Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Tarkoitus on estää, että muut eivät turhaan kuole nälkään.

On kysymys toisten ihmisten hengestä. Jos voi estää muiden menehtymisen rajoittamalla omaa ahneuttaan, niin sitä pitää rajoittaa.

Hyvin tuli esille, ettei omista kätköistä ja varautumisesta pidä kertoa edes toisille survivalisteille. Heti lynkkaamassa ja haukkumassa psokopaateiksi, jos kertoo itseään varten varautuvansa. Jaelkaa te toki varastonne vaikka koko kaupunginosalle jos on varaa ruokkia kaikki käet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelottaa, että sota syttyy. Miten siihen voisi varautua?

Kaikkiin kriiseihin, joihin voi varautua, varaudutaan samoilla tavoilla.

Tee ensin ajatuksen kanssa läpi valmistautuminen 72tuntia.fi -sivuston ohjeiden mukaan. (On asiallinen, Pelastusalan keskusliiton toimijoiden luoma sivusto kansalaisille.)

Sen jälkeen voit vahvistaa tuota perusvarautumisen tasoa lisäämällä kotivaraa ensin kahden viikon, sitten kuukauden tarpeiksi.

Opettele alusta asti kotivaran jatkuva kierto, niin mitään ei mene pilalle.

Asun itse kaupungissa, kerrostalossa ja elän tavallisen keskiluokkaisen toimihenkilöt elämää.

Mulla on kuukauden täydellinen kotivara ruoan suhteen, sadan litran kiertävä hanavesivasto.

Lääkkeitä ja ensiaputavaraa ja taitoja ym. ajatellen jopa koko talon väkeä.

Matalalla profiililla olen päivittänyt talomme väestönsuojauksen aika hyvään tikkiin.

Millainen se 100 l kiertävä hanavesivarastosi on? Miten ylläpidät sitä? Vesi ei kai säily pitkään.

Veden säilytyksessä astian puhtaus on tärkein asia, kun säilytetään hyvälaatuista, hieman kloorattua hanavettä. Sekä sen jälkeen säilytyspaikka viileässä ja pimeässä. Vesikanistereita oon ostanut erikseen tätä varten. Tärkeää on, ettei korkin sisäpintaan tai kierteisiin korkissa tai kanisterissa kosketa millään, ei edes puhtaalla paperilla. Huuhdoin uudet kanisterit kylmällä vedellä ja sen jälkeen täytin ihan vaan kylmällä vedellä, erittäin puhtaaksi pestystä keittiön hanasta. (Putsatessa olin viimeiseksi pyyhkinyt hanan talouspaperilla, jossa oli tilkka kloritea.)

Virallisesti vesi säilyy vain viikkoja. Testatessa (mikrobit, virukset jne ”kaikki mahdolliset”) labrassa kaksi vuotta pimeässä kellarikomerossa säilytyämäni vesi oli laadultaan erinomaista – siis keittämättä.

Yleensä haen yhden kanisterin noin kerran kuukaudessa, tyhjennän ämpäriin keittiössä käytettäväksi, täytän kanisterin heti ja vien takaisin.

Täyttämis/pakkaamispuhtaus näyttäisi tässä olevan se juttu.

Ja oon systeemini kehittänyt juuri sitä aatellen, että vesi olisi täysin käyttökelpoista myös keittämättä.

T tuo, jolta kysyit

Vierailija kirjoitti:

Mitä teette siinä vaiheessa, kun itsellänne on kaapit täynnä herkkuruokia, ja naapuriperheet alkavat kiertää ovelta ovelle kysellen lapsilleen ruokaa ja heidän lapset huutavat nälkää? Jossain vaiheessa joku huomaa että et ole esim. ruokajonossa jonottamassa muiden kanssa, ja laskee 1+1 ja päättää tulla katsomaan miten pärjäät itseksesi. Tuo on paljon suurempi ongelma, kuin se että miten keräät kotiin pariksi kuukaudeksi ruokaa. Ruoka teille kahdeksi kuukaudeksi riittää vain viikoksi koko asuinalueelle, kun joku päättää että olette itsekkäitä ja teidän ruuat pitää jakaa kaikille tasan.

Olen ratkaissut asian sillä, että asumme niin syrjässä, ettei tänne kukaan tule kiertämään ruokaa etsiessään. Iskee pahempi nälkä matkan varrella ja palatessa. Lähimmät talot ovat myös sellaisia, että sieltä löytyy perunakellarista niin potut, suolakurkut kuin hillotkin. Ja mehua (ja saattaa olla ponuakin, mutta kun en ite juo, niin ei mulle ole tarjottukaan). Pakastimissa pari hirveä ja peuroja - ja ne hirvikiväärit ja pari haulikkoakin,  kun niistä aina uhotaan. Ja voin kertoa, että lähin naapuri on niin sekopää, että ei epäröi puolustaa omaansa. Ei ole tähän mennsesäkään epäröinyt, niin miksi sitten tulevaisuudessa?

