Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Nyt vinkkejä, miten varautua lumimyräkkään!

Vierailija kirjoitti:

Nyt vinkkejä, miten varautua lumimyräkkään!

lumilinkoon hankittu täysi kannu bensaa....ei muuta, mutta maanantaina aamulla 7,30 aikaan pitäisi  auto huoltoon viedä. Kyllä pihalta ja tallista auton ulos saa, mutta katuosuus saattaakin olla  ummessa. Asuntokadut viimeisenä putsataan.

 Mikä siinä on, että joka vuosi sama juttu.....valitsenko väärin sen päivän joka helkutin kerta, vai v.tuileeko sääkin.

Muutoin saa tulla lunta vaikka kuinka...

Täällä on monesti mainittu, että kriisitilanteessa esim armeija alkaisi jakaa vettä tai ruokaa. Mistä se vesi ja ruoka tulee jaettavaksi, mietin vaan. Eihän Suomella ole mitään vararuokia piilotettuna mihinkään vai onko? Onko valtiolla oikeus takavarikoida kauppaketjujen ruuat ja jakaa niitä eteenpäin? Mistä ajattelette, että ruoka tulee ruokajonohin jaettavaksi.

Toinen asia on kotoa lähteminen. Jos on pakko lähteä kotoa muutoin kuin juuri oman asunnon tulipalon tai muun yksittäisen onnettomuuden takia niin minne olette menossa? Valtio voisi tietysti siirtää joukkokuljetuksilla kansalaisia turvaan, mutta entä muuten?

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monesti mainittu, että kriisitilanteessa esim armeija alkaisi jakaa vettä tai ruokaa. Mistä se vesi ja ruoka tulee jaettavaksi, mietin vaan. Eihän Suomella ole mitään vararuokia piilotettuna mihinkään vai onko? Onko valtiolla oikeus takavarikoida kauppaketjujen ruuat ja jakaa niitä eteenpäin? Mistä ajattelette, että ruoka tulee ruokajonohin jaettavaksi.

Tämä on erittäin tärkeä huomio.

Valtion viljavarasto on vain varjo entisestään kun sitä leikattiin 2000-luvun alussa. Myös kauppojen ja tukkujen varastot on hyvin pienet, ns. "optimoitu", ja vaativat jatkuvia täydennyksiä.  Tämä näkyy ihan arkipäivänäkin jatkuvana rekkarallina ja helposti tyhjinä kaupan hyllyinä "toimittajalla vaikeuksia"-lappuineen, jos toimitusketjussa on pienikin häiriö.  Samaan syssyyn myös kotivarasuositusta on taidettu pienentää; eikös se ollut aiemmin 2 viikkoa ja nyt vain 3 päivää?

Varastot on nyky-yhteiskunnassa "tehostettu" aivan minimiin ja se ei lupaa hyvää kriisivalmiuden kannalta millään tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä varaudutte väestöinvaasioon kun kymmenet miljoonat Afrikan ym. maiden asukkaat rynnivät Eurooppaan ekokatastrofin (kuivuuden ja ruuantuotannon hiipumisen seurauksena). Demokraattiset rakenteet Euroopassa ja Suomessa romahtavat, terveydenhuolto, pelastus- ja terveystoimi ei enää toimi (resurssit eivät riitä).

Emme mitenkään. Tää ketju on muuta varten. Seuraava kysymys?

Suomessa on jokavuotinen ilmiö että tuhansia ihmisiä on ilman sähköä jopa 1-2 viikon ajan.   Siihen nähden suositus 72h kotivarasta on aika surkuhupaisa, jos ajattelee laajamittaisempaa ja mahdollisesti koko maata koskevaa suurta kriisitilannetta.  Miten sellainen muka saataisiin korjattua tai hallintaan 72h aikana, jos pienempi alueellinen ongelmatilannekin saattaa kestää viikkoja normaaliolosuhteissa?

Se, miten varautua lumimyrskyyn, riippuu ihan siitä, missä ja miten asuu, ja vähän siitäkin, että kenen kanssa ja mikä on tuotantosuunta...

Kaupungissa kerrostalossa kannattaa varata se muutaman päivän ruoka ja varautua siihen, että jos vielä sunnuntaina pyryttää rankasti, niin maanantaina ei ehkä pääse sujuvasti töihin. Jos vain mahdollista, niin olisi kannattanut sopia etätyöpäivä.

Jso kaupungissa sähköt katkeaa (orava kärtsää itsensä korttelimuuntamossa...) niin pari päivää kyllä tarkenee, pilaantuvat ruuat voi laittaa ikkunan väliin tai kylmälaukkuun. Vessa toimii ilman sähköäkin suurimmassa osassa kerrostaloja, ja jos ei toimi, niin kannattaa miettiä tosiaan noita ämpäreitä ja pusseja...

Omakotitalossa tilanne on sama, jos ei ole tulisijoja. Jos taas on tulisija, ja mahdollisesti puuhella, niin elämä jatkuu aika lailla samalla tavalla kuin ennenkin. Ja vielä jos sattuu asumaan haja-asutusalueella ja pihanperällä on edelleen se huussi, niin viikko menee näin talvisaikaan ihan sujuvasti - ellei kotona satu olemaan esimerkiksi henkilöitä, joiden henki on sähkölaitteiden varassa.

Eri tilanne onkin sitten se, jos on karjataloutta. Lypsykoneet ja ilmanvaihto tarvitsevat sähköä, ja usein myös ulosteiden siirtoon käytetään sähköä (lantakolat sun muut) + ruokinta on sähköinen. Nautakarja tarvitsee yllättävän paljon vettä, ihan juotavaksi mutta myös erilaisiin pesuihin. Mikään noista ei oikeasti toimi ilman sähköä, joten suurimmassa osassa karjatiloja onkin jo omat isot aggregaatit. Parikymmentä vuotta sitten tilanne oli toinen, mutta kyllä toi nykyään on aika perus. Siellä on UPS-laitteet tietokoneita varten navetassa (koska se navetta pyörii tietokoneilla, ei lihaksilla). Eri tiloilla on sitten varauduttu vähän eri pituisiin sähköntoimitushäiriöihin, toisilla polttoainetta riittää kuukaudeksi, toisilla viikoksi.

Meillä lumien auraus ei ole ongelma, serkkupoika tai hänen poikansa hoitaa sen. Kannattaa olla väleissä sukunsa kanssa, ja naapurien.

Jos poikkeustilanteessa ei saisi lääkkeitä, niin olisiko sille mitään tehtävissä? Onko esim. astma ja verenpaine lääkkeille olemassa mitään vastavaa luonnon lääkettä?

Mitä proteiinia olette varanneet?

Miksei säilykkeenä ole enemmän ruokavaihtoehtoja, lähinnä vain hernaria, lihapullakastiketta?

Vierailija kirjoitti:

Jos poikkeustilanteessa ei saisi lääkkeitä, niin olisiko sille mitään tehtävissä? Onko esim. astma ja verenpaine lääkkeille olemassa mitään vastavaa luonnon lääkettä?

Mitä proteiinia olette varanneet?

Miksei säilykkeenä ole enemmän ruokavaihtoehtoja, lähinnä vain hernaria, lihapullakastiketta?

Ei luonnonlääkkeet korvaa oikeita lääkkeitä kuin ihan poikkeustapauksissa. Parasta varautumista on nostaa apteekista aina reseptin sallima enimmäismäärä ja uusia reseptit ajoissa.

Proteiini on minustakin ongelma. Pastaa ja tomaattisosetta on vaikka kuinka, mutta mitä säilyviä proteiinilähteitä on sekoitettavaksi joukkoon? En keksi muuta kuin soijarouheen. Säilykeliha on kallista ja laadullisesti vain varjo entisestään. Tietysti sitäkin on hyvä olla, mutta purkki kuluu yhteen ateriaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos poikkeustilanteessa ei saisi lääkkeitä, niin olisiko sille mitään tehtävissä? Onko esim. astma ja verenpaine lääkkeille olemassa mitään vastavaa luonnon lääkettä?

Mitä proteiinia olette varanneet?

Miksei säilykkeenä ole enemmän ruokavaihtoehtoja, lähinnä vain hernaria, lihapullakastiketta?

Ei luonnonlääkkeet korvaa oikeita lääkkeitä kuin ihan poikkeustapauksissa. Parasta varautumista on nostaa apteekista aina reseptin sallima enimmäismäärä ja uusia reseptit ajoissa.

Proteiini on minustakin ongelma. Pastaa ja tomaattisosetta on vaikka kuinka, mutta mitä säilyviä proteiinilähteitä on sekoitettavaksi joukkoon? En keksi muuta kuin soijarouheen. Säilykeliha on kallista ja laadullisesti vain varjo entisestään. Tietysti sitäkin on hyvä olla, mutta purkki kuluu yhteen ateriaan.

Tonnikalaa ja huoneenlämmössä säilyviä Apetina-kuutioita on täällä, lisäksi kasviproteiineja ja pähkinöitä. Kaapissa on vain yksi pakkaus mm. tortillan täytteeksi tarkoitettua härkis tex mex -täytettä. Pussin voi lämmittää vesihauteessa. Maku on jäänyt testaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Jos poikkeustilanteessa ei saisi lääkkeitä, niin olisiko sille mitään tehtävissä? Onko esim. astma ja verenpaine lääkkeille olemassa mitään vastavaa luonnon lääkettä?

Mitä proteiinia olette varanneet?

Miksei säilykkeenä ole enemmän ruokavaihtoehtoja, lähinnä vain hernaria, lihapullakastiketta?

Esimerkiksi insuliini on lääkeaine, jota ei voi korvata millään. Ykköstyypin diabeetikot alkavat kupsahdella aika äkkiä, jos insuliinia ei saa. Verenpainelääkityksen tarve tulee usein elintavoista (toki on myös muita verenpainesairaustyyppejä) ja nälkävuosina ei ainakaan liikaa ruokaa tule syötyä, niin paino laskee... Särkyyn pystyy tiettyyn rajaan asti käyttämään luonnonantimia, tietenkin jos kasvattaa tähtiheinää tai tiputtaa pontikkaa, niin ne molemmat käyvät kipulääkkeeksi. Mutta mesiangervo ja pajut sisältävät salisyylihappoa (tai jotain) joka toimii leivänä särkylääkkeenä. Migreeniin ei taida auttaa. Antibiootteja ei oikein pysty korvaamaan, samoin syöpälääkkeet jne.

Proteiinia on meillä ruoka-ainevarastoissa useampaa eri laatua. Meillä ei ole mitään prepperi-ruokavarastoa, johon jemmaisin tavaraa, vaan ihan vaan hyvä kotivara, jota kiertää koko ajan. Pakastimessa on lihaa ja kalaa ja kanaa, keittiön pöydänkulmalla on tällä hetkellä noin 60 kananmunaa. Soijarouhetta ja soijasuikaleita löytyy, samoin hernistä. Löytyy kuivattuja papuja ja kuivattuja herneitä, mutta löytyy myös erilaisia purkkipapuja parikymmentä purkillista.

Kyllä säilykkeitä on olemassa paljon erilaisia, kaikki eivät ehkä ole niiden hernekeittopurkkien vieressä kaupassa. On säilykehedelmiä ja-vihanneksia, on laaja skaala erilaisia keittoja ja pastaruokia. Kalasäilykkeitä on pitkät rivit. On säilykeborileria ja säilykeankkaa, on simpukoita. Jossain oli nakkeja säilyketölkissä.

No, ehkä ihan valmiita ruoka-aterioita ei kauhean paljon ole, vaan juuri näitä yksittäisiä ruoka-aineita.

Tölkkiruuissa on se hyvä puoli, että ne voi syödä ilman lämmittämistä. Jos on kuitenkin mahdollisuus veden keittämiseen tai jopa ihan kattilan käyttöön, niin silloin nuo kaikki kuivamuonat ovat näppäriä! Ne ovat huomattavasti kevyempiä kuljettaa kuin säilykkeet (muistelen Lapin vaellusreissuja) ja niitä on tosi laaja skaala.

Vierailija kirjoitti:

Jos poikkeustilanteessa ei saisi lääkkeitä, niin olisiko sille mitään tehtävissä? Onko esim. astma ja verenpaine lääkkeille olemassa mitään vastavaa luonnon lääkettä?

Mitä proteiinia olette varanneet?

Miksei säilykkeenä ole enemmän ruokavaihtoehtoja, lähinnä vain hernaria, lihapullakastiketta?

Lääkkeitä saa kerättyä vuosien mittaan melkoisen varannon,kun reseptilääkkeet hakee heti kun on sallittua apteekista myydä, joskus se oli 10pv aiemmin ennenkuin se 3 kk tulee täyteen, sen mukaan olen saanut esim. verenpainelääkkeitä mukavasti molemmille jemma nimiseen paikkaan. Itseasiassa lääkäri on kirjoittanut 1/5-1 kpl pv. En tarvi kuin puolikkaan, joten aina jää puolet jemmaan, puolison olen ohjannut lääkeostoille niin, että saa sen 10pv pelivaralla nostettua omien lääkkeittensä määrää. Ja tietysti sellaisia lääkkeitä joita on määrätty johonkin vaivaan esim. 2 vuoden ajaksi, niin niitä haetaan, vaikka ei akuuttia tarvetta olisikaan ja reseptit uusitaan myös. Vanhemmasta päästä käytetään, ettei hävikkiä synny.

Vierailija kirjoitti:

Nyt vinkkejä, miten varautua lumimyräkkään!

Vessapaperia, ruokaa ja pattereita.

Tulevan aurinkomyrskyn vahvuuden tuskin tarvitsee olla kovinkaan suuri, koska maapallon magneettikenttä on heikentynyt kiihtyvään tahtiin aivan hurjasti vuodesta 1859.

Lisäksi Golf-virta on hiipumassa, ja jos sähköt häviävät sattumoisin juuri Pohjolasta, niin on kyllä tulossa ikävät ajat. Toivottavasti aurinkomyrsky siis tapahtuu edes lämpimään vuodenaikaan, että yhteiskunnalla olisi edes joltisetkin mahdollisuudet tottua asiaintilaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaivoista vielä, kun tuolla aiemmin on näköjään jo ollut puhetta. Täällä maalla on paljon vanhoja taloja lähes kaikkien talojen pihassa on kaivo, en tiedä, että yhtäkään olisi tukittu. Monet pesevät kesäisin kaivovedellä autoja ja mattoja, kastelevat kasvimaata. Täällä liityttiin vesijohtoon joskus 70-luvun puolivälissä, sen jälkeen ei uusia kaivoja ole juurikaan tehty. Naapurissa tosin on tehty kaivo saunan viereen, on kuulemma niin ihanan pehmeää se vesi. Kaivohan on oikeasti todella tärkeä juttu, jos tulee tilanne, että kaikki lakkaa toimimasta. Vedestä tulee nopeasti pula. Miten lumen kanssa on, voiko siitä sulatettua vettä juoda keitettynä? Entä jokivettä?

Toki voi juoda keitettynä. Se lumi vaan maistuu märältä lapaselta. Ja suhde on noin 10 litraa lunta, niin saat yhden litran vettä. Mielestäni järvivettä voi kohtuullisen hyvin juoda Suomessa. Vesistöt ovat puhdistuneet paljon -70 luvun pahimmilta ajoilta. Silloinan mm. viemärit saatettiin johtaa sellaisenaan järveen.

Kaivojen vesi kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti. Näytteen voi lähettää (johonkin)? Rengaskaivojakin on hyvä itse tarkkailla välillä. Maalla asuvalla tuttavalla oli sammakkoja tipahtanut kaivoon ja kuolleet sinne. Se haju...

Vinkki: opetelkaa seuraamaan säätä, mistä sateet kulloinkin tulevat. Norjanmeren suunnalta pohjoisluoteesta tulevat talvimyrskyt tuovat käytännössä yhtä puhdasta lunta ja vettä, kuin maailman puhtain vesi vaan voi olla. Eteläiset ja itäiset tuulet tuovat ilmamassoja suurien asuinalueiden ja teollisuusalueiden yli, se lumi ja vesi on likaista sataessaan.

Höpö. Ajatteleppas kuinka miljoonakertaisesti se mahdollinen saaste laimenee matkallaan taivaalla esim. sellutehtaan piipusta Kokkola- Vaasa välillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennenvanhaan ruisleipää kuivattiin ja säilytettiin talojen kattoon ripustettuna. Miksei nykyäänkin voisi tehdä niin? Mistäköhän löytyisi ohjeet siihen ja voikohan ihan kaupasta ostettua leipää kuivata ja säilyttää niin? Sen pitää kai olla kuitenkin hapanjuureen leivottua tietääkseni.

Juu se olisi aika ikävää katastrofiaikana olla katkenneilla hampailla...

Ei sitä kuivattua leipää kyllä syöty kuten Suomifilmi-elokuvissa. Murretaan pala ja laitetaan siihen lautaselle kostumaan. Vieläkin itse aina hernekeittoon murustan näkkileipää ja kun ovat vettyneet lusikoin kitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

xxxl koko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.

Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.

Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.

Mahtuuko porakaivoon edes ämpäriä?

Porakaivoon on mahdollista asentaa tavallinen käsipumppu mutta ei sinne sankko mahdu. Käsipumpun hinta uutena oli eräässä nettikaupassa 900€

Porakaivosta et kyllä käsipumpulla vettä nosta.

Käsipumppujen vedennostokyky ööö 5 metriä ja se vesi voipi olla siellä 30 metrissä maan alla.

Lue, pitäisi tietää missä korkeudessa vesi on.

Tuossa pikaisesti nettiä selaamalla löytyi sähköttömiin kohteisiin tarkoitettu käsipumppu, jonka imuputken halkaisija on 42 mm ja hyllystä löytyvä pisin putkisarja 39 metriä eli vesi kyllä tulee ylös sieltä kolmesta kymmenestä metristä. Kohtalaisen vanhasta keksinnöstä on kaiken lisäksi kyse. Itsellä on noin kymmenen metrin syvyinen kivikaivo, johon on joskus sotien jälkeen asennettu vastaavanlainen pumppu, joka toimii tänäkin päivänä. 

Tähän vielä lisäyksenä, kun joku kohta jankkaa ettei sitä vettä sieltä sitten kuitenkaan jaksa pumpata kun se painaa niin paljon. 

Kyseisen 39 metrin putkellisen pumpun vesimäärä painaa noin 40 kiloa; noin litra per metri. Jos ei kellä nouse vakiokahvalla, niin sitten vain jatkaa vipuvartta.

Ei ja ei, hyvä mies. Soitappa nyt vesifirmaan ja kysy kuinka korkeelle tai pikemmin kuin alhaalta sinä käsipumpulla pumppaat sitä vettä. Kyse ei ole voimasta, vaikka sinulla olisi sähköpumppu niin vettä ei vaan nouse kuin sen pumpun tekniikan salliman korkeuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

xxxl koko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.

Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.

Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.

Mahtuuko porakaivoon edes ämpäriä?

Porakaivoon on mahdollista asentaa tavallinen käsipumppu mutta ei sinne sankko mahdu. Käsipumpun hinta uutena oli eräässä nettikaupassa 900€

Porakaivosta et kyllä käsipumpulla vettä nosta.

Käsipumppujen vedennostokyky ööö 5 metriä ja se vesi voipi olla siellä 30 metrissä maan alla.

Lue, pitäisi tietää missä korkeudessa vesi on.

Tuossa pikaisesti nettiä selaamalla löytyi sähköttömiin kohteisiin tarkoitettu käsipumppu, jonka imuputken halkaisija on 42 mm ja hyllystä löytyvä pisin putkisarja 39 metriä eli vesi kyllä tulee ylös sieltä kolmesta kymmenestä metristä. Kohtalaisen vanhasta keksinnöstä on kaiken lisäksi kyse. Itsellä on noin kymmenen metrin syvyinen kivikaivo, johon on joskus sotien jälkeen asennettu vastaavanlainen pumppu, joka toimii tänäkin päivänä. 

Tähän vielä lisäyksenä, kun joku kohta jankkaa ettei sitä vettä sieltä sitten kuitenkaan jaksa pumpata kun se painaa niin paljon. 

Kyseisen 39 metrin putkellisen pumpun vesimäärä painaa noin 40 kiloa; noin litra per metri. Jos ei kellä nouse vakiokahvalla, niin sitten vain jatkaa vipuvartta.

Ei ja ei, hyvä mies. Soitappa nyt vesifirmaan ja kysy kuinka korkeelle tai pikemmin kuin alhaalta sinä käsipumpulla pumppaat sitä vettä. Kyse ei ole voimasta, vaikka sinulla olisi sähköpumppu niin vettä ei vaan nouse kuin sen pumpun tekniikan salliman korkeuden.

Tässä manuaalipumppu, jolla valmistajan mukaan saa nostettua vettä noin sadan metrin syvyydestä maksimissaan:

https://support.simplepump.com/support/solutions/articles/66000302648-h…-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos poikkeustilanteessa ei saisi lääkkeitä, niin olisiko sille mitään tehtävissä? Onko esim. astma ja verenpaine lääkkeille olemassa mitään vastavaa luonnon lääkettä?

Mitä proteiinia olette varanneet?

Miksei säilykkeenä ole enemmän ruokavaihtoehtoja, lähinnä vain hernaria, lihapullakastiketta?

Lääkkeitä saa kerättyä vuosien mittaan melkoisen varannon,kun reseptilääkkeet hakee heti kun on sallittua apteekista myydä, joskus se oli 10pv aiemmin ennenkuin se 3 kk tulee täyteen, sen mukaan olen saanut esim. verenpainelääkkeitä mukavasti molemmille jemma nimiseen paikkaan. Itseasiassa lääkäri on kirjoittanut 1/5-1 kpl pv. En tarvi kuin puolikkaan, joten aina jää puolet jemmaan, puolison olen ohjannut lääkeostoille niin, että saa sen 10pv pelivaralla nostettua omien lääkkeittensä määrää. Ja tietysti sellaisia lääkkeitä joita on määrätty johonkin vaivaan esim. 2 vuoden ajaksi, niin niitä haetaan, vaikka ei akuuttia tarvetta olisikaan ja reseptit uusitaan myös. Vanhemmasta päästä käytetään, ettei hävikkiä synny.

Saahan niitä ostaa koko satsin, mitä reseptillä on (poikkeuksia lukuunottamatta), mutta niistä ei saa kela-korvausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennenvanhaan ruisleipää kuivattiin ja säilytettiin talojen kattoon ripustettuna. Miksei nykyäänkin voisi tehdä niin? Mistäköhän löytyisi ohjeet siihen ja voikohan ihan kaupasta ostettua leipää kuivata ja säilyttää niin? Sen pitää kai olla kuitenkin hapanjuureen leivottua tietääkseni.

Kyllä kaikki leipä on kuivaamiskelpoista, tosin limput kannattaa viipaloida ohuiksi viipaleiksi, että niitä voi sitten syödä. Reikäleivän kuivaaminen on juuri niin yksinkertaista kuin voi olla, annetaan kuivua... Reikäleivät olivat hyvin ohuita, joten niitä pysty syömään ilman halkomista, useinhan niitä liotettiin kastissa/liemessä pehmeämmäksi, jos oli hampaaton syöjä.

Jos leipä on kovin rasvaista, niin kuivattu leipäkin alkaa härskiintyä jossain vaiheessa. Ilman rasvaa valmistettu täysjyväleipä säilyy kuivattuna ikuisesti. Sen tietävät vielä ne miehet, jotka sodan jälkeen kävivät armeijan, sitä sodanaikaista näkkileipää riitti ja riitti...

Varrasleipä on edullista ostaakin, halvempaa kuin jos ostaisi leipää ja kuivaisi itse. Eri asia tietysti, jos leipoo itse.