Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
01.02.2020 |
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7592)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitän kysymyksen ilmoille: onko teillä joku oma fallout shelter? Eli paikka, jossa olisitte turvassa laskeumalta?
Toki uusissa kerrostaloissa on väestönsuojat, mutta itse väestönsuojiin perehtyneeenä se ei olisi paikka, johon menisin, ellei ole aivan pakko. Alle neliö tilaa per henkilö, ilmastointi toimii jos väki jaksaa vääntää konetta käsin, ja siihen neliöön kuuluu jo mukaan kaikki jyvitetyt vessat yms. Eli mitoitus on käytönnössä sellainen että puolet seisoo kuin sillit suolassa sen aikaa, kun puolet saa nukkua. Ja jokainen toki on tuonut mukanaan omat ruuat pariksi viikoksi, moniko survari haluaa kantaa kuivaruokavarastonsa mukaan yleiseen väestönsuojaan, jossa se naapuriperhe ei ole edes kuullut että olisi hyvä pitää omia ruokavarantoja olemassa?
Lisäksi väestönsuojaan ei saa tuoda lemmikkejä, ja voin vaikka vannoa että pienen painiottelun jälkeen siellä seisoisivat myös kaikkien kissat ja koirat.
Väestönsuojat ovat muuten asia, missä kaupunkilaisilla on paremmat oltavat. Käytännössä kaikki maaseudulla asuvat ovat turvattomia - suojia ei ole tarpeeksi ja ne ovat kaukana. Vain kaupungeissa asuvat selviävät tietynlaisista katastrofeista.
Ja siellä ne minun Lidlin vesipullotkin tietysti ovat jemmassa. Ei tarvitse kaivoa.
Sinä ajattelet sotaa, minä ajattelen ydinlaskeumaa onnettomuuden seurauksena.
Maaseudulla on se etu, että sitä ei pommiteta. Tehtaiden ja rautateiden läheisyydessä on vaarallisinta. Selvitymisen kannalta maalla on paras asua. Ison kaupungin kerrostalo on huonoin paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan ruisleipää kuivattiin ja säilytettiin talojen kattoon ripustettuna. Miksei nykyäänkin voisi tehdä niin? Mistäköhän löytyisi ohjeet siihen ja voikohan ihan kaupasta ostettua leipää kuivata ja säilyttää niin? Sen pitää kai olla kuitenkin hapanjuureen leivottua tietääkseni.
Juu se olisi aika ikävää katastrofiaikana olla katkenneilla hampailla...
Vierailija kirjoitti:
Ostin varastoon 20 euroa maksaneen ämpäriwc:n. Sellaisen ämpärin siis, jossa on vessaistuin. Siihen kun laittaa muovipussin, pärjää hetken kerrostalossakin, vaikkei olisi sähköä, eikä vettä eli vessat eivät toimisi.
Muutoin mun on vaikea hahmottaa, mitä reppuun laittaisi varalle, vai kannattaisiko pitää varaa autossa? En yhtään hahmota, että millaisessa tilanteessa sitä lähtisi kotoa, varmaan jos sähköt menisivät pitkäksi aikaa, ja jos tulisi tulipalo tai vaikka sota, mutta muutoin? Noihin tarvitsee kaikkiin ihan eritasoiset tarvikkeet. Silläkin on eroa, voisiko ajaa autolla vai pitäisikö pyöräillä vai kävellä.
Hengityssuojia pitääkin muistaa laittaa siihen reppuun muuten ja käsien desinfiointipyyhkeitä.
Jäin miettimään tätä, koska olen kermapylly ja haluaisin, että vessassa voi käydä helposti vaikka olisi mikä zombiemaailmanloppu. Eikö tavallinen ämpäri aja ihan saman asian kun vaan laittaa siihen roskapussin? Tai irrottaa vessanpöntöstä sen istuimen ja asettaa siihen päälle. Vielä parempi, jättää pussin laittamatta ja miinoittaa lähiympäristön viskomalla lannoitteet asumuksen ympärille. Eikö kuivaa lantaa muuten voi polttaakin? Tässähän alkaa ideoita sinkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitän kysymyksen ilmoille: onko teillä joku oma fallout shelter? Eli paikka, jossa olisitte turvassa laskeumalta?
Toki uusissa kerrostaloissa on väestönsuojat, mutta itse väestönsuojiin perehtyneeenä se ei olisi paikka, johon menisin, ellei ole aivan pakko. Alle neliö tilaa per henkilö, ilmastointi toimii jos väki jaksaa vääntää konetta käsin, ja siihen neliöön kuuluu jo mukaan kaikki jyvitetyt vessat yms. Eli mitoitus on käytönnössä sellainen että puolet seisoo kuin sillit suolassa sen aikaa, kun puolet saa nukkua. Ja jokainen toki on tuonut mukanaan omat ruuat pariksi viikoksi, moniko survari haluaa kantaa kuivaruokavarastonsa mukaan yleiseen väestönsuojaan, jossa se naapuriperhe ei ole edes kuullut että olisi hyvä pitää omia ruokavarantoja olemassa?