Mutta tuollainen tilanne on tälläkin hetkellä aika utopistinen, siis se, että ihmiset joutuisivat lähtemään kerjuulle ruokaa hakemaan. Sellainen tilanne EI tulisi kahdessa päivässä, eikä edes kahdessa viikossa, joten hyvinkin ehtisi hukata omat varastot. Ja toisaalta ei täältä meiltä kovin helpolla lähdetä mihinkään ruokajakeluun jonottamaan, se hankala matka on hankala molempiin suuntiin.

Toi www.72tuntia.fi on kyllä loistava perustietopaketti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te maksatte tänäänkin minun elämäni.

Vituttaako 🧠

Ei vituta laisinkaan, koska survivalistina yhteiskuntarauha on asia, jota arvostan suuresti. Meidän pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta takaa sen, että sinullakin on ruokaa huomenna etkä tule meidän varastoja penkomaan nälissäsi. Etkä kidnappaile kenenkään lapsia koulumatkalla rahapulassasi. Investoimalla kaikkien hyvinvointiin minun ei tarvitse asua piikkilangoin aidatulla asuinalueella, joka sekin maksaisi.

Tää. Enkä edes pidä itseäni survivalistina, ihan vaan kotitarvevarautuja parinkymmenen vuoden kokemuksella.

Aina ja kaikkialla on se tietty osa väestöstä joka elää siivellä, tavalla tai toisella. Heikon sosiaaliturvan maissa rikoksilla. Meillä tuilla. Oleellista on tasapaino. Mä olen joka tapauksessa hyvin toimeentuleva ihminen, vaikkei varakkuuteni näy päälle päin. Elätän mielellään muutaman rottailijan (heidän oma terminsä siis, en halveksi ketään), kun noin vähään tyytyvät.

Miksi ihmeessä ***tuttaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun elämme perinjuurin outoja aikoja, niin on kyllä korkea aika varautua edes parin viikon kotivaralla.

Miten varautuisit viiden hengen taloudessa kahdeksi viikoksi, kun koti on rivitaloasunto jossa ei ole ylimääräisiä säilytystiloja?

Jos ajatellaan pelkästään vettä, niin sitä pitäisi olla 10 litraa per päivä, eli vähintään 140 litraa.  Sängyn aluset täynnä vesitonkkia?

Joo, no niinkuin sanoin, kaupunkiolosuhteissa on varautuminen aika paljon hankalampaa kuin maalla tai ainakin omakotitalossa. Että ehkä se olisi ensimmäinen korjattava asia, siis muutto ok-taloon. 

Meillä on aina 10 l vesikanisteri täynnä vettä, ihan jo vesikatkon takia, sellaisia aina joskus on. Tuolla määrällä ei tietysti pitkälle pötkitä, mutta on siinä juomavettä 5 hengelle pariksi päiväksi. Näin talvella sitten lunta muuhun käyttöön, kesällä hakisin vettä joesta. Ellei ole sitä kaivoa. 

Eikö teillä ole mitään varastoa siis? Olemme aiemmin asuneet rivi- ja kerrostalossa ja niissä kyllä oli varastotilaa. Eli jos sellainen on, niin sinne varastoisin säilykkeitä, retkikeittimen, kynttilöitä yms. Keittiönkaappeihin kuivamuonaa, suolaa, öljyä, jauhoja. Pakastimeen lähinnä lihaa ja kalaa. Astiat vähemmäksi ja tilalle ruokaa, ajattelen. Vaatekaappien lattioille korit, joihin saippuaa yms. Vaatteet vähemmäksi ja tilalle mitä enemmän tarvii. Lämmintä vaatetta kannattaa tietysti varata, villavaatteita, toppaa. Kaikille lämpimät makuupussit. Kyllä sitä aika paljon mahtuu tavaraa pieneen tilaankin tarvittaessa, kun heivaa ylimääräiset, turhat tavarat pois. 

Pallogrillikin on hyvä ja tietysti hiilet siihen. Auton tankki täyteen bensaa. Käteistä rahaa. Tarvittavat lääkkeet, vitamiinit jne. 

Erinomaisia ohjeita kaupunkiin.

Mutta pakastimellinen lihaa ja kalaa ei oikein ole survaroinnin kannalta optimi, jos sähköt katkeaa muulloin kuin keskitalvella, mihin pistät 200 litraa pakasteita kesällä? Saman määrän tarvittavia proteiineja saa survariturvallisemmin jemmaan joko säilykelihana tai papuina. Pahimmillaan joudut heti kriisin alussa jakelemaan ruuat naapureille, ettei ne mätäne roskikseen jota kukaan ei tule tyhjentämään, mikä varmasti herättäisi pahaa verta nälkäisissä naapureissa.

Puhun nyt vain omasta puolestani ja maalla asuvana, tämä ei liity mitenkään rivarielämään.

Aika montaa ruokaa pystyy säilömään kuivaamalla. Pakastevihannekset voi kuivata, lihan ja kalan voi kuivata, myös jauhelihan - se vaatii sitten melkein uunia, että saa kuivattua tarpeeksi lämpimässä/nopeasti, meillä on leivinuuni. Lihaa ja kalaa voi myös suolata, se edellyttää sitä, että on sitä suolaa. Meillä on "vain" 10kg suolaa, aikoinaan oli isompia 25kg säkkejä oikein karkeaa merisuolaa kuivaheinää varten. Sieltä me mukulat käytiin pihistämässä sormenpään kokoisia suolarakeita imeskeltäväksi, ne oli herkkua. Suolaa pitääkin ostaa lisää.

Marjat, hedelmät voi keittää hilloksi, tai jos on pakkorako, niin niistä voi tehdä siideriä. Tai simaa... Ne perkeetkin voi syödä, tai syöttää kotieläimille. Tosin monet marjat voi myös kuivata pakastettuinakin.

Maalla ruokaa ei laitettaisi roskikseen. Jos jotain menisi pilalle, niin se vietäisiin joko metsään eläimille ruuaksi tai sitten kaivettaisiin kuoppaan - pihalle sitä ei jätettäisi mätänemään ja houkuttelemaan tuhoeläimiä.

Vettä ei tarvitse varastoida hirveitä määriä, 10l/henkilö/vrk on aika lailla ylimitoitettua, jos sitä käyttää vain juomiseen, ruuanlaittoon ja ihan pakolliseen henkilökohtaiseen hygieniaan. Pyykinpesuun ja tiskaamiseen ja itsensä pesuun kelpaa järvi/jokivesikin, tai se sulatettu lumi (pelkällä lumellakin voi pestä, jos ei ole tällainen hienopieru joka saa näppyjä pelkästä ajatuksestakin, en siis kestä kylmää), jolloin juomavettä voi säästellä. Ja jos on huussi, niin ei ole ongelmaa sitten jätösten säilömisessäkään.

Vierailija kirjoitti:

Jos yhteiskunta olisi siinä pisteessä, että täällä pitäisi elää kotivaran turvin, niin ei ole todennäköistä, että nämä valtavat, näkkäiiset pakolaislaumat etelämpää edes selviäisivät tänne asti. Heillähän ei olisi mitään tarvikkeita pitkää matkaa varten. Edes niitä lämpimiä vaatteita (talvella).

Loppujen lopuksi Suomi on kuin saari. Meri on rajana isolla alueella. Ne pakolaisjoukot voivat tulla vain Venäjän tai Ruotsin kautta. Ja kun ovat sinne saakka päässeet, niin meillä on ollut aikaa varautua. Afrikan ja etelän massiiviset pakolaisaallot ovat varteenotettava seikka ilman persupropagandaakin.

Ylen artikkeli 2015:

"Tämänhetkinen pakolaiskriisi ei ole lähelläkään sitä mittaluokkaa, johon katastrofaalinen ilmastonmuutos johtaisi".

"Pelkästään merenpinnan nousu voi aiheuttaa kymmenien tai satojen miljoonien ihmisten muuttoliikkeen".

"Ennusteet ilmastopakolaisuuden määristä ovat vuosien aikana vaihdelleet kymmenistä miljoonista jopa miljardiin". https://yle.fi/uutiset/3-8300076

Joten tässä mielessä persujen kannattaisi ottaa vakavasti se ilmanstonmuutos. Jos lämpeneminen torjutaan, niin suurta pakolaisaaltoa ei tulisi.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa se pahin uhka kytee Ukrainan rajalla. Se kun kunnolla roihahtaa, niin se voi pitää elementtejä todella monesta muudta yksittäisestä skenaariosta. Sähkö- lämmön-, polttoaineen-, ruoajakelu voi häiriintyä, maksuliikenne voi häiriintyä, rikollisuus lisääntyy, hallitsematon massiivinen maahantulo, jopa aseellinen vaikuttaminen mukaan lukien ydinaseet.

Kaikissa tilanteissa yhteiskunta pyrkii auttamaan omiaan. Se miten kauan avun saaminen kestää, voi vaihdella tilanteesta toiseen. 3-5 vuorokautta on ihan hyvä vara. Itsellä on yksin asuvana 4 viikon tarpeet aina, pidemmänkin, jos pakastin saa virtaa. Noilla jeesaa tarvittaessa lapsiakin pikatilanteessa.

Tuossa varautumisessa on hyvä muistaa pari juttua: 1 tavaraa pitää kierrättää. Paristot, polttoaineet jne kestävät heikosti säilytystä. 2 kaikki ei voi olla yhden kortin varassa. Olisi hyvä, jos pahan tilanteen varalta voit tukeutua johonkin muuhunkin, esimerkiksi kaverin varaan tai mökillä olevaan hätä varaan. 3. Käteisen lisäksi olisi järkevää olla jotain vaihdettavaa tai myytävää. Vaihtokauppa voi todella pahassa paikassa olla järkevintä kaupankäyntiä.

Kuten täällä jo mainittiin, niin viina on ikiaikainen ja perinteinen vaihdon väline. Muuta vaihtotavaraa voisi olla kahvi, saippua, tulitikut. Siis sellaista, joka menee pieneen tilaan, on tarpeellista ja säilyy. Varsinkin Suomessa kahvi olisi todella kova valuuttaa.

Jos infra romahtaa pitkäksi aikaa, niin vaihtotalous tulee käytäntöön nopeasti. Ja kulta on tietysti yksi hyvä myöskin. Se pitää arvonsa aina ja kaikissa tilanteissa. Tosin, käyttöarvoa sillä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heitän kysymyksen ilmoille: onko teillä joku oma fallout shelter? Eli paikka, jossa olisitte turvassa laskeumalta?

Toki uusissa kerrostaloissa on väestönsuojat, mutta itse väestönsuojiin perehtyneeenä se ei olisi paikka, johon menisin, ellei ole aivan pakko. Alle neliö tilaa per henkilö, ilmastointi toimii jos väki jaksaa vääntää konetta käsin, ja siihen neliöön kuuluu jo mukaan kaikki jyvitetyt vessat yms. Eli mitoitus on käytönnössä sellainen että puolet seisoo kuin sillit suolassa sen aikaa, kun puolet saa nukkua. Ja jokainen toki on tuonut mukanaan omat ruuat pariksi viikoksi, moniko survari haluaa kantaa kuivaruokavarastonsa mukaan yleiseen väestönsuojaan, jossa se naapuriperhe ei ole edes kuullut että olisi hyvä pitää omia ruokavarantoja olemassa?

Lisäksi väestönsuojaan ei saa tuoda lemmikkejä, ja voin vaikka vannoa että pienen painiottelun jälkeen siellä seisoisivat myös kaikkien kissat ja koirat.

Väestönsuojat ovat muuten asia, missä kaupunkilaisilla on paremmat oltavat. Käytännössä kaikki maaseudulla asuvat ovat turvattomia - suojia ei ole tarpeeksi ja ne ovat kaukana. Vain kaupungeissa asuvat selviävät tietynlaisista katastrofeista.

Ja siellä ne minun Lidlin vesipullotkin tietysti ovat jemmassa. Ei tarvitse kaivoa.

Maaseudulla on se etu, että sitä ei pommiteta. Tehtaiden ja rautateiden läheisyydessä on vaarallisinta. Selvitymisen kannalta maalla on paras asua. Ison kaupungin kerrostalo on huonoin paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa se pahin uhka kytee Ukrainan rajalla. Se kun kunnolla roihahtaa, niin se voi pitää elementtejä todella monesta muudta yksittäisestä skenaariosta. Sähkö- lämmön-, polttoaineen-, ruoajakelu voi häiriintyä, maksuliikenne voi häiriintyä, rikollisuus lisääntyy, hallitsematon massiivinen maahantulo, jopa aseellinen vaikuttaminen mukaan lukien ydinaseet.

Kaikissa tilanteissa yhteiskunta pyrkii auttamaan omiaan. Se miten kauan avun saaminen kestää, voi vaihdella tilanteesta toiseen. 3-5 vuorokautta on ihan hyvä vara. Itsellä on yksin asuvana 4 viikon tarpeet aina, pidemmänkin, jos pakastin saa virtaa. Noilla jeesaa tarvittaessa lapsiakin pikatilanteessa.

Tuossa varautumisessa on hyvä muistaa pari juttua: 1 tavaraa pitää kierrättää. Paristot, polttoaineet jne kestävät heikosti säilytystä. 2 kaikki ei voi olla yhden kortin varassa. Olisi hyvä, jos pahan tilanteen varalta voit tukeutua johonkin muuhunkin, esimerkiksi kaverin varaan tai mökillä olevaan hätä varaan. 3. Käteisen lisäksi olisi järkevää olla jotain vaihdettavaa tai myytävää. Vaihtokauppa voi todella pahassa paikassa olla järkevintä kaupankäyntiä.

Kuten täällä jo mainittiin, niin viina on ikiaikainen ja perinteinen vaihdon väline. Muuta vaihtotavaraa voisi olla kahvi, saippua, tulitikut. Siis sellaista, joka menee pieneen tilaan, on tarpeellista ja säilyy. Varsinkin Suomessa kahvi olisi todella kova valuuttaa.

Jos infra romahtaa pitkäksi aikaa, niin vaihtotalous tulee käytäntöön nopeasti. Ja kulta on tietysti yksi hyvä myöskin. Se pitää arvonsa aina ja kaikissa tilanteissa. Tosin, käyttöarvoa sillä ei ole.

Entinen työkaveri on tekniikan tohtori ja eräänlainen individualisti monessa mielessä. Hän teki systemaattista viinaturismia Tallinnaan, kunnes sai pienen kerrostalokaksionsa vaatehuoneen täytettyä virolaisella votkalla. Tämä siksi, että "sitten kun systeemi romahtaa, minulla on käypää valuuttaa, jota vaihtaa ruokaan."

Kun "aattelee omalle kohalle" niin ei ihan pöllö idea. Kun veli venäläinen on Iskanderilla tuhonnut sähkönjakelun, viina hetken aikaa lämmittääkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teette siinä vaiheessa, kun itsellänne on kaapit täynnä herkkuruokia, ja naapuriperheet alkavat kiertää ovelta ovelle kysellen lapsilleen ruokaa ja heidän lapset huutavat nälkää? Jossain vaiheessa joku huomaa että et ole esim. ruokajonossa jonottamassa muiden kanssa, ja laskee 1+1 ja päättää tulla katsomaan miten pärjäät itseksesi. Tuo on paljon suurempi ongelma, kuin se että miten keräät kotiin pariksi kuukaudeksi ruokaa. Ruoka teille kahdeksi kuukaudeksi riittää vain viikoksi koko asuinalueelle, kun joku päättää että olette itsekkäitä ja teidän ruuat pitää jakaa kaikille tasan.

Olen ratkaissut asian sillä, että asumme niin syrjässä, ettei tänne kukaan tule kiertämään ruokaa etsiessään. Iskee pahempi nälkä matkan varrella ja palatessa. Lähimmät talot ovat myös sellaisia, että sieltä löytyy perunakellarista niin potut, suolakurkut kuin hillotkin. Ja mehua (ja saattaa olla ponuakin, mutta kun en ite juo, niin ei mulle ole tarjottukaan). Pakastimissa pari hirveä ja peuroja - ja ne hirvikiväärit ja pari haulikkoakin,  kun niistä aina uhotaan. Ja voin kertoa, että lähin naapuri on niin sekopää, että ei epäröi puolustaa omaansa. Ei ole tähän mennsesäkään epäröinyt, niin miksi sitten tulevaisuudessa?

Mutta tuollainen tilanne on tälläkin hetkellä aika utopistinen, siis se, että ihmiset joutuisivat lähtemään kerjuulle ruokaa hakemaan. Sellainen tilanne EI tulisi kahdessa päivässä, eikä edes kahdessa viikossa, joten hyvinkin ehtisi hukata omat varastot. Ja toisaalta ei täältä meiltä kovin helpolla lähdetä mihinkään ruokajakeluun jonottamaan, se hankala matka on hankala molempiin suuntiin.

Kaikkihan rynnii kaupunkeihin, jos joku äkkitilanne tulee, luulo on että siellä on turva kun paljon ihmisiä, kaupat ja kaikki....maalla on parempi olla, ei sinne päin kukaan kaupungeista lähde. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa se pahin uhka kytee Ukrainan rajalla. Se kun kunnolla roihahtaa, niin se voi pitää elementtejä todella monesta muudta yksittäisestä skenaariosta. Sähkö- lämmön-, polttoaineen-, ruoajakelu voi häiriintyä, maksuliikenne voi häiriintyä, rikollisuus lisääntyy, hallitsematon massiivinen maahantulo, jopa aseellinen vaikuttaminen mukaan lukien ydinaseet.

Kaikissa tilanteissa yhteiskunta pyrkii auttamaan omiaan. Se miten kauan avun saaminen kestää, voi vaihdella tilanteesta toiseen. 3-5 vuorokautta on ihan hyvä vara. Itsellä on yksin asuvana 4 viikon tarpeet aina, pidemmänkin, jos pakastin saa virtaa. Noilla jeesaa tarvittaessa lapsiakin pikatilanteessa.

Tuossa varautumisessa on hyvä muistaa pari juttua: 1 tavaraa pitää kierrättää. Paristot, polttoaineet jne kestävät heikosti säilytystä. 2 kaikki ei voi olla yhden kortin varassa. Olisi hyvä, jos pahan tilanteen varalta voit tukeutua johonkin muuhunkin, esimerkiksi kaverin varaan tai mökillä olevaan hätä varaan. 3. Käteisen lisäksi olisi järkevää olla jotain vaihdettavaa tai myytävää. Vaihtokauppa voi todella pahassa paikassa olla järkevintä kaupankäyntiä.

Kuten täällä jo mainittiin, niin viina on ikiaikainen ja perinteinen vaihdon väline. Muuta vaihtotavaraa voisi olla kahvi, saippua, tulitikut. Siis sellaista, joka menee pieneen tilaan, on tarpeellista ja säilyy. Varsinkin Suomessa kahvi olisi todella kova valuuttaa.

Jos infra romahtaa pitkäksi aikaa, niin vaihtotalous tulee käytäntöön nopeasti. Ja kulta on tietysti yksi hyvä myöskin. Se pitää arvonsa aina ja kaikissa tilanteissa. Tosin, käyttöarvoa sillä ei ole.

Entinen työkaveri on tekniikan tohtori ja eräänlainen individualisti monessa mielessä. Hän teki systemaattista viinaturismia Tallinnaan, kunnes sai pienen kerrostalokaksionsa vaatehuoneen täytettyä virolaisella votkalla. Tämä siksi, että "sitten kun systeemi romahtaa, minulla on käypää valuuttaa, jota vaihtaa ruokaan."

Kun "aattelee omalle kohalle" niin ei ihan pöllö idea. Kun veli venäläinen on Iskanderilla tuhonnut sähkönjakelun, viina hetken aikaa lämmittääkin.

Toki sitä voi käyttää polttoaineena, jos on tarpeeksi vahvaa.

Ennenvanhaan ruisleipää kuivattiin ja säilytettiin talojen kattoon ripustettuna. Miksei nykyäänkin voisi tehdä niin? Mistäköhän löytyisi ohjeet siihen ja voikohan ihan kaupasta ostettua leipää kuivata ja säilyttää niin? Sen pitää kai olla kuitenkin hapanjuureen leivottua tietääkseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa se pahin uhka kytee Ukrainan rajalla. Se kun kunnolla roihahtaa, niin se voi pitää elementtejä todella monesta muudta yksittäisestä skenaariosta. Sähkö- lämmön-, polttoaineen-, ruoajakelu voi häiriintyä, maksuliikenne voi häiriintyä, rikollisuus lisääntyy, hallitsematon massiivinen maahantulo, jopa aseellinen vaikuttaminen mukaan lukien ydinaseet.

Kaikissa tilanteissa yhteiskunta pyrkii auttamaan omiaan. Se miten kauan avun saaminen kestää, voi vaihdella tilanteesta toiseen. 3-5 vuorokautta on ihan hyvä vara. Itsellä on yksin asuvana 4 viikon tarpeet aina, pidemmänkin, jos pakastin saa virtaa. Noilla jeesaa tarvittaessa lapsiakin pikatilanteessa.

Tuossa varautumisessa on hyvä muistaa pari juttua: 1 tavaraa pitää kierrättää. Paristot, polttoaineet jne kestävät heikosti säilytystä. 2 kaikki ei voi olla yhden kortin varassa. Olisi hyvä, jos pahan tilanteen varalta voit tukeutua johonkin muuhunkin, esimerkiksi kaverin varaan tai mökillä olevaan hätä varaan. 3. Käteisen lisäksi olisi järkevää olla jotain vaihdettavaa tai myytävää. Vaihtokauppa voi todella pahassa paikassa olla järkevintä kaupankäyntiä.

Kuten täällä jo mainittiin, niin viina on ikiaikainen ja perinteinen vaihdon väline. Muuta vaihtotavaraa voisi olla kahvi, saippua, tulitikut. Siis sellaista, joka menee pieneen tilaan, on tarpeellista ja säilyy. Varsinkin Suomessa kahvi olisi todella kova valuuttaa.

Jos infra romahtaa pitkäksi aikaa, niin vaihtotalous tulee käytäntöön nopeasti. Ja kulta on tietysti yksi hyvä myöskin. Se pitää arvonsa aina ja kaikissa tilanteissa. Tosin, käyttöarvoa sillä ei ole.

Entinen työkaveri on tekniikan tohtori ja eräänlainen individualisti monessa mielessä. Hän teki systemaattista viinaturismia Tallinnaan, kunnes sai pienen kerrostalokaksionsa vaatehuoneen täytettyä virolaisella votkalla. Tämä siksi, että "sitten kun systeemi romahtaa, minulla on käypää valuuttaa, jota vaihtaa ruokaan."

Kun "aattelee omalle kohalle" niin ei ihan pöllö idea. Kun veli venäläinen on Iskanderilla tuhonnut sähkönjakelun, viina hetken aikaa lämmittääkin.

Toki sitä voi käyttää polttoaineena, jos on tarpeeksi vahvaa.

Väkevä alkoholi on monikäyttöinen tuote. Sitä voi käyttää viihdykkeenä, lääkkeenä, lämmikkeenä, mausteena, säilöntäaineena, polttoaineena ja puhdistusaineena. Sitä voi käyttää myös puudutusaineena ja haavanhoidossa desinfiointiin, ja minulla on muutamia venäläisiä reseptejä, joissa votkaa käytetään pienten leivonnaisten kohotusaineena. Pitkittyneissä kriisitilanteissa sen hyödyllisin ominaisuus minulle itselleni olisi kuitenkin sen vaihdanta-arvo.

Onneksi tuli opiskeluaikoina opeteltua viinantislaus, vaikkakin sen kurssin nimi oli joku ihan muu...

Vierailija kirjoitti:

Ennenvanhaan ruisleipää kuivattiin ja säilytettiin talojen kattoon ripustettuna. Miksei nykyäänkin voisi tehdä niin? Mistäköhän löytyisi ohjeet siihen ja voikohan ihan kaupasta ostettua leipää kuivata ja säilyttää niin? Sen pitää kai olla kuitenkin hapanjuureen leivottua tietääkseni.

Kyllä kaikki leipä on kuivaamiskelpoista, tosin limput kannattaa viipaloida ohuiksi viipaleiksi, että niitä voi sitten syödä. Reikäleivän kuivaaminen on juuri niin yksinkertaista kuin voi olla, annetaan kuivua... Reikäleivät olivat hyvin ohuita, joten niitä pysty syömään ilman halkomista, useinhan niitä liotettiin kastissa/liemessä pehmeämmäksi, jos oli hampaaton syöjä.

Jos leipä on kovin rasvaista, niin kuivattu leipäkin alkaa härskiintyä jossain vaiheessa. Ilman rasvaa valmistettu täysjyväleipä säilyy kuivattuna ikuisesti. Sen tietävät vielä ne miehet, jotka sodan jälkeen kävivät armeijan, sitä sodanaikaista näkkileipää riitti ja riitti...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa se pahin uhka kytee Ukrainan rajalla. Se kun kunnolla roihahtaa, niin se voi pitää elementtejä todella monesta muudta yksittäisestä skenaariosta. Sähkö- lämmön-, polttoaineen-, ruoajakelu voi häiriintyä, maksuliikenne voi häiriintyä, rikollisuus lisääntyy, hallitsematon massiivinen maahantulo, jopa aseellinen vaikuttaminen mukaan lukien ydinaseet.

Kaikissa tilanteissa yhteiskunta pyrkii auttamaan omiaan. Se miten kauan avun saaminen kestää, voi vaihdella tilanteesta toiseen. 3-5 vuorokautta on ihan hyvä vara. Itsellä on yksin asuvana 4 viikon tarpeet aina, pidemmänkin, jos pakastin saa virtaa. Noilla jeesaa tarvittaessa lapsiakin pikatilanteessa.

Tuossa varautumisessa on hyvä muistaa pari juttua: 1 tavaraa pitää kierrättää. Paristot, polttoaineet jne kestävät heikosti säilytystä. 2 kaikki ei voi olla yhden kortin varassa. Olisi hyvä, jos pahan tilanteen varalta voit tukeutua johonkin muuhunkin, esimerkiksi kaverin varaan tai mökillä olevaan hätä varaan. 3. Käteisen lisäksi olisi järkevää olla jotain vaihdettavaa tai myytävää. Vaihtokauppa voi todella pahassa paikassa olla järkevintä kaupankäyntiä.

Kuten täällä jo mainittiin, niin viina on ikiaikainen ja perinteinen vaihdon väline. Muuta vaihtotavaraa voisi olla kahvi, saippua, tulitikut. Siis sellaista, joka menee pieneen tilaan, on tarpeellista ja säilyy. Varsinkin Suomessa kahvi olisi todella kova valuuttaa.

Jos infra romahtaa pitkäksi aikaa, niin vaihtotalous tulee käytäntöön nopeasti. Ja kulta on tietysti yksi hyvä myöskin. Se pitää arvonsa aina ja kaikissa tilanteissa. Tosin, käyttöarvoa sillä ei ole.

Entinen työkaveri on tekniikan tohtori ja eräänlainen individualisti monessa mielessä. Hän teki systemaattista viinaturismia Tallinnaan, kunnes sai pienen kerrostalokaksionsa vaatehuoneen täytettyä virolaisella votkalla. Tämä siksi, että "sitten kun systeemi romahtaa, minulla on käypää valuuttaa, jota vaihtaa ruokaan."

Kun "aattelee omalle kohalle" niin ei ihan pöllö idea. Kun veli venäläinen on Iskanderilla tuhonnut sähkönjakelun, viina hetken aikaa lämmittääkin.

Paloviranomaisella vois olla vähän sanomista tuollaisesta jemmasta. Etenkin kerrostaloissa.

Surviainen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suojaako Faradayn häkki EMP:lta? Tai metallirasia? Kuinka paksua metallia pitää olla?

Jostain luin , että kahden metallisen rasian sisällä säilyisi esim. miniradio ehjänä. Täytyyhän valtakunnassa olla joku hätäradiosysteemi, jolla voidaan tiedottaa.

Kyllä suojaa ja monet militarylaitteet on sillä tavalla suojattu. Mutta läheskään kaikki ei ole suojattua. Kuten aikaisemmin jo kommentoin, niin armeija varmaan pärjää parhaiten aurinkomyrskyn sattuessa. Armeija on varautunut emp-pulssiin jne. Mutta mitä armeija suojelee, jos auringon emp-pulssi on maapallon laajuinen? Jos armeija on esim. puoliksi toimintakykyinen, niin paljonko se auttaa, jos koko valtion alueella sähköinfra on tuhoutunut vuosien ajaksi?

Panssarivaunulla voidaan kyntää peltoa, mutta mistä saadaan siihen sopiva aura? Miten modifioidaan aura panssarivaunuun sopivaksi, jos hitsauslaitteelle ei saada sähköä jne. Lisäksi, jos valtion hätäradiosysteemi toimii, niin kuka sitä kuuntelee, jos kuuntelijoiden omat radiot on tuhoutuneet?

Ison aurinkomyrskyn aiheuttama tuho on valtava. Mutta kysymys kuuluukin, kuinka todennäköinen se on? Aivan varmasti sellainen tulee, mutta tuleeko se 1 vai 1000 vuoden päästä?

Armeijan varautumista kuvaa hyvin seuraava tositapaus:

Olin 20 vuotta sitten alihankkijana armeijan projektissa. Suunnittelin sähkölaitteiston. Ehdottomana edellytyksenä oli tehdä kaikki ohjaukset "vanhanaikaisella" reletekniikalla. Näin tehtiinkin. Paitsi: Budjettisyistä tilaaja (armeija) muutti lähtövaatimuksia sen verran, että laitteiston paneelin mittarit ja lamput korvattiin halvemmilla digitaalisilla komponenteilla ja ledeillä. Joten nyt syntyi tilanne, että jos ko. laitteisto saa emp-pulssin, niin se on sen jälkeen käyttäjälleen "pimeä". Eli sitä ei voi käyttää, koska mittareiden lukemia ja "ready" lamppuja ei nähdä. Tätä voisi verrata autoon, jossa ikkunat on peitetty. Auto kyllä toimii, mutta sitä ei voi ajaa.

t. inssi

Megaluokan aurinkomyrsky osuu maapalloon tilastollisesti 100-150  vuoden välein. Edellinen sattui syksyllä 1859 eli reilu 162 vuotta sitten eli nyt ollaan jo jatkoajalla. Kyseessä ei siis ole jos vaan kun.

Suomen sähköverkko on rakennettu kestämään aurinkomyrsky huomattavasti paremmin kuin monessa muussa maassa, mutta se ei yksin riitä sillä Suomi ei ole läheskään omavarainen sähkön suhteen.

Sähköverkon lisäksi aurinkomyrsky vaikuttaisi suoraan radioliikenteeseen sekoittamalla singnaaleja, sekä tuhoaisi ja sekottaisi sateliiteja, joista nyky-yhteiskunnat ovat varsin riippuvaisia. 

Suomalainen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth, joka on mukana tutkimassa varautumista aurinkomyrskyyn, arvioi myrskyn tulevan seuraavan tai sitä seuraavan auringopilkkusyklin aikana eli mahdollisesti jo vuosien 2030-2040 välillä. Hänen mukaansa tulevan megamyrskyn vaikutuksia yhteiskunnalle ja infralle ei ole selvitetty läheskään riittävästi, jotta sen vaikutuksiin olisi voitu varautua.

Varoaika myrskyn havaitsemisesta iskuun on vajaa vuorokausi, joten siinä ei sitten enää paljoa tehdä.

Suomalainen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth on mukana selvittämässä 

No ei nää nyt parhaat ole, mut menstruoiville henkilöille: kuukuppi ja kestositeet.

Lihansyöjille: lihan säilöntä tölkkeihin: