitossa kaikesta tulee yhteistä ja ilmaisesti jaettavaa. Jos joku pyytää vaimoltaan vuokraa ei ymmärrä avioliittoa ja pysyköön sinkkuna, siitä vaan. Jos minä voitan lotossa, yhdessä sen käytämme, sama pätee asuntoihin, mökkeihin, autoihin, pankkitileihin,.
Kyllä tämä voidaan järjestää myös muulla tavoin. Esim. yhteiseen asuntoon muuttava lunastaa puolet asunnon arvosta. Jos tässä tapauksessa asunnon arvo on 300ke, niin nainen maksaa miehelle 150ke riihikuivaa, niin voidaan laittaa ne kulut sitten puoliksi.. vai jos mies suostuu, niin olisiko sittenkin taloudellisesti järkevämpää maksaa kaikki kulut ja välttää tämä kevyt 150 tuhannen euron lunastusosuus?
Vierailija kirjoitti:
Nämä joiden mielestä pitää saada asua ilmaiseksi puolison kustantamassa asunnossa voisivat miettiä, mitä maksaa vaikkapa yksiön vuokra. Kumpi asumisjärjestely on parempi - vuokrata itselle yksiö ja maksaa siitä tuloa tuntemattomalle vuokranantajalle esim 600 euroa kuussa, asuen ahtaasti.
Vai asua väljemmin ilmrisesti jopa oikeassa kivassa talossa ja mukavammin, mutta puolison omistamassa asunnossa ja maksaa siitä puolisolle 300 euroa.
Jokainen vähänkään fiksu valitsisi jälkimmäisen. Mutta ap:n kaltaiset eivät, koska heille on ylitsepääsemätöntä, että se rahallinen hyöty menee omalle puolisolle, eikä tuntemattomalle ihmiselle.
Ööö, onko sun mielessä käynyt, että kaikille se iso omakotitalo ei ole ihanne ? Pirun työlästä se on. Itse olisin aivan tyytyväinen yksiössä. Haluan kuitenkin asua yhdessä mieheni kanssa ja niinpä hyväksyn työläämmän asumismuodon.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ikinä menisi naimisiin miehen kanssa joka pyytää vuokraa perheen yhteisen omaisuuden tai adunnon käytöstä, vaikka hän olisinkin ostanut sen ennen avioliittoa. Sama pätee minun omistamaan omaisuuteen, olkoonsa auto, tv, huonekalut, mökki, jne. Avioliitossa kaikesta tulee yhteistä ja ilmaisesti jaettavaa. Jos joku pyytää vaimoltaan vuokraa ei ymmärrä avioliittoa ja pysyköön sinkkuna, siitä vaan. Jos minä voitan lotossa, yhdessä sen käytämme, sama pätee asuntoihin, mökkeihin, autoihin, pankkitileihin,.
Ja minä en ikinä menisi naimisiin sellaisen siivelläeläjän kanssa, jolla ei ole varaa maksaa omaa osaansa menoista ja lunastamaan puolta yhteisestä asunnosta, autosta ja kesämökistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ajoin tämä sama aihe nousee esille yhä uudestaan ja uudestaan. Kantavana teemana on naisten kyvyttömyys ymmärtää pääoman tuottoa, joka esim. tässä tapauksessa on miehellä sidottuna yhteiseen asuntoon. Riippuu vähän asunnon koosta, mutta väitän että mies on tässäkin tapauksessa nettomaksaja, missä nainen nauttii käytännössä ilmaista asumisoikeutta miehen varallisuudesta johtuen.
Menojen tasapuoliseen jakamiseen on muutamia yleisesti käytössä olevia malleja, mutta tässäkin tapauksessa pätee, että jos asunto on puoliksi, niin asumiskulutkin jaetaan puoliksi. Jos toinen omistaa asunnon, niin se joka ei omista asuntoa, maksaa omistajalle puolet markkinavuokrasta. Käytännössä tämä menee siten, että se joka ei omista maksaa ensin kuluja niin paljon kuin mahdollista (ei mene veroa) ja jos lopun osan omistaja antaa hyvää, niin pitäisi olla vain tyytyväinen.
Höpö höpö nyt.
Jos puhutaan kerrostaloasunnosta, niin asunnossa on aina vastike. Vastikkeeseen kuulua taloyhtiön lainoja ja sitten on sitten se ns hoitovastike. Vastikkeessa olevat lainat ovat kuin normaalitkin lainat, ovat siis kerryttämässä omistajan pääomaa. Hoitovastike on sen sijaan tarkoitettu talon ja muiden juoksevien kulujen hoitamiseen.
Ja tämähän vastike ei *pufff* häviä tyhjyyteen, jos asuntoa vuokrataan. Vuokralainen maksaa vuokraa, ja vuokranantaja usein tästä vuokrasta sitten vastaavasti maksaa asunnon vastikkeen JA verot. Pääomatuloista voi ainoastaan vähentää sen osuuden, mikä on hoitovastikkeen osuus, ei siis koko vastikkeen jossa voi siis olla näitä taloyhtiön lainoja. Veroja on noin 1/3 osuus, eli aika mojova potti. Ja tämä on yksi syy vallitsevaan vuokratasoon, joskin taso vaihtelee alueittain kysynnän mukaan.
Itse vuokraan tosiaan omaa asuntoani ja pidän nämä hurjat 4000 euron pääomatulot itselläni. Ai että kun olo on kuin kroisoksella. Tosiaan, vuokraaminen ei ole mikään tuottoisa bisnes.
Mielestäni reiluin diili on se, että kumpikaan ei kerrytä toisen pääomaa vaan rahat pidetään siististi erillään. Minä maksan hoitovastikkeen puolikasta siksi, koska se on ns juokseva kulu. Sähköt, vedet, vakuutukset, ruokakustannukset yms laitetaan puoliksi. Pienremonteissa kulut laitetaan myös puoliksi, mutta esimerkiksi jos kylpyhuone uudistettaisiin, niin katson sen olevan jo niin paljon asunnon arvoon vaikuttava tekijä, että joko en osallistu remontin kustannuksiin tai sitten pitää tehdä muutoksia omistajuuteen.
Sinun mallissasi laitetaan omistamaton osapuoli kerryttämään toisen pääomaa ja annat vielä ymmärtää, että ihan hyvää hyvyyttään mies elättää tyhmää ja ymmärtämätöntä naista. Onko parisuhde tässä tapauksessa kuinka paljon lisäarvoa tuova tekijä naiselle, on hyvä kysymys. Ja jos asiaa jatkojalostaa eteenpäin sillä teesillä, että on, niin eikö siinä tapauksessa mies ole ikäänkuin nelinkontin tienaamassa itselleen vähän pääomaa. Mitäs temppuja maksullinen mies osaa, jos kerran sellainen on sen verran viihdyttävä?
Ööh, aukeaisiko tämä vähän paremmin jos ajatellaan että yhteinen asunto on vaikka Helsingin keskustassa joku kattohuoneisto á miljoona euroa. Tämän miljoonan kerryttämiseen on pitänyt tehdä aika paljon töitä ja uhrauksia ja sitten on joku ihmisoikeus, että nainen voi muuttaa nauttimaan näiden töiden ja uhrausten hedelmistä ilmaiseksi?
Sopiiko, että nainen lunastaa tämän miljoonan euron asunnon ja mies jää siihen puolikkaan vastikkeen hinnalla ja katsoo kun miljoonan osakesalkusta kilisee osinkoja tilille? Tämäkään ei varmaan naisista ole sopivaa, vaikka itselleen se kyllä kelpaisi. Naisten näkökulma on se, että kun he ovat persaukisia siivelläeläjiä, jotka ovat epäonnistuneet elämässä hankkimaan sellaisia omaisuuseriä, että heitä voisi edes nimellisesti edellyttää samanlaista osallistumista kuluihin kuin mieheltä, niin olisi jotenkin oikein, että he saavat kaiken ilmaiseksi. Ilmaiseksikin voi elää, mutta tämä on sitten ihan miehen hyvyyttä. Mitään tekemistä oikeudenmukaisuudella sillä ei ole.
Tasapuolista on, mikäli asunnon juoksevat ylläpitokulut (vesi, lämpö, jäte, sähkö, irtaimistovakuutus) maksetaan PUOLIKSI. Sen sijaan omistajalle kuuluu omistuksesta aiheutuvat kulut kuten kiinteistövero ja laajempi kotivakuutus, johon kuuluu palovakuutus.
Mies hyötyy jo siitä, että maksat juoksevista kuluista puolet, koska hän joutuisi joka tapauksessa lämmittämään asunnon ja pitämään tietyt sähkölaitteet päällä jatkuvasti. Se on jo hyväksikäyttöä miehen puolelta, jos maksat KAIKKI juoksevat kulut.