Lisäksi väestönsuojaan ei saa tuoda lemmikkejä, ja voin vaikka vannoa että pienen painiottelun jälkeen siellä seisoisivat myös kaikkien kissat ja koirat.
Väestönsuojat ovat muuten asia, missä kaupunkilaisilla on paremmat oltavat. Käytännössä kaikki maaseudulla asuvat ovat turvattomia - suojia ei ole tarpeeksi ja ne ovat kaukana. Vain kaupungeissa asuvat selviävät tietynlaisista katastrofeista.
Ja siellä ne minun Lidlin vesipullotkin tietysti ovat jemmassa. Ei tarvitse kaivoa.
Maaseudulla on se etu, että sitä ei pommiteta. Tehtaiden ja rautateiden läheisyydessä on vaarallisinta. Selvitymisen kannalta maalla on paras asua. Ison kaupungin kerrostalo on huonoin paikka.
Sinä ajattelet sotaa, minä ajattelen ydinlaskeumaa onnettomuuden seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin varastoon 20 euroa maksaneen ämpäriwc:n. Sellaisen ämpärin siis, jossa on vessaistuin. Siihen kun laittaa muovipussin, pärjää hetken kerrostalossakin, vaikkei olisi sähköä, eikä vettä eli vessat eivät toimisi.
Muutoin mun on vaikea hahmottaa, mitä reppuun laittaisi varalle, vai kannattaisiko pitää varaa autossa? En yhtään hahmota, että millaisessa tilanteessa sitä lähtisi kotoa, varmaan jos sähköt menisivät pitkäksi aikaa, ja jos tulisi tulipalo tai vaikka sota, mutta muutoin? Noihin tarvitsee kaikkiin ihan eritasoiset tarvikkeet. Silläkin on eroa, voisiko ajaa autolla vai pitäisikö pyöräillä vai kävellä.
Hengityssuojia pitääkin muistaa laittaa siihen reppuun muuten ja käsien desinfiointipyyhkeitä.
Jäin miettimään tätä, koska olen kermapylly ja haluaisin, että vessassa voi käydä helposti vaikka olisi mikä zombiemaailmanloppu. Eikö tavallinen ämpäri aja ihan saman asian kun vaan laittaa siihen roskapussin? Tai irrottaa vessanpöntöstä sen istuimen ja asettaa siihen päälle. Vielä parempi, jättää pussin laittamatta ja miinoittaa lähiympäristön viskomalla lannoitteet asumuksen ympärille. Eikö kuivaa lantaa muuten voi polttaakin? Tässähän alkaa ideoita sinkoilla.
Repesin nauramaan ääneen ajatukselle kylvää omat paskulit pitkin pihoja. Viikon päästä asiat palautuisivatkin normaaliksi, ja koko naapurusto ihmettelisi sitä yhtä taloa joka viikon sähkökatkon takia rötväsi kivan pihansa sontatunkioksi. Kuivuneet vessapaperit vaan lipattaa tuulessa nurmikolla. Naapurit muuten ihan normaaleja olleet ennen sähkökatkoa.
En tiedä mikä tässä naurattaa, mutta mahaan jo koskee tämä hihitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surviainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suojaako Faradayn häkki EMP:lta? Tai metallirasia? Kuinka paksua metallia pitää olla?
Jostain luin , että kahden metallisen rasian sisällä säilyisi esim. miniradio ehjänä. Täytyyhän valtakunnassa olla joku hätäradiosysteemi, jolla voidaan tiedottaa.
Kyllä suojaa ja monet militarylaitteet on sillä tavalla suojattu. Mutta läheskään kaikki ei ole suojattua. Kuten aikaisemmin jo kommentoin, niin armeija varmaan pärjää parhaiten aurinkomyrskyn sattuessa. Armeija on varautunut emp-pulssiin jne. Mutta mitä armeija suojelee, jos auringon emp-pulssi on maapallon laajuinen? Jos armeija on esim. puoliksi toimintakykyinen, niin paljonko se auttaa, jos koko valtion alueella sähköinfra on tuhoutunut vuosien ajaksi?
Panssarivaunulla voidaan kyntää peltoa, mutta mistä saadaan siihen sopiva aura? Miten modifioidaan aura panssarivaunuun sopivaksi, jos hitsauslaitteelle ei saada sähköä jne. Lisäksi, jos valtion hätäradiosysteemi toimii, niin kuka sitä kuuntelee, jos kuuntelijoiden omat radiot on tuhoutuneet?
Ison aurinkomyrskyn aiheuttama tuho on valtava. Mutta kysymys kuuluukin, kuinka todennäköinen se on? Aivan varmasti sellainen tulee, mutta tuleeko se 1 vai 1000 vuoden päästä?
Armeijan varautumista kuvaa hyvin seuraava tositapaus:
Olin 20 vuotta sitten alihankkijana armeijan projektissa. Suunnittelin sähkölaitteiston. Ehdottomana edellytyksenä oli tehdä kaikki ohjaukset "vanhanaikaisella" reletekniikalla. Näin tehtiinkin. Paitsi: Budjettisyistä tilaaja (armeija) muutti lähtövaatimuksia sen verran, että laitteiston paneelin mittarit ja lamput korvattiin halvemmilla digitaalisilla komponenteilla ja ledeillä. Joten nyt syntyi tilanne, että jos ko. laitteisto saa emp-pulssin, niin se on sen jälkeen käyttäjälleen "pimeä". Eli sitä ei voi käyttää, koska mittareiden lukemia ja "ready" lamppuja ei nähdä. Tätä voisi verrata autoon, jossa ikkunat on peitetty. Auto kyllä toimii, mutta sitä ei voi ajaa.
t. inssi
Megaluokan aurinkomyrsky osuu maapalloon tilastollisesti 100-150 vuoden välein. Edellinen sattui syksyllä 1859 eli reilu 162 vuotta sitten eli nyt ollaan jo jatkoajalla. Kyseessä ei siis ole jos vaan kun.
Suomen sähköverkko on rakennettu kestämään aurinkomyrsky huomattavasti paremmin kuin monessa muussa maassa, mutta se ei yksin riitä sillä Suomi ei ole läheskään omavarainen sähkön suhteen.
Sähköverkon lisäksi aurinkomyrsky vaikuttaisi suoraan radioliikenteeseen sekoittamalla singnaaleja, sekä tuhoaisi ja sekottaisi sateliiteja, joista nyky-yhteiskunnat ovat varsin riippuvaisia.
Suomalainen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth, joka on mukana tutkimassa varautumista aurinkomyrskyyn, arvioi myrskyn tulevan seuraavan tai sitä seuraavan auringopilkkusyklin aikana eli mahdollisesti jo vuosien 2030-2040 välillä. Hänen mukaansa tulevan megamyrskyn vaikutuksia yhteiskunnalle ja infralle ei ole selvitetty läheskään riittävästi, jotta sen vaikutuksiin olisi voitu varautua.
Varoaika myrskyn havaitsemisesta iskuun on vajaa vuorokausi, joten siinä ei sitten enää paljoa tehdä.
Suomalainen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth on mukana selvittämässä
Maapallo on pallo. Myrsky iskee toiselle puolelle pahiten - jos nyt oletetaan, että se on superjättihyperleiskaus - ja toiselle puolelle vähemmän. Ja kuten sanottu, vaikka kaikki sähkölaitteet lakkaisivat toimimasta, ihmiset eivät kuitenkaan taannu kivikautiselle tasolle unohtaen kaikkea mitä osataan ja miten äkkiä polkaistaan vaikka pieniä vesimyllyjä ja generaattoreita pyörimään.
Todennäköisesti ensin olisi ison leiskan jälkeen ihan kamalaa vuosia, vähän pienemmän jälkeen jonkin aikaa ja joka tapauksessa seuraavaksi tulisi valtava nousukausi.
Sähköverkkojen ongelma on se, että kun joku sen osa alkaa kaatua, jännitepiikit vievät herkästi koko verkoston alas pikkuhiljaa. Esim. jos Ruotsin eteläosissa pimenisi, vaurio voisi lähteä etenemään koko Pohjoismaiseen sähköverkkoon, ellei yhdistäviä liittimiä maiden rajoilla ehditä irrottaa. Jos koko verkko on ns. tyhjä / kylmänä, sen käynnistämiseen tarvitaan siemensähköä jostain muualta. Jos vaikkapa koko Eurooppa pimenisi, pitäisi valtioiden jotenkin keskenään sopia, mistä verkoston takaisin nosto aloitetaan. Lankapuhelimet kunniaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin varastoon 20 euroa maksaneen ämpäriwc:n. Sellaisen ämpärin siis, jossa on vessaistuin. Siihen kun laittaa muovipussin, pärjää hetken kerrostalossakin, vaikkei olisi sähköä, eikä vettä eli vessat eivät toimisi.
Muutoin mun on vaikea hahmottaa, mitä reppuun laittaisi varalle, vai kannattaisiko pitää varaa autossa? En yhtään hahmota, että millaisessa tilanteessa sitä lähtisi kotoa, varmaan jos sähköt menisivät pitkäksi aikaa, ja jos tulisi tulipalo tai vaikka sota, mutta muutoin? Noihin tarvitsee kaikkiin ihan eritasoiset tarvikkeet. Silläkin on eroa, voisiko ajaa autolla vai pitäisikö pyöräillä vai kävellä.
Hengityssuojia pitääkin muistaa laittaa siihen reppuun muuten ja käsien desinfiointipyyhkeitä.
Jäin miettimään tätä, koska olen kermapylly ja haluaisin, että vessassa voi käydä helposti vaikka olisi mikä zombiemaailmanloppu. Eikö tavallinen ämpäri aja ihan saman asian kun vaan laittaa siihen roskapussin? Tai irrottaa vessanpöntöstä sen istuimen ja asettaa siihen päälle. Vielä parempi, jättää pussin laittamatta ja miinoittaa lähiympäristön viskomalla lannoitteet asumuksen ympärille. Eikö kuivaa lantaa muuten voi polttaakin? Tässähän alkaa ideoita sinkoilla.
Kannattaa hommata siodatin kangasta niin voi kakoista valutella nesteet pois.
Kun rakentaa risumajan yöpymistä varten takapihalle niin voi vuorata saumat.
Ns. Kertakäyttö grillin voi ladata uudelleen hieman enemmän kuivuneella lannalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin varastoon 20 euroa maksaneen ämpäriwc:n. Sellaisen ämpärin siis, jossa on vessaistuin. Siihen kun laittaa muovipussin, pärjää hetken kerrostalossakin, vaikkei olisi sähköä, eikä vettä eli vessat eivät toimisi.
Muutoin mun on vaikea hahmottaa, mitä reppuun laittaisi varalle, vai kannattaisiko pitää varaa autossa? En yhtään hahmota, että millaisessa tilanteessa sitä lähtisi kotoa, varmaan jos sähköt menisivät pitkäksi aikaa, ja jos tulisi tulipalo tai vaikka sota, mutta muutoin? Noihin tarvitsee kaikkiin ihan eritasoiset tarvikkeet. Silläkin on eroa, voisiko ajaa autolla vai pitäisikö pyöräillä vai kävellä.
Hengityssuojia pitääkin muistaa laittaa siihen reppuun muuten ja käsien desinfiointipyyhkeitä.
Jäin miettimään tätä, koska olen kermapylly ja haluaisin, että vessassa voi käydä helposti vaikka olisi mikä zombiemaailmanloppu. Eikö tavallinen ämpäri aja ihan saman asian kun vaan laittaa siihen roskapussin? Tai irrottaa vessanpöntöstä sen istuimen ja asettaa siihen päälle. Vielä parempi, jättää pussin laittamatta ja miinoittaa lähiympäristön viskomalla lannoitteet asumuksen ympärille. Eikö kuivaa lantaa muuten voi polttaakin? Tässähän alkaa ideoita sinkoilla.
Se ämpäri wc, jonka ostin parillakympillä on hieman tavallista ämpäriä isompi ämpäri, johon on pytyn istumarengas ja kansi. Tavallista ämpäriä voi muuten käyttää, mutta olen mukavuudenhaluinen ja siinä voi olla vaikea istua. Toki pottaakin voi käyttää.
Mulla on kokemusta mökiltä kuivakäymälöistä ja pakastavasta vessasta ja potasta ja niiden perusteella päädyin tähän. Pääasia, että saa laitettua muovipussin sisäpuolelle. Okt asukkaat voivat tehdä vessajätteille oman kompostin eli umpipohjaiseen astiaan kansi päällä kuiviletta ja nämä vessapussit. Niissä pitää silloin tietty käyttää kompostoituvaa muovipussia.
Useimmat käyttäisivät ihan vaan ämpäriä, jos tarve tulee. Tätä on helppo kokeilla kotona nytkin, laitat vessanoven lukkoon ja katsot, miten hoidat vessajutut silloin.
Meillä oli toissatalvena kaupungissa kerrostalossa 1,5 vrk kestänyt yllättäen alkanut vesikatkos. Joku putki oli pamahtanut jossain maan alla ja kesti korjata ihmeen kauan. Sen jäljiltä opin, että a) vessan puute ei naurata yhtään b) kukaan ei oikeasti mene kerrostalon pihalle vessahommia hoitelemaan c vettä tarvitaan varastoon jonkin verran aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on sähkökatkoja joka vuosi...pudimmillään ollut varmaan 6 h ja viimeksi 15 minuuttia. Näiden myötä oppinut varautumaan sen verran, että vettä on aina varastossa. Lisäksi on retkivessa. Lisäksi ruokaa, mikä säilyy lämpimässä. Lämpöä saa takasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surviainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suojaako Faradayn häkki EMP:lta? Tai metallirasia? Kuinka paksua metallia pitää olla?
Jostain luin , että kahden metallisen rasian sisällä säilyisi esim. miniradio ehjänä. Täytyyhän valtakunnassa olla joku hätäradiosysteemi, jolla voidaan tiedottaa.
Kyllä suojaa ja monet militarylaitteet on sillä tavalla suojattu. Mutta läheskään kaikki ei ole suojattua. Kuten aikaisemmin jo kommentoin, niin armeija varmaan pärjää parhaiten aurinkomyrskyn sattuessa. Armeija on varautunut emp-pulssiin jne. Mutta mitä armeija suojelee, jos auringon emp-pulssi on maapallon laajuinen? Jos armeija on esim. puoliksi toimintakykyinen, niin paljonko se auttaa, jos koko valtion alueella sähköinfra on tuhoutunut vuosien ajaksi?
Panssarivaunulla voidaan kyntää peltoa, mutta mistä saadaan siihen sopiva aura? Miten modifioidaan aura panssarivaunuun sopivaksi, jos hitsauslaitteelle ei saada sähköä jne. Lisäksi, jos valtion hätäradiosysteemi toimii, niin kuka sitä kuuntelee, jos kuuntelijoiden omat radiot on tuhoutuneet?
Ison aurinkomyrskyn aiheuttama tuho on valtava. Mutta kysymys kuuluukin, kuinka todennäköinen se on? Aivan varmasti sellainen tulee, mutta tuleeko se 1 vai 1000 vuoden päästä?
Armeijan varautumista kuvaa hyvin seuraava tositapaus:
Olin 20 vuotta sitten alihankkijana armeijan projektissa. Suunnittelin sähkölaitteiston. Ehdottomana edellytyksenä oli tehdä kaikki ohjaukset "vanhanaikaisella" reletekniikalla. Näin tehtiinkin. Paitsi: Budjettisyistä tilaaja (armeija) muutti lähtövaatimuksia sen verran, että laitteiston paneelin mittarit ja lamput korvattiin halvemmilla digitaalisilla komponenteilla ja ledeillä. Joten nyt syntyi tilanne, että jos ko. laitteisto saa emp-pulssin, niin se on sen jälkeen käyttäjälleen "pimeä". Eli sitä ei voi käyttää, koska mittareiden lukemia ja "ready" lamppuja ei nähdä. Tätä voisi verrata autoon, jossa ikkunat on peitetty. Auto kyllä toimii, mutta sitä ei voi ajaa.
t. inssi
Megaluokan aurinkomyrsky osuu maapalloon tilastollisesti 100-150 vuoden välein. Edellinen sattui syksyllä 1859 eli reilu 162 vuotta sitten eli nyt ollaan jo jatkoajalla. Kyseessä ei siis ole jos vaan kun.
Suomen sähköverkko on rakennettu kestämään aurinkomyrsky huomattavasti paremmin kuin monessa muussa maassa, mutta se ei yksin riitä sillä Suomi ei ole läheskään omavarainen sähkön suhteen.
Sähköverkon lisäksi aurinkomyrsky vaikuttaisi suoraan radioliikenteeseen sekoittamalla singnaaleja, sekä tuhoaisi ja sekottaisi sateliiteja, joista nyky-yhteiskunnat ovat varsin riippuvaisia.
Suomalainen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth, joka on mukana tutkimassa varautumista aurinkomyrskyyn, arvioi myrskyn tulevan seuraavan tai sitä seuraavan auringopilkkusyklin aikana eli mahdollisesti jo vuosien 2030-2040 välillä. Hänen mukaansa tulevan megamyrskyn vaikutuksia yhteiskunnalle ja infralle ei ole selvitetty läheskään riittävästi, jotta sen vaikutuksiin olisi voitu varautua.
Varoaika myrskyn havaitsemisesta iskuun on vajaa vuorokausi, joten siinä ei sitten enää paljoa tehdä.
Suomalainen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth on mukana selvittämässä
Maapallo on pallo. Myrsky iskee toiselle puolelle pahiten - jos nyt oletetaan, että se on superjättihyperleiskaus - ja toiselle puolelle vähemmän. Ja kuten sanottu, vaikka kaikki sähkölaitteet lakkaisivat toimimasta, ihmiset eivät kuitenkaan taannu kivikautiselle tasolle unohtaen kaikkea mitä osataan ja miten äkkiä polkaistaan vaikka pieniä vesimyllyjä ja generaattoreita pyörimään.
Todennäköisesti ensin olisi ison leiskan jälkeen ihan kamalaa vuosia, vähän pienemmän jälkeen jonkin aikaa ja joka tapauksessa seuraavaksi tulisi valtava nousukausi.
Itse olen pessimistinen ihmisten osaamisen suhteen. Nykyisin mitään ei osata tehdä ilman nettiä.
Tuossa uusi artikkeli myrskystä.
https://tekniikanmaailma.fi/tuhoisa-aurinkomyrsky-osui-maahan-9-200-vuo…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulle ja teineilleni kelpaa särki ja hauki ruuaksi aivan mainiosti, etenkin, jos ruuasra olisi pula. Hyvä, jos sinulle ei kelpaa, koska siinä ei ole ravintoarvoa.
Kyllä se tyhjää parempi on.Ihmetyttää kommenttisi kaiken vaikeudesta muutenkin. Kymmenvuotiaskin saa särkiä mato-ongella pyydettyä
Kuten mainitsin, olen harrastanut kalastusta kymmeniä vuosia. Takuulla tiedän, miten särkiä saa. Ihan oikeasti, mitä arvelet tarvittavan kalan määrästä nelihenkiselle perheelle? Jossa lapset siis teini-ikäisiä ja syövät enemmän kuin aikuiset.
Ihmisen energiantarve päivässä on n. 2500 kcal. Särki sisältää energiaa 95 kcal/100 g. Joten yksi ihminen tarvitsee särkikalaa 2,6 kg päivässä. Nelihenkinen perhe 10,4 kg/pv. Tahdonpa nähdä sen mestarin, joka tämän tempun tekee. Myös tuulessa ja tuiskussa, talvellakin. Mato-ongella!
Ja kuten kommentissani luki, särki on hyvänä lisänä perunan ohessa, mutta sillä ei yksin elä. Luitko kommenttiani lainkaan? Jos yhteiskunta romahtaa ja sähköä ei ole, niin todellakin: Kaikki on erittäin vaikeaa. Harva tulee edes ajatelleeksi, miten hankalaksi eläminen siinä tilanteessa tulee.
Itseä kummastuttanut nämä keskimääräiset energian tarpeet.
2500kcal tarkoittaa 2,5 Hesburgerin Mega-ateriaa päivässä.
Itse olen 90kg semiaktiivinen mies.
Olisin niiiiiiiin lihava, jos söisin tuon määrän, vaikka muunakin ruokana.
Esim. 0.5kg riisiä (keittämätön) + 400gr jauhelihaa = noin 2500kcalKeskimääräinen tarve? Huh huh
Lainaus:
"Ihmisen energiantarve on keskimäärin 1600−3000 kilokaloria vuorokaudessa. Energiasta 70 % kuluu perusaineenvaihduntaan, kuten hengitykseen. Loput kuluvat liikkumiseen sekä ruuansulatukseen"
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/energiansaanti/Jos et näin yksinkertaista asiaa osaa itse hakea netistä, niin huh huh.
Tähän vielä lisäyksenä, että kriisiolosuhteissa energiantarve lisääntyisi tuosta keskimääräisestä huomattavasti. Ravinnon hankinta ja lämpimänä pysyttely varsinkin talviolosuhteissa vievät huomattavasti enemmän energiaa, kuin lämpimässä toimistossa istuskelu tai vaikka kuntosalilla rehkiminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulle ja teineilleni kelpaa särki ja hauki ruuaksi aivan mainiosti, etenkin, jos ruuasra olisi pula. Hyvä, jos sinulle ei kelpaa, koska siinä ei ole ravintoarvoa.
Kyllä se tyhjää parempi on.Ihmetyttää kommenttisi kaiken vaikeudesta muutenkin. Kymmenvuotiaskin saa särkiä mato-ongella pyydettyä
Kuten mainitsin, olen harrastanut kalastusta kymmeniä vuosia. Takuulla tiedän, miten särkiä saa. Ihan oikeasti, mitä arvelet tarvittavan kalan määrästä nelihenkiselle perheelle? Jossa lapset siis teini-ikäisiä ja syövät enemmän kuin aikuiset.
Ihmisen energiantarve päivässä on n. 2500 kcal. Särki sisältää energiaa 95 kcal/100 g. Joten yksi ihminen tarvitsee särkikalaa 2,6 kg päivässä. Nelihenkinen perhe 10,4 kg/pv. Tahdonpa nähdä sen mestarin, joka tämän tempun tekee. Myös tuulessa ja tuiskussa, talvellakin. Mato-ongella!
Ja kuten kommentissani luki, särki on hyvänä lisänä perunan ohessa, mutta sillä ei yksin elä. Luitko kommenttiani lainkaan? Jos yhteiskunta romahtaa ja sähköä ei ole, niin todellakin: Kaikki on erittäin vaikeaa. Harva tulee edes ajatelleeksi, miten hankalaksi eläminen siinä tilanteessa tulee.
Itseä kummastuttanut nämä keskimääräiset energian tarpeet.
2500kcal tarkoittaa 2,5 Hesburgerin Mega-ateriaa päivässä.
Itse olen 90kg semiaktiivinen mies.
Olisin niiiiiiiin lihava, jos söisin tuon määrän, vaikka muunakin ruokana.
Esim. 0.5kg riisiä (keittämätön) + 400gr jauhelihaa = noin 2500kcalKeskimääräinen tarve? Huh huh
Lainaus:
"Ihmisen energiantarve on keskimäärin 1600−3000 kilokaloria vuorokaudessa. Energiasta 70 % kuluu perusaineenvaihduntaan, kuten hengitykseen. Loput kuluvat liikkumiseen sekä ruuansulatukseen"
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/energiansaanti/Jos et näin yksinkertaista asiaa osaa itse hakea netistä, niin huh huh.
Missä kohtaa viestiä sanoin etten osaa hakea?
Kirjoitin kummeksuvani isoja kalorimääriä.Voimia sinulle positiiviseen ajatteluun ja mukavaa päivää :)
Sitten sinua vaivaa luetun ymmärtämisen vaikeus. Ja ei sinun aktiivisuus, niin aktiivista taida ollakkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
xxxl koko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.
Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.
Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.Mahtuuko porakaivoon edes ämpäriä?
Porakaivoon on mahdollista asentaa tavallinen käsipumppu mutta ei sinne sankko mahdu. Käsipumpun hinta uutena oli eräässä nettikaupassa 900€
Porakaivosta et kyllä käsipumpulla vettä nosta.
Käsipumppujen vedennostokyky ööö 5 metriä ja se vesi voipi olla siellä 30 metrissä maan alla.
Lue, pitäisi tietää missä korkeudessa vesi on.
Tuossa pikaisesti nettiä selaamalla löytyi sähköttömiin kohteisiin tarkoitettu käsipumppu, jonka imuputken halkaisija on 42 mm ja hyllystä löytyvä pisin putkisarja 39 metriä eli vesi kyllä tulee ylös sieltä kolmesta kymmenestä metristä. Kohtalaisen vanhasta keksinnöstä on kaiken lisäksi kyse. Itsellä on noin kymmenen metrin syvyinen kivikaivo, johon on joskus sotien jälkeen asennettu vastaavanlainen pumppu, joka toimii tänäkin päivänä.
Vierailija kirjoitti:
xxxl koko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.
Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.
Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.Mahtuuko porakaivoon edes ämpäriä?
Porakaivoon on mahdollista asentaa tavallinen käsipumppu mutta ei sinne sankko mahdu. Käsipumpun hinta uutena oli eräässä nettikaupassa 900€
Porakaivosta et kyllä käsipumpulla vettä nosta.
Käsipumppujen vedennostokyky ööö 5 metriä ja se vesi voipi olla siellä 30 metrissä maan alla.
Lue, pitäisi tietää missä korkeudessa vesi on.
Tuossa pikaisesti nettiä selaamalla löytyi sähköttömiin kohteisiin tarkoitettu käsipumppu, jonka imuputken halkaisija on 42 mm ja hyllystä löytyvä pisin putkisarja 39 metriä eli vesi kyllä tulee ylös sieltä kolmesta kymmenestä metristä. Kohtalaisen vanhasta keksinnöstä on kaiken lisäksi kyse. Itsellä on noin kymmenen metrin syvyinen kivikaivo, johon on joskus sotien jälkeen asennettu vastaavanlainen pumppu, joka toimii tänäkin päivänä.
Tähän vielä lisäyksenä, kun joku kohta jankkaa ettei sitä vettä sieltä sitten kuitenkaan jaksa pumpata kun se painaa niin paljon.
Kyseisen 39 metrin putkellisen pumpun vesimäärä painaa noin 40 kiloa; noin litra per metri. Jos ei kellä nouse vakiokahvalla, niin sitten vain jatkaa vipuvartta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
xxxl koko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.
Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.
Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.Mahtuuko porakaivoon edes ämpäriä?
Porakaivoon on mahdollista asentaa tavallinen käsipumppu mutta ei sinne sankko mahdu. Käsipumpun hinta uutena oli eräässä nettikaupassa 900€
Porakaivosta et kyllä käsipumpulla vettä nosta.
Käsipumppujen vedennostokyky ööö 5 metriä ja se vesi voipi olla siellä 30 metrissä maan alla.
Lue, pitäisi tietää missä korkeudessa vesi on.
Tuossa pikaisesti nettiä selaamalla löytyi sähköttömiin kohteisiin tarkoitettu käsipumppu, jonka imuputken halkaisija on 42 mm ja hyllystä löytyvä pisin putkisarja 39 metriä eli vesi kyllä tulee ylös sieltä kolmesta kymmenestä metristä. Kohtalaisen vanhasta keksinnöstä on kaiken lisäksi kyse. Itsellä on noin kymmenen metrin syvyinen kivikaivo, johon on joskus sotien jälkeen asennettu vastaavanlainen pumppu, joka toimii tänäkin päivänä.
Tähän vielä lisäyksenä, kun joku kohta jankkaa ettei sitä vettä sieltä sitten kuitenkaan jaksa pumpata kun se painaa niin paljon.
Kyseisen 39 metrin putkellisen pumpun vesimäärä painaa noin 40 kiloa; noin litra per metri. Jos ei kellä nouse vakiokahvalla, niin sitten vain jatkaa vipuvartta.
Mikään pumppu ei ime vettä yli 10 metrin korkeuteen / syvyydestä. Jos halutaan enemmän se vesi täytyy työntää alhaalta päin.
Ikkunat kannattaa teipata, jotte sirpaleet eivät leviä asuntoon. Lisäksi raskas pimennysverho olisi hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
xxxl koko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kaivosta saa otettua vettä, vaikka siellä olisi sähköpumppu. Siis rengaskaivosta. Senkun aukaisee kaivon kannen, yleensä se nostetaan ylös/siirretään sivuun, niissä on usein pieni luukku, mistä saa vettä otettua tai katsottua kaivoon. Kloo kannen saa myös pois, jos kaivoon tarvitsee mennä. Narulla ja ämpärillä kyllä saa vettä nostettua kaivosta. Niin sitä on ennenkin tehty.
Tästä kaivosta jankutetaan sekä tässä, että siellä sähköttömyys-ketjussa.
Suomi on edelleen täynnä rengaskaivoja, usein ne on jätetty, koska niistä saa (ilmaista) kasteluvettä puutarhaan. Kaivon vesi kyllä vain paranee, mitä enemmän sitä käyttää.Mahtuuko porakaivoon edes ämpäriä?
Porakaivoon on mahdollista asentaa tavallinen käsipumppu mutta ei sinne sankko mahdu. Käsipumpun hinta uutena oli eräässä nettikaupassa 900€
Porakaivosta et kyllä käsipumpulla vettä nosta.
Käsipumppujen vedennostokyky ööö 5 metriä ja se vesi voipi olla siellä 30 metrissä maan alla.
Lue, pitäisi tietää missä korkeudessa vesi on.
Tuossa pikaisesti nettiä selaamalla löytyi sähköttömiin kohteisiin tarkoitettu käsipumppu, jonka imuputken halkaisija on 42 mm ja hyllystä löytyvä pisin putkisarja 39 metriä eli vesi kyllä tulee ylös sieltä kolmesta kymmenestä metristä. Kohtalaisen vanhasta keksinnöstä on kaiken lisäksi kyse. Itsellä on noin kymmenen metrin syvyinen kivikaivo, johon on joskus sotien jälkeen asennettu vastaavanlainen pumppu, joka toimii tänäkin päivänä.
Tähän vielä lisäyksenä, kun joku kohta jankkaa ettei sitä vettä sieltä sitten kuitenkaan jaksa pumpata kun se painaa niin paljon.
Kyseisen 39 metrin putkellisen pumpun vesimäärä painaa noin 40 kiloa; noin litra per metri. Jos ei kellä nouse vakiokahvalla, niin sitten vain jatkaa vipuvartta.
Mikään pumppu ei ime vettä yli 10 metrin korkeuteen / syvyydestä. Jos halutaan enemmän se vesi täytyy työntää alhaalta päin.
Kuka muu tässä on imemisestä puhunut kuin sinä. Mäntäpumppu, jossa käyttöakseli menee kaivon kannelta vesiputken sisällä alas kaivoon missä on putken päässä takaiskuventtiili ja mäntäkoneisto joka painaa veden ylös putkea pitkin. Käyttövoimansa saa kaivon kannella olevasta käsin pumpattavasta vivusta. Keksintönä vanha kuin taivas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin varastoon 20 euroa maksaneen ämpäriwc:n. Sellaisen ämpärin siis, jossa on vessaistuin. Siihen kun laittaa muovipussin, pärjää hetken kerrostalossakin, vaikkei olisi sähköä, eikä vettä eli vessat eivät toimisi.
Muutoin mun on vaikea hahmottaa, mitä reppuun laittaisi varalle, vai kannattaisiko pitää varaa autossa? En yhtään hahmota, että millaisessa tilanteessa sitä lähtisi kotoa, varmaan jos sähköt menisivät pitkäksi aikaa, ja jos tulisi tulipalo tai vaikka sota, mutta muutoin? Noihin tarvitsee kaikkiin ihan eritasoiset tarvikkeet. Silläkin on eroa, voisiko ajaa autolla vai pitäisikö pyöräillä vai kävellä.
Hengityssuojia pitääkin muistaa laittaa siihen reppuun muuten ja käsien desinfiointipyyhkeitä.
Jäin miettimään tätä, koska olen kermapylly ja haluaisin, että vessassa voi käydä helposti vaikka olisi mikä zombiemaailmanloppu. Eikö tavallinen ämpäri aja ihan saman asian kun vaan laittaa siihen roskapussin? Tai irrottaa vessanpöntöstä sen istuimen ja asettaa siihen päälle. Vielä parempi, jättää pussin laittamatta ja miinoittaa lähiympäristön viskomalla lannoitteet asumuksen ympärille. Eikö kuivaa lantaa muuten voi polttaakin? Tässähän alkaa ideoita sinkoilla.
Se ämpäri wc, jonka ostin parillakympillä on hieman tavallista ämpäriä isompi ämpäri, johon on pytyn istumarengas ja kansi. Tavallista ämpäriä voi muuten käyttää, mutta olen mukavuudenhaluinen ja siinä voi olla vaikea istua. Toki pottaakin voi käyttää.
Mulla on kokemusta mökiltä kuivakäymälöistä ja pakastavasta vessasta ja potasta ja niiden perusteella päädyin tähän. Pääasia, että saa laitettua muovipussin sisäpuolelle. Okt asukkaat voivat tehdä vessajätteille oman kompostin eli umpipohjaiseen astiaan kansi päällä kuiviletta ja nämä vessapussit. Niissä pitää silloin tietty käyttää kompostoituvaa muovipussia.
Useimmat käyttäisivät ihan vaan ämpäriä, jos tarve tulee. Tätä on helppo kokeilla kotona nytkin, laitat vessanoven lukkoon ja katsot, miten hoidat vessajutut silloin.
Kun tehtiin vessaremppaa, niin tuota ämpäri/muovipussijuttua käytimme muutaman päivän, ihan hyvin tuo toimi, tosin talviaikana. Kakat pussissa jäätyi ja voi laittaa roskikseen, pissat voi heittää metsään aidan taakse ja ukot voi pissiä mihin vaan ulkona.
Kesä aikaan olisi haisevampaa touhua, jollei niitä kompostihommia harjoita muutoinkin.
Komposti oli aikanaan, mutta kun ei tule 2 hengeltä talviaikaan oikeastaan mitään ruokajätettä, niin eipä tuo suostunut jäätymättä pelittämään, joten luovuimme siitä ja nykyisin käy roska-auto kerran kk, silloin oli 2 kk väli.
Ei sinne roskikseen sen enempää tavaraa mene, mutta kun ne määräykset...komposti pitää olla että saa sen 2 kk välin.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Maapallo on pallo. Myrsky iskee toiselle puolelle pahiten - jos nyt oletetaan, että se on superjättihyperleiskaus - ja toiselle puolelle vähemmän. Ja kuten sanottu, vaikka kaikki sähkölaitteet lakkaisivat toimimasta, ihmiset eivät kuitenkaan taannu kivikautiselle tasolle unohtaen kaikkea mitä osataan ja miten äkkiä polkaistaan vaikka pieniä vesimyllyjä ja generaattoreita pyörimään.
Todennäköisesti ensin olisi ison leiskan jälkeen ihan kamalaa vuosia, vähän pienemmän jälkeen jonkin aikaa ja joka tapauksessa seuraavaksi tulisi valtava nousukausi